Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2021
Vierashuone 2020 Vierashuone 2022
- Uutiset
18.10.2021 11.50
Vierashuoneessa Pörssisäätiön lakijohtaja, OTT Jesse Collin: Sijoittajat ansaitsevat parempaa vastuullisuusraportointia yhtiöiltäYksi aikamme isoimmista megatrendeistä ja ratkaistavista ongelmista on ilmastonmuutoksen ja muiden kestävyysongelmien torjunta ja ehkäisy, eivätkä kestävyyskysymykset ole enää vain ympäristötietoisten ihmisten ja ympäristöjärjestöjen agendalla. Kukaan talousuutisia tai yritysten markkinointia ja raportointia seuraava henkilö ei ole voinut välttyä toistuvasti huomaamasta lyhennettä ESG, joka on peräisin englanninkielisistä sanoista environmental, social and governance. Vastuullisuudesta on tullut myös liike-elämässä arkipäivää. Nykyisessä markkinaympäristössä on yritysten edun mukaista profiloitua ESG-myönteiseksi, jos ne haluavat houkutella valveutuneita kuluttajia asiakkaikseen. - Uutiset
15.10.2021 11.50
Vierashuoneessa vakuutusoikeuden asessori Sampsa Mäenpää: Toimeentuloturvan muutoksenhaun erityispiirteitäUutta hallintoprosessilakia (808/2019, HOL) sovelletaan lähtökohtaisesti myös muutoksenhakulautakunnissa ja vakuutusoikeudessa niiden käsitellessä esimerkiksi tapaturmaa, työttömyysetuutta tai työeläkettä koskevia valituksia. Tiettyjen kysymysten osalta toimeentuloturvan muutoksenhaussa on kuitenkin säädetty hallintoprosessilaista poikkeavasta menettelystä. Tästä huolimatta toimeentuloturvan muutoksenhaun erityispiirteitä ei ole syytä ylikorostaa, eikä siinä ole kyse hallintoprosessista erillisestä omasta prosessilajistaan. Merkityksellisimpinä erityispiirteinä voidaan pitää valitukseen sidottua itseoikaisumenettelyä ja lääkärijäsenen asemaa ratkaisukokoonpanossa, joita selostetaan tässä kirjoituksessa hieman tarkemmin. - Uutiset
12.10.2021 11.49
Vierashuoneessa julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo: Euroopan unionin ehdotus tekoälyn sääntelyksi – liikaa liian sekavasti?Komissio julkisti huhtikuussa 2021 ehdotuksensa asetukseksi, jolla säädeltäisiin tekoälyä. Asetusehdotuksessa jää auki, minkä verran se jättäisi kansallista liikkumavaraa. Ehdotuksen tavoitteena on, että sääntely koskisi rajattua osaa tekoälyjärjestelmien käyttötapauksista ja suurin osa tekoälyjärjestelmien käytöstä sallittaisiin. Silti soveltamisala on varsin laaja. Voidaan kysyä, onko näin kattava ja monimutkainen sääntely tarpeellista ja EU-oikeudellisen suhteellisuusperiaatteen mukaista. Asiasta kirjoittaa julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
11.10.2021 11.48
Vierashuoneessa OTT Jyri Paasonen ja jatko-opiskelija Mikko Luomala: Kameravalvonnan tehokkuudesta käydään värikästä keskustelua, mutta vain harvoin argumentaatio perustuu empiiriseen näyttöönKameravalvontaan on tehty huomattavia investointeja ja ne ovat laajamittaisessa käytössä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Lisäksi kameravalvonta on yleistynyt kodeissa ja loma-asunnoissa. Kameravalvonnan tehokkuudesta käydään paljon värikästä keskustelua, mutta vain harvoin argumentaatio perustuu empiiriseen näyttöön. Kameravalvonta voi vaikuttaa rikollisuuteen sekä erilaisten ennaltaehkäisevien mekanismien että rikosten paremman selvittämisen kautta. Kameravalvontaan liittyvä oikeudellinen sääntely on ollut viime vuosina osin uudistuksen kohteena. Asiasta kirjoittavat OTT Jyri Paasonen ja jatko-opiskelija Mikko Luomala Edilexin Vierashuoneessa ja artikkelissaan "Kameravalvonta tutkimus- ja sääntelykohteena" Lakikirjastossa. - Uutiset
8.10.2021 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Terveydentilatietojen kerääminen työnhakijastaTyöelämässä tapahtuvaa terveydentilatietojen keräämistä koskeva juridiikka on noussut julkisuudessa usein esille ja asiasta on esitetty monenlaisia käsityksiä. Tässä yhteydessä käsittelen vain työnhakijan asemaa. Tällä hetkellä ajankohtainen tilanne on se, että työnantaja haluaa hakijan osalta saada selville koronarokotustiedon tai tiedon sairastetusta koronasta. Koska koronarokotustieto on arkaluonteinen terveystieto, samoin kuin tieto sairastetusta koronasta, joudutaan työnantajan oikeutta käsitellä tätä tietoa arvioimaan usean eri lain perusteella. Olen aikaisemmin Edilex-uutisessani arvioinut koronarokotustietoa potilastietona. Tästä näkökulmasta, josta sinänsä edelleen pidän kiinni, en nyt arvioi esillä olevaa kysymystä. Tarkasteluni perustuu etupäässä lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä mutta käsittelen lisäksi myös muutamia asiaan liittyviä erityissääntelyjä. Mielestäni nykysääntely on asiallinen eikä sen muuttamiseen lopussa esittämistäni syistä ole tarvetta ainakaan työnhakijoiden osalta. Oikeus asettaa rokottamisvaatimus työllistymisen edellytykseksi ei ole myöskään yksiselitteinen syrjintäsääntelyn valossa. Työllistämisriskiä ei voida suojella oikeasuhtaisuutta ja vättämätöntä enempää. - Uutiset
29.9.2021 11.50
Vierashuoneessa luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Lari Tiikasalo: Onko salassapito esteenä välityslausekkeen käytölle kuntien hankintasopimuksissaPalveluhankintoja koskevien julkisten hankintojen yleisten sopimusehtojen mukaan hankintasopimusta koskevat erimielisyydet jätetään ratkaistavaksi ensiasteena tilaajan kotipaikan yleiseen alioikeuteen. Kuntia ja valtiota koskeva julkisuusperiaate huomioiden näyttää luontevalta, että julkisten hankintojen yleisissä sopimusehdoissa on päädytty tuomioistuinkäsittelyyn. Onhan riita-asian käsittely yleisessä tuomioistuimessa lähtökohtaisesti niin ikään julkista. - Uutiset
15.9.2021 7.50
Vierashuoneessa yritysjuridiikan professori Kari Hoppu: Hyvän kauppatavan arvioinnista elintarvikeketjussaElinkeinoelämän itsesääntelyn merkitys on lisääntynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Suomessa merkittävästi. Keskuskauppakamarin yhteyteen perustettiin vuonna 2017 elintarvikeketjun itsesääntelyelin, elintarvikeketjun kauppatapalautakunta. Kauppatapalautakunnan tehtävänä on antaa lausuntoja siitä, onko tiettyä elintarvikealan toimijan menettelyä pidettävä hyvän kauppatavan vastaisena, minkä lisäksi lautakunta voi antaa yleisiä hyvää kauppatapaa koskevia suosituksia. Toiminnassaan lautakunta soveltaa eurooppalaisen elintarvikeketjun toiminnan parantamiseksi EU:n komission ja elintarvikeketjun EU-järjestöjen sopimia hyvän kauppatavan periaatteita. - Uutiset
14.9.2021 11.48
Vierashuoneessa HTM Johanna Nurmi: Poliisin haalarikameran käyttöön selkeät toimintamallit – nykyohjeistus kaipaa vielä lainmuutoksia ja tarkennuksiaPoliisissa kuvaaminen on ennestään tuttua toimintaa, mutta haalarikamera, sen käyttöympäristö ja tallenteen käsittely nostavat esiin uudenlaisia kysymyksiä kuvaamisesta. Näitä ovat muun muassa kotirauhaan sekä henkilötietojen ja yksityiselämän suojiin liittyvät oikeudelliset kysymykset. - Uutiset
13.9.2021 11.50
Vierashuoneessa YTYn työmarkkinajohtaja Sirpa Leppäluoto: Mitä hyötyä työehtosopimuksesta on työnantajalle?Syksyllä alkavan liittokierroksen valmistelu käy kuumana. Nyt kun Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus ovat tehneet omia irtiottojaan, pohditaan monissa yrityksissä, tarvitaanko työehtosopimusta mihinkään – tai kannattaako ylipäänsä kuulua työnantajaliittoon. - Uutiset
2.9.2021 11.48
Vierashuoneessa FT, TKI-asiantuntija Harriet Lonka: Säädösvarautumisessa riittää yhä työtäSuomalaisten ja Suomen lähetystössä palvelleiden evakuointi Kabulista oli poikkeuksellinen operaatio, joka vaati mahdollistuakseen myös säädösteknistä luovuutta. Koronakriisin kuluessa olemme jo ehtineet tottua siihen, että pelkkä toiminnallinen varautuminen ei riitä vaan tarvitaan myös säädösvarautumista. Siis valmiutta luoda poikkeuksellisen aikapaineen alla sääntelyn kautta edellytyksiä toiminnalle, tarkentaa toimivaltuuksia ja suunnata resursseja. - Uutiset
30.8.2021 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin ja professori Janne Salminen: Kolmannet koronarokoteannokset ja globaali solidaarisuus – tehosteannoksista päätetään tartuntatautilain puitteissa, mutta myös kansainvälinen vastuu on merkittäväSuomessa harkitaan jo lähiaikoina annettavia kolmansia koronarokotuksia, mutta globaalisti rokotusohjelmat ovat edenneet hitaasti. - Uutiset
25.8.2021 11.44
Vierashuoneessa tietoanalyytikko, OTT Mika Sutela: Liikenneturvallisuuteen kohdistuvalle tutkimukselle tilaustaKesällä lausuntokierroksella olleen liikenneturvallisuusstrategian tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen kokonaisvaltaisesti. Tämä edellyttää liikennevalvontaresursseja kuin myös tieteellisen tiedon tuottamista ja hyödyntämistä. Liikenneturvallisuustutkimukseen keskittyvän tutkimusinstituutin perustamisen valmistelu olisi juuri nyt ajankohtaista. - Uutiset
20.8.2021 11.50
Vierashuoneessa professori Lasse Lehtonen ja asianajaja Klaus Nyblin: Koronapassin tärkeimmäksi tehtäväksi voi muodostua rokotuskattavuuden lisääminenSosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan koronapassia koskevaa lainsäädäntöä. Säännösten tavoitteeksi on kirjattu vähentää fyysisiin kokoontumisiin liittyviä koronatartuntoja ja edistää yhteiskunnan terveysturvallista avaamista. Jos koronapassi toteutetaan, se edistää väistämättä samalla yleistä rokotuskattavuutta. Lainvalmistelussa onkin tärkeää arvioida, missä määrin tämä olisi yksi sääntelyn keskeisistä tavoitteista. Useiden perusoikeuksien, kuten elinkeinovapauden, kokoontumisvapauden ja sivistyksellisten oikeuksien, turvaaminen joka tapauksessa puoltaa koronapassista säätämistä. Sitä, että yleinen rokotuskattavuus voi samalla lisääntyä merkittävästi, voidaan pitää vähintäänkin sääntelyn myönteisenä seurannaisvaikutuksena. - Uutiset
9.8.2021 11.45
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin ja terveydenhuollon etiikan dosentti Samuli Saarni: Apulaisoikeusasiamiehen rokoteratkaisu haastaa terveyspolitiikan keskeisiä tavoitteita – ja antaa muutenkin aihetta kriittisiin huomioihinEduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut huomautuksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle siitä, että viime keväänä 65–69-vuotiaita ohjattiin liian voimakkaasti ottamaan AstraZenecan koronavirusrokote. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä myös tälle ikäryhmälle olisi pitänyt antaa mahdollisuus valita tehokkaampana pidetty mRNA-rokote. Valinnanvapauden korostaminen voi kuitenkin johtaa ristiriitaan terveydenhuollon yleisten tavoitteiden kanssa. Yksilökohtaisten oikeuksien voimakas painottaminen heikentää edellytyksiä tuottaa mahdollisimman paljon terveyshyötyä mahdollisimman monelle. Pandemiatilanteessa lainsäätäjän tulee varmistaa terveysviranomaisille riittävä perusta lääketieteellisesti ja epidemiologisesti tarkoituksenmukaisimmille linjauksille. - Uutiset
3.8.2021 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Miten koronarokotustietoa tulee arvioidaJulkisuudessa on esitetty erilaisia käsityksiä siitä, saako ja mitä menettelyä noudattaen työnantaja selvittää työntekijänsä mahdollisesti ottamaa koronarokotusta ja sen lukumäärää. Osa asiassa mielipiteensä julkisuudessa esittäneistä on lähestynyt asiaa yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain perusteella, osa potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain nojalla. Yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa on säännöksiä työnantajan oikeudesta käsitellä työntekijän ns. tavallisia henkilötietoja ja toisaalta hänen terveydentilaansa koskevia tietoja. Rokotustietoa ei voida pitää ns. tavallisena henkilötietona, koska se liittyy henkilön saamaan (ennakolliseen) hoitotoimenpiteeseen, joka on arkaluonteinen tieto. Rokotustieto ei ole myöskään yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (YksTL) mukainen terveydentilatieto, koska se ei kerro mitään terveydentilasta. Vaikka se olisi terveydentilatieto, työnantaja ei voi käyttää sitä kuitenkaan lain 5 §:ssä ilmaistuihin tarkoituksiin. YksTL:n terveydentilaa koskevat säännöksetkään eivät siis sovellu tämän arviointiin. - Uutiset
2.8.2021 11.45
Vierashuoneessa Prof. Dr. Stefan Kirchner, MJI, RA: Protocol 15 to the European Convention on Human Rights had entered into forceOn 1 August 2021, Protocol 15 (P15) to the European Convention on Human Rights (ECHR) entered into force. Unlike some of the other protocols to the ECHR, that add to the Convention, P15 has led to substantial changes of the text of the ECHR. Many of these changes finally codify developments which have been in the making for decades. - Uutiset
20.7.2021 11.45
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen arvostelu ja elinkeinovapausKeskustelu täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista on ollut Suomessa usein kiivasta. Julkisuudessa on esimerkiksi väitetty homeopaattien myyvän sairaille lääkkeenä kraanavettä kalliilla hinnalla. Tällainen syytös elinkeinon haittaamisen lisäksi leimaa terapeutit rikollisiksi ja asettaa heidät huonoon valoon. Väite leimaa ammattikunnan yhteiskunnan heikoimpia huijaavaksi. Täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja antavat harjoittavat Suomessa kuitenkin laillista elinkeinoa ja perustuslain mukaan meillä vallitsee elinkeinovapaus. - Uutiset
16.7.2021 8.31
Vierashuoneessa OTT Kalle Isotalo: Perukirja veroilmoituksena ei sovi uuteen seuraamusmaksusääntelyynPerintöverotuksen ilmoitusmenettely on omintakeinen. Peruskysymyksenä perukirjasta pitäisi ilmetä, millaista (netto-)omaisuutta perittävältä jäi jaettavaksi, mikä sen arvo kuolinhetkellä oli sekä millaiset oikeudet perhevarallisuusoikeusjärjestelmä tähän varallisuuteen antoi eri ihmisille. Lisäksi siinä on erillistä ilmoitussisältöä erilaisiin yksityiskohtiin. Veroilmoitus annetaan monen verovelvollisen yhteisellä asiakirjalla, jolla on myös verotuksen ulkopuolisia käyttötarkoituksia - Uutiset
13.7.2021 11.42
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander: Rikosilmoituksen kirjaamisvelvoite ja syytä epäillä -kynnysTämän kirjoituksen mielenkiinto kohdentuu syytä epäillä -kynnyksen ja esitutkinnan toimittamisen tarkasteluun, sillä esitutkintalain (805/2011) 3 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty. Säännös ei siten jätä harkintavaraa, jos syytä epäillä -kynnys on ylitetty. Kyse on esitutkintaviranomaiselle säädetystä esitutkintapakosta. - Uutiset
30.6.2021 11.30
Vierashuoneessa OTT, KTM, dosentti Markku Järvenoja: Kiinteistöjen yhtiöitetty omistus verotuksen pysyvä ongelmaViime vuoden alussa tuli voimaan yhteisöjen tulolähdejaon uudistus, jolla yhdistettiin muun toiminnan tulolähde elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Uudistuksen ulkopuolelle jäi kuitenkin tärkein kiinteistöjen omistamisen muoto eli keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö. Perustana lienee ollut lainvalmistelussa tehty ratkaisu, ettei kiinteistöliiketoimintaa säädetty elinkeinotoiminnaksi. Siten kiinteistöomistamisen ja -sijoittamisen tuloverotus edelleen jäi 50 vuotta sitten vakiintuneen oikeuskäytännön vangiksi. Yllättävää sinänsä on, ettei kiinteistösijoittamisen verokohtelu ole tänä aikana muuttunut, vaikka liiketoiminnan muodot ja aktiivisuus ovat muuttuneet hyvinkin radikaalisti tuona ajanjaksona.