Uutisten vuosihakemisto, Lakikanavaan valitut 2020
- Uutiset
23.11.2020 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu rikosoikeudellisten seuraamusten määräämisestä lapsensa palauttamatta jättäneelle vanhemmalleSEUT 21 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion sellaisen lainsäädännön soveltamiselle, jonka mukaan siitä, että vanhempi jättää toisessa jäsenvaltiossa olevan lapsensa palauttamatta nimetylle huoltajalle, voidaan määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia, vaikka ei ole käytetty väkivaltaa, uhkailtu tuntuvalla haitalla tai menetelty vilpillisesti, kun taas silloin, kun lapsi on ensin mainitun jäsenvaltion alueella, tämä sama teko on rangaistava vain, jos on käytetty väkivaltaa, uhkailtu tuntuvalla haitalla tai menetelty vilpillisesti. - Uutiset
23.11.2020 12.33
YM: Rakennusalan odottama betonimurskeasetus lausuntokierrokselle 8. tammikuuta 2021 saakka – milloin betonimurske lakkaa olemasta jätettäYmpäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, jossa määritellään, milloin betonimurske lakkaa olemasta jätettä. Jätteeksi luokittelun päätyttyä betonimursketta voidaan myydä eteenpäin esimerkiksi rakennusmateriaalina tai maanparannusaineena, minkä uskotaan parantavan sen markkinoita ja hyödynnettävyyttä. Lausuntoja voi antaa on 8.1.2021 asti. - Uutiset
23.11.2020 12.09
VTV:n jälkiseurantaraportti: Yritystukia hallinnoivien ja ohjaavien ministeriöiden, virastojen ja laitosten tekemät toimet eivät ole vielä riittäviäValtiontalouden tarkastusviraston jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen johdosta on ryhdytty. Tarkastuksessa havaittuja säädösten vastaisia menettelyjä ja sisäisen valvonnan puutteita on pääosin alettu korjata yritystukia hallinnoivissa ja ohjaavissa ministeriöissä, virastoissa ja laitoksissa. Kaikkia toimia ei vielä voitu pitää riittävinä. Tarkastusvirasto jatkaa niiden seurantaa tilintarkastusten yhteydessä. - Uutiset
23.11.2020 11.42
Vierashuoneessa lakimies Aki Eriksson: Työaikalaki otti askeleen kohti direktiiviä ja astui samalla miinaanUusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020, mutta osa uuden lain velvollisuuksista alkaa vasta vuoden siirtymäajan jälkeen. Uudistuksessa lisättiin työaikajoustoja ja päivitettiin lakia muutenkin vastaamaan modernin työelämän ja tietoyhteiskunnan tarpeita. Yksi suuri siirtymäajan jälkeen voimaan tuleva muutos koski ylitöiden enimmäismäärän seurannan muuttumista työajan enimmäismäärän seurantaan. Ajatus muutoksen takana on hyvä. Työaikalaki on ensisijaisesti työaikasuojelulaki eikä työntekijöiden hyvinvointi erottele säännöllistä-, yli- tai hätätyötä toisistaan. Oli myös perusteltua siirtyä kohti direktiivin sanamuotoa, jotta yleiseurooppalainen laintulkinta auttaisi meitäkin hallitsemaan työaikaamme. Kauniista ajatuksesta huolimatta työajan enimmäismäärää määrittelevä säädös on lähes käyttökelvoton. Paino sanalla käyttö. - Uutiset
23.11.2020 11.14
Lukuisten oikeudenkäyntien vuoksi velkaantuneelle voitiin määrätä edunvalvoja – laki ei mahdollista täytäntöönpanon keskeyttämistäKO oli rajoittanut A:n toimintakelpoisuutta toistaiseksi siten, että hän saa laittaa vireille OK 24:10 §:n perusteella siviili- ja rikosoikeudellisia kanteita ja hakemuksia sekä jatkaa niiden ajamista vain yhdessä edunvalvojansa kanssa. A:n Digi- ja väestötietovirastoon kohdistama korvausvaatimus oli hylätty. A oli HO:lle tekemässään valituksessaan muun ohella vaatinut, että KO:n päätöksen täytäntöönpano kielletään tai keskeytetään kaikilta osin. Valittajan mukaan päätös rajoittaa hänen mahdollisuuttaan elinkeinonharjoittamiseen ja sitä kautta tulojen ansaitsemiseen elinkustannuksiin ja muihin vastuisiin. HO hylkäsi vaatimuksen lakiin perustumattomana. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 10.45
Hovioikeus arvioi ns. postihuumetapausta toisin kuin käräjäoikeus ja katsoi vastaajan syyllistyneen huumausainerikokseenHO katsoi tapauksessa toisin kuin KO, että se, ettei lähetyksessä ollut ollut vastaaja nimeä tai osoitetta, ei ollut seikka, joka olisi vielä puhunut vastaajan syyttömyyden puolesta. HO totesi, ettei vastaaja ollut kyennyt antamaan tarkempaa vaihtoehtoista selitystä bitcoin-ostolleen. Lisäksi hänen kertomuksensa oli vaihdellut, mikä vähensi hänen kertomuksensa uskottavuutta. Ottaen huomioon asiassa käsitellyt seikat sekä se, että vastaajan maksama rahamäärä 180 euroa mahdollisti 5-10 gramman alfa-PVP:n ostamisen, HO katsoi, että syytteen tueksi oli esitetty riittävä näyttö. Lisäksi vastaaja oli rikosrekisteriotteen mukaan aiemminkin tuomittu huumausainerikoksista, millä voi korkeimman oikeuden (KKO 2019:2, kohta 22) arvion mukaan olla myös vähäinen syytettä tukeva merkitys. Näin ollen vastaajan syyllisyydestä ei jäänyt varteen otettavaa epäilyä. Vastaajan syyksi oli luettava syytteen mukainen huumausainerikos. KO:n tuomiota muutettiin ja vastaaja tuomittiin 5 kk:n vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 10.23
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota kirjanpitorikoksia, avunantoa ja velallisen epärehellisyyttä koskevissa asioissaHovioikeus katsoi kahden syytetyn A ja B osalta, että teot täyttivät vain perusmuotoisen kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön. Syyteoikeus kirjanpitorikoksesta oli kuitenkin rikoslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella vanhentunut molemmissa tapauksissa. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että C olisi pyrkinyt luomaan yhtiölle jälkikäteen lisää kuluja siitä tarkoituksessa, että yhtiön suuri rahankäyttö B:n itsensä toimesta olisi kirjanpidollisesti todellista pienempää. Niin ollen syyte avunannosta törkeään kirjanpitorikokseen oli hylättävä. B:n syyksi luetun törkeän velallisen epärehellisyyden vahingollisuuteen, teon vaikuttimiin ja rikoksesta ilmenevään muuhun syyllisyyteen sekä rikoksella tavoitellun hyödyn määrään perustuvan yleisen rangaistuskäytännön huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus oli 1 vuosi 2 kuukautta vankeutta, joka voitiin tuomita ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 10.00
Kuluttajariitalautakunnan enemmistö piti vajaata kahta minuuttia riittävän pituisena aikana junasta poistumiseenOttaen huomioon junan ovien avautumiseen ja lukitsemiseen kuluneen ajan matkustajalla oli ollut vajaat kaksi minuuttia aikaa poistua junasta tavaroineen. Lautakunta katsoi, että matkustajan on varauduttava junasta poistumiseen jo junan kulkiessa. Lautakunta totesi, että se pitää kahta minuuttia pääsääntöisesti riittävän pituisena aikana junasta poistumiseen myös siinä tapauksessa, että matkustajalla on runsaasti käsimatkatavaraa mukanaan. Asiassa esitetyn perusteella VR-Yhtymä Oy:n tarjoamassa kuljetuspalvelussa ei ollut näytetty olleen virhettä eikä matkustajalla ollut oikeutta korvaukseen vahingosta, joka hänelle oli mahdollisesti aiheutunut käsimatkatavaran menettämisestä. Eri mieltä olleet jäsenet katsoivat, että vajaat kaksi minuuttia ei ole vielä riittävä aika matkustajien turvalliseen poistumiseen junasta. Tämän vuoksi kuljetuspalvelussa oli ollut virhe. - Uutiset
23.11.2020 9.30
Unionin tuomioistuin: Voiko asepalveluksesta Syyriassa kieltäytyneelle myöntää pakolaisasemanSaksan liittovaltion maahanmuutto- ja pakolaisvirasto oli myöntänyt turvapaikanhakijalle 11.4.2017 toissijaisen suojeluaseman mutta hylännyt hänen turvapaikkahakemuksensa sillä perusteella, ettei häneen itseensä ollut kohdistunut sellaista vainoa, joka olisi saanut hänet pakenemaan. Kyseisen viraston mukaan asianomaisen, joka on vain paennut sisällissotaa, ei tarvitse pelätä joutuvansa vainotuksi, jos hän palaa Syyriaan. Hänen pelkäämänsä vainon ja niiden vainon syiden, jotka voivat olla perusteena oikeudelle saada pakolaisasema, välillä ei missään tapauksessa ollut yhteyttä. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin totesi, ettei vakiintunutta kansallista oikeuskäytäntöä ole olemassa siltä osin kuin kyse on sellaisten syyrialaisten asevelvollisten tekemistä turvapaikkahakemuksista, jotka ovat paenneet maastaan välttääkseen asepalveluksen ja jotka voidaan tästä syystä panna syytteeseen tai joita voidaan rangaista, jos he palaavat kotimaahansa. - Uutiset
23.11.2020 9.10
Hovioikeus viestintäsalaisuuden loukkaamisesta: Työnantajalla ei ollut työntekijän lupaa tämän työsähköpostin käyttämiseen enää työsuhteen päättymisen jälkeenOttaen huomioon, että yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä on rinnastettu sekä viestien selville saaminen että niiden avaaminen arvioitaessa sitä, onko työnantajalla ollut työntekijän suostumusta työntekijän työsähköpostin käyttämiseen, hovioikeus katsoi, että rikoslain 38 luvun 3 §:n mukaisen tunnusmerkistön täyttymiseen riittää jo tiedon saaminen ulkopuoliselta suojatusta viestistä silloin kun suojaus murretaan. Näin ollen sillä seikalla, oliko rikoksen tekoajankohdan aikana yksittäistä sähköpostiviestiä konkreettisesti avattu, ei ollut merkitystä arvioitaessa tunnusmerkistön täyttymistä tässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi, että A:n menettely täytti viestintäsalaisuuden loukkauksen tunnusmerkistön. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että A oli 18.–26.7.2016 välillisenä tekijänä oikeudettomasti ilman B:n lupaa suojauksen murtaen hankkinut tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä pitämällä B:n työsähköpostia auki ja seuraamalla sitä B:n työsuhteen päättymisen jälkeen. A:n syyksi luettiin kohdassa 1 viestintäsalaisuuden loukkaus. (KKO:ssa: VL:2021-53) - Uutiset
23.11.2020 8.41
Työsuojeluviranomainen neuvoo työpaikkoja koronaan liittyvissä työsuhde- ja työturvallisuusasioissaTyösuojeluviranomaiset eli aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet tarjoavat tietoa ja ohjausta työpaikan koronatilanteisiin. Ohjausta tarjotaan sekä verkkopalvelussa Tyosuojelu.fi että työsuojeluviranomaisten puhelinneuvonnassa. - Uutiset
23.11.2020 8.18
Väitös: Droonit haastavat ilmailun turvallisuutta koskevan lainsäädännönMiehittämättömät ilma-alukset eli droonit ovat muuttaneet merkittävästi siviili-ilmailua. Ne aiheuttavat lukuisia ongelmia erityisesti ilmailun turvallisuutta koskevalle lainsäädännölle. OTM Mikko T. Huttunen erittelee väitöskirjassaan drooneihin liittyviä ongelmia ja niihin pureutuvia lainsäädännöllisiä lähestymistapoja. Siviili-ilmailu on murroksessa. Miehitettyjen ilma-alusten rinnalle ovat nousseet miehittämättömät ilma-alukset eli droonit. Tällä näennäisesti pienellä muutoksella on merkittäviä vaikutuksia siihen, miten liikutamme ilmateitse tavaroita, palveluja ja ihmisiä – mitä ilmailu ylipäätään tarkoittaa. - Uutiset
23.11.2020 7.55
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun pesänjakajan suorittaman avioehdon sovittelun kumoamisesta ja miehen vapauttamisesta velvollisuudesta maksaa tasinkoa ex-vaimolleen 218.240,20 euroaAvioehtosopimuksen sovittelun puolesta puhui jossain määrin A:n toiminta puolisoiden yhteisen talouden hyväksi hoitamalla puolisoiden yhteisen lapsen syntymän jälkeen puolisoiden yhteistä kotia ja lasta sekä aivan puolisoiden yhteiselämän loppuvaiheessa ostamalla B:n omistamalta ja talousvaikeuksissa tuolloin olleelta yhtiöltä kahteen asuinhuoneistoon oikeuttavat osakkeet. Sen sijaan sovittelua eivät puoltaneet A:n työskentely B:n yhtiössä, puolisoiden taloutta koskevat seikat sekä avioehtosopimuksen teko-olosuhteet ja olosuhdemuutokset. Tuomiossa tarkemmin selostetuin tavoin avio-oikeuden täysin poissulkevan avioehtosopimuksen sovitteleminen edellyttää hyvin vahvoja perusteita. Kaikkia sovitteluharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena punniten hovioikeus katsoi, että avioehtosopimuksen noudattaminen ei johtanut A:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että B saisi perusteettomasti taloudellista etua A:n kustannuksella. Asiassa ei näin ollen ollut edellytyksiä avioehdon sovittelulle. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
20.11.2020 16.00
Kaupalla ei ollut työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa perustetta selkäkivuista kärsineen työntekijän työsuhteen päättämiselle - työsuhteen päättäminen työntekijän vamman ja terveydentilan takia oli ollut yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua välitöntä syrjintääKaupalla ei ollut esitetyn selvityksen perusteella ollut edellytyksiä heti opintovapaan päättymisen jälkeen arvioida työntekijän työkyvyn heikentyneen pysyvästi sellaiselle tasolle, että kaupalta ei olisi voitu kohtuudella edellyttää työsopimussuhteen jatkamista. Selvittämättä oli jäänyt, että ammattiliitosta eroamisella olisi ollut vaikutusta työntekijän irtisanomiseen. Kohtuulliseksi irtisanomiskorvauksen määräksi oli harkittu 12 kuukauden palkkaa vastaava määrä, josta aineettoman korvauksen osuudeksi oli katsottu 5 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Kun kauppa ei ollut selvittänyt ennen työntekijän irtisanomista mukautusmahdollisuuksia, myös työsuhteen päättäminen työntekijän vamman ja terveydentilan takia oli ollut yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua välitöntä syrjintää. Selvittämättä oli jäänyt, että kaupalla olisi ollut oikeutusperuste menettelylle. Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijää olisi syrjitty ammattiliittoon kuulumattomuuden perusteella tai että hänen olisi arvioitu olevan sairaalloisen lihava ja että häntä olisi sillä perusteella syrjitty.(Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
20.11.2020 15.24
Käräjäoikeus menetteli virheellisesti työturvallisuusrikosjutun oikeudenkäyntikuluratkaisussaan - riittävänä ei ollut pidettävä sitä, että vastaajayhtiö oli itse toimittanut sähköpostitse vaatimuksensa tiedoksi vakuutusyhtiölleVakuutusyhtiö oli velvoitettu suorittamaan Vastaaja Oy:lle oikeudenkäyntikuluista 10.825,00 euroa ja kuluista 70,00 euroa, eli yhteensä 10.895,00 euroa. HO katsoi, että KO:n olisi tullut varata pääkäsittelystä poissa olleelle vakuutusyhtiölle tilaisuus lausua Vastaaja Oy:n oikeudenkäyntikulujen määrää koskevasta vaatimuksesta. Riittävänä ei ollut pidettävä sitä, että Vastaaja Oy oli itse toimittanut sähköpostitse vaatimuksensa tiedoksi vakuutusyhtiölle. Koska KO oli laiminlyönyt vakuutusyhtiön kuulemisen Vastaaja Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta, estettä vakuutusyhtiön vaatimuksen tutkimiselle HO:ssa ei ollut. Vakuutusyhtiön Vastaaja Oy:lle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä alennettiin 8.000 euroksi. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. Vastaaja Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
20.11.2020 15.00
Kriminaalihuollon tukisäätiö: Vankien lapsia koskevat suositukset nyt myös suomen kielellä – ohjeet koskevat muun muassa poliittisia päättäjiä, poliisia, tuomareita, vankiloiden henkilökuntaa sekä vankien lapsia hoitavia ihmisiäEuroopan neuvosto on laatinut kaikille 47 jäsenmaalleen suositukset siitä, miten vankien lapsille taataan samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin kaikille muillekin lapsille. Children of Prisoners Europe -järjestö julkaisi suosituksesta lapsiystävällisen version, ja nyt nämä lapsiystävälliset suositukset ovat ilmestyneet myös suomen kielellä. Kriminaalihuollon tukisäätiö on käännättänyt suositukset englannista suomeksi, ja lasten vertaisryhmissä on varmistettu, että suomennos on lapsille ymmärrettävä. Lapsen oikeuksien sopimus turvaa lapselle oikeuden tietoon ja oman mielipiteen ilmaisuun. - Uutiset
20.11.2020 14.29
Myös luku-, kirjoitus- ja kielitaidottoman vastaajan oli täytynyt mieltää menettelynsä seurauksena olevan perusteettomien tukien ja korvausten maksaminen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen "Kela-petokseen"HO katsoi, että vastaajan oli täytynyt mieltää menettelynsä seurauksena olevan perusteettomien tukien ja korvausten maksaminen. Siten vastaaja oli menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla ja syyllistynyt asiassa petokseen. Teko oli jatkunut alle kaksi kuukautta ja rikoksella hankitun hyödyn määrä oli ollut vajaat 1.800 euroa. Näihin seikkoihin nähden HO katsoi, että teko oli sovitettavissa 50 päiväsakon sakkorangaistuksella. (Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
20.11.2020 14.15
Käräjät 2020 -tapahtuman verotuslinjalla tarkastelussa muutokset verotukseen digitalisoituvassa taloudessaKäräjät 2020 -tapahtuman pääteemana oli tänä vuonna Tekoäly juristien ja johtajien työssä. Tapahtuman verotuslinjalla lähdettiin vastaamaan kysymykseen siitä, millainen verojärjestelmä on valmis vastaamaan digitalisaation aiheuttamiin tarpeisiin ja ongelmiin, erityiseen tarkasteluun tuli BEPS-sääntelyn vaikutus sekä siirtohinnoittelu. - Uutiset
20.11.2020 13.56
Väitös: Rikosoikeudellisesta huolimattomuudesta ja huolesta rikosoikeuteenOTM Juho Rankisen tutkimus käsittelee huolimattomuutta rikosoikeudellisen vastuun ehtona, ja siis osana suomalaisen rikosoikeuden järjestelmää. Tutkimuksessa asetettu hermeneuttinen tavoite on ymmärtää, mitä tämä vastuumuoto tarkoittaa. Tutkimuksen tarkoituksena on siis ymmärtää, mitä on rikosoikeudellinen huolimattomuus. Tämä edellyttää myös jonkinlaisen ymmärryksen muodostamista siitä, mitä on rikosoikeus, ja oikeus ylipäänsä. - Uutiset
20.11.2020 13.30
Hallinto-oikeus ratkaisi Kymsoten jäsenkuntien välisen perussopimuksen tulkintaa koskevan hallintoriita-asianKymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Kymsote) jäsenkunnat Kotka, Hamina, Pyhtää ja Virolahti olivat vaatineet, että HAO:n tulee vahvistaa, että kuntayhtymän perussopimuksen 7 §:n 1 ja 4 momenttia on sanamuodon mukaisesta tulkinnasta poiketen tulkittava siten, ettei millään yksittäisellä Kymsoten jäsenkunnalla ole määräämisvaltaa yhtymävaltuuston päätöksenteossa. Esitetyn selvityksen mukaan Kouvolan kaupungilla oli näiden määräysten perusteella yhtymävaltuustossa 58 % kokonaisäänimäärästä. Tämä merkitsisi myös sitä, että Kouvolan kaupungilla on kuntayhtymässä kirjanpitolain 1 §:n 5 momentin mukainen määräysvalta ja kuntayhtymä kuuluu kuntalain mukaisesti Kouvolan kaupungin konserniin. HAO katsoi lähemmin päätöksensä perusteluista ilmenevin perustein, etteivät perussopimuksen määräykset ole lainvastaisia eikä perussopimuksen laatimisen yhteydessä ollut menetelty hyvän hallinon perusteiden vastaisesti. Hakijoiden vaatimukselle perussopimuksen sanamuodon vastaisen tulkinnan vahvistamisesta ei siten ollut lainmukaisia perusteita ja hakemus hylättiin. (Ei lainvoim. 20.11.2020)