Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2022
Vierashuone 2021 Vierashuone 2023
- Uutiset
22.12.2022 11.55
Vierashuoneessa OTT Kalle Isotalo: Veromatemaattinen analyysi ehkäisisi lainvalmistelupulmia ja parantaisi toimeenpanon yhdenvertaisuuttaViime vuosina on esitetty ja jopa valtioneuvostotasolla päätetty monenlaisia veromuutoksia, jotka jatkovalmistelussa ovat ajautuneet hankaluuksiin. Joskus ne ovat lykkääntyneet tai jääneet toteutumatta – toisinaan toteutuneet mallit ovat olleet varsin erilaisia kuin alkuperäiset poliittiset tavoitteet. Lista on pitkä: arvonnousuvero, erilaiset tutkimus- ja tuotekehitysvähennykset, kaivosvero, kiinteistöverouudistus, makeisvero, negatiivinen tulovero, osinkojen lähdevero, taloudellinen työnantaja, sähkövähennys, venevero ja niin edelleen. Arvovalinnat säädöshankkeiden taustalla ovat olleet erilaisia ja ne ovat koskeneet eri verovelvollisryhmiä kirjavissa veroasioissa. Ongelmia on ollut myös muun verotukseen vaikuttavan sääntelyn valmistelussa, esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen eheänä kokonaisuutena ei sekään onnistunut. - Uutiset
21.12.2022 11.50
Vierashuoneessa professori Tomi Voutilainen ja väitöskirjatutkija Meri Sariola: Koulun ja huoltajien välinen sähköinen viestintä oppilashuollossaViime viikkoina julkisuudessa on käyty keskustelua koulun ja huoltajien välisessä sähköisessä viestinnässä käytettävän ohjelmiston käyttömahdollisuuksista sote-uudistuksen jälkeen, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Kuitenkaan ohjelmiston käyttöön ja tiedonsaantiin liittyvät ongelmat eivät johdu sote-uudistuksesta tai hyvinvointialueille siirrettävistä oppilashuollon palvelujen muutoksesta. Sen sijaan voimassa oleva ja vuoden 2023 alussa sovellettavaksi tuleva muu sääntely rajoittavat sähköiseen viestintään tarkoitettujen ohjelmistojen käyttöä erityisesti tilanteissa, joissa viestintä sisältää salassa pidettäviä tietoja. - Uutiset
14.12.2022 11.54
Vierashuoneessa FT Harriet Lonka ja professori Anssi Keinänen: Voiko tekoälyllä parantaa lainvalmistelun laatua?Teknologiaa hyödyntämällä on mahdollista tehostaa lainvalmistelua ja parantaa sen laatua. Tavoitteena tulisi olla saada säädösvalmistelijoiden käyttöön lainvalmistelua tukevat, automaatiota ja tekoälyä hyödyntävät ajanmukaiset digitaaliset tietoaineistot ja työvälineet. Teknologian käyttöönotto edellyttää prosessien ja ministeriöiden välisen yhteistyön kehittämistä. Lainvalmistelussa tarvitaan monialaista tietoa. Olennaista on tunnistaa uusia esiin nousevia kysymyksiä, joihin vastaukset eivät löydy tutuista lähteistä. - Uutiset
13.12.2022 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Palkanmaksu on suoritettava sovitun mukaisestiPalkanmaksu oikean suuruisena ja oikea-aikaisesti on työnantajan keskeinen velvoite. Palvelussuhde on kaksipuolisesti velvoittava oikeussuhde. Jos toinen osapuoli ei täytä keskeistä sopimusvelvoitettaan maksaa palkka sovitun mukaisesti, ei myöskään toinen osapuoli ole velvoitettu antamaan sovittua omaa suoritustaan eli tekemään työtä. Palkanmaksun ongelmat ovat olleet julkisuudessa esillä erityisesti Helsingin kaupungin osalta. Tuhannet kaupungin työntekijät ovat saaneet virheellisiä palkkoja tai jääneet palkatta. Ongelmat alkoivat, kun kaupunki siirtyi huhtikuun alussa käyttämään uutta palkanlaskentaohjelmaa. Hyvinvointialueiden aloittaessa oman toimintansa 1.1.2023 on pelkona samanlaiset palkanmaksuongelmat. Työntekijöiden palkkojen uskotaan hyvinvointialueella kuitenkin kaikista haasteista huolimatta olevan pankkitileillä oikein laskettuina palkkapäivänä tammikuussa. Tämä ajankohta on lähellä ja pian saamme nähdä, miten kävi. - Uutiset
8.12.2022 11.43
Vierashuoneessa asianajaja Vilhelm Schröder: Eurooppalainen patenttijärjestelmä uudistuu – Yhdistetty patenttituomioistuin ja yhtenäispatenttiEurooppa on tällä hetkellä lähempänä yhdistettyä patenttituomioistuinta ja yhtenäispatenttia kuin koskaan aikaisemmin. Astuessaan voimaan, uusi yhtenäinen patenttijärjestelmä tuo mukanaan laajoja muutoksia, jotka liittyvät niin patenttien rekisteröintiin kuin patenttiriitoihin, kirjoittaa asianajaja Vilhelm Schröder Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
24.11.2022 11.55
Vierashuoneessa Seppo Koskinen, Timo Pehrman ja Minna Mattila-Aalto: Sovittelutyön vaatimuksista sairastuneessa työyhteisössäTyöyhteisösovittelu konfliktien ja ristiriitojen käsittelyn toimintatapana on lisääntynyt hyvien kokemusten ja sovittelun toimivuuden takia. Sovittelijan osaaminen on merkittävää sovittelussa onnistumisen kannalta. Sovittelija ei voi kehittyä ammattilaiseksi muutaman päivän sovitteluvalmennuksessa, jos sovittelukokemus on jäänyt vähäiselle tasolle. Sovittelijana toimimisen osaamisen hallinta korostuu myös sovittelukoulutusta järjestävien tahojen kyvyssä valmentaa sovittelijoita vaativiin, ihmissuhteita korostaviin tehtäviin. Seuraavassa pohditaan vaativuuden kriteereitä sekä inhimillisyyden, johtajuuden että sovittelua tukevan juridiikan näkökulmista. - Uutiset
18.11.2022 11.51
Vierashuoneessa OTT, tutkijatohtori Jaakko Markus: Oikeudenkäynnin viivästyminen ja sen hyvittäminenOikeudenkäyntien hitaus kuuluu tunnetusti suomalaisen oikeusvaltion ongelmakohtiin. Ääritapauksessa prosessin kesto merkitsee ihmisoikeusloukkausta, jonka johdosta valtion tulee maksaa asianosaiselle hyvitystä. OTT Jaakko Markuksen Edilexin Lakikirjastossa avoimesti julkaistussa tutkimusartikkelissa käsitellään oikeuskäytännön valossa, missä olosuhteissa hyvitysvelvollisuus syntyy. - Uutiset
15.11.2022 11.54
Vierashuoneessa kuluttaja-asiainneuvos Anja Peltonen ja professori Anssi Keinänen: Vastuullista valinnanvapautta sääntelylläDigitaalisuus ja vihreä siirtymä ovat korostaneet kuluttajien käyttäytymismallien merkitystä valintaympäristöä koskevissa EU-tason politiikkaratkaisuissa. Toisinaan on tarpeen asettaa lainsäädännöllä selkeät rajat sille, miten ihminen voi toimia: tupakointi on kielletty yhteisissä tiloissa, turvavyötä pitää käyttää eikä tarjolla saa olla korkokaton ylittäviä luottoja. Useimmiten on kuitenkin mahdollista jättää ihmiselle päätöksenteon vapaus kuten esimerkiksi maksaako tämä verkkokaupassa luotolla tai luovuttaako elimensä kuoleman jälkeen niitä tarvitseville. Näissä tilanteissa ihmisen ratkaisuihin vaikuttaa myös valintaympäristö. Kun päätökseen eteneminen on helppoa ja sujuvaa, valintaympäristön muotoilu on onnistunut. Sujuvuuden ohella on kuitenkin tärkeää, että ihmisellä itsellään pysyy oikeus päättää, mitä valitsee. - Uutiset
14.11.2022 11.51
Vierashuoneessa OTT, dosentti Henri Rikander: Lapsen oikeuksien viikolla 14–20.11.2022 teemana on lapsen oikeus turvallisuuteenPelastakaa lapset ry tuoreen raportin mukaan pienituloisten perheiden lasten hyvinvointivaje kasvaa Suomessa. Kyselyyn vastanneista 12–18-vuotiaista lapsista noin kolmannes oli kokenut hyvinvointinsa heikoksi ja elämänsä epävakaaksi (Lapsen ääni 2022). Syrjäytymisen taustalla on monimuotoista ja kasautunutta huono-osaisuutta, joka heikentää ihmisen mahdollisuuksia hallita omaa elämäänsä. Toimeentulon ongelmat, työttömyys ja matala koulutus ovat merkittäviä syrjäytymisen riskitekijöitä (VNK 2021:48). Ylisukupolvinen syrjäytyminen voi johtaa siihen, että yksilön kokema osallisuus yhteiskuntaan laskee. Perheessä koettu syrjäytyminen luonnollisesti vaikuttaa myös lapsiin. Syrjäytyminen voi näkyä esimerkiksi siten, että tietyltä asuinalueelta ei enää liikuta kaupungin keskustaan, vaan elämänpiiri kapenee vain muutamiin kilometreihin asunnosta (Rikander 2021). - Uutiset
11.11.2022 11.53
Vierashuoneessa OTT Matti Muukkonen: Kohti julkisen hallinnon oikeutta – palvelussuhdesääntelyn uudistamistarpeestaAjatus yhteisestä kaikkia julkisen hallinnon viranhaltijoita koskevasta sääntelystä liittyy laajemmin viime vuosina pohtimaani ja väläyksenomaisesti aina välillä markkinoimaani ajatukseen siitä, kuinka arvioni mukaan julkista hallintoa koskeva sääntelymme selkeytyisi eräällä toimella merkittävästi. Näkemykseni mukaan olisi perusteltua pohtia julkisesta hallinnosta annetun lain säätämistä ikään kuin perustuslain konkretisaatioksi, kirjoittaa OTT, julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston referee-artikkelissa. - Uutiset
10.11.2022 11.53
Vierashuoneessa OTT, rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori Tarja Koskela: Elintarvikepetosten tosiseikaston arviointi näytti tutkimuksen perusteella haasteelliseltaElintarvikesektorin arvellaan olevan erityisen altis sääntelyn rikkomiselle. Alttius johtuu siitä, että elintarvikepetoksista saatava hyöty on usein suuri, vilpillinen toiminta helppo toteuttaa, viranomaisvalvonnasta huolimatta kiinnijäämisen riski pieni ja seuraamukset lieviä. Sääntelyn vastaisen toiminnan pääasiallinen motiivi on pääsääntöisesti taloudellisen hyödyn tavoittelu joko säästettyinä kustannuksina, tuloina säännösten vastaisesta toiminnasta tai kilpailuetuna markkinaosuuden kasvamisella. Asiasta kirjoittaa OTT, dosentti, rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori Tarja Koskela Edilexin Vierashuoneessa ja aiheeseen liittyvä referee-artikkeli on julkaistu Edilexin Lakikirjastossa. - Uutiset
8.11.2022 11.58
Vierashuoneessa FT Harriet Lonka ja professori Anssi Keinänen: Sivuuttaako lakiehdotuksen muotoon tehtyjen kansalaisaloitteiden käsittely hyvän lainvalmistelun periaatteet?Lakiehdotuksen sisältävien kansalaisaloitteiden laiksi säätämisen valmistelussa kiinnittää huomiota, miten keskeisesti kansalaisaloitteiden käsittelyssä eduskunnasta tulee koko lainvalmisteluprosessin omistaja. Verrattuna normaaliin ministeriössä tapahtuvaan virkavalmisteluun, tästä prosessista puuttuvat monet hallituksen esitysten valmistelussa vakiintuneet hyvän lainvalmistelun käytännöt, joita on pyritty viime vuosina vahvistamaan. Keskeisin puute on säädösvaikutusten arvioinnin puuttuminen. Myös säädetyt lausuntokierrokset hyödyntäen lausuntopalvelu.fi-portaalia sekä muu virkavalmistelun yhteydessä tapahtuva tiedonkeruu jää näiden kansalaisaloitteiden laiksi säätämisestä puuttumaan. - Uutiset
4.11.2022 14.14
Vierashuoneessa FL, KTM Seija Pikkarainen: Ansiovertailu virantäyttöpäätöksen keskiössäKunnallinen virantäyttö on monivaiheinen prosessi, jota säännellään varsin kattavalla lainsäädännöllä. Perustuslaki, viranhaltijalaki, tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki edellyttävät viranhakijoiden ansioiden vertailua vertailukelpoisessa tilanteessa. - Uutiset
12.10.2022 11.48
Vierashuoneessa LL.B., tutkimusavustaja Sofia Sormunen: Digitalisoituva julkishallinto – käytettävyys keskiössäDigitalisoituva julkishallinto voi tuomiensa hyötyjen lisäksi luoda uudenlaisia oikeudellisia ongelmia kansalaisille. Verrannollisesti katsoen fyysisen viraston ulko-oven tulee olla sellainen, josta kansalainen pääsee helposti sisälle sekä asiointitiski suunniteltu niin, että asiointi virkailijan kanssa on ongelmatonta, mikä kaikki tukee sitä, että kansalainen saa asiansa hoidetuksi. Tämän tulee päteä myös digitaalisessa ympäristössä. - Uutiset
6.10.2022 11.45
Vierashuoneessa yritysjuridiikan yliopistonlehtori KTT, HTM Minna Murto-Unkila: Sulautumissuunnitelmassa tulisi selostaa sulautumiserotuksen aktivointikelpoisuuden perusteetSulautumisessa varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle yleisseuraantona. Yhtiöoikeudellinen sulautumisen yleisseuraanto tai yhtiö-, vero- ja kirjanpito-oikeudelliset säännökset eivät kuitenkaan sellaisenaan velvoita noudattamaan sulautumisessa kirjanpitoarvoja tai tasejatkuvuutta. Riippumatta siitä, noudatetaanko sulautumisessa kirjanpitoarvoja vai ei, sulautumisella on kirjanpito-oikeudellisen oikean ja riittävän kuvan, sisältöpainotteisuuden ja varovaisuusperiaatteen lisäksi yhtiöoikeudellista vaikutusta vastaanottavan yhtiön omaan pääomaan, oman ja vieraan pääoman suhteeseen sekä OYL 13:5:n mukaisiin voiton- ja varojenjakokelpoisiin varoihin. Vaikutus on myös vero-oikeudellinen liittyen yhtiön nettovarallisuuden ja osakkeen matemaattisen arvon kautta luonnollisen henkilön noteeraamattomasta yhtiöstä saadun osinkotulon tuloverotukseen. Sulautuminen vaikuttaa vastaanottavan yhtiön liiketaloudelliseen vakavaraisuuteen, kannattavuuteen ja maksukykyyn, joilla on vaikutusta sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden kaikille sidosryhmille niin sulautumistilikaudella kuin myös sen jälkeen. - Uutiset
23.9.2022 11.55
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: Ilmoittajansuojelulaista saatiin lopulta korkeatasoinen hallituksen esitys – siirtymäaikaa koskevaa sääntelyä on kuitenkin vielä tarkennettavaHallitus on antanut esityksen niin sanotuksi ilmoittajansuojelulaiksi (HE 147/2022 vp), ja viimeistään tämä vauhdittaa sekä yksityisten että julkisten organisaatioiden valmistautumista uusien velvoitteiden täyttämiseen. Toisin kuin vielä runsaan vuoden takainen luonnosversio, lopullinen hallituksen esitys on laadittu perusteellisesti ja huolellisesti. Lain yleinen systematiikka on niin ikään valmisteltu ajatuksella. Eduskuntakäsittelyssä tullee vielä tarkennustarpeita, mutta jo nyt lain keskeinen sisältö on hyvin pitkälle ennakoitavissa. Organisaatioille on tulossa lain yleisestä voimaantulosta laskettava kolmen kuukauden siirtymäaika sisäisen ilmoituskanavan perustamista varten. Alle 250 henkeä työllistäviin yrityksiin ja vapaaehtoisesti perustettuihin sisäisiin ilmoituskanaviin sovellettava siirtymäaika on pidempi, 17.12.2023 saakka. Siirtymäaikoihin liittyy kuitenkin yleisesti ongelma, jota hallituksen esityksessä ei ole otettu huomioon. Tämä ongelma olisi otettava eduskuntakäsittelyssä tarkasteltavaksi. - Uutiset
21.9.2022 11.52
Vierashuoneessa apulaisprofessori Niina Mäntylä ja väitöskirjatutkija Ville Karjalainen: Oppilaiden oikeudet eivät toteudu perusopetuksessa ilman monipuolisia muutoksia nykyiseen valvontajärjestelmäänOppilaiden oikeuksien toteutumissa on tietyissä asiaryhmissä merkittäviä ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi opiskeluympäristön turvallisuuteen kuten kiusaamiseen sekä oppimisen tukeen liittyvät ongelmat. Lisäksi menettelyllisten oikeuksien osalta on havaittavissa vuosi vuodelta toistuvia puutteita, liittyen muun muassa päätösten perustelemiseen, kuulemiseen ja viivytyksettömään käsittelyyn. Eduskunnan oikeusasiamiehen vuoden 2019 kertomuksen mukaan opetusalan kanteluista 20 % johti toimenpiteisiin, mikä on yli keskiarvon. - Uutiset
20.9.2022 11.55
Vierashuoneessa OTT, VT, neuvotteleva virkamies Mikael Lohse: Puolustusvoimien toinen päätehtävä – muiden viranomaisten tukeminen – on mittavan sääntelyreformin kohteenaEduskunta hyväksyi 7.7.2022 lain rajavartiolain muuttamisesta (698/2022). Laki tuli voimaan 15.7.2022. Hallintovaliokunta on pitänyt tärkeänä, että sisäministeriö jatkaa selvityksessä 2022:20 tunnistettujen lainsäädännön kehittämistarpeiden arviointia ja ryhtyy arvioinnin pohjalta toimiin säädösehdotusten valmistelemiseksi. Yksi selvityksessä tunnistettu säädösmuutostarve koskee Puolustusvoimien Rajavartiolaitokselle antamaa virka-apua. Aihe on Venäjän hyökkäyssodan myötä entistäkin tärkeämpi. - Uutiset
20.9.2022 10.47
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Turvaamistoimi vai potilasturvalaki vai molemmat?Eduskunta on nyt säätänyt lain välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana (lyh. potilasturvalaki). Toisaalta Helsingin käräjäoikeuden tuomiot tehohoitoa ja Helsingin yhden alueen kotihoitoa koskien ovat edelleen olemassa ja jatkuvat. Oulun aluetta koskeva kotihoitotyötaistelu on siirretty alkamaan myöhemmin ja sen osalta ei ole tietoa mahdollisesta turvaamistoimihakemuksesta. Lain hyväksymisen jälkeen ongelmana on näiden kahden eri keinon välinen suhde. Tällä hetkellä turvaamistoimiasioissa on annettu väliaikaiset päätökset ja niiden mukainen oikeudenkäynti jatkuu, jos sitä ei hakija pyydä lopetettavaksi tai tuomari tätä määrää. Tällä hetkellä tilanne on se, että työtaistelut on tehohoidossa ja kotihoidossa kielletty käräjäoikeuden päätöksillä. Potilasturvalaki sen sijaan sallii nämäkin työtaistelut, kunhan suojelutyötä on riittävästi. - Uutiset
19.9.2022 11.47
Vierashuoneessa OTK, väitöskirjatutkija Janne Ripatti: Porttikielto urheilutapahtumaan – Onnistuuko vai ei?Suomen urheilun eettinen keskus SUEK julkaisi 5.9.2022 tekemäni selvityksen, jonka johtopäätöksenä on, että Suomessa ei ole edellytyksiä urheilutapahtumia koskevalle sopimusperusteiselle porttikieltojärjestelmälle. Sopimussuhteisella porttikieltojärjestelmällä tarkoitetaan selvityksessä sopimusoikeudellista rakennetta, jossa porttikieltojärjestelmässä mukana olevien lajiliittojen ja niiden jäsenseurojen tilaisuuksiin osallistuvat katsojat sitoutuisivat järjestäjän määrittelemiin käyttäytymissääntöihin sopimuspohjaisella sitoumuksella, joka syntyisi pääsylipun oston yhteydessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö porttikieltoon verrattava pääsyn estäminen urheilutapahtumaan olisi mahdollista tiettyjen kriteereiden täyttyessä.