Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2014
Vierashuone 2013 Vierashuone 2015
- Uutiset
16.12.2014 11.55
OTM Antti Innanen: Brändin suojaaminen ja omistaminenBrändillä on lukuisia erilaisia määritelmiä. Sana brändi tulee muinaisnorjan sanasta ”brandr”, joka tarkoittaa polttamista. Karjan merkitseminen polttomerkein erotti karjanomistajien muutoin varsin samankaltaisen omaisuuden toisten omaisuudesta. Tämä merkitys on edelleen käytössä: brändi erottaa markkinoilla tuotteet ja palvelut muiden vastaavista tuotteista ja palveluista. Asiasta kirjoittaa IP-oikeuksiin ja tekniikan lainsäädäntöön keskittyneen boutique-lakitoimisto Dottirin osakas ja perustaja Antti Innanen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
11.12.2014 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Luottamusmiehen työsopimus voidaan purkaa työtaistelun johdosta poikkeuksellisestiLuottamusmiehen työsuhde voidaan työnantajan toimesta päättää irtisanomalla, purkamalla taikka vedoten koeaikaan tai määräajan päättymiseen. Myös luottamusmiehen valinnut yhdistys voi erottaa luottamusmiehen tehtävästään. - Uutiset
1.12.2014 11.55
Johtava oikeusavustaja Esa Kyllästinen: Hinnanalennussopimus – riidan loppu vai uuden alku?Myyjä ja ostaja voivat tehdä kiinteistökaupan jälkeen havaituista laatuvirheistä hinnanalennussopimuksen. Sopimuksen nojalla myyjä suorittaa ostajalle sovitun suuruisen hinnanalennuksen. Myyjä haluaa sopimukseen yleensä maininnan, että tällaisen sopimuksen mukaisen suorituksen jälkeen ostajalla ei ole enää mitään kiinteistökauppaan liittyviä vaatimuksia myyjää kohtaan. Mielenkiintoisiin tilanteisiin törmätään, kun ostaja esittää myyjälle sopimuksen tekemisen jälkeen lisävaatimuksia. Kuinka tällaisiin lisävaatimuksiin tulee suhtautua ja miten niitä tulee tarkastella? Kuinka hinnanalennussopimukseen tulee suhtautua maakaaren 2:9.2:n nojalla ja voidaanko tällaista sopimusta sovitella varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n perusteella? Näitä kysymyksiä pohtii johtava julkinen oikeusavustaja, asianajaja Esa Kyllästinen. - Uutiset
7.10.2014 11.45
Ylitarkastaja Sampo Pelkonen: Työturvallisuusrikosten yhteisösakkokäytäntö on yhä epäyhtenäistäYhteisösakko säädettiin koskemaan työturvallisuusrikoksia yli kymmenen vuotta sitten. Tästä huolimatta työturvallisuusrikoksiin liittyvän yhteisösakon syyte- ja tuomitsemiskäytännöt ovat yhä epäyhtenäisiä ja vaihtelevat maan eri osissa. Puutteena on ollut usein se, että poliisi ei ole työturvallisuusrikosten esitutkinnassa edes tutkinut yhteisösakon edellytyksiä. Kun yhteisösakkoa ei ole tutkittu, syyttäjällä ei ole edellytyksiä viedä yhteisösakkovaatimusta tuomioistuimen arvioitavaksi. Toisaalta puutteena on se, että yhteisösakkojen tuomitsemiskäytäntö on eri puolilla Suomea epäyhtenäistä. - Uutiset
30.9.2014 11.55
Hovioikeudenneuvos Timo Ojala: Seksuaalirikossääntely muutosten kourissa – tavoitteena seksuaalisen itsemääräämisoikeuden suojaaminenSeksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä on viimeksi muutettu 1. syyskuuta 2014 voimaan tulleella lailla. Muutokset koskevat raiskausta koskevaa sääntelyä, sukupuoliyhteyden määritelmää ja syyteoikeuden järjestelyä. Lisäksi kokonaan uutena tekona on säädetty rangaistavaksi seksuaalinen ahdistelu. Muutoksilla on tavoiteltu myös rangaistuskäytännön ankaroitumista, kertoo OTL, VT, hovioikeudenneuvos Timo Ojala Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
19.9.2014 11.55
Erikoistutkija Kaijus Ervasti: Sovittelu valtaa alaaViimeisten vuosikymmenien aikana vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu ja etenkin sovittelu ovat levinneet uusille alueille ja niiden käyttö on yleistynyt. Suomessakin rikossovittelu on vakiintunut järjestelmä, jossa käsitellään huomattava määrä rikoksia. Koulusovittelu ja tuomioistuinsovittelu ovat laajentuneet viime vuosina nopeasti. Myös työyhteisösovittelua ja perhesovittelua samoin kuin naapuruussuhdesovittelua ja monikulttuurista sovittelua on pyritty kehittämään. Asianajajilla on oma sovittelujärjestelmänsä. Niin ikään ympäristösovittelu on ottamassa ensiaskeliaan Suomessa. Asiasta kirjoittaa Kaijus Ervasti Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
15.9.2014 11.55
Hallitusneuvos Oili Rahnasto: Ympäristönsuojelulaki uudistuiYmpäristönsuojelulaki uudistui syyskuun 2014 alussa. Myös uusi ympäristönsuojeluasetus tuli voimaan syyskuussa. Ympäristönsuojelulaki on ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen yleislaki, jota sovelletaan kaikkeen toimintaan, josta aiheutuu tai voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Uudistuksella tehostetaan ympäristölupamenettelyä ja ympäristönsuojelun valvontaa. Soiden luonnonarvojen turmeltumista voidaan ehkäistä uuden lain nojalla aikaisempaa tehokkaammin. Tärkein syy uudistukselle ja erityisesti sen kiireiselle aikataululle oli kuitenkin Euroopan unionin teollisuuspäästödirektiivin saattaminen osaksi Suomen kansallista lainsäädäntöä. Suomi myöhästyi lopulta direktiivin täytäntöönpanon aikataulusta yli puolitoista vuotta, hallitusneuvos Oili Rahnasto kirjoittaa Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
27.8.2014 11.30
VT Vesa Ullakonoja: Vuosilomalain muutos työllisti lääkäreitäLääkärintodistusten tarpeen lisääntyminen ei varmaankaan ollut lainsäätäjän tarkoitus. Sitä ei mainita myöskään hallituksen esityksen vaikutusten arvioinnissa eikä asia noussut esille perusteellisessa valiokuntakäsittelyssäkään. Valiokunta tosin piti tärkeänä, että loman siirtoa koskeva pyyntö perustellaan pääsääntöisesti lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön todistuksella, jotta mahdollisilta siirto-oikeuden väärinkäytöksiltä vältytään. Lääkärintodistusten tarpeen nousu ei ehkä sittenkään ollut arvaamatonta, VT Vesa Ullakonoja kirjoittaa Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
25.8.2014 11.55
OTT Jaana Paanetoja: Ulkomaalaisen luonnonmarjanpoimijan asemaSuomeen saapuneiden luonnonmarjanpoimijoiden asema on kuluvan vuoden aikana ollut esillä useaan otteeseen ja eri yhteyksissä. Keskustelua etenkin internetissä lisäsi työneuvoston 24.6.2014 SAK:n pyynnöstä antama lausunto TN 1458-14, joka koski vuosilomalain soveltamista turistiviisumilla Thaimaasta tulleisiin poimijoihin. Tämä lausunto herätti kiinnostusta ja kritiikkiä enemmän kuin työneuvoston vuonna 2010 antama, asiallisesti samankaltainen lausunto TN 1438-10. Asiasta kirjoittaa OTT, apulaisprofessori Jaana Paanetoja Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
20.8.2014 11.55
OTT Riitta Ollila: Kunnianloukkauksen muutos ei ole mennyt perilleLakimuutoksessa 13.12.2013/879 rikoslain 24 luvun 8 ja 9 §:ään lisättiin punnintasäännös, jonka mukaan kunnianloukkauksena ei pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Tämä edellyttää, että muutoksenhakutuomioistuin arvioi, johtaako tämän uuden lainkohdan soveltaminen lievempään lopputulokseen ennen lainmuutosta tapahtuneessa teossa. Itä-Suomen hovioikeuden perustelut tuomiossa 14.8.2014 R 13/589 osoittavat, ettei sananvapausrikosten uudistus ja vaatimus EIT:n käytännön huomioimisesta yleiseltä kannalta merkittävien asioiden käsittelemiseksi ole mennyt perille, kirjoittaa OTT, informaatio- ja viestintäoikeuden dosentti Riitta Ollila Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
11.8.2014 14.00
TkT, HTM Hannu Majuri: Julkisen vallankäytön tunnistamisen avulla merkittävät säästöt valtionhallinnossaHTM Hannu Majurin tutkielman aiheen valinta johtui tutkijan havaitsemasta käytännön ongelmasta, jonka muodostavat yhtäältä ympäristönsuojelusäädösten jatkuva lisääntyminen ja toisaalta valtionhallinnon tehostamistarve. Säädösmäärän jatkuva voimakas lisääntyminen on vaikeuttanut työjärjestyksien laadintaa, koska aina ei ole välttämättä ehditty analysoimaan, mitkä uusista tehtävistä sisältävät julkisen vallan käyttöä. Myös kansainväliset säädökset, sopimukset ja julkisen vallan määritelmät vaikuttavat kansallisen julkisen vallan käyttöön. Julkisen vallan tunnistamisella todettiin olevan yhteyttä hallinnon tehokkuuteen. Esimerkkinä on ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueet. Tutkielmassa on päädytty esittämään oleellisia muutoksia ELY-keskusten työjärjestyksiin. Esitetyssä tavassa vain julkista valtaa sisältävät asiakirjat edellyttäisivät esittelyä. - Uutiset
26.5.2014 11.33
OTT Kalle Määttä: Verolakien tulkinta – mutkien kautta maaliin jos sittenkäänLähtökohta verolakien tulkinnassa vaikuttaa äärimmäisen selkeältä niin kuin elävässä elämässä moni muukin asia. Suomen perustuslain 81 §:n 1 momentissa säädetään näet seuraavaa: ”Valtion verosta säädetään lailla, joka sisältää säännökset verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.” Kaiken lisäksi on korostettu, että kaikkien mainittujen elementtien on ilmettävä verolaista, eikä verotus- tai oikeuskäytännössä voida näitä puutteita korjata. Luonnollisesti pelkästään verolain sanamuotoon tutustumalla ei kuitenkaan kaikkia soveltamisongelmia voida ratkaista. Verolakia säädettäessä ei näet ole voitu ottaa kaikkia mahdollisia tulkintaongelmia huomioon varsinkin, kun otetaan huomioon toimintaympäristön dynaamisuus. Ja lainsäädännön sanamuoto on aina enemmän tai vähemmän epämääräinen tai epätäydellinen, kirjoittaa OTT, Kilpailu- ja kuluttajaviraston apulaisjohtaja Kalle Määttä Edilexin vierashuoneessa. - Uutiset
23.4.2014 10.38
Hallitusneuvos Olli Sorainen: Suomen ulkomaalais- ja työlainsäädännön yhteiselosta – onko jokin muuttumassa?Ulkomaalaisten työnteossa on perinteinen lähtökohta se, että kun ulkomaalainen tekee työtä Suomessa tai suomalaisessa aluksessa, myös työehdot määräytyvät Suomen työlainsäädännön mukaan. Suomen työoikeutta sovelletaan lähtökohtaisesti Suomessa tapahtuvaan työsuhdetyöhön. Ulkomaalaislain (julkisoikeutta) ja työlainsäädännön (osin yksityis-, osin julkisoikeutta) soveltamisalat eivät kuitenkaan ole päällekkäisiä. Työoikeuden kansainvälistä soveltamisalaa koskeva kysymys nousee esille silloin, kun työsuhdetta voidaan pitää kansainvälisluonteisena. - Uutiset
3.3.2014 11.49
Verolakimies Sarianne Mäkelä: Yrittäjä lähtee saappaat jalassaYrittäjän kuollessa tämä tapahtuma vaikuttaa hänen perheensä lisäksi myös yrityksen toimintaan. Miten ja kuinka paljon, riippuu kunkin tapauksen yksityiskohdista. Viisikymppisen toiminimiyrittäjän poistuessa ennenaikaisesti kaatuu helposti mukana koko yritys, kun taas toisessa äärilaidassa suuren yrityksen kurssi ehkä hiukan vavahtaa 90-vuotiaan patriarkan muuttaessa taivaalliseen hallintoneuvostoon. Yhteistä kaikille tilanteille on se, että jälkipolville asioiden järjestely on tässä muutoinkin riittävän ikävässä tilanteessa helpompaa, jos kuolemanjälkeisiä kuvioita on pohdittu ja järjestetty etukäteen, verolakimies Sarianne Mäkelä kirjoittaa Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
24.2.2014 11.46
Asianajaja Torsti Lakari: Säätiöiden verokysymyksetSäätiöiden verotus on herättänyt suurta mielenkiintoa verohallinnon julkaistua yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevat ohjekirjeet vuosina 2005 ja 2007. Niiden julkaisemisen jälkeen on syntynyt uutta verotus- ja oikeuskäytäntöä, mutta verolainsäädännön sisältö on pysynyt ennallaan. - Uutiset
18.2.2014 11.48
TkL, OTM Pekka Savola: Internet-linkittämisen kipupisteitä Svensson-tapauksen valossaEU-tuomioistuimen Svensson (C-466/12) -tapaus on merkittävä, sillä se asetti suuntaviivat Internetissä tapahtuvan linkittämisen tekijänoikeudelliselle arvioinnille. Linkittäminen laillisesti yleisesti saatavilla olevaan aineistoon katsottiin nyt käsillä olleissa olosuhteissa sallituksi, koska aineistoa ei välitetty alkuperäiseen julkaisuun nähden uudelle yleisölle. Perusteet ratkaisulle herättävät kysymyksiä valitun lähestymistavan kestävyydestä pidemmällä tähtäimellä sekä tulevista ongelmatilanteista. - Uutiset
12.2.2014 11.51
Prof. Seppo Koskinen: Puuttumisvelvollisuus työnantajan edustajan epäasialliseen käyttäytymiseenRunsasta julkisuutta saaneessa Auto- ja kuljetusalan työntekijäliittoa koskeneessa ns. kiusaamisasiassa oli esillä myös monia työnantajan edustajan ja yhteisön vastuuta koskevia oikeuskysymyksiä. Esillä olivat muun muassa liiton lakisääteisten elinten tiettyjen jäsenten puuttumisvelvollisuus asiaan sekä oikeushenkilön rangaistusvastuu yhteisösakon muodossa. - Uutiset
13.1.2014 11.44
Matti Pellonpää: Pohjoismainen lakimieskokous - 140-vuotinen perinne jatkuu OslossaPohjoismainen 40. lakimieskokous järjestetään 21.- 22. elokuuta 2014 Oslossa. Esillä on useita mielenkiintoisia aiheita aina rikos- ja hallinto-oikeudellisista periaatteista yritysmaailman oikeudellisiin kysymyksiin ja alkuperäiskansojen oikeuksiin. Kokoukseen toivotaan laajaa osallistumista myös Suomesta. Joka kolmas vuosi järjestettävä kokous pidetään Oslon jälkeen vuonna 2017 Suomessa ja siitä odotetaan tulevan yksi suurimmista meillä järjestetyistä kansainvälisistä juristitapahtumista. - Uutiset
8.1.2014 14.45
Ylitarkastaja Sampo Pelkonen: Työsuojeluviranomainen toimii työrikosten selvittämisen puolueettomana moottorinaTyörikokset ovat erityisrikoksia, minkä vuoksi niiden selvittämisessä käytetään alan asiantuntijaviranomaisena toimivaa työsuojeluviranomaista. Onnistuneessa työrikosten selvittämisessä tarvitaan myös yhteistyötä poliisin ja syyttäjän kanssa. Työnantajan edustajien oikeusturva toteutuu työrikosasian käsittelyn kaikissa vaiheissa: oikeus avustajan käyttämiseen on jo esitutkinnassa, ja työnantajan edustajien näkemykset otetaan huomioon jo työsuojelutarkastuksella, kirjoittaa ylitarkastaja Sampo Pelkonen Edilexin Vierashuoneessa vastauksena asianajaja Toni Sortin vierashuonekirjoitukseen. - Uutiset
3.1.2014 11.48
Johtava julkinen oikeusavustaja Esa Kyllästinen: Kosteusvaurioituneen asuinkiinteistön kauppa – riskinjako myyjän ja ostajan välilläKiinteistön myyjälle on maakaaressa asetettu kiinteistön laatuun liittyvistä seikoista laaja tiedonanto- ja selonottovelvollisuus. Jos myyjä laiminlyö tiedonanto- tai selonottovelvollisuuden, hän kantaa laiminlyönnistä riskin siten, että kaupankohteessa voidaan katsoa olevan laatuvirhe. Mikäli laatuvirhe on oikeudellisesti vaikutuksellinen, virheen seuraamuksena voi tulla kyseeseen kaupan purku tai hinnanalennus ja lisäksi mahdollisesti vahingonkorvausvelvollisuus. Laatuvirhejutuista käytännössä yleisimpiä ovat asuinkiinteistön kauppaan liittyvissä rakennuksissa, yleensä omakotitalossa kaupanteon jälkeen havaitut erilaiset kosteus-, home- ja lahovauriot. Myyjällä ja ostajalla on kaupanteon jälkeen havaitun vaurion osalta usein erimielisyyttä siitä, kumpi, myyjä vai ostaja, on vastuussa virheestä. Asiasta kirjoittaa johtava julkinen oikeusavustaja Esa Kyllästinen Edilexin Vierashuoneessa.