Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2020
Vierashuone 2019 Vierashuone 2021
- Uutiset
21.12.2020 11.50
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander ja HTT Matti Muukkonen: Elokapinan jälkipyykkiä – poliisin toimivaltuuksien tarkastelua
Yhteiskunnan edun mukaisena ei voida pitää sitä, että poliisin olisi pakko toimia myös sellaisissa tilanteissa, joissa vastapuoli tarkoituksellisesti hakee ristiriitatilannetta ja tätä kautta pyrkii vaikuttamaan yleisön luottamukseen poliisiin toimintaa. Provokaatiotilanteiden mahdollisuus huomioiden, poliisille on suotu mahdollisuus kohdentaa ja ajoittaa toimenpiteitä. Tämä tarkoittaa, että toimenpiteen siirtäminen ja/tai siitä luopuminen on yhteydessä poliisilain 1 luvun 3 §:n suhteellisuusperiaatteeseen. Lainsäätäjän olisi syytä pohtia, tarvitsiko mielenosoitusoikeutta koskevaan sääntelyyn lisätä maininta rauhanomaisuudesta sekä mahdollisuus kieltää sellaisia yleisiä kokouksia, jotka eivät esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen näkökulmasta nauti kokoontumisvapauden suojaa. - Uutiset
18.12.2020 11.45
Vierashuoneessa OTT Janne Juusela: Verotuksen muutoksenhakumenettely tulee uudistaa oikeudenmukaiseksi
Verovelvollisten oikeusturvan ja perusoikeuksien turvaamiseksi verotuksen ensimmäisen muutoksenhakuasteen tulisi olla ensisijaisesti lainkäyttöä eikä hallintomenettelyä. Nykyinen oikaisulautakuntamenettely ei myöskään hallinnollisena menettelynä täytä hyvän hallinnon vaatimuksia. - Uutiset
15.12.2020 11.45
Vierashuoneessa asessori Kimmo Rilasmaa: Asiamiehiltä vaaditaan enemmän perehtyneisyyttä toimeentuloturvan muutoksenhaussa käsiteltävissä asioissa
Asiamiesten kannattaa pistää merkille, että laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (jäljempänä HOL) on tullut voimaan 1.1.2020. Muutokset sekä parantavat oikeusturvaa että yhtenäistävät aiempia menettelytapoja. Vakuutusoikeudessa ja muutoksenhakulautakunnissa sovelletaan jo uutta prosessilakia. Valtaosa toimeentuloon liittyvistä muutoksenhakuasioista ohjautuu näiden lainkäyttöelimien ratkaistaviksi. - Uutiset
11.12.2020 11.45
Vierashuoneessa OTT, työoikeuden dosentti Jorma Saloheimo: Metsäteollisuuden työehtosopimusten jälkivaikutus
Työmarkkinoiden viimeaikaisena kehityspiirteenä on ollut työnantajapuolen tavoite edistää paikallista sopimista keskitetyn ja liittojen välisen työehtosopimustoiminnan sijasta. Viimeksi on Metsäteollisuus ry ilmoittanut, ettei se enää tule solmimaan uusia valtakunnallisia työehtosopimuksia, kun nykyiset työehtosopimukset päättyvät vuonna 2021 ja 2022. Metsäteollisuudessa on nyt voimassa kymmenen valtakunnallista työehtosopimusta, joista kattavimmat ovat paperiteollisuuteen solmitut työntekijä- ja toimihenkilösopimukset. Työnantajaliiton mukaan työehdot tullaan vastaisuudessa sopimaan paikallisesti yrityksissä. Työntekijäpuolella ei niinkään ole halukkuutta luopua liittojen välisistä sopimuksista. Metsäteollisuus ry:n ilmoitus herättää kysymyksen, millä tavoin työehdot määräytyvät nykyisten sopimuskausien päätyttyä. Paikallinen sopiminen on haasteiden edessä, sillä alan valtakunnallisissa sopimuksissa on määrätty yksityiskohtaisesti hyvin laajoista työehtojen kokonaisuuksista. Jos vastaavista työehdoista ei pystytä sopimaan paikallisesti, voidaan kysyä, mikä merkitys aiemmilla valtakunnallisesti sovituilla työehdoilla on. Oikeudellisena ongelmana on päättyvien valtakunnallisten työehtosopimusten niin sanottu jälkivaikutus. - Uutiset
23.11.2020 11.42
Vierashuoneessa lakimies Aki Eriksson: Työaikalaki otti askeleen kohti direktiiviä ja astui samalla miinaan
Uusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020, mutta osa uuden lain velvollisuuksista alkaa vasta vuoden siirtymäajan jälkeen. Uudistuksessa lisättiin työaikajoustoja ja päivitettiin lakia muutenkin vastaamaan modernin työelämän ja tietoyhteiskunnan tarpeita. Yksi suuri siirtymäajan jälkeen voimaan tuleva muutos koski ylitöiden enimmäismäärän seurannan muuttumista työajan enimmäismäärän seurantaan. Ajatus muutoksen takana on hyvä. Työaikalaki on ensisijaisesti työaikasuojelulaki eikä työntekijöiden hyvinvointi erottele säännöllistä-, yli- tai hätätyötä toisistaan. Oli myös perusteltua siirtyä kohti direktiivin sanamuotoa, jotta yleiseurooppalainen laintulkinta auttaisi meitäkin hallitsemaan työaikaamme. Kauniista ajatuksesta huolimatta työajan enimmäismäärää määrittelevä säädös on lähes käyttökelvoton. Paino sanalla käyttö. - Uutiset
20.11.2020 11.45
Vierashuoneessa vakuutusoikeustuomari Maija-Liisa Goebel: Hallintoprosessilain tarjoamat mahdollisuudet toimeentuloturvan muutoksenhaun kehittämiselle punnitaan nyt käytännössä
Oikeusasiamies on tuoreessa ratkaisussaan EOAK/1904/2019 käsitellyt vakuutusoikeuden menettelyyn kohdistuvaa kantelua. Ratkaisussa vakuutusoikeus oli perustellut päätöstään seikoilla, jotka kantelija oli tuonut esille aiemmin täysin toiseen etuusasiaan liittyvän valituksen yhteydessä. Ratkaisussaan oikeusasiamies kiinnitti huomionsa muutoksenhakulautakunnan ja Kansaneläkelaitoksen sopimaan toimintatapaan valittajan kuulemisesta todeten tämän menettelyn puutteelliseksi ja katsoen sen voivan vakavasti vaarantaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Toimintatavasta oli sovittu vuonna 1997 hallintolainkäyttölain voimaantulon yhteydessä ja kyse oli valittajan kuulemisesta muutoksenhakulautakunnassa hallintolainkäyttölain mukaisessa prosessissa. Hallintoprosessilaki on nyt uudistettu. Näkyyhän tämä myös muutoksenhakuelinten käytännöissä? - Uutiset
4.11.2020 11.40
Vierashuoneessa asianajaja Johan Pråhl: Koeostomahdollisuus, verkkosivustoihin kohdistuvat toimet ja seuraamusmaksu vahvistavat kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuuksia kuluttaja-asioissa
Suomessa astui 15.7.2020 voimaan laki kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista (566/2020). Lailla saatettiin voimaan kansallisesti Euroopan kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyötä koskeva EU:n yhteistyöasetus (EU 2017/2394). Kuluttaja-asiamiehen laaja yleistoimivalta kattaa lähes kaikkien laissa mainittujen säädösten noudattamisen valvonnan. Muita toimivaltaisia viranomaisia ovat tietosuojavaltuutettu, Finanssivalvonta, Liikenne- ja viestintävirasto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, aluehallintovirastot, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Pääsääntöisesti kuluttaja-asiamiehellä on rinnakkainen toimivalta samanaikaisesti edellä mainittujen viranomaisten kanssa, eräitä laissa tarkemmin määriteltyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. - Uutiset
2.11.2020 11.39
Vierashuoneessa AVI:n lakimies Matti Nissinen: ”Te olette täällä vaan kuultavana” – valvontaviranomaisen roolista työrikosjutun pääkäsittelyssä
Kun tuomari epäsi työsuojeluviranomaisen – tuttavallisemmin: avin - lakimiehen puheenvuoropyynnön työrikosjutun pääkäsittelyssä otsikon toteamuksella, se herätti juridisfilosofisen kysymyksen: Miten voi tulla kuulluksi, jos ei saa puhua? Tämän suppean kirjoituksen tarkoituksena on esittää muutamia näkökohtia avin roolista työrikosjutun pääkäsittelyssä tuomioistuimessa. Milloin ja miten työsuojeluviranomaisen puheoikeutta olisi tarkoituksenmukaista käyttää? - Uutiset
30.10.2020 11.30
Vierashuoneessa ma. vakuutusoikeustuomari Heli-Anna Haukilahti: Toimeentuloturvaa koskevilla päätöksillä on oma muutoksenhakujärjestelmänsä
Lähes jokainen meistä joutuu elämänsä aikana turvautumaan sosiaalietuuksiin esimerkiksi sairauden, opiskelun tai työttömyyden takia. Kun haemme vaikkapa sairauspäivärahaa, tulee Kelan antaa päätös sairauspäivärahasta ja sen määrästä ja kestosta tai siitä, ettei sairauspäivärahan myöntämiselle ole edellytyksiä. Miten tulee menetellä, jos on tyytymätön Kelan päätökseen? - Uutiset
28.10.2020 8.18
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander ja OTT Mika Sutela: Miten suomalainen poliisi käyttää voimakeinoja kohdatessaan väkivaltaa virkatehtävässä?
”Missä ei sana auta siellä tarvitaan Nokian kumipamppua” todettiin Suomen Gummitehtaan Poliisimies-lehdessä julkaistussa mainoksessa vuonna 1932. Tähän päivään tuotuna mainos, ainakin poliisimiehen näkökulmasta, herättää lähinnä hymistelyä, sillä valtion poliisi on jo aikoja sitten muotoutunut kansan poliisiksi asianmukaisine palvelurooleineen. Tämä ilmenee jo siitä, että Suomessa poliisin voimakeinojen kohteeksi päätyminen on varsin harvinainen ilmiö, jossa kohdehenkilön oma toiminta näyttelee merkittävää roolia. - Uutiset
27.10.2020 9.25
Vierashuoneessa professori Anssi Keinänen: Toteutuuko eduskunnan tiedonsaanti lainvalmistelussa?
Voiko lainvalmistelija jättää kertomatta asioita eduskunnan valiokunnalle, jotta lainvalmisteluhanke etenisi jouhevammin eduskunnassa? Tätä kysymystä on sivuttu arvioitaessa, jättikö valtiovarainministeriö kertomatta maakunta- ja sote-uudistusta tehtäessä eduskunnalle sellaista tietoa, joka olisi vaikuttanut hankkeen etenemiseen eduskunnassa. - Uutiset
16.10.2020 11.45
Vierashuoneessa LT, ylilääkäri Petteri Joelsson ja LT, ylilääkäri Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen: Oikeuspsykiatrilta ei pitäisi kysyä syytetyn vaarallisuudesta
Oikeus saattaa tuomita rikoksenuusijan kärsimään tuomionsa kokonaan vankilassa. Tämän edellytyksenä muun muassa on, että asianosainen on todettu ”erittäin vaaralliseksi toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle” (RL 2c:11). Vastuu tämän asian arvioimisesta on langetettu oikeuspsykiatreille. Työnjako ei ole ihanteellinen. - Uutiset
12.10.2020 11.45
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Ikääntyvät työntekijät ja työlainsäädäntö
Ikääntyvien ja ikääntyneiden työntekijöiden asema työelämässä on ollut viime aikoina esillä useassa eri yhteydessä. Osasyynä lisääntyneeseen uutisointiin ja keskusteluun on pääministeri Sanna Marinin hallituksen vuoden 2021 talousarvioesitys, jonka avulla tavoitellaan erityisesti yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen ja työmarkkina-aseman parantamista. OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja valottaa teemaa Vierashuoneessa työlainsäädännön kehittämisen näkökulmasta. - Uutiset
9.10.2020 11.34
Vierashuoneessa OTK Visa Hiltunen ja tohtorikoulutettava Meri Sariola: Digipalvelulaki asettaa vaatimuksia erityisesti julkisen sektorin tuottamille digitaalisille palveluille
EU:n saavutettavuusdirektiivin (julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102) kansallisesti täytäntöön pannut laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019, jälj. digipalvelulaki) on alkusyksystä ollut monen julkisen sektorin toimijan tarkastelussa. Laki itsessään tuli voimaan jo 1. huhtikuuta 2019, mutta sen merkittävin siirtymäaika päättyi vasta 23. syyskuuta 2020. Kaikki verkkosivustot, jotka ovat digipalvelulain tarkoittamia digitaalisia palveluja, ovat tulleet saavutettavuusvaatimusten alaisiksi viimeistään 23.9.2020. Käytännössä määräajan päättyminen tarkoittaa myös, että lain soveltamisalan piirissä olevien toimijoiden on pitänyt tunnistaa digitaaliset palvelunsa, testata niiden saavutettavuus ja laatia kustakin digitaalisesta palvelustaan saavutettavuusseloste. Saavutettavuusvaatimusten soveltaminen yleisölle tarjottaviin mobiilisovelluksiin alkaa 23. kesäkuuta 2021. - Uutiset
7.10.2020 12.29
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava Tuomas Ikonen: Tasapainoilua rikoksesta epäillyn ja rikoksen uhrin oikeuksien välillä
Yksi syksyn eniten puhuttaneista aiheista on ollut Helsingin huumepoliisin entistä päällikköä Jari Aarniota ja rikollisryhmä United Brotherhoodin ex-johtajaa Keijo Vilhusta koskeva murhaoikeudenkäynti. Ennen pääkäsittelyä Helsingin käräjäoikeuden oli tehtävä ratkaisu salaisella pakkokeinolla saadun ylimääräisen tiedon hyödyntämisestä asiassa. Ratkaisu saattaa osoittautua merkittäväksi rikosvastuun toteutumisen kannalta. - Uutiset
6.10.2020 11.31
Vierashuoneessa apulaisprofessori Stefan Kirchner: Ensuring Human Safety as a Universal Duty of the State after Kotilainen and others v. Finland
In its judgment of 17 September 2020 in the case of Kotilainen and others v. Finland, the European Court of Human Rights (ECtHR) found that Finland had violated the right to life under Article 2 of the European Convention on Human Rights (ECHR) by failing to take more action to prevent a mass murder. The judgment in hardly brings new obligations but serves as a reminder that human rights are to be realized first and foremost on the local level, something requiring an active state. Taking positive measures to protect human life against threats of a specific or general nature is the duty of the state and all its organs on the national, regional and local levels. None of these findings should be surprising as they are entirely consistent with the earlier case law of the European Court of Human Rights. - Uutiset
5.10.2020 8.33
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander: Poliisin voimakeinot Elokapina-mielenosoituksen yhteydessä
Helsingin poliisi käytti voimakeinoja Elokapina-mielenosoituksen yhteydessä sumuttamalla mielenosoittajia oc-kaasulla. Tapahtumat herättivät runsaasti mediahuomiota ja arvostelu kohdistui poliisin päätöksen puuttua mielenilmaisun kulkuun ja käytettyihin voimakeinoihin. - Uutiset
2.10.2020 11.55
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: EU:n suunnittelema vähimmäispalkkasääntely vai alipalkkauksen kriminalisointi?
Pääministeri Sanna Marin on julkisuudessa esittänyt nykyistä tehokkaampia keinoja alipalkkauksen kitkemiseen suomalaisesta työelämästä. Hallitusohjelmassa asia todettiin siten, että hallinnollisia sanktioita kehitetään tässä tarkoituksessa ja valvontaa tehostetaan. Marin on esittänyt alipalkkauksen kriminalisointia, järjestön kanneoikeutta asiassa ja lisää resursseja valvontaan. Käsitykseni on, että hallituksen olisi nyt viisasta pitäytyä hallitusohjelmassa. - Uutiset
22.9.2020 11.30
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava, OTM Laura Sarasoja ja VTM Chris Carling: Oikeudenkäyntikulut pääkäsittelyssä ratkaistuissa riita-asioissa 2019
Tutkimuksen keskeisin havainto on, että riita-asioiden oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet vuoden 1993 alioikeusuudistuksesta lähtien. Vuonna 2019 asianosaisten oikeudenkäyntikulut olivat pääkäsittelyssä ratkaistussa riita-asiassa keskimäärin (mediaani) noin 9 000–10 000 euroa. Vuonna 2008 vertailukelpoiset oikeudenkäyntikulut olivat keskimäärin (mediaani) noin 6 000–7 500 euroa. Kantajien oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat kasvaneet noin 22 prosenttia ja vastaajien 61 prosenttia vuosikymmenessä. Alioikeusuudistuksen jälkeisenä aikana oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat yli kaksinkertaistuneet. Vuonna 2019 noin 41 prosentissa pääkäsittelyssä ratkaistuista riita-asioista asianosaisten yhteenlasketut oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäyntikuluriski) ylittivät riidan intressin suuruuden. Tässä suhteessa täysimittainen oikeudenkäynti on varsin riskialtis tapa ratkaista riitaisuus. - Uutiset
17.9.2020 11.30
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava Hanne Hirvonen: Kysymys hallinnon automaattisen päätöksenteon sääntelystä ei ole helppo
Oikeusministeriössä on vireillä hallinnon automaattista päätöksentekoa koskeva lainsäädäntöhanke (OM021:00/2020 Automaattista päätöksentekoa koskevan hallinnon yleislainsäädännön valmistelu). Tarkoituksena on ministeriön mukaan valmistella säännökset, joilla varmistetaan hallinnon lainalaisuuden, hyvän hallinnon periaatteiden, oikeusturvan, julkisuusperiaatteen ja virkavastuun toteutuminen automaattisessa päätöksenteossa. Hankeen puitteissa on valmistunut esiselvitys sekä viimeksi 6.7.2020 hallinnon automaattiseen päätöksentekoon liittyvistä yleislainsäädännön sääntelytarpeista (Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2020:14). Arviomuistiota koskeva lausuntoaika päättyi 4.9.2020 ja lausuntopalvelusta onkin nyt löydettävissä runsaasti aihetta koskevia lausuntoja monilta eri toimijoilta. Jo lausuntoja selaamalla voi todeta sääntelyhankkeen vaativuuden. Asian jatkokäsittely myöhemmin perustettavassa työryhmässä tuleekin epäilemättä olemaan kiinnostavaa ja haastavaa.