Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2020
Vierashuone 2019 Vierashuone 2021
- Uutiset
21.12.2020 11.50
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander ja HTT Matti Muukkonen: Elokapinan jälkipyykkiä – poliisin toimivaltuuksien tarkasteluaYhteiskunnan edun mukaisena ei voida pitää sitä, että poliisin olisi pakko toimia myös sellaisissa tilanteissa, joissa vastapuoli tarkoituksellisesti hakee ristiriitatilannetta ja tätä kautta pyrkii vaikuttamaan yleisön luottamukseen poliisiin toimintaa. Provokaatiotilanteiden mahdollisuus huomioiden, poliisille on suotu mahdollisuus kohdentaa ja ajoittaa toimenpiteitä. Tämä tarkoittaa, että toimenpiteen siirtäminen ja/tai siitä luopuminen on yhteydessä poliisilain 1 luvun 3 §:n suhteellisuusperiaatteeseen. Lainsäätäjän olisi syytä pohtia, tarvitsiko mielenosoitusoikeutta koskevaan sääntelyyn lisätä maininta rauhanomaisuudesta sekä mahdollisuus kieltää sellaisia yleisiä kokouksia, jotka eivät esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen näkökulmasta nauti kokoontumisvapauden suojaa. - Uutiset
18.12.2020 11.45
Vierashuoneessa OTT Janne Juusela: Verotuksen muutoksenhakumenettely tulee uudistaa oikeudenmukaiseksiVerovelvollisten oikeusturvan ja perusoikeuksien turvaamiseksi verotuksen ensimmäisen muutoksenhakuasteen tulisi olla ensisijaisesti lainkäyttöä eikä hallintomenettelyä. Nykyinen oikaisulautakuntamenettely ei myöskään hallinnollisena menettelynä täytä hyvän hallinnon vaatimuksia. - Uutiset
15.12.2020 11.45
Vierashuoneessa asessori Kimmo Rilasmaa: Asiamiehiltä vaaditaan enemmän perehtyneisyyttä toimeentuloturvan muutoksenhaussa käsiteltävissä asioissaAsiamiesten kannattaa pistää merkille, että laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (jäljempänä HOL) on tullut voimaan 1.1.2020. Muutokset sekä parantavat oikeusturvaa että yhtenäistävät aiempia menettelytapoja. Vakuutusoikeudessa ja muutoksenhakulautakunnissa sovelletaan jo uutta prosessilakia. Valtaosa toimeentuloon liittyvistä muutoksenhakuasioista ohjautuu näiden lainkäyttöelimien ratkaistaviksi. - Uutiset
11.12.2020 11.45
Vierashuoneessa OTT, työoikeuden dosentti Jorma Saloheimo: Metsäteollisuuden työehtosopimusten jälkivaikutusTyömarkkinoiden viimeaikaisena kehityspiirteenä on ollut työnantajapuolen tavoite edistää paikallista sopimista keskitetyn ja liittojen välisen työehtosopimustoiminnan sijasta. Viimeksi on Metsäteollisuus ry ilmoittanut, ettei se enää tule solmimaan uusia valtakunnallisia työehtosopimuksia, kun nykyiset työehtosopimukset päättyvät vuonna 2021 ja 2022. Metsäteollisuudessa on nyt voimassa kymmenen valtakunnallista työehtosopimusta, joista kattavimmat ovat paperiteollisuuteen solmitut työntekijä- ja toimihenkilösopimukset. Työnantajaliiton mukaan työehdot tullaan vastaisuudessa sopimaan paikallisesti yrityksissä. Työntekijäpuolella ei niinkään ole halukkuutta luopua liittojen välisistä sopimuksista. Metsäteollisuus ry:n ilmoitus herättää kysymyksen, millä tavoin työehdot määräytyvät nykyisten sopimuskausien päätyttyä. Paikallinen sopiminen on haasteiden edessä, sillä alan valtakunnallisissa sopimuksissa on määrätty yksityiskohtaisesti hyvin laajoista työehtojen kokonaisuuksista. Jos vastaavista työehdoista ei pystytä sopimaan paikallisesti, voidaan kysyä, mikä merkitys aiemmilla valtakunnallisesti sovituilla työehdoilla on. Oikeudellisena ongelmana on päättyvien valtakunnallisten työehtosopimusten niin sanottu jälkivaikutus. - Uutiset
23.11.2020 11.42
Vierashuoneessa lakimies Aki Eriksson: Työaikalaki otti askeleen kohti direktiiviä ja astui samalla miinaanUusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020, mutta osa uuden lain velvollisuuksista alkaa vasta vuoden siirtymäajan jälkeen. Uudistuksessa lisättiin työaikajoustoja ja päivitettiin lakia muutenkin vastaamaan modernin työelämän ja tietoyhteiskunnan tarpeita. Yksi suuri siirtymäajan jälkeen voimaan tuleva muutos koski ylitöiden enimmäismäärän seurannan muuttumista työajan enimmäismäärän seurantaan. Ajatus muutoksen takana on hyvä. Työaikalaki on ensisijaisesti työaikasuojelulaki eikä työntekijöiden hyvinvointi erottele säännöllistä-, yli- tai hätätyötä toisistaan. Oli myös perusteltua siirtyä kohti direktiivin sanamuotoa, jotta yleiseurooppalainen laintulkinta auttaisi meitäkin hallitsemaan työaikaamme. Kauniista ajatuksesta huolimatta työajan enimmäismäärää määrittelevä säädös on lähes käyttökelvoton. Paino sanalla käyttö. - Uutiset
20.11.2020 11.45
Vierashuoneessa vakuutusoikeustuomari Maija-Liisa Goebel: Hallintoprosessilain tarjoamat mahdollisuudet toimeentuloturvan muutoksenhaun kehittämiselle punnitaan nyt käytännössäOikeusasiamies on tuoreessa ratkaisussaan EOAK/1904/2019 käsitellyt vakuutusoikeuden menettelyyn kohdistuvaa kantelua. Ratkaisussa vakuutusoikeus oli perustellut päätöstään seikoilla, jotka kantelija oli tuonut esille aiemmin täysin toiseen etuusasiaan liittyvän valituksen yhteydessä. Ratkaisussaan oikeusasiamies kiinnitti huomionsa muutoksenhakulautakunnan ja Kansaneläkelaitoksen sopimaan toimintatapaan valittajan kuulemisesta todeten tämän menettelyn puutteelliseksi ja katsoen sen voivan vakavasti vaarantaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Toimintatavasta oli sovittu vuonna 1997 hallintolainkäyttölain voimaantulon yhteydessä ja kyse oli valittajan kuulemisesta muutoksenhakulautakunnassa hallintolainkäyttölain mukaisessa prosessissa. Hallintoprosessilaki on nyt uudistettu. Näkyyhän tämä myös muutoksenhakuelinten käytännöissä? - Uutiset
4.11.2020 11.40
Vierashuoneessa asianajaja Johan Pråhl: Koeostomahdollisuus, verkkosivustoihin kohdistuvat toimet ja seuraamusmaksu vahvistavat kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuuksia kuluttaja-asioissaSuomessa astui 15.7.2020 voimaan laki kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista (566/2020). Lailla saatettiin voimaan kansallisesti Euroopan kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyötä koskeva EU:n yhteistyöasetus (EU 2017/2394). Kuluttaja-asiamiehen laaja yleistoimivalta kattaa lähes kaikkien laissa mainittujen säädösten noudattamisen valvonnan. Muita toimivaltaisia viranomaisia ovat tietosuojavaltuutettu, Finanssivalvonta, Liikenne- ja viestintävirasto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, aluehallintovirastot, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Pääsääntöisesti kuluttaja-asiamiehellä on rinnakkainen toimivalta samanaikaisesti edellä mainittujen viranomaisten kanssa, eräitä laissa tarkemmin määriteltyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. - Uutiset
2.11.2020 11.39
Vierashuoneessa AVI:n lakimies Matti Nissinen: ”Te olette täällä vaan kuultavana” – valvontaviranomaisen roolista työrikosjutun pääkäsittelyssäKun tuomari epäsi työsuojeluviranomaisen – tuttavallisemmin: avin - lakimiehen puheenvuoropyynnön työrikosjutun pääkäsittelyssä otsikon toteamuksella, se herätti juridisfilosofisen kysymyksen: Miten voi tulla kuulluksi, jos ei saa puhua? Tämän suppean kirjoituksen tarkoituksena on esittää muutamia näkökohtia avin roolista työrikosjutun pääkäsittelyssä tuomioistuimessa. Milloin ja miten työsuojeluviranomaisen puheoikeutta olisi tarkoituksenmukaista käyttää? - Uutiset
30.10.2020 11.30
Vierashuoneessa ma. vakuutusoikeustuomari Heli-Anna Haukilahti: Toimeentuloturvaa koskevilla päätöksillä on oma muutoksenhakujärjestelmänsäLähes jokainen meistä joutuu elämänsä aikana turvautumaan sosiaalietuuksiin esimerkiksi sairauden, opiskelun tai työttömyyden takia. Kun haemme vaikkapa sairauspäivärahaa, tulee Kelan antaa päätös sairauspäivärahasta ja sen määrästä ja kestosta tai siitä, ettei sairauspäivärahan myöntämiselle ole edellytyksiä. Miten tulee menetellä, jos on tyytymätön Kelan päätökseen? - Uutiset
28.10.2020 8.18
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander ja OTT Mika Sutela: Miten suomalainen poliisi käyttää voimakeinoja kohdatessaan väkivaltaa virkatehtävässä?”Missä ei sana auta siellä tarvitaan Nokian kumipamppua” todettiin Suomen Gummitehtaan Poliisimies-lehdessä julkaistussa mainoksessa vuonna 1932. Tähän päivään tuotuna mainos, ainakin poliisimiehen näkökulmasta, herättää lähinnä hymistelyä, sillä valtion poliisi on jo aikoja sitten muotoutunut kansan poliisiksi asianmukaisine palvelurooleineen. Tämä ilmenee jo siitä, että Suomessa poliisin voimakeinojen kohteeksi päätyminen on varsin harvinainen ilmiö, jossa kohdehenkilön oma toiminta näyttelee merkittävää roolia. - Uutiset
27.10.2020 9.25
Vierashuoneessa professori Anssi Keinänen: Toteutuuko eduskunnan tiedonsaanti lainvalmistelussa?Voiko lainvalmistelija jättää kertomatta asioita eduskunnan valiokunnalle, jotta lainvalmisteluhanke etenisi jouhevammin eduskunnassa? Tätä kysymystä on sivuttu arvioitaessa, jättikö valtiovarainministeriö kertomatta maakunta- ja sote-uudistusta tehtäessä eduskunnalle sellaista tietoa, joka olisi vaikuttanut hankkeen etenemiseen eduskunnassa. - Uutiset
16.10.2020 11.45
Vierashuoneessa LT, ylilääkäri Petteri Joelsson ja LT, ylilääkäri Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen: Oikeuspsykiatrilta ei pitäisi kysyä syytetyn vaarallisuudestaOikeus saattaa tuomita rikoksenuusijan kärsimään tuomionsa kokonaan vankilassa. Tämän edellytyksenä muun muassa on, että asianosainen on todettu ”erittäin vaaralliseksi toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle” (RL 2c:11). Vastuu tämän asian arvioimisesta on langetettu oikeuspsykiatreille. Työnjako ei ole ihanteellinen. - Uutiset
12.10.2020 11.45
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Ikääntyvät työntekijät ja työlainsäädäntöIkääntyvien ja ikääntyneiden työntekijöiden asema työelämässä on ollut viime aikoina esillä useassa eri yhteydessä. Osasyynä lisääntyneeseen uutisointiin ja keskusteluun on pääministeri Sanna Marinin hallituksen vuoden 2021 talousarvioesitys, jonka avulla tavoitellaan erityisesti yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen ja työmarkkina-aseman parantamista. OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja valottaa teemaa Vierashuoneessa työlainsäädännön kehittämisen näkökulmasta. - Uutiset
9.10.2020 11.34
Vierashuoneessa OTK Visa Hiltunen ja tohtorikoulutettava Meri Sariola: Digipalvelulaki asettaa vaatimuksia erityisesti julkisen sektorin tuottamille digitaalisille palveluilleEU:n saavutettavuusdirektiivin (julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102) kansallisesti täytäntöön pannut laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019, jälj. digipalvelulaki) on alkusyksystä ollut monen julkisen sektorin toimijan tarkastelussa. Laki itsessään tuli voimaan jo 1. huhtikuuta 2019, mutta sen merkittävin siirtymäaika päättyi vasta 23. syyskuuta 2020. Kaikki verkkosivustot, jotka ovat digipalvelulain tarkoittamia digitaalisia palveluja, ovat tulleet saavutettavuusvaatimusten alaisiksi viimeistään 23.9.2020. Käytännössä määräajan päättyminen tarkoittaa myös, että lain soveltamisalan piirissä olevien toimijoiden on pitänyt tunnistaa digitaaliset palvelunsa, testata niiden saavutettavuus ja laatia kustakin digitaalisesta palvelustaan saavutettavuusseloste. Saavutettavuusvaatimusten soveltaminen yleisölle tarjottaviin mobiilisovelluksiin alkaa 23. kesäkuuta 2021. - Uutiset
7.10.2020 12.29
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava Tuomas Ikonen: Tasapainoilua rikoksesta epäillyn ja rikoksen uhrin oikeuksien välilläYksi syksyn eniten puhuttaneista aiheista on ollut Helsingin huumepoliisin entistä päällikköä Jari Aarniota ja rikollisryhmä United Brotherhoodin ex-johtajaa Keijo Vilhusta koskeva murhaoikeudenkäynti. Ennen pääkäsittelyä Helsingin käräjäoikeuden oli tehtävä ratkaisu salaisella pakkokeinolla saadun ylimääräisen tiedon hyödyntämisestä asiassa. Ratkaisu saattaa osoittautua merkittäväksi rikosvastuun toteutumisen kannalta. - Uutiset
6.10.2020 11.31
Vierashuoneessa apulaisprofessori Stefan Kirchner: Ensuring Human Safety as a Universal Duty of the State after Kotilainen and others v. FinlandIn its judgment of 17 September 2020 in the case of Kotilainen and others v. Finland, the European Court of Human Rights (ECtHR) found that Finland had violated the right to life under Article 2 of the European Convention on Human Rights (ECHR) by failing to take more action to prevent a mass murder. The judgment in hardly brings new obligations but serves as a reminder that human rights are to be realized first and foremost on the local level, something requiring an active state. Taking positive measures to protect human life against threats of a specific or general nature is the duty of the state and all its organs on the national, regional and local levels. None of these findings should be surprising as they are entirely consistent with the earlier case law of the European Court of Human Rights. - Uutiset
5.10.2020 8.33
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander: Poliisin voimakeinot Elokapina-mielenosoituksen yhteydessäHelsingin poliisi käytti voimakeinoja Elokapina-mielenosoituksen yhteydessä sumuttamalla mielenosoittajia oc-kaasulla. Tapahtumat herättivät runsaasti mediahuomiota ja arvostelu kohdistui poliisin päätöksen puuttua mielenilmaisun kulkuun ja käytettyihin voimakeinoihin. - Uutiset
2.10.2020 11.55
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: EU:n suunnittelema vähimmäispalkkasääntely vai alipalkkauksen kriminalisointi?Pääministeri Sanna Marin on julkisuudessa esittänyt nykyistä tehokkaampia keinoja alipalkkauksen kitkemiseen suomalaisesta työelämästä. Hallitusohjelmassa asia todettiin siten, että hallinnollisia sanktioita kehitetään tässä tarkoituksessa ja valvontaa tehostetaan. Marin on esittänyt alipalkkauksen kriminalisointia, järjestön kanneoikeutta asiassa ja lisää resursseja valvontaan. Käsitykseni on, että hallituksen olisi nyt viisasta pitäytyä hallitusohjelmassa. - Uutiset
22.9.2020 11.30
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava, OTM Laura Sarasoja ja VTM Chris Carling: Oikeudenkäyntikulut pääkäsittelyssä ratkaistuissa riita-asioissa 2019Tutkimuksen keskeisin havainto on, että riita-asioiden oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet vuoden 1993 alioikeusuudistuksesta lähtien. Vuonna 2019 asianosaisten oikeudenkäyntikulut olivat pääkäsittelyssä ratkaistussa riita-asiassa keskimäärin (mediaani) noin 9 000–10 000 euroa. Vuonna 2008 vertailukelpoiset oikeudenkäyntikulut olivat keskimäärin (mediaani) noin 6 000–7 500 euroa. Kantajien oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat kasvaneet noin 22 prosenttia ja vastaajien 61 prosenttia vuosikymmenessä. Alioikeusuudistuksen jälkeisenä aikana oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat yli kaksinkertaistuneet. Vuonna 2019 noin 41 prosentissa pääkäsittelyssä ratkaistuista riita-asioista asianosaisten yhteenlasketut oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäyntikuluriski) ylittivät riidan intressin suuruuden. Tässä suhteessa täysimittainen oikeudenkäynti on varsin riskialtis tapa ratkaista riitaisuus. - Uutiset
17.9.2020 11.30
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava Hanne Hirvonen: Kysymys hallinnon automaattisen päätöksenteon sääntelystä ei ole helppoOikeusministeriössä on vireillä hallinnon automaattista päätöksentekoa koskeva lainsäädäntöhanke (OM021:00/2020 Automaattista päätöksentekoa koskevan hallinnon yleislainsäädännön valmistelu). Tarkoituksena on ministeriön mukaan valmistella säännökset, joilla varmistetaan hallinnon lainalaisuuden, hyvän hallinnon periaatteiden, oikeusturvan, julkisuusperiaatteen ja virkavastuun toteutuminen automaattisessa päätöksenteossa. Hankeen puitteissa on valmistunut esiselvitys sekä viimeksi 6.7.2020 hallinnon automaattiseen päätöksentekoon liittyvistä yleislainsäädännön sääntelytarpeista (Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2020:14). Arviomuistiota koskeva lausuntoaika päättyi 4.9.2020 ja lausuntopalvelusta onkin nyt löydettävissä runsaasti aihetta koskevia lausuntoja monilta eri toimijoilta. Jo lausuntoja selaamalla voi todeta sääntelyhankkeen vaativuuden. Asian jatkokäsittely myöhemmin perustettavassa työryhmässä tuleekin epäilemättä olemaan kiinnostavaa ja haastavaa. - Uutiset
11.9.2020 13.06
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander ja OTT Mika Sutela: Poliisiin kohdistuvan väkivallan vaarapotentiaalissa on tehtävän, alueen ja epäillyn sukupuolen mukaista vaihteluaSiinä missä poliisin voimankäyttö on jokapäiväistä ja kuuluu normaaliin elämänmenoon, valitettavasti myös poliisin kohtaaman väkivallan on havaittu huolestuttavasti kasvavan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Poliisi toimintaympäristössä kohdataan yhä enemmän väkivaltaisia turvallisuushaasteita. Poliisit kokevat, että asiakkaat ovat entistä aggressiivisempia. Yleinen yhteiskunnallinen kehitys ei ennusta, että poliisin toimintaympäristö kohdatun väkivallan osalta olisi muuttumassa tulevaisuudessa yhtään helpommaksi. On hyvä muistaa, että väkivalta poliisia kohtaan on väkivaltaa yhteiskuntaa kohtaan. - Uutiset
9.9.2020 11.50
Vierashuoneessa KPMG:n Antti Aalto ja Timo Piiroinen: Miten valmistautua EU:n Whistleblower-direktiivin voimaantuloon?Whistleblower-järjestelmillä tarkoitetaan teknisiä kanavia ja menettelyitä, joilla taloudellisia tai muita väärinkäytöksiä havaitsevat henkilöt voivat tehdä ilmoituksen havainnostaan pelkäämättä sitä, että ilmoitus johtaa heille itselleen epämiellyttäviin seurauksiin. EU:sta on puuttunut Whistleblower-kanavia koskeva yhtenäinen sääntely. Tilanne muuttuu 17.12.2021, jolloin viimeistään kaikkien EU-maiden on otettava käyttöön pakollinen sekä yksityissektoria että julkista sektoria koskeva ilmoitusmenettely. - Uutiset
8.9.2020 14.49
Vierashuoneessa OTT, yliopistonlehtori Aleksi Heinilä: Lumen varastointia koskeva ympäristöoikeudellinen ohjaus on kattavaa, hajanaista ja tapauskohtaisia tulkintoja edellyttävää – lumi ja sen varastointi tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman ympäristöoikeudelliseen sääntelyynLumi, kiinteässä muodossa oleva vesi, ja talvisaikainen yleisiltä alueilta ja yksityisiltä kiinteistöiltä kerätyn lumen varastointi tarjoaa omanlaisensa näkökulman ympäristöoikeudelliseen sääntelyyn. Lumen vaihtaessa varastoinnin kuluessa olomuotoaan, sen kannalta merkitykselliseksi muodostuu niin itse varastointitoimintaan kohdistuva, useammalle lainsäädännön sektorille jakautuva normiohjaus kuin lumen sulamisvesiäkin koskeva sääntely. Tämä sääntelykokonaisuus osoittautuu tarkemmassa tarkastelussa varsin laajaksi, hieman hajanaiseksi ja monin paikoin tulkinnanvaraiseksi. - Uutiset
7.9.2020 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Jesse Viljanen: Ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittaminenUseita vuosia valmisteltu yksi lainsäädännön sujuvoittamishankkeista on tänä syksynä saatettu maaliin. Tiistaina 1.9.2020 astui hankkeen seurauksena voimaan laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta (764/2019). Laki mahdollistaa sen, että luvanhakija voi panna samanaikaisesti sähköisesti vireille useamman lupa-asian ns. yhden luukun periaatteen mukaisesti, jolloin lupaviranomaiset käsittelevät hakemukset yhtäaikaisesti. Lain tavoitteena on lupaprosessin nopeuttaminen ja helpottaminen. - Uutiset
2.9.2020 11.49
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava Minni Leskinen: Itsemääräämisoikeuden suojaa lasten koskemattomuuden kustannuksella?Oikeusministeriön 11.4.2019 asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli valmistella seksuaalirikosoikeuden kokonaisuudistus, luovutti mietintönsä oikeusministeriölle 7.7.2020. Työryhmän tuli erityisesti vahvistaa suostumuksen asemaa raiskauksen tunnusmerkistössä. Työryhmä ehdottaa, että jatkossa raiskauksen tunnusmerkistö perustuisi ensisijaisesti toisen osapuolen vapaaehtoisuuden puuttumiselle. Lainsäädännön uudistamista suostumuksen puutteeseen perustuvaksi edellytti myös Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoa valvova asiantuntijaryhmä GREVIO. Vaikuttaisikin siltä, että pitkään jatkunut poliittinen keskustelu siitä, siirrytäänkö Suomessa niin sanottuun suostumusperusteiseen malliin vai ei, olisi tulossa päätökseensä. - Uutiset
27.8.2020 8.00
Vierashuoneessa asianajaja Johan Pråhl: Työsuojelu ja etätyötKoronavirusepidemian vuoksi etätyön tekeminen on ollut kuluneen vuoden aikana yleistä. Hallitus suositteli jo 16.3.2020 siirtymistä etätyön tekemiseen, mikäli työtehtävät sen mahdollistavat. Etätyösuositus päättyi 1.8.2020, mutta vain lyhyeksi aikaa. - Uutiset
24.8.2020 8.54
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander: Lahden poliisivankilan tapahtumien viestinnästäYksi viime viikon puheenaiheista on ollut Lahden poliisivankilan tapahtumia koskeva oikeudenkäynti. Asia on noussut kansalaiskeskusteluun kahdesta syystä; putkatilojen valvontakameratallenteiden salauksen ja kyseisen tallenteen tosiasiallisen sisällön johdosta. - Uutiset
19.8.2020 11.27
Vierashuoneessa professori Minna Kimpimäki: Tuottamuksellinen tekomuoto ei ratkaisisi raiskaustapausten näyttöongelmiaSeksuaalirikoslainsäädännön uudistusta valmistellut työryhmä, jonka jäsen kirjoittaja oli, antoi heinäkuussa mietintönsä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistukseksi (Oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja 9/2020). Mietinnössä esitetään raiskaussäännöksen muuttamista suostumusperusteiseksi niin, että raiskauksen keskeiseksi tunnusmerkiksi otettaisiin sukupuoliyhteydessä oleminen sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Esityksen taustalla ovat kotimaisten lainsäädäntöaloitteiden lisäksi ennen kaikkea Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö ja Istanbulin sopimus (SopS 53/2015), joissa seksuaalinen väkivalta määritellään ilman suostumusta tehdyiksi seksuaalisiksi teoiksi. - Uutiset
10.8.2020 11.00
Vierashuoneessa Kimmo J. Nieminen: Verotuksen oikaisulautakunta - uskottava muutoksenhakuelin vai turha välivaihe ennen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiäVerotuksen ensimmäinen muutoksenhakuaste on verotuksen oikaisulautakunta, joka ei kuitenkaan ole tuomioistuin. Tästä huolimatta verotuksen oikaisulautakunta halutaan nähdä uskottavana muutoksenhakuelimenä, vaikka sen menettely onkin hallinnon sisäistä asian jatkokäsittelyä, johon sovelletaan hallintolakia ja verotusmenettelylakeja, eikä tuomioistuimissa sovellettavia hallintoprosessilain säännöksiä. Tällöin esteellisyyssäännökset eivät estä samaa verovirkailijaa käsittelemästä asiaa ensivaiheessa ja oikaisuvaiheessa, mikä ei tuomioistuinprosessissa olisi mahdollista. Toisin kuin tuomioistuimet, verotuksen oikaisulautakunta toimii myös Verohallinnon organisaation alla, mikä osaltaan voi johtaa siihen, että verovelvollisten usko asian puolueettomaan käsittelyyn horjuu. Lisäksi on kritisoitu oikaisumenettelyn käsittelyaikojen pituutta sekä sitä, ettei verovelvollinen voi saada oikeudenkäyntikulujaan oikaisuvaatimusmenettelyssä korvatuksi. Onkin siten selvää, että jatkossa tulisi lisätä verovelvollisten kokemaa oikeudenmukaisuuden tunnetta oikaisuvaatimusmenettelyssä. Ei ole samantekevää, kokevatko verovelvolliset oikaisuvaatimusmenettelyn oikeudenmukaiseksi. Edilexissä julkaistusssa artikkelitutkimuksessa tarkastellaan verotuksen oikaisuvaatimusmenettelylle asetettuja vaatimuksia, verotuksen oikaisulautakunnan asemaa sekä oikaisuvaatimusmenettelyn oikeudenmukaisuutta. - Uutiset
17.6.2020 11.50
Vierashuoneessa Henri Rikander: KKO 2020:13 – Korkein oikeus lievintä voimakeinoa etsimässäPoliisin voimankäyttö ja myös suoranainen poliisiväkivalta ovat olleet kansainvälisen uutisoinnin kohteena viime toukokuusta lähtien. Yhdysvalloissa Minneapolisissa George Floyd menehtyi poliisin raudoittamisen jälkeisten toimien jälkeen ja myöhemmin Atlantassa Rayshard Brooks menehtyi poliisin luoteihin sen jälkeen kun hän oli vastustanut poliisin kiinniottoa ja onnistunut saamaan toisen poliisin etälamauttimen. Näiden tapahtumien jälkeen vaatimukset Yhdysvaltojen poliisitoiminnan kokonaisvaltaisesta reformista ovat koventuneet päivittäin - Uutiset
16.6.2020 11.50
Vierashuoneessa Seppo Koskinen ja Vesa Ullakonoja: Varallaolojärjestelmä vaarantaa eettisesti kestävän työelämän - Esimiesten varallaolon rajanveto-ongelmiaEsimiesten työtehtäviksi on määritelty myös sellaisia tehtäviä, joita suoritetaan säännöllisen työvuoron lisäksi ajasta ja paikasta riippumatta. Esimiesten kohdalla voidaan työaikalain mukaan sopia lisä- ja ylityökorvausten sekä sunnuntaityöstä maksettavan korvauksen maksamisesta erillisenä kuukausikorvauksena. Osa esimiehen vapaa-aikana suorittamista työtehtävistä voi olla tällaisen kuukausikorvauksen kattamaa ylityötä eikä sen suorittamiseksi tarvita varallaolojärjestelyä. Näiden tehtävien suorittamiseen käytetty aika on työaikaa, jonka korvaaminen suoritetaan sovitulla kuukausikorvauksella. Esimiehenkään työaika ylityö mukaan lukien ei kuitenkaan saa ylittää työaikalain mukaan keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Varallaolojärjestelmillä ei saada kiertää työaikalain säännöksiä siitä, mikä on luettava työajaksi. - Uutiset
9.6.2020 11.48
Vierashuoneessa hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi: Rakentamisen lupajärjestelmä ja rakennusvalvonnan järjestäminen muutoksen kourissa – kommentointimahdollisuus maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen alustavista pykäläluonnoksista 7. heinäkuuta saakkaKoronaeristyksestä huolimatta ympäristöministeriössä on ahkeroitu maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta. Rakentamisen jaostossa ja virkamiesvalmistelussa on rustattu rakentamisen lupajärjestelmää, lupamenettelyjä ja rakennusvalvonnan järjestämistä koskevia pykäliä. Nyt on mahdollisuus niiden kommentointiin! - Uutiset
29.5.2020 8.27
Vierashuoneessa asianajaja Jouni Alanen: Jätelakiin ehdotetaan huomattavia tarkennuksia jätekuljetusten kilpailutussääntöihin – mikä muuttuu käytännössä?Vastapainona siirtymiselle kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen koko Suomessa jätelakiin ehdotetaan huomattavia täsmennyksiä jätekuljetusurakoiden kilpailutussäännöksiin. Ehdotusten tarkoituksena on turvata pk-yritysten mahdollisuuksia menestyä urakkakilpailutuksissa. Kuntien ja niiden jätelaitosten tulisi muun muassa käydä markkinavuoropuhelua ennen varsinaista kilpailutusta, jakaa kuljetusurakat osiin sekä turvata muutoinkin pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia. Juridisesti ehdotuksilla ei ole suurta merkitystä, sillä vain hankintalain säännöksiä sovelletaan kilpailutuksiin. Käytännössä uudet säännökset kannustaisivat kuitenkin kuntia ja niiden jätelaitoksia hankintalain säännösten ja hengen mukaisiin, kilpailua ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia edistäviin hankintakäytäntöihin. - Uutiset
25.5.2020 11.23
Vierashuoneessa Senior Privacy Consultant Hannes Saarinen: Tietosuojaa myös verkkoon? – e-privacy tuleePaljon hyörinää yrityksissä ja organisaatioissa aikaansaanut EU:n tietosuoja-asetus – tuttavallisemmin GDPR – täyttää tämän kirjoituksen julkaisupäivänä kaksi vuotta. Euroopan unioni ei kuitenkaan ole jäänyt lepäämään laakereillaan. Komissio julkaisi 10.1.2017 asetusehdotuksen yksityiselämän kunnioittamisesta ja henkilötietojen suojasta sähköisessä viestinnässä ja direktiivin 2002/58/EY kumoamisesta (sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus). Tämä tunnetaan myös e-Privacy-asetuksena. - Uutiset
19.5.2020 11.30
Vierashuoneessa apulaisprofessori Stefan Kirchner: Biosidioikeus ja COVID-19 – Saksan ja EU:n näkymätCOVID-19-pandemia johtaa vakaviin ihmisoikeusrajoituksiin kansanterveyden suojelemiseksi. Samanaikaisesti joitain oikeudellisia normeja heikennetään tehokkaan taudin torjunnan mahdollistamiseksi. Useissa maissa, myös Saksassa, desinfiointiaineiden tuotantoa koskevia säännöksiä on madallettu, jotta voidaan helpottaa SARS-CoV-2-viruksen tuhoamiseen tarvittavien desinfiointiaineiden tuotannon lisäämistä sekä yksityisissä ympäristöissä että terveydenhuollon laitoksissa. Jotkut säännöt ovat tarpeen sellaisten desinfiointiaineiden turvallisuuden ja laadun varmistamiseksi, joita nyt valmistavat myös yritykset, jotka saapuivat desinfiointiaineiden markkinoille vasta äskettäin. Korona-asiasta kirjoittaa apulaisprofessori Stefan Kirchner Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
11.5.2020 11.53
Vierashuoneessa OTT Mika Sutela ja OTT Henri Rikander: Viranomaisten kohtaamaa väkivaltaa ei ole mahdollista ennustaa yhteiskunnallisissa olosuhteissa tapahtuvilla muutoksillaSuomea pidetään turvallisena valtiona, jossa rikollisuus on monen muun maan tavoin vähentynyt viime vuosikymmeninä. Samanaikaisesti hyvinvointiyhteiskunnassamme vahvaa luottamusta nauttivien virallistahojen eli esimerkiksi poliisi- ja pelastusalan sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimijoiden kohtaama väkivalta, sillä uhkailu ja maalittaminen on kuitenkin 2000-luvulla lisääntynyt. Yleensä väkivallan motiivina on välttää poliisin kiinniotto. On kuitenkin viitteitä siitä, että poliisia ei enää välttämättä haluta vain lyödä tai potkia, vaan jopa vahingoittaa muilla väkivaltaisilla keinoilla. Poliisi kohtaa entistä useammin esimerkiksi teräaseella varustautuneita asiakkaita. Asiasta kirjoittavat OTT Mika Sutela ja OTT Henri Rikander Edilexin Vierashuoneessa ja artikkelissaan Lakikirjastossa. - Uutiset
11.5.2020 9.32
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Valmiuslain mukainen palkkasäännöstely ja kunta-alan vaikeat palkkaneuvottelut 2Vierashuonekirjoituksessa (4.5.2020) esiintyvä virhe perustuu siihen, että en tarkastellut vuoden 2011 valmiuslain 92 §:n (Palkkasäännöstely) osalta tässä säännöksessä lain 3 §:n 1 ja 2 kohtiin olevan viittauksen merkitystä. - Uutiset
8.5.2020 11.55
Vierashuoneessa VTT, OTL, dosentti, tohtoritutkija Mariya Riekkinen: Venäjän tullikäytännöt ja uudet tullilaitEdilexissä julkaistussa dosentti, tohtoritutkija Mariya Riekkisen artikkelissa "Customs law of the Russian Federation – notes on new legal regulation" käydään läpi erikoisia epäsymmetrioita Euraasian Talousunionin tullisääntelyssä. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan myös kyseisen sääntelyn historiaa. Teksti syntyi alun perin maisterivaiheen opintojen opetusaineistoksi johdattamaan lukijansa läpi tämän nopeasti muuttuvan ja monimutkaisen Venäjän oikeuden (miina?)kentän. Toisaalta se osaltaan avaa yhden näkökulman Venäjän oikeusvaltiokehityksen periaatteellisiin kysymyksiin, erityisesti perustuslakituomioistuimen toimintaan. - Uutiset
6.5.2020 11.55
Vierashuoneessa FT Harriet Lonka ja professori Anssi Keinänen: Säädösjohtaminen ja kansallisen turvallisuuden intressiKansallinen turvallisuus on keskeisesti valtion ja kansakunnan olemassaoloa määrittävä käsite. Sitä on kuitenkin vaikea tyhjentävästi ja yksiselitteisesti määrittää. Tämä kävi ilmi selvityksessämme ’Vaikutusten arviointi kansallisen turvallisuuden näkökulmasta’ (VNTEAS 2020). Kansallinen turvallisuus on käsitteenä ensimmäisen kerran Suomen lainsäädännössä määritelty vasta tiedustelulakien esitöissä vuonna 2017. Tällöinkin käsitteen sisältö jäi tarkoituksellisesti hyvin joustavasti kuvatuksi. Kysyttäessä monet hankkeeseemme haastatellut kuvasivat kansallisen turvallisuuden käsitettä yhtäältä itsestään selväksi: ’Sehän tulee selkäytimestä’. Toisaalta käsitettä pidettiin mahdottomana määrittää. - Uutiset
4.5.2020 10.30
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Valmiuslain mukainen palkkasäännöstely ja kunta-alan vaikeat palkkaneuvottelutKunta-alalla on käyty neuvotteluja uudesta sopimuksesta melkein neljä kuukautta. Tarvittaisiinko asiassa jotakin sovittelujärjestelmän ulkopuolista tahoa avuksi ratkaisemaan riitaa? Pakkosovintoa ei lainsäädäntömme tunne, mutta valmiuslaki antaa mahdollisuuden määrätä palkankorotusten enimmäismäärästä. Valmiuslain 92 §:n mukaan (Palkkasäännöstely) hintavakauden ja julkisen talouden turvaamiseksi 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa julkis- tai yksityisoikeudelliseen palvelussuhteeseen perustuvia palkkoja ei saa korottaa valtioneuvoston asetuksessa säädettävää määrää enempää. Valmiuslaki ei anna kuitenkaan oikeutta määrätä ns. pakkosovintoa. - Uutiset
17.4.2020 11.25
Vierashuoneessa professori Kai Kokko: Konkurssipesän julkisoikeudellinen ympäristövastuu tukee yritysten yhteiskuntavastuutaKonkurssioikeuden ytimessä on Joseph A. Schumpeterin (1883-1950) teoria luovasta tuhosta myöhemmin havaituin heikkouksineen. Konkurssi on tässä teoriassa väline jakaa yhdenvertaisesti velkojille konkurssiin joutuneen velallisen varat, jotta tämän ns. luovan tuhon jälkeen varat saadaan nopeasti uudelleen markkinatalouden kiertoon. Tästä näkökulmasta mahdolliset velalliselta konkurssipesälle siirtyvät ympäristövastuut koetaan rajoitteena vapaalle markkinataloudelle, sillä ympäristövahinkoja korjaavien toimintavelvoitteiden täyttäminen konkurssipesän massavelasta vähentää ja jopa poistaa velkojille muutoin tulevan jako-osuuden. - Uutiset
9.4.2020 11.52
Vierashuoneessa Associatet Jasmina Heinonen ja Aleksi Nieminen: Koronavirus – uudet teknologiset ratkaisut ja tietosuojaTaistelussa koronavirusta vastaan on pyrittävä hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja. Useimmissa tapauksissa digitaalisten palveluiden yhteydessä käsitellään myös henkilötietoja. Tällaisia palveluita ovat muun muassa tartuntaketjujen seurantaan liittyvät mobiilisovellukset, hotspot karttasovellukset, oirearviopalvelut sekä verkkoneuvontapalvelut (muun muassa chat- ja puhelinneuvonta). Digitaaliset palvelut ja uudet teknologiset ratkaisut ovat tervetulleita ja toivottuja, kun ne estävät tai hidastavat koronavirustartunnan leviämistä sekä tarjoavat terveytensä puolesta huolestuneille kansalaisille tietoa ja tukea. Tietosuojalainsäädäntö ei ole esteenä digitaalisten palveluiden kehittämiselle, mutta se asettaa vaatimukset, jotka on huomioitava palveluita kehittäessä. - Uutiset
8.4.2020 13.22
Vierashuoneessa tutkija Anssi Kärki: Koronapandemian vaikutus konkurssiedellytysten ja etenkin maksukyvyttömyyden tilapäisyyden arviointiinKoronaviruspandemia ulottaa vaikutuksensa poikkeuksellisen laajasti koko yhteiskuntaan. Viime viikkoina on laajasti uutisoitu yritysten pandemian vuoksi kohtaamista ongelmista. Tilannetta voidaan jo kutsua kriisiksi ja kriisi johtaa lisääntyneisiin konkurssihakemuksiin. Tätä ennakoiden on suunniteltu konkurssiuhkaisen maksukehotuksen väliaikaista poistamista konkurssilaista (2004/120). Jos velkoja haluaa tänä aikana hakea velallisen konkurssiin, hänen on joko näytettävä velallisen olevan muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä tai käytettävä muita konkurssilain mukaisia maksukyvyttömyyden olettamia. Pandemian luoma poikkeuksellinen tilanne kuitenkin pakottaa pohtimaan, onko maksukyvyttömyys poikkeustilanteen jatkuessa vain tilapäistä. Asiasta kirjoittaa tutkija Anssi Kärki Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
31.3.2020 9.00
Vierashuoneessa Suomen Vuokranantajien päälakimies Tarik Ahsanullah: Koronaviruksen vaikutuksista asuinhuoneistojen vuokrasopimuksiinKoronaviruspandemian vaikutukset ovat merkittävät koko yhteiskunnan kannalta. Erityisesti liikehuoneistojen vuokrasopimusten kannalta vaikutukset voivat olla huomattavia. Helsingin Sanomien mukaan tätä kirjoittaessa noin 260 000 työntekijää on lomautusuhan alla. On selvää, että merkittävällä tulotason tippumisella tulee olemaan vaikutuksia myös tavallisten ihmisten toimeentuloon ja vuokranmaksukykyyn. Vaikutukset ovat sitä suuremmat mitä pidempään pandemia ja sen hillitsemiseksi toteutetut toimet kestävät. Miten tilanteeseen tulisi suhtautua asuinhuoneistojen vuokrasopimuksiin liittyen? - Uutiset
30.3.2020 9.37
Vierashuoneessa Senior Associate Elisa Panula: Koronatilanteen vaikutukset urakkasuoritukseen sekä tilaajan ja urakoitsijan sopimussuhteeseenElämme tällä hetkellä koronaviruksen (COVID-19) seurauksena poikkeusoloissa. Koronaviruksella ja sen torjunnan edellyttämillä toimenpiteillä on pitkäaikaisia ja merkittäviä vaikutuksia monen yrityksen toimintaan. Yksi merkittävistä toimialoista, joihin poikkeusolot voivat vaikuttaa, on rakennusala. Monimutkaiset ja suuret rakentamishankkeet edellyttävät laajoja sopimuskokonaisuuksia, ja taloudelliset intressit ovat näissä merkittäviä. Koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa onkin syytä pohtia, voiko se muodostaa sellaisen ylivoimaisen esteen, jolla on vaikutusta urakkasuoritukseen ja urakkasopimuksen voimassaoloon. Asiasta kirjoittaa Senior Associate Elisa Panula Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
26.3.2020 7.59
Vierashuoneessa Senior Manager Tomi Immonen: Koronavirustilanteen vaikutus pörssiyhtiön yhtiökokouksen järjestämiseenHallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että Suomessa vallitsee koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Osana koronavirustilanteen hoitamista julkiset kokoontumiset on rajoitettu kymmeneen henkilöön. Julkisten kokoontumisten rajoittamista koskeva toimivalta perustuu tartuntatautilain (1227/2016) 58 §:ään, joka koskee laajaan tartunnanvaaraan liittyviä toimenpiteitä. Oikeusministeriön ja aluehallintovirastojen tulkinnan mukaan myös yhtiökokoukset ovat pääsääntöisesti edellä mainittuja julkisia kokoontumisia. Koronavirustilanteen vaikutusta pörssiyhtiön yhtiökokouksen järjestämiseen pohtii Senior Manager Tomi Immonen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
25.3.2020 12.00
Vierashuoneessa Senior Associate Annika Luhtanen: Koronavirusepidemian vaikutus liikehuoneistojen vuokrasopimuksiin?Koronavirusepidemia aiheuttaa parhaillaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä, kun yritykset joutuvat sulkemaan ovensa asiakaskadon vuoksi. On selvää, että vuokrasopimusten sitovuus tai pikemminkin sopimuksista irti pääseminen on monen yrittäjän mielessä. Senior associate Annika Luhtanen arvioi vuokrasopimuksen sitovuutta Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
24.3.2020 11.40
Vierashuoneessa väitöskirjatutkija, OTM Juho Saloranta: Ylikansalliset tuotantoketjut ja vastuullisuus: mihin matka koronaviruspandemian jälkeen?Kun vuorovesi laskee, silloin näkee, kuka on ollut uimassa alasti. -Warren Buffett
Koronaviruksen aiheuttamista vaikutuksista maailmantaloudelle koituu mittavia seurauksia, jotka ovat osittain pitkien globaalien tuotantoketjujen seurausta taloudellisen keskinäisriippuvuuden ollessa nykyisin suurta. Yritysten haavoittuvuus pitkistä tuotantoketjuista ei ole vain taloudellisesti ja sopimusoikeudellisesti hankalaa, vaan kehitysmaissa tuotantoketjuihin liittyy lukuisia ympäristö- ja ihmisoikeusriskejä, jotka tekevät ketjuista entistä haavoittuvampia. Niinpä Buffettia vapaasti lainaten tulee arvioitavaksi, onko yrityksen liiketoimintamalli aidosti kestävä pitkällä aikavälillä, kun COVID-19-pandemia luo mahdollisuuden kaiken uudelleentarkastelulle. Vastuullisuusraportointi on yritykselle instrumentti identifioida tuotantoketjujensa heikkoja kohtia ja reflektoida tätä toimintaansa. Vastuullisuuden huomiotta jättämisellä olisi monia pitkän aikavälin haitallisia seurauksia liiketoiminnalle. - Uutiset
23.3.2020 7.58
Vierashuoneessa asianajaja Kirsi-Marja Salokangas: Voiko tilaaja muuttaa julkista hankintasopimusta yksipuolisella ilmoituksella koronapandemiaan vedoten?Julkisena hankintana kilpailutettu hankintasopimus on yksityisoikeudellinen sopimus kahden oikeushenkilön välillä. Kumpikaan osapuoli ei voi yksipuolisesti muuttaa sitovan hankintasopimuksen ehtoja sopimuskauden aikana, ellei muutosoikeudesta ole hankintasopimuksessa nimenomaisesti sovittu. Yksipuolinen sopimusvelvoitteista vetäytyminen on lähtökohtaisesti sopimusrikkomus ja sopimusta rikkonut osapuoli on velvollinen korvaamaan toiselle osapuolelle aiheuttamansa vahingon, kirjoittaa asianajaja, VT Kirsi-Marja Salokangas Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
11.3.2020 11.55
Vierashuoneessa asianajaja Outi Jousi ja associate Eeva Tiainen: Tarjousten määrän lisäämisen keinoja julkisissa hankinnoissaValtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Aalto-yliopiston vuonna 2019 julkaiseman julkisia hankintoja Suomessa koskevan tutkimuksen mukaan yli puolessa tarjouskilpailuista hankintayksiköt saivat vain yhdestä kahteen tarjousta tai jäivät jopa kokonaan ilman tarjouksia. Tutkimus perustui laajaan aineistoon, käsittäen kokonaisuudessaan 18.000 viime vuosina toteutettua tarjouskilpailua. Vaikka tutkimus toteutettiin Suomessa, myös esimerkiksi Ruotsissa luvut ovat paikallisen kilpailuviranomaisen (Konkurrensverket) mukaan vastaavia.
Vierashuone 2019 Vierashuone 2021