Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2021
Vierashuone 2020 Vierashuone 2022
- Uutiset
29.12.2021 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Turvaamistoimi ja AKT:n tukitoimenpide – miljoonan euron sakon uhkaHelsingin käräjäoikeuden päätös väliaikaisesta turvaamistoimesta (21.12.2021, Ratkaisunro T 706/2021/6649) on herättänyt melkoisesti keskustelua. Käräjäoikeus määräsi väliaikaisesti 1.000.000,00 euron sakon uhalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n lopettamaan tai olemaan ryhtymättä 21.12.2021 alkavaksi ilmoitettuun tukitoimenpiteeseen, jossa AKT:n jäsenet pidättäytyvät käsittelemästä hakijoiden tuotteita Suomen satamissa. Joidenkin asiaa käsitelleiden mielestä oikeusvaltioon ei kuulu se, että yksittäinen tuomari voi määrätä näin perustavaa laatua olevasta työtaistelukysymyksestä päätöksellä, johon ei voida hakea muutosta. Toiset taas ovat olleet sitä mieltä, että kun määräystä ei noudateta, kyse on mafiatyyppisestä ammattiliiton toiminnasta. - Uutiset
23.12.2021 11.30
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Joulupukki ja rokotustiedotJoulupukki ei ole pelkästään mielikuvitusolento, vaan myös määräaikainen työntekijä, talkoolainen tai itsenäinen yrittäjä. Yrittäjänä pukki voi toimia ns. kevytyrittäjänä, toiminimiyrittäjänä tai jopa osuuskunta- tai osakeyhtiömuodossa. Myös pukin tilaajat ovat erilaisia. Kyse voi olla yksittäisestä luonnollinen henkilö -tilaajasta, useamman perheen muodostamasta tilaajakollektiivista tai esimerkiksi yrityksestä. Joskus pukki voi ilmestyä myös tilaamatta. - Uutiset
22.12.2021 11.53
Vierashuoneessa OTM, KTT Jenni Laininen: Compliance-toiminnon tehtävä on ennaltaehkäistä rikkomuksia ja suojata johtoa compliance-vastuiltaViime vuosina useat finanssialan yritykset ovat saaneet sanktioita erilaisten toiminnan järjestämistä koskevien velvoitteiden laiminlyönnin johdosta. Kaikkia yrityksiä koskevien yleisten siviilioikeudellisten velvoitteiden lisäksi finanssialalla toimivien yritysten tulee täyttää erityiset menettelytapoja ja toiminnan huolellista järjestämistä koskevat edellytykset. On tyypillistä, että finanssialan toimijalle osoitettu sanktio perustuu menettelytapojen, kuten eturistiriitojen hallinnan, tietynlaisen hallintorakenteen ja rahanpesun estämistä koskevien velvoitteiden laiminlyöntiin. - Uutiset
17.12.2021 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin ja professori Janne Salminen: Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen peräänkuuluttaa unioninlaajuista keskustelua koronarokotuksen pakollisuudesta, ja tämä keskustelu käynnistyy todennäköisesti myös SuomessaSuomessa koronarokotteen kaksi annosta on ottanut 12 vuotta täyttäneistä vasta noin 83 prosenttia ja koko väestöstä runsaat 73 prosenttia. Koronapassin käytön laajentuminen tosin kannustanee monia vielä passiivisiksi jättäytyneitä hakeutumaan rokotukseen. Jos rokottamattomien joukko jää silti liian suureksi ja epidemiatilanne kehittyy yhä vaikeammaksi, joudutaan pohtimaan myös rokotuksen säätämistä pakolliseksi. Kynnys rokotuksen pakollisuudelle on nykyaikaisessa demokratiassa syystäkin korkea. Pakollisuuden valmistelusta on silti jo esimerkkejä muista Euroopan maista, ja linjauksista on ilmaissut kiinnostuksensa myös komissio. Jokaisessa jäsenvaltiossa asia arvioidaan kansallisen lainsäädännön nojalla sekä maakohtainen epidemiatilanne ja rokotuskattavuus huomioon ottaen. Voimassa olevan lainsäädännön perusteella epidemiologinen, lääketieteellinen ja oikeudellinen kokonaisarviointi kuuluu valtioneuvostolle, jonka tulee hankkia käyttöönsä asiantuntijaselvitys. Ennen rokotuksen mahdollista pakollisuutta on tärkeää pyrkiä hyödyntämään rokotuskattavuutta nostavat lievemmät keinot. - Uutiset
16.12.2021 11.51
Vierashuoneessa tutkijatohtori Hanna Hämäläinen: Erityisen suojattomassa asemassa olevien osallisuutta lainvalmistelun tietopohjan tuottamiseen tulisi vahvistaaLainvalmistelun yhteydessä tietopohjaisella päätöksenteolla viitataan yleensä tutkimustietoon ja valmisteluprosessin aikana kerättyyn asiantuntijatietoon perustuvaan toimintaan. Lähestymistapa ei ole kuitenkaan ongelmaton, sillä se sivuuttaa täysin kokemuspohjaisen tiedon. Tietoperustaltaan puutteellinen lainsäädäntö voi aiheuttaa sääntelyn kohteelle odottamattomia ja tarpeettomia haittoja. Riski on erityisen suuri sellaisille toimijoille, joihin kohdistuu erityisiä lainsäädännöllisiä suojelu- ja valvontatoimia, ja joiden mahdollisuudet osallistua lainvalmistelun tietopohjan tuottamiseen ovat lisäksi erinäisistä syistä heikot. Lainvalmistelun tietopohjan tuottamista koskevia käytänteitä tulisikin kehittää siten, että myös näitä erityisen suojattomassa asemassa olevia toimijoita koskeva kokemustieto ja realiteetit olisivat tasavertaisesti esillä. - Uutiset
15.12.2021 11.47
Vierashuoneessa KTT, yliopistonlehtori Katriina Pankakoski: Siirtohinnoitteluoikaisua koskeva sääntely: lainsäädäntömuutoksen tosiasiallinen vaikutus oikeustilaanUusi siirtohinnoittelua koskeva sääntely tulee voimaan 1.1.2022. Lainsäädäntömuutos koskee VML 31 §:n 1─3 momentteja. Lainsäädäntömuutosta voidaan kuvata kansallisen siirtohinnoitteluoikaisua koskevan sääntelyn täsmennykseksi, ja että muutoksen yhteydessä VML 31 §:n soveltamisalan rajoituksia selkeytetään verrattuna aiempaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöön vuosina 2014─2021. Etuyhteysliiketoimien oikaisu toteutetaan kuitenkin edelleen markkinaehtoperiaatteen mukaisessa viitekehyksessä. - Uutiset
14.12.2021 11.45
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Koronapassi ja työnantajan toimivalta työturvallisuus- ja työterveyshuoltolain mukaanTartuntatautilain mukaan työnantajalla ei ole oikeutta käsitellä EU:n digitaalisen koronatodistuksen tietoja (ks. 58 j §). Saman lain mukaan pakollinen terveystarkastuskin on työpaikalla mahdollinen vain aluehallintoviraston päätöksellä (ks. 15 ja 16 §:t). Tartuntatautilaissa on lisäksi säännös, jonka mukaan työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja (ks. 48 §). Tartuntatautilain mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää järjestettäväksi pakollinen rokotus, jos kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön tai sen osan hengelle ja terveydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Pakollinen rokotus voidaan rajoittaa myös tiettyyn väestön osaan, ryhmään tai ikäluokkaan (ks. 47 §). Kun tartuntatautilaki ei anna työnantajalle työturvallisuuden hoitamiseksi oikeutta kyseisiin toimenpiteisiin, tässä yhteydessä tarkastellaan sitä, miten työturvallisuus- ja työterveyshuoltolain nojalla voidaan arvioida työnantajan toimivaltaa puuttua koronapandemian aiheuttamiin työturvallisuusuhkiin. Rajoittuuko työnantajan toimivalta vain työn järjestelyjä, turvavälejä ja maskeja koskeviin kysymyksiin vai voiko työnantaja joko työturvallisuus- tai/ja työterveyshuoltolain mukaisen toimivaltansa nojalla tehdä enemmänkin, kuten esimerkiksi edellyttää koronarokotustietojen saamista työntekijöiltään? Onko siis työnantajalla oikeus saada selville työntekijöiden riittävä rokotussuoja muissakin kuin vain tartuntatautilain 48 §:n tarkoittamissa tilanteissa? - Uutiset
7.12.2021 11.50
Vierashuoneessa Pörssisäätiön lakijohtaja, OTT Jesse Collin: EU:n taksonomia-asetusta koskeva keskustelu on lähtenyt väärille urilleNiin kutsuttu taksonomia-asetus on puhuttanut viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa. Taksonomia-asetuksen nojalla annettavia teknisiä sääntelystandardeja on julkisessa keskustelussa pidetty uhkana muun muassa suomalaiselle metsäteollisuudelle ja valtioneuvosto päätyi vastustamaan taksonomia-asetuksen ilmastoa koskevan säädösehdotuksen hyväksymistä. Julkisessa keskustelussa, ja osin myös Suomen EU-kannan muodostuksessa, on kuitenkin unohtunut taksonomia-asetuksen luonne: kyseessä on luomuleimaan verrattavissa oleva luokittelutyökalu, jonka tarkoitus on vähentää kestävistä sijoituskohteista kiinnostuneiden sijoittajien transaktiokustannuksia ja helpottaa pääomien kanavoimista kestäviin sijoituskohteisiin. Taksonomia-asetuksella ei kielletä mitään taloudellista toimintaa. - Uutiset
3.12.2021 11.45
Vierashuoneessa OTT Satu Rantaeskola: Epäillyn toiminta jonkin tunnusmerkistön täyttävänä (ns. laiton toiminta) ei voisi saada menettelyllistä salassapidon suojaa rikosasiaa käsiteltäessä, vaikka toiminta sinänsä voisi kuulua salassapitokohdan piiriinKorkeimman hallinto-oikeuden 1.12.2021 antamassa ratkaisussa KHO 2021:170 on ollut kysymys rikoksesta epäillyn nimen julkisuudesta. Keskusrikospoliisille oli esitetty käräjäoikeuden käsittelyn alkamisen jälkeen asiakirjapyyntö, joka koski erästä järjestäytyneeseen rikollisryhmään liittyvää rikoskokonaisuutta. Keskusrikospoliisi teki tietopyyntöön osittain kielteisen ratkaisun ja salasi esitutkintapöytäkirjoista epäiltyjen nimet. Perusteena käytettiin sitä, että henkilöt kuuluvat rikollisryhmään, ja tämä tieto olisi salassa pidettävä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan mukaisena tietona henkilöiden elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista tai niihin verrattavana tietona. - Uutiset
25.11.2021 11.48
Vierashuoneessa julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen: Tietopyynnön kohteena ”hallituksen asiakirjat”, mutta onko niitäVuosien 2020–2021 aikana useat tiedotusvälineet ovat uutisoineet tiedonsaantiin liittyvistä ongelmista, jotka koskevat oikeutta saada tietoja ministereiden ja heidän avustajiensa sekä virkamiesten välisestä sähköpostiviestinnästä. Tiedotusvälineet ovat saaneet myös vaihtelevasti tietoja sähköpostiviesteistä, jotka ovat koskeneet valtioneuvostossa ja ministeriöissä valmistelussa tai käsittelyssä olleita asioita. Tiedotusvälineiden saamissa vastauksissa on viitattu ”hallituksen asiakirjoihin”, joiden tiedonsaantiin liittyviä rajoituksia on perusteltu valtioneuvoston kanslian määräyksellä hallituksen asiakirjojen käsittelystä ja arkistoinnista sekä tiedonohjaussuunnitelmassa olevilla tiedoilla siitä, että asiakirjat olisi suunnitelmassa määritelty salassa pidettäviksi. Myös joissakin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä on käsitelty ”hallituksen asiakirjojen” teemaan liittyviä kysymyksiä tilanteissa, joissa julkisuutta on rajoitettu osin sillä perusteella, että ”hallituksen asiakirjat” jäisivät julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle. - Uutiset
24.11.2021 11.48
Vierashuoneessa johtaja Rainer Lindberg: OECD:n suositus kilpailunrajoitusten oikeudenmukaisen selvittelyprosessin periaatteistaOECD julkaisi lokakuussa suosituksen, jossa se linjaa kilpailunrajoitusten oikeudenmukaisen selvittelyprosessin periaatteet (Recommendation of the Council on Transparency and Procedural Fairness in Competition Law Enforcement). Suosituksen kriteerit (common standards) tähtäävät yhtäältä siihen, että kilpailuoikeuden soveltaminen olisi mahdollisimman tehokasta ja kilpailuviranomaisten toimivaltuudet olisivat riittäviä esimerkiksi salaisten kartellien paljastamiseen (to strengthen effectiveness of enforcement). Suosituksella toisaalta luodaan kriteeristö, jonka tulisi varmistaa kilpailuselvitysten kohteena oleville yrityksille riittävät puolustautumisoikeudet (impartial and reasonable treatment of investigated parties and the exercise of their rights of defence). Yksi suosituksen ansio on siinä, että ensimmäistä kertaa on eri maiden hallitusten kesken monikansallisesti linjattu tehokkaan mutta silti osapuolille oikeudenmukaisen kilpailuprosessin periaatteet. - Uutiset
23.11.2021 11.53
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander: Oppilaitosturvallisuus – kenen oikeudesta ja velvollisuudesta puhumme?Oppilaitosturvallisuutta heikentävät useat seikat. Merkittävin lienee yhteisöllisyyden ja toisten kunnioittamisen vähentyminen, joka voi ilmetä yksilöiden ja yhteisöjen ongelmina, kuten kiusaamisena, ostrakismina eli sosiaalisena hyljeksintänä tai jopa väkivaltana. Viimeisempien vuosien oppilaitosturvallisuustarkastelussa väkivallan lisäksi on tunnistettu häirinnän ja epäasiallisen toiminnan vaikutukset ja psykososiaalinen kuormittuminen. - Uutiset
22.11.2021 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: Ilmoittajansuojelulaista on kehkeytynyt poikkeuksellisen vaativa valmistelutehtäväWhistleblowing-direktiiviksi kutsutun ilmoittajansuojeludirektiivin kansallisen täytäntöönpanon takaraja 17.12.2021 on lähestymässä. Lain säätäminen siirtyy kuitenkin väistämättä vuodelle 2022, mahdollisesti pidemmällekin kevättä. Viime kesänä valmistui hallituksen esityksen luonnos, joka oli lausuntokierroksella loppukesästä. Lausuntopalaute osoitti, että laissa on vielä runsaasti valmisteltavaa. Sekä yritysten että viranomaisten on kuitenkin jo nyt valmistauduttava omiin velvollisuuksiinsa. Silti lopulliseen lakiin olisi sisällytettävä koko lain voimaantulolle puolen vuoden siirtymäaika, vaikka tämä merkitsee pidempää myöhästymistä direktiivin implementoinnissa. Seuraavassa nostetaan esille tärkeimpiä osakokonaisuuksia, jotka olisi pohdittava lopullisessa hallituksen esityksessä tarkemmin kuin luonnosesityksessä oli tehty. - Uutiset
17.11.2021 11.55
Vierashuoneessa professori Kaijus Ervasti: Suomesta puuttuvat tuomioistuintilastotTutkimuksen kannalta on todella hälyttävää, ettei yhteiskunnan keskeisistä toiminnoista kuten tuomioistuimista saa edes yksinkertaisia perustietoja. Demokraattisessa oikeusvaltiossa tuomioistuinten käsittelemiä asiamääriä pitäisi pystyä seuramaan kohtuullisen helposti. Nyt tietoihin eivät pääse edes tutkijat, saati tavalliset kansalaiset, kirjoittaa professori Kaijus Ervasti Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
16.11.2021 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Miten koronapassi työpaikoille voitaisiin toteuttaa!Lainvalmistelu on asiasta käynnistynyt. Itselläni ei ole tietoa siitä, miten asiaa on tarkoitus lähestyä. Esitän kuitenkin seuraavaksi lyhyesti sen, miten asia voitaisiin säätää. - Uutiset
5.11.2021 11.48
Vierashuoneessa OTM Seija Moilanen: Trauma turvapaikkaprosessissaTurvapaikanhakijoiden kertomusten uskottavuusarviointi on erittäin haastavaa, mutta erityisen haastavaa se on traumatisoituneiden hakijoiden kohdalla. Tutkijat ovat esittäneet ratkaisuksi psykologiaa koskevan relevantin tieteellisen tiedon lisäämistä turvapaikkaviranomaisten koulutusohjelmiin ja täsmällistä tietoa päätöksentekijöiden perusteluprosessiin, kirjoittaa OTM Seija Moilanen Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston asiantuntija-artikkelissa. - Uutiset
4.11.2021 11.48
Vierashuoneessa OTT Miikka Vuorela: Vihapuhe, lehdistönvapaus ja ilmaisurikoksetSananvapauden rajoista on jälleen käyty mielenkiintoista julkista keskustelua. Huomion kohteena ovat erityisesti olleet julkisuuden henkilöiden ilmaisurikossyytteet sekä Helsingin Sanomien toimittajien syytteet viestikoekeskusta käsitelleestä artikkelista. Esittelen tässä kirjoituksessa lyhyesti oikeudellista toimintakenttää, jonka puitteissa sananvapautta ja ilmaisurikoksia punnitaan keskenään. Ilmaisurikoksissa on yksinkertaistaen kyse sananvapauden väärinkäyttämisestä. Niiden tekotapatunnusmerkki koostuu tiedon (myös epätoden) levittämisestä ja seuraustunnusmerkki yleensä vahingon tai kärsimyksen aiheuttamisesta. Ilmaisurikosten kriminalisointi merkitseekin perus- ja ihmisoikeutena turvatun sananvapauden suoraa rajoittamista. - Uutiset
28.10.2021 11.50
Vierashuoneessa MMM, HTM, projektitutkija Leena Jukka ja lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen: Koronavuosi 2020 hallituksen esityksissä: Kiirettä, epävarmuutta ja keskinäisriippuvuuttaLainsäädäntötutkimuksessa vuosi 2020 muistetaan kiireestä, koronasta ja poikkeusoloista. Yllättävää on, että vaikka pandemiassa on kyse kansainvälisestä terveyskriisistä, niin Suomessa hallituksen esityksiä analysoitaessa pandemia näyttäytyy erityisesti elinkeino- ja toimeentulokriisinä, joka aiheutti sääntelytarpeita kaikkien ministeriöiden hallinnonaloilla lukuun ottamatta puolustusministeriötä, ulkoministeriötä ja ympäristöministeriötä sekä valtioneuvoston kansliaa. - Uutiset
26.10.2021 11.50
Vierashuoneessa hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi: Uudessa kaavoitus- ja rakentamislaissa on kyse muustakin kuin saunoistaMaankäyttö- ja rakennuslain korvaava kaavoitus- ja rakentamislaki on parhaillaan kymmenen viikon lausuntokierroksella. Median mielenkiinto on tähän mennessä kohdistunut lähinnä saunoihin ja valmistelun poliittisiin kiemuroihin. Kokonaisuudistuksessa on kuitenkin ennen kaikkea kyse ilmastonmuutoksen torjunnasta, digitalisaation vauhdittamisesta sekä vanhentuneen lain kirjoittamisesta perustuslain mukaiseksi. - Uutiset
19.10.2021 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Mika Kärkkäinen: Poimintoja yhteistoimintalakia koskevasta hallituksen esityksestäHallitus antoi 30.9.2021 eduskunnalle esityksen uudeksi yhteistoimintalaiksi (HE 159/2021 vp). Ehdotettu laki korvaisi nykyisen, vuonna 2007 voimaan tulleen lain yhteistoiminnasta yrityksissä (30.3.2007/334). Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi myös henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa koskeva sääntely. Esitys ei sisällä muutoksia julkisen sektorin (valtio ja kunnat) yhteistoimintalainsäädäntöön, joka jää siis ennalleen. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Tässä kirjoituksessa teen pintapuolisen katsauksen lakiesityksen keskeisimpiin uudistuksiin. Tekstin pitempi versio, jossa käsitellään eräitä lakiesityksen tulkintakohtia, julkaistaan myöhemmin artikkelina Edilexissä.