Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2021
Vierashuone 2020 Vierashuone 2022
- Uutiset
29.12.2021 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Turvaamistoimi ja AKT:n tukitoimenpide – miljoonan euron sakon uhkaHelsingin käräjäoikeuden päätös väliaikaisesta turvaamistoimesta (21.12.2021, Ratkaisunro T 706/2021/6649) on herättänyt melkoisesti keskustelua. Käräjäoikeus määräsi väliaikaisesti 1.000.000,00 euron sakon uhalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n lopettamaan tai olemaan ryhtymättä 21.12.2021 alkavaksi ilmoitettuun tukitoimenpiteeseen, jossa AKT:n jäsenet pidättäytyvät käsittelemästä hakijoiden tuotteita Suomen satamissa. Joidenkin asiaa käsitelleiden mielestä oikeusvaltioon ei kuulu se, että yksittäinen tuomari voi määrätä näin perustavaa laatua olevasta työtaistelukysymyksestä päätöksellä, johon ei voida hakea muutosta. Toiset taas ovat olleet sitä mieltä, että kun määräystä ei noudateta, kyse on mafiatyyppisestä ammattiliiton toiminnasta. - Uutiset
23.12.2021 11.30
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Joulupukki ja rokotustiedotJoulupukki ei ole pelkästään mielikuvitusolento, vaan myös määräaikainen työntekijä, talkoolainen tai itsenäinen yrittäjä. Yrittäjänä pukki voi toimia ns. kevytyrittäjänä, toiminimiyrittäjänä tai jopa osuuskunta- tai osakeyhtiömuodossa. Myös pukin tilaajat ovat erilaisia. Kyse voi olla yksittäisestä luonnollinen henkilö -tilaajasta, useamman perheen muodostamasta tilaajakollektiivista tai esimerkiksi yrityksestä. Joskus pukki voi ilmestyä myös tilaamatta. - Uutiset
22.12.2021 11.53
Vierashuoneessa OTM, KTT Jenni Laininen: Compliance-toiminnon tehtävä on ennaltaehkäistä rikkomuksia ja suojata johtoa compliance-vastuiltaViime vuosina useat finanssialan yritykset ovat saaneet sanktioita erilaisten toiminnan järjestämistä koskevien velvoitteiden laiminlyönnin johdosta. Kaikkia yrityksiä koskevien yleisten siviilioikeudellisten velvoitteiden lisäksi finanssialalla toimivien yritysten tulee täyttää erityiset menettelytapoja ja toiminnan huolellista järjestämistä koskevat edellytykset. On tyypillistä, että finanssialan toimijalle osoitettu sanktio perustuu menettelytapojen, kuten eturistiriitojen hallinnan, tietynlaisen hallintorakenteen ja rahanpesun estämistä koskevien velvoitteiden laiminlyöntiin. - Uutiset
17.12.2021 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin ja professori Janne Salminen: Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen peräänkuuluttaa unioninlaajuista keskustelua koronarokotuksen pakollisuudesta, ja tämä keskustelu käynnistyy todennäköisesti myös SuomessaSuomessa koronarokotteen kaksi annosta on ottanut 12 vuotta täyttäneistä vasta noin 83 prosenttia ja koko väestöstä runsaat 73 prosenttia. Koronapassin käytön laajentuminen tosin kannustanee monia vielä passiivisiksi jättäytyneitä hakeutumaan rokotukseen. Jos rokottamattomien joukko jää silti liian suureksi ja epidemiatilanne kehittyy yhä vaikeammaksi, joudutaan pohtimaan myös rokotuksen säätämistä pakolliseksi. Kynnys rokotuksen pakollisuudelle on nykyaikaisessa demokratiassa syystäkin korkea. Pakollisuuden valmistelusta on silti jo esimerkkejä muista Euroopan maista, ja linjauksista on ilmaissut kiinnostuksensa myös komissio. Jokaisessa jäsenvaltiossa asia arvioidaan kansallisen lainsäädännön nojalla sekä maakohtainen epidemiatilanne ja rokotuskattavuus huomioon ottaen. Voimassa olevan lainsäädännön perusteella epidemiologinen, lääketieteellinen ja oikeudellinen kokonaisarviointi kuuluu valtioneuvostolle, jonka tulee hankkia käyttöönsä asiantuntijaselvitys. Ennen rokotuksen mahdollista pakollisuutta on tärkeää pyrkiä hyödyntämään rokotuskattavuutta nostavat lievemmät keinot. - Uutiset
16.12.2021 11.51
Vierashuoneessa tutkijatohtori Hanna Hämäläinen: Erityisen suojattomassa asemassa olevien osallisuutta lainvalmistelun tietopohjan tuottamiseen tulisi vahvistaaLainvalmistelun yhteydessä tietopohjaisella päätöksenteolla viitataan yleensä tutkimustietoon ja valmisteluprosessin aikana kerättyyn asiantuntijatietoon perustuvaan toimintaan. Lähestymistapa ei ole kuitenkaan ongelmaton, sillä se sivuuttaa täysin kokemuspohjaisen tiedon. Tietoperustaltaan puutteellinen lainsäädäntö voi aiheuttaa sääntelyn kohteelle odottamattomia ja tarpeettomia haittoja. Riski on erityisen suuri sellaisille toimijoille, joihin kohdistuu erityisiä lainsäädännöllisiä suojelu- ja valvontatoimia, ja joiden mahdollisuudet osallistua lainvalmistelun tietopohjan tuottamiseen ovat lisäksi erinäisistä syistä heikot. Lainvalmistelun tietopohjan tuottamista koskevia käytänteitä tulisikin kehittää siten, että myös näitä erityisen suojattomassa asemassa olevia toimijoita koskeva kokemustieto ja realiteetit olisivat tasavertaisesti esillä. - Uutiset
15.12.2021 11.47
Vierashuoneessa KTT, yliopistonlehtori Katriina Pankakoski: Siirtohinnoitteluoikaisua koskeva sääntely: lainsäädäntömuutoksen tosiasiallinen vaikutus oikeustilaanUusi siirtohinnoittelua koskeva sääntely tulee voimaan 1.1.2022. Lainsäädäntömuutos koskee VML 31 §:n 1─3 momentteja. Lainsäädäntömuutosta voidaan kuvata kansallisen siirtohinnoitteluoikaisua koskevan sääntelyn täsmennykseksi, ja että muutoksen yhteydessä VML 31 §:n soveltamisalan rajoituksia selkeytetään verrattuna aiempaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöön vuosina 2014─2021. Etuyhteysliiketoimien oikaisu toteutetaan kuitenkin edelleen markkinaehtoperiaatteen mukaisessa viitekehyksessä. - Uutiset
14.12.2021 11.45
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Koronapassi ja työnantajan toimivalta työturvallisuus- ja työterveyshuoltolain mukaanTartuntatautilain mukaan työnantajalla ei ole oikeutta käsitellä EU:n digitaalisen koronatodistuksen tietoja (ks. 58 j §). Saman lain mukaan pakollinen terveystarkastuskin on työpaikalla mahdollinen vain aluehallintoviraston päätöksellä (ks. 15 ja 16 §:t). Tartuntatautilaissa on lisäksi säännös, jonka mukaan työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja (ks. 48 §). Tartuntatautilain mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää järjestettäväksi pakollinen rokotus, jos kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön tai sen osan hengelle ja terveydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Pakollinen rokotus voidaan rajoittaa myös tiettyyn väestön osaan, ryhmään tai ikäluokkaan (ks. 47 §). Kun tartuntatautilaki ei anna työnantajalle työturvallisuuden hoitamiseksi oikeutta kyseisiin toimenpiteisiin, tässä yhteydessä tarkastellaan sitä, miten työturvallisuus- ja työterveyshuoltolain nojalla voidaan arvioida työnantajan toimivaltaa puuttua koronapandemian aiheuttamiin työturvallisuusuhkiin. Rajoittuuko työnantajan toimivalta vain työn järjestelyjä, turvavälejä ja maskeja koskeviin kysymyksiin vai voiko työnantaja joko työturvallisuus- tai/ja työterveyshuoltolain mukaisen toimivaltansa nojalla tehdä enemmänkin, kuten esimerkiksi edellyttää koronarokotustietojen saamista työntekijöiltään? Onko siis työnantajalla oikeus saada selville työntekijöiden riittävä rokotussuoja muissakin kuin vain tartuntatautilain 48 §:n tarkoittamissa tilanteissa? - Uutiset
7.12.2021 11.50
Vierashuoneessa Pörssisäätiön lakijohtaja, OTT Jesse Collin: EU:n taksonomia-asetusta koskeva keskustelu on lähtenyt väärille urilleNiin kutsuttu taksonomia-asetus on puhuttanut viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa. Taksonomia-asetuksen nojalla annettavia teknisiä sääntelystandardeja on julkisessa keskustelussa pidetty uhkana muun muassa suomalaiselle metsäteollisuudelle ja valtioneuvosto päätyi vastustamaan taksonomia-asetuksen ilmastoa koskevan säädösehdotuksen hyväksymistä. Julkisessa keskustelussa, ja osin myös Suomen EU-kannan muodostuksessa, on kuitenkin unohtunut taksonomia-asetuksen luonne: kyseessä on luomuleimaan verrattavissa oleva luokittelutyökalu, jonka tarkoitus on vähentää kestävistä sijoituskohteista kiinnostuneiden sijoittajien transaktiokustannuksia ja helpottaa pääomien kanavoimista kestäviin sijoituskohteisiin. Taksonomia-asetuksella ei kielletä mitään taloudellista toimintaa. - Uutiset
3.12.2021 11.45
Vierashuoneessa OTT Satu Rantaeskola: Epäillyn toiminta jonkin tunnusmerkistön täyttävänä (ns. laiton toiminta) ei voisi saada menettelyllistä salassapidon suojaa rikosasiaa käsiteltäessä, vaikka toiminta sinänsä voisi kuulua salassapitokohdan piiriinKorkeimman hallinto-oikeuden 1.12.2021 antamassa ratkaisussa KHO 2021:170 on ollut kysymys rikoksesta epäillyn nimen julkisuudesta. Keskusrikospoliisille oli esitetty käräjäoikeuden käsittelyn alkamisen jälkeen asiakirjapyyntö, joka koski erästä järjestäytyneeseen rikollisryhmään liittyvää rikoskokonaisuutta. Keskusrikospoliisi teki tietopyyntöön osittain kielteisen ratkaisun ja salasi esitutkintapöytäkirjoista epäiltyjen nimet. Perusteena käytettiin sitä, että henkilöt kuuluvat rikollisryhmään, ja tämä tieto olisi salassa pidettävä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan mukaisena tietona henkilöiden elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista tai niihin verrattavana tietona. - Uutiset
25.11.2021 11.48
Vierashuoneessa julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen: Tietopyynnön kohteena ”hallituksen asiakirjat”, mutta onko niitäVuosien 2020–2021 aikana useat tiedotusvälineet ovat uutisoineet tiedonsaantiin liittyvistä ongelmista, jotka koskevat oikeutta saada tietoja ministereiden ja heidän avustajiensa sekä virkamiesten välisestä sähköpostiviestinnästä. Tiedotusvälineet ovat saaneet myös vaihtelevasti tietoja sähköpostiviesteistä, jotka ovat koskeneet valtioneuvostossa ja ministeriöissä valmistelussa tai käsittelyssä olleita asioita. Tiedotusvälineiden saamissa vastauksissa on viitattu ”hallituksen asiakirjoihin”, joiden tiedonsaantiin liittyviä rajoituksia on perusteltu valtioneuvoston kanslian määräyksellä hallituksen asiakirjojen käsittelystä ja arkistoinnista sekä tiedonohjaussuunnitelmassa olevilla tiedoilla siitä, että asiakirjat olisi suunnitelmassa määritelty salassa pidettäviksi. Myös joissakin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä on käsitelty ”hallituksen asiakirjojen” teemaan liittyviä kysymyksiä tilanteissa, joissa julkisuutta on rajoitettu osin sillä perusteella, että ”hallituksen asiakirjat” jäisivät julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle. - Uutiset
24.11.2021 11.48
Vierashuoneessa johtaja Rainer Lindberg: OECD:n suositus kilpailunrajoitusten oikeudenmukaisen selvittelyprosessin periaatteistaOECD julkaisi lokakuussa suosituksen, jossa se linjaa kilpailunrajoitusten oikeudenmukaisen selvittelyprosessin periaatteet (Recommendation of the Council on Transparency and Procedural Fairness in Competition Law Enforcement). Suosituksen kriteerit (common standards) tähtäävät yhtäältä siihen, että kilpailuoikeuden soveltaminen olisi mahdollisimman tehokasta ja kilpailuviranomaisten toimivaltuudet olisivat riittäviä esimerkiksi salaisten kartellien paljastamiseen (to strengthen effectiveness of enforcement). Suosituksella toisaalta luodaan kriteeristö, jonka tulisi varmistaa kilpailuselvitysten kohteena oleville yrityksille riittävät puolustautumisoikeudet (impartial and reasonable treatment of investigated parties and the exercise of their rights of defence). Yksi suosituksen ansio on siinä, että ensimmäistä kertaa on eri maiden hallitusten kesken monikansallisesti linjattu tehokkaan mutta silti osapuolille oikeudenmukaisen kilpailuprosessin periaatteet. - Uutiset
23.11.2021 11.53
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander: Oppilaitosturvallisuus – kenen oikeudesta ja velvollisuudesta puhumme?Oppilaitosturvallisuutta heikentävät useat seikat. Merkittävin lienee yhteisöllisyyden ja toisten kunnioittamisen vähentyminen, joka voi ilmetä yksilöiden ja yhteisöjen ongelmina, kuten kiusaamisena, ostrakismina eli sosiaalisena hyljeksintänä tai jopa väkivaltana. Viimeisempien vuosien oppilaitosturvallisuustarkastelussa väkivallan lisäksi on tunnistettu häirinnän ja epäasiallisen toiminnan vaikutukset ja psykososiaalinen kuormittuminen. - Uutiset
22.11.2021 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: Ilmoittajansuojelulaista on kehkeytynyt poikkeuksellisen vaativa valmistelutehtäväWhistleblowing-direktiiviksi kutsutun ilmoittajansuojeludirektiivin kansallisen täytäntöönpanon takaraja 17.12.2021 on lähestymässä. Lain säätäminen siirtyy kuitenkin väistämättä vuodelle 2022, mahdollisesti pidemmällekin kevättä. Viime kesänä valmistui hallituksen esityksen luonnos, joka oli lausuntokierroksella loppukesästä. Lausuntopalaute osoitti, että laissa on vielä runsaasti valmisteltavaa. Sekä yritysten että viranomaisten on kuitenkin jo nyt valmistauduttava omiin velvollisuuksiinsa. Silti lopulliseen lakiin olisi sisällytettävä koko lain voimaantulolle puolen vuoden siirtymäaika, vaikka tämä merkitsee pidempää myöhästymistä direktiivin implementoinnissa. Seuraavassa nostetaan esille tärkeimpiä osakokonaisuuksia, jotka olisi pohdittava lopullisessa hallituksen esityksessä tarkemmin kuin luonnosesityksessä oli tehty. - Uutiset
17.11.2021 11.55
Vierashuoneessa professori Kaijus Ervasti: Suomesta puuttuvat tuomioistuintilastotTutkimuksen kannalta on todella hälyttävää, ettei yhteiskunnan keskeisistä toiminnoista kuten tuomioistuimista saa edes yksinkertaisia perustietoja. Demokraattisessa oikeusvaltiossa tuomioistuinten käsittelemiä asiamääriä pitäisi pystyä seuramaan kohtuullisen helposti. Nyt tietoihin eivät pääse edes tutkijat, saati tavalliset kansalaiset, kirjoittaa professori Kaijus Ervasti Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
16.11.2021 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Miten koronapassi työpaikoille voitaisiin toteuttaa!Lainvalmistelu on asiasta käynnistynyt. Itselläni ei ole tietoa siitä, miten asiaa on tarkoitus lähestyä. Esitän kuitenkin seuraavaksi lyhyesti sen, miten asia voitaisiin säätää. - Uutiset
5.11.2021 11.48
Vierashuoneessa OTM Seija Moilanen: Trauma turvapaikkaprosessissaTurvapaikanhakijoiden kertomusten uskottavuusarviointi on erittäin haastavaa, mutta erityisen haastavaa se on traumatisoituneiden hakijoiden kohdalla. Tutkijat ovat esittäneet ratkaisuksi psykologiaa koskevan relevantin tieteellisen tiedon lisäämistä turvapaikkaviranomaisten koulutusohjelmiin ja täsmällistä tietoa päätöksentekijöiden perusteluprosessiin, kirjoittaa OTM Seija Moilanen Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston asiantuntija-artikkelissa. - Uutiset
4.11.2021 11.48
Vierashuoneessa OTT Miikka Vuorela: Vihapuhe, lehdistönvapaus ja ilmaisurikoksetSananvapauden rajoista on jälleen käyty mielenkiintoista julkista keskustelua. Huomion kohteena ovat erityisesti olleet julkisuuden henkilöiden ilmaisurikossyytteet sekä Helsingin Sanomien toimittajien syytteet viestikoekeskusta käsitelleestä artikkelista. Esittelen tässä kirjoituksessa lyhyesti oikeudellista toimintakenttää, jonka puitteissa sananvapautta ja ilmaisurikoksia punnitaan keskenään. Ilmaisurikoksissa on yksinkertaistaen kyse sananvapauden väärinkäyttämisestä. Niiden tekotapatunnusmerkki koostuu tiedon (myös epätoden) levittämisestä ja seuraustunnusmerkki yleensä vahingon tai kärsimyksen aiheuttamisesta. Ilmaisurikosten kriminalisointi merkitseekin perus- ja ihmisoikeutena turvatun sananvapauden suoraa rajoittamista. - Uutiset
28.10.2021 11.50
Vierashuoneessa MMM, HTM, projektitutkija Leena Jukka ja lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen: Koronavuosi 2020 hallituksen esityksissä: Kiirettä, epävarmuutta ja keskinäisriippuvuuttaLainsäädäntötutkimuksessa vuosi 2020 muistetaan kiireestä, koronasta ja poikkeusoloista. Yllättävää on, että vaikka pandemiassa on kyse kansainvälisestä terveyskriisistä, niin Suomessa hallituksen esityksiä analysoitaessa pandemia näyttäytyy erityisesti elinkeino- ja toimeentulokriisinä, joka aiheutti sääntelytarpeita kaikkien ministeriöiden hallinnonaloilla lukuun ottamatta puolustusministeriötä, ulkoministeriötä ja ympäristöministeriötä sekä valtioneuvoston kansliaa. - Uutiset
26.10.2021 11.50
Vierashuoneessa hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi: Uudessa kaavoitus- ja rakentamislaissa on kyse muustakin kuin saunoistaMaankäyttö- ja rakennuslain korvaava kaavoitus- ja rakentamislaki on parhaillaan kymmenen viikon lausuntokierroksella. Median mielenkiinto on tähän mennessä kohdistunut lähinnä saunoihin ja valmistelun poliittisiin kiemuroihin. Kokonaisuudistuksessa on kuitenkin ennen kaikkea kyse ilmastonmuutoksen torjunnasta, digitalisaation vauhdittamisesta sekä vanhentuneen lain kirjoittamisesta perustuslain mukaiseksi. - Uutiset
19.10.2021 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Mika Kärkkäinen: Poimintoja yhteistoimintalakia koskevasta hallituksen esityksestäHallitus antoi 30.9.2021 eduskunnalle esityksen uudeksi yhteistoimintalaiksi (HE 159/2021 vp). Ehdotettu laki korvaisi nykyisen, vuonna 2007 voimaan tulleen lain yhteistoiminnasta yrityksissä (30.3.2007/334). Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi myös henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa koskeva sääntely. Esitys ei sisällä muutoksia julkisen sektorin (valtio ja kunnat) yhteistoimintalainsäädäntöön, joka jää siis ennalleen. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Tässä kirjoituksessa teen pintapuolisen katsauksen lakiesityksen keskeisimpiin uudistuksiin. Tekstin pitempi versio, jossa käsitellään eräitä lakiesityksen tulkintakohtia, julkaistaan myöhemmin artikkelina Edilexissä. - Uutiset
18.10.2021 11.50
Vierashuoneessa Pörssisäätiön lakijohtaja, OTT Jesse Collin: Sijoittajat ansaitsevat parempaa vastuullisuusraportointia yhtiöiltäYksi aikamme isoimmista megatrendeistä ja ratkaistavista ongelmista on ilmastonmuutoksen ja muiden kestävyysongelmien torjunta ja ehkäisy, eivätkä kestävyyskysymykset ole enää vain ympäristötietoisten ihmisten ja ympäristöjärjestöjen agendalla. Kukaan talousuutisia tai yritysten markkinointia ja raportointia seuraava henkilö ei ole voinut välttyä toistuvasti huomaamasta lyhennettä ESG, joka on peräisin englanninkielisistä sanoista environmental, social and governance. Vastuullisuudesta on tullut myös liike-elämässä arkipäivää. Nykyisessä markkinaympäristössä on yritysten edun mukaista profiloitua ESG-myönteiseksi, jos ne haluavat houkutella valveutuneita kuluttajia asiakkaikseen. - Uutiset
15.10.2021 11.50
Vierashuoneessa vakuutusoikeuden asessori Sampsa Mäenpää: Toimeentuloturvan muutoksenhaun erityispiirteitäUutta hallintoprosessilakia (808/2019, HOL) sovelletaan lähtökohtaisesti myös muutoksenhakulautakunnissa ja vakuutusoikeudessa niiden käsitellessä esimerkiksi tapaturmaa, työttömyysetuutta tai työeläkettä koskevia valituksia. Tiettyjen kysymysten osalta toimeentuloturvan muutoksenhaussa on kuitenkin säädetty hallintoprosessilaista poikkeavasta menettelystä. Tästä huolimatta toimeentuloturvan muutoksenhaun erityispiirteitä ei ole syytä ylikorostaa, eikä siinä ole kyse hallintoprosessista erillisestä omasta prosessilajistaan. Merkityksellisimpinä erityispiirteinä voidaan pitää valitukseen sidottua itseoikaisumenettelyä ja lääkärijäsenen asemaa ratkaisukokoonpanossa, joita selostetaan tässä kirjoituksessa hieman tarkemmin. - Uutiset
12.10.2021 11.49
Vierashuoneessa julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo: Euroopan unionin ehdotus tekoälyn sääntelyksi – liikaa liian sekavasti?Komissio julkisti huhtikuussa 2021 ehdotuksensa asetukseksi, jolla säädeltäisiin tekoälyä. Asetusehdotuksessa jää auki, minkä verran se jättäisi kansallista liikkumavaraa. Ehdotuksen tavoitteena on, että sääntely koskisi rajattua osaa tekoälyjärjestelmien käyttötapauksista ja suurin osa tekoälyjärjestelmien käytöstä sallittaisiin. Silti soveltamisala on varsin laaja. Voidaan kysyä, onko näin kattava ja monimutkainen sääntely tarpeellista ja EU-oikeudellisen suhteellisuusperiaatteen mukaista. Asiasta kirjoittaa julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
11.10.2021 11.48
Vierashuoneessa OTT Jyri Paasonen ja jatko-opiskelija Mikko Luomala: Kameravalvonnan tehokkuudesta käydään värikästä keskustelua, mutta vain harvoin argumentaatio perustuu empiiriseen näyttöönKameravalvontaan on tehty huomattavia investointeja ja ne ovat laajamittaisessa käytössä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Lisäksi kameravalvonta on yleistynyt kodeissa ja loma-asunnoissa. Kameravalvonnan tehokkuudesta käydään paljon värikästä keskustelua, mutta vain harvoin argumentaatio perustuu empiiriseen näyttöön. Kameravalvonta voi vaikuttaa rikollisuuteen sekä erilaisten ennaltaehkäisevien mekanismien että rikosten paremman selvittämisen kautta. Kameravalvontaan liittyvä oikeudellinen sääntely on ollut viime vuosina osin uudistuksen kohteena. Asiasta kirjoittavat OTT Jyri Paasonen ja jatko-opiskelija Mikko Luomala Edilexin Vierashuoneessa ja artikkelissaan "Kameravalvonta tutkimus- ja sääntelykohteena" Lakikirjastossa. - Uutiset
8.10.2021 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Terveydentilatietojen kerääminen työnhakijastaTyöelämässä tapahtuvaa terveydentilatietojen keräämistä koskeva juridiikka on noussut julkisuudessa usein esille ja asiasta on esitetty monenlaisia käsityksiä. Tässä yhteydessä käsittelen vain työnhakijan asemaa. Tällä hetkellä ajankohtainen tilanne on se, että työnantaja haluaa hakijan osalta saada selville koronarokotustiedon tai tiedon sairastetusta koronasta. Koska koronarokotustieto on arkaluonteinen terveystieto, samoin kuin tieto sairastetusta koronasta, joudutaan työnantajan oikeutta käsitellä tätä tietoa arvioimaan usean eri lain perusteella. Olen aikaisemmin Edilex-uutisessani arvioinut koronarokotustietoa potilastietona. Tästä näkökulmasta, josta sinänsä edelleen pidän kiinni, en nyt arvioi esillä olevaa kysymystä. Tarkasteluni perustuu etupäässä lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä mutta käsittelen lisäksi myös muutamia asiaan liittyviä erityissääntelyjä. Mielestäni nykysääntely on asiallinen eikä sen muuttamiseen lopussa esittämistäni syistä ole tarvetta ainakaan työnhakijoiden osalta. Oikeus asettaa rokottamisvaatimus työllistymisen edellytykseksi ei ole myöskään yksiselitteinen syrjintäsääntelyn valossa. Työllistämisriskiä ei voida suojella oikeasuhtaisuutta ja vättämätöntä enempää. - Uutiset
29.9.2021 11.50
Vierashuoneessa luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Lari Tiikasalo: Onko salassapito esteenä välityslausekkeen käytölle kuntien hankintasopimuksissaPalveluhankintoja koskevien julkisten hankintojen yleisten sopimusehtojen mukaan hankintasopimusta koskevat erimielisyydet jätetään ratkaistavaksi ensiasteena tilaajan kotipaikan yleiseen alioikeuteen. Kuntia ja valtiota koskeva julkisuusperiaate huomioiden näyttää luontevalta, että julkisten hankintojen yleisissä sopimusehdoissa on päädytty tuomioistuinkäsittelyyn. Onhan riita-asian käsittely yleisessä tuomioistuimessa lähtökohtaisesti niin ikään julkista. - Uutiset
15.9.2021 7.50
Vierashuoneessa yritysjuridiikan professori Kari Hoppu: Hyvän kauppatavan arvioinnista elintarvikeketjussaElinkeinoelämän itsesääntelyn merkitys on lisääntynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Suomessa merkittävästi. Keskuskauppakamarin yhteyteen perustettiin vuonna 2017 elintarvikeketjun itsesääntelyelin, elintarvikeketjun kauppatapalautakunta. Kauppatapalautakunnan tehtävänä on antaa lausuntoja siitä, onko tiettyä elintarvikealan toimijan menettelyä pidettävä hyvän kauppatavan vastaisena, minkä lisäksi lautakunta voi antaa yleisiä hyvää kauppatapaa koskevia suosituksia. Toiminnassaan lautakunta soveltaa eurooppalaisen elintarvikeketjun toiminnan parantamiseksi EU:n komission ja elintarvikeketjun EU-järjestöjen sopimia hyvän kauppatavan periaatteita. - Uutiset
14.9.2021 11.48
Vierashuoneessa HTM Johanna Nurmi: Poliisin haalarikameran käyttöön selkeät toimintamallit – nykyohjeistus kaipaa vielä lainmuutoksia ja tarkennuksiaPoliisissa kuvaaminen on ennestään tuttua toimintaa, mutta haalarikamera, sen käyttöympäristö ja tallenteen käsittely nostavat esiin uudenlaisia kysymyksiä kuvaamisesta. Näitä ovat muun muassa kotirauhaan sekä henkilötietojen ja yksityiselämän suojiin liittyvät oikeudelliset kysymykset. - Uutiset
13.9.2021 11.50
Vierashuoneessa YTYn työmarkkinajohtaja Sirpa Leppäluoto: Mitä hyötyä työehtosopimuksesta on työnantajalle?Syksyllä alkavan liittokierroksen valmistelu käy kuumana. Nyt kun Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus ovat tehneet omia irtiottojaan, pohditaan monissa yrityksissä, tarvitaanko työehtosopimusta mihinkään – tai kannattaako ylipäänsä kuulua työnantajaliittoon. - Uutiset
2.9.2021 11.48
Vierashuoneessa FT, TKI-asiantuntija Harriet Lonka: Säädösvarautumisessa riittää yhä työtäSuomalaisten ja Suomen lähetystössä palvelleiden evakuointi Kabulista oli poikkeuksellinen operaatio, joka vaati mahdollistuakseen myös säädösteknistä luovuutta. Koronakriisin kuluessa olemme jo ehtineet tottua siihen, että pelkkä toiminnallinen varautuminen ei riitä vaan tarvitaan myös säädösvarautumista. Siis valmiutta luoda poikkeuksellisen aikapaineen alla sääntelyn kautta edellytyksiä toiminnalle, tarkentaa toimivaltuuksia ja suunnata resursseja. - Uutiset
30.8.2021 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin ja professori Janne Salminen: Kolmannet koronarokoteannokset ja globaali solidaarisuus – tehosteannoksista päätetään tartuntatautilain puitteissa, mutta myös kansainvälinen vastuu on merkittäväSuomessa harkitaan jo lähiaikoina annettavia kolmansia koronarokotuksia, mutta globaalisti rokotusohjelmat ovat edenneet hitaasti. - Uutiset
25.8.2021 11.44
Vierashuoneessa tietoanalyytikko, OTT Mika Sutela: Liikenneturvallisuuteen kohdistuvalle tutkimukselle tilaustaKesällä lausuntokierroksella olleen liikenneturvallisuusstrategian tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen kokonaisvaltaisesti. Tämä edellyttää liikennevalvontaresursseja kuin myös tieteellisen tiedon tuottamista ja hyödyntämistä. Liikenneturvallisuustutkimukseen keskittyvän tutkimusinstituutin perustamisen valmistelu olisi juuri nyt ajankohtaista. - Uutiset
20.8.2021 11.50
Vierashuoneessa professori Lasse Lehtonen ja asianajaja Klaus Nyblin: Koronapassin tärkeimmäksi tehtäväksi voi muodostua rokotuskattavuuden lisääminenSosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan koronapassia koskevaa lainsäädäntöä. Säännösten tavoitteeksi on kirjattu vähentää fyysisiin kokoontumisiin liittyviä koronatartuntoja ja edistää yhteiskunnan terveysturvallista avaamista. Jos koronapassi toteutetaan, se edistää väistämättä samalla yleistä rokotuskattavuutta. Lainvalmistelussa onkin tärkeää arvioida, missä määrin tämä olisi yksi sääntelyn keskeisistä tavoitteista. Useiden perusoikeuksien, kuten elinkeinovapauden, kokoontumisvapauden ja sivistyksellisten oikeuksien, turvaaminen joka tapauksessa puoltaa koronapassista säätämistä. Sitä, että yleinen rokotuskattavuus voi samalla lisääntyä merkittävästi, voidaan pitää vähintäänkin sääntelyn myönteisenä seurannaisvaikutuksena. - Uutiset
9.8.2021 11.45
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin ja terveydenhuollon etiikan dosentti Samuli Saarni: Apulaisoikeusasiamiehen rokoteratkaisu haastaa terveyspolitiikan keskeisiä tavoitteita – ja antaa muutenkin aihetta kriittisiin huomioihinEduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut huomautuksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle siitä, että viime keväänä 65–69-vuotiaita ohjattiin liian voimakkaasti ottamaan AstraZenecan koronavirusrokote. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä myös tälle ikäryhmälle olisi pitänyt antaa mahdollisuus valita tehokkaampana pidetty mRNA-rokote. Valinnanvapauden korostaminen voi kuitenkin johtaa ristiriitaan terveydenhuollon yleisten tavoitteiden kanssa. Yksilökohtaisten oikeuksien voimakas painottaminen heikentää edellytyksiä tuottaa mahdollisimman paljon terveyshyötyä mahdollisimman monelle. Pandemiatilanteessa lainsäätäjän tulee varmistaa terveysviranomaisille riittävä perusta lääketieteellisesti ja epidemiologisesti tarkoituksenmukaisimmille linjauksille. - Uutiset
3.8.2021 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Miten koronarokotustietoa tulee arvioidaJulkisuudessa on esitetty erilaisia käsityksiä siitä, saako ja mitä menettelyä noudattaen työnantaja selvittää työntekijänsä mahdollisesti ottamaa koronarokotusta ja sen lukumäärää. Osa asiassa mielipiteensä julkisuudessa esittäneistä on lähestynyt asiaa yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain perusteella, osa potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain nojalla. Yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa on säännöksiä työnantajan oikeudesta käsitellä työntekijän ns. tavallisia henkilötietoja ja toisaalta hänen terveydentilaansa koskevia tietoja. Rokotustietoa ei voida pitää ns. tavallisena henkilötietona, koska se liittyy henkilön saamaan (ennakolliseen) hoitotoimenpiteeseen, joka on arkaluonteinen tieto. Rokotustieto ei ole myöskään yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (YksTL) mukainen terveydentilatieto, koska se ei kerro mitään terveydentilasta. Vaikka se olisi terveydentilatieto, työnantaja ei voi käyttää sitä kuitenkaan lain 5 §:ssä ilmaistuihin tarkoituksiin. YksTL:n terveydentilaa koskevat säännöksetkään eivät siis sovellu tämän arviointiin. - Uutiset
2.8.2021 11.45
Vierashuoneessa Prof. Dr. Stefan Kirchner, MJI, RA: Protocol 15 to the European Convention on Human Rights had entered into forceOn 1 August 2021, Protocol 15 (P15) to the European Convention on Human Rights (ECHR) entered into force. Unlike some of the other protocols to the ECHR, that add to the Convention, P15 has led to substantial changes of the text of the ECHR. Many of these changes finally codify developments which have been in the making for decades. - Uutiset
20.7.2021 11.45
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen arvostelu ja elinkeinovapausKeskustelu täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista on ollut Suomessa usein kiivasta. Julkisuudessa on esimerkiksi väitetty homeopaattien myyvän sairaille lääkkeenä kraanavettä kalliilla hinnalla. Tällainen syytös elinkeinon haittaamisen lisäksi leimaa terapeutit rikollisiksi ja asettaa heidät huonoon valoon. Väite leimaa ammattikunnan yhteiskunnan heikoimpia huijaavaksi. Täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja antavat harjoittavat Suomessa kuitenkin laillista elinkeinoa ja perustuslain mukaan meillä vallitsee elinkeinovapaus. - Uutiset
16.7.2021 8.31
Vierashuoneessa OTT Kalle Isotalo: Perukirja veroilmoituksena ei sovi uuteen seuraamusmaksusääntelyynPerintöverotuksen ilmoitusmenettely on omintakeinen. Peruskysymyksenä perukirjasta pitäisi ilmetä, millaista (netto-)omaisuutta perittävältä jäi jaettavaksi, mikä sen arvo kuolinhetkellä oli sekä millaiset oikeudet perhevarallisuusoikeusjärjestelmä tähän varallisuuteen antoi eri ihmisille. Lisäksi siinä on erillistä ilmoitussisältöä erilaisiin yksityiskohtiin. Veroilmoitus annetaan monen verovelvollisen yhteisellä asiakirjalla, jolla on myös verotuksen ulkopuolisia käyttötarkoituksia - Uutiset
13.7.2021 11.42
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander: Rikosilmoituksen kirjaamisvelvoite ja syytä epäillä -kynnysTämän kirjoituksen mielenkiinto kohdentuu syytä epäillä -kynnyksen ja esitutkinnan toimittamisen tarkasteluun, sillä esitutkintalain (805/2011) 3 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty. Säännös ei siten jätä harkintavaraa, jos syytä epäillä -kynnys on ylitetty. Kyse on esitutkintaviranomaiselle säädetystä esitutkintapakosta. - Uutiset
30.6.2021 11.30
Vierashuoneessa OTT, KTM, dosentti Markku Järvenoja: Kiinteistöjen yhtiöitetty omistus verotuksen pysyvä ongelmaViime vuoden alussa tuli voimaan yhteisöjen tulolähdejaon uudistus, jolla yhdistettiin muun toiminnan tulolähde elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Uudistuksen ulkopuolelle jäi kuitenkin tärkein kiinteistöjen omistamisen muoto eli keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö. Perustana lienee ollut lainvalmistelussa tehty ratkaisu, ettei kiinteistöliiketoimintaa säädetty elinkeinotoiminnaksi. Siten kiinteistöomistamisen ja -sijoittamisen tuloverotus edelleen jäi 50 vuotta sitten vakiintuneen oikeuskäytännön vangiksi. Yllättävää sinänsä on, ettei kiinteistösijoittamisen verokohtelu ole tänä aikana muuttunut, vaikka liiketoiminnan muodot ja aktiivisuus ovat muuttuneet hyvinkin radikaalisti tuona ajanjaksona. - Uutiset
24.6.2021 13.24
Vierashuoneessa OTM Mila Mäkipaakkanen ja professori Tuula Linna: Käräjäoikeudet harkitsevat rangaistukset itsenäisesti – silti syyttäjän esittämä seuraamuskannanotto on tervetullut lisä rikosoikeudenkäynnissä- Useammat tuomarit mielellään ottavat vastaan hyvin perustellun seuraamuskannanoton. En ole törmännyt vastakkaiseen suhtautumiseen, toteaa eräs kyselytutkimukseen osallistunut syyttäjä. - Uutiset
23.6.2021 14.00
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander ja OTT Elisa Silvennoinen: Voiko lähestymiskiellolla turvata oppilaitosturvallisuutta?Yhteiskunnallinen kehitys osoittaa sekä henkirikosten että yleisen rikollisuustason laskua. Myös nuorten rikollisuus on laskussa. Tästä huolimatta eri kaupungit ovat tahoillaan ilmaisseet huolensa nuorten haavoittuvasta asemasta ja lisääntyneestä häiriökäyttäytymisestä. Vakavat käytöshäiriöt ovat olleet kasvussa, ja väkivalta kouluissa on lisääntynyt ja raaistunut. Uhkaavaa käytöstä kohdistetaan yhä useammin myös opettajiin. Keskustelu oppilaitosturvallisuudesta nousee säännöllisesti pinnalle tavanomaista vakavampien väkivallan tekojen myötä kuten Sysmän, Havukosken ja Kytöpuiston kouluilla tehdyt väkivallan teot osoittivat. - Uutiset
21.6.2021 11.50
Vierashuoneessa OTM, tohtorikoulutettava Satu Pentikäinen ja professori Anssi Keinänen: Mallia Australiasta kotimaisen lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmän kehittämiseenPääministeri Marinin hallituksen ohjelmassa "Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” on kirjaus valtioneuvostotasoisen lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmän luomisesta. Lainsäädännön arviointineuvosto on muutama vuosi sitten tehnyt aloitteen arviointijärjestelmän kehittämisestä ja aiheesta on tehty myöskin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan selvitys. OECD:n vertailuiden mukaan suomalainen jälkiarviointijärjestelmä on heikko. Jälkiarviointijärjestelmän luominen on siten ajankohtainen puheenaihe, jonka kehittämisessä on syytä huomioida myös kansainväliset kokemukset. - Uutiset
17.6.2021 11.44
Vierashuoneessa oikeustieteen tohtori, asianajaja Janne Juusela: Miksi Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin?Suomen perustuslain valvontajärjestelmä pitäisi uudistaa vastaamaan oikeusvaltioperiaatteen vaatimuksia. Perustuslakivalvonta tulisi muuttaa rakenteellisesti ja institutionaalisesti siten, että valvonnan ylin toimivalta siirretään uudelle perustuslakituomioistuimelle. Perustuslakituomioistuimen perustamisen vaihtoehtona on korkeimpien oikeuksien yhdistäminen ja perustuslakijaoston perustaminen sen yhteyteen. Perustuslakituomioistuimen myötä ennakkovalvonnasta tulisi nykyistä systemaattisempaa ja kattavampaa. Ennakkovalvonnasta tulisi myös nykyistä oikeudellisempaa ja siten ennustettavampaa. Perustuslaillisen valvonnan ylimpänä auktoriteettina perustuslakituomioistuin tehostaisi merkittävästi perustuslain ja perusoikeuksien toteutumisen jälkivalvontaa. - Uutiset
15.6.2021 11.50
Vierashuoneessa OTM, VT, KTM Mikko Laapas ja OTM, ins. Kristian Keskitalo: E-urheilijan verotus kaipaa selkeyttämistäElektroninen urheilu eli e-urheilu (eng. esports) on tietotekniikkaa hyödyntävää kilpaurheilua. Tavallisimmat elektronisen urheilun pelit ovat tietokoneella tai konsolilla toimivia viihdepelejä, jotka jakautuvat useampaan alalajiin, eli genreen. - Uutiset
14.6.2021 15.15
Vierashuoneessa OTM, VT, Valtteri Laukkanen: Rakennuksessa oleva terveyshaitta ja kiinteistön laatuvirheRakennuksessa oleva terveyshaitta on moniulotteinen ominaisuus. Terveyshaitan aiheutuminen voi olla seurausta useasta rakennuksen ominaisuudesta kuten esimerkiksi kosteusvaurioista ja vaurioiden yhteydestä sisäilmaan. Yhdelle rakennuksen ominaisuudet saattavat aiheuttaa erilaista poikkeavuutta terveydentilassa kuin toiselle. Terveyshaitan ja sitä aiheuttavien rakennusten ominaisuuksien selvittäminen edellyttää usein asiantuntijan apua ja rakenteiden avaamista. Muun muassa näistä syistä rakennuksessa olevaan terveyshaittaan liittyy useita kiinteistön myyjän laatuvirhevastuuseen ja vastuun laajuuteen vaikuttavia oikeudellisia ongelmia, joita Valtteri Laukkanen tarkastelee Defensor Legisin ja Edilexin Lakikirjaston artikkeleissaan. - Uutiset
7.6.2021 11.50
Vierashuoneessa HTT, yliopistonlehtori, julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen ja rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen: Virkavastuusta ja sen olemassaolostaUsein kuulee toteamuksen siitä, kuinka joku asia on valmisteltu virkavastuulla. Näkemyksen esittäjänä voi olla ministeriön virkamies tai vaikkapa kunnallinen viranhaltija. Näin sanoessaan väitteen esittäjä pyrkinee vakuuttamaan yleisönsä siitä, ettei valmisteltu asia voi olla virheellinen, koska muuten seurauksena olisi virkavastuun konkretisoituminen. Yleisesti ajatellaankin, että virkavastuun olemassaolo varmistaa sen, että julkinen hallinto tekee vain ja ainoastaan oikeita ratkaisuja. Kun tuomioiden määrä esimerkiksi laiminlyönneistä tai virheistä on pieni, voidaan helposti ajatella, että järjestelmä toimii. - Uutiset
4.6.2021 11.39
Vierashuoneessa ma. vakuutusoikeuden esittelijä Jussi Lehtinen: Miten toimeentuloturvaetuuksien takaisinperinnän kohtuuttomuutta arvioidaan?Toimeentuloturvaetuuden takaisinperinnän kohteeksi joutunut voi kokea tilanteensa kohtuuttomaksi, sillä etuuden hakemiseen liittyy taloudellinen tarve ja maksettu etuus on jo voitu käyttää jokapäiväisiin menoihin. Kohtuuttomuuden tunne on ymmärrettävä erityisesti silloin, kun aiheeton maksaminen ei ole johtunut etuuden saajan omasta menettelystä. Kohtuuttomuus itsessään onkin tyypillisesti takaisinperinnästä luopumisen keskeisin edellytys toimeentuloturvaetuuksia koskevissa varsin yhtenevissä takaisinperintäsäännöksissä. Kyse on avoimesta ilmaisusta, mikä jättää soveltajalle laajan harkintavallan ja tekee etuutta aiheetta saaneen oman selvittämisvelvollisuuden täyttämisestä haasteellisen. Miten kohtuuttomuutta arvioidaan käytännössä ja mitä selvitystä kohtuuttomuuteen vetoavan tulisi esittää, jotta vaatimus takaisinperinnästä luopumisesta voisi menestyä? - Uutiset
3.6.2021 12.32
Vierashuoneessa OTK, oikeustieteen tohtorikoulutettava Janne Ripatti: Petoksen tunnusmerkistön soveltaminen kilpailumanipulaatiotapausten yhteydessäSuomen urheilun eettinen keskus SUEK ry (SUEK) julkaisi 27.5.2021 kilpailumanipulaation kansallisen tilannekuvan. Tilannekuvan tarkoituksena on tunnistaa suomalaista urheilua koskevat riskit ja haavoittuvuudet, jotka ovat keskeisessä osassa kilpailumanipulaation torjunnassa. Kilpailumanipulaation osalta tilanne on Suomessa tällä hetkellä rauhallinen, mutta ongelmaksi nähdään rikoslainsäädännön vajavaisuus. Tämä vajavaisuus tulisi SUEK:n esittämän näkemyksen mukaan ratkaista urheilupetoksiin liittyvällä erityislainsäädännöllä ja sen voimaan saattamista olisi syytä kiirehtiä. - Uutiset
2.6.2021 11.45
Vierashuoneessa professori Lasse Lehtonen ja asianajaja Klaus Nyblin: Lasten ja nuorten rokottaminen voi olla välttämätöntä koronaepidemian tukahduttamiseksiSuomessa selvitetään koronarokotusohjelman ulottamista 12–15-vuotiaisiin. Euroopan lääkevirasto on arvioinut BioNTech-Pfizerin rokotteen tehokkaaksi ja turvalliseksi myös tässä ikäryhmässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ei ole tarpeen tehdä uutta yksilötason hyöty-riskisuhteen arviointia, vaan sen tulee punnita asiaa erityisesti tartuntatautilain yleisen tarkoituksen kannalta. Käytettävissä oleva tieto puoltaa myös 12–15-vuotiaiden rokottamista. Päinvastainen linjaus vaikeuttaisi merkittävästi epidemian tukahduttamista Suomessa. Myös lasten ja nuorten rokottaminen perustuu silti vapaaehtoisuuteen.
Vierashuone 2020 Vierashuone 2022