Uutisten vuosihakemisto, Työ- ja sosiaalioikeus 2020
sosiaalioikeus 2019 sosiaalioikeus 2021
- Uutiset
18.12.2020 7.10
Laki valtiontakuusta covid-19-rokotteen vakuuttamiseksi tulee voimaan 1. tammikuuta 2021Covid-19 -rokotteiden vakuuttamisen turvaamiseksi on säädetty laki. Vakuutusturva varmistetaan myös Covid-19 -rokotteiden saajille. Tasavallan presidentti vahvisti lain valtiontakuusta covid-19-rokotteen vakuuttamiseksi torstaina (17.12.). - Uutiset
18.12.2020 6.00
Hallituksen toimenpiteet yli 55‐vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseenHallituspuolueet ovat linjanneet toimista, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Budjettiriihessä tehdyn linjauksen mukaisesti esityksillä edistetään ikääntyneiden työssä jaksamista, työkykyä, ja osaamista vahvistavia toimenpiteitä sekä muutosturvaa huomioiden erikokoiset yritykset. - Uutiset
17.12.2020 15.06
Mitä työttömän on hyvä huomioida vuodenvaihteessa?Työttömyysturvalakiin on tehty joustoja koronaviruspandemian takia. Tavoitteena on ollut turvata sekä palkansaajien että yrittäjien toimeentuloa. Osaa poikkeussäännöksistä jatketaan maaliskuun 2021 loppuun. Lomautetun laajennettu oikeus opiskeluun lomautusaikana jatkuu vuoden 2021 loppuun. Tasavallan presidentti vahvisti torstaina (17.12.) muutokset työttömyysturvalakiin. Muutokset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2021. - Uutiset
17.12.2020 14.54
Hallitus esittää muutoksia varhaiskasvatuslakiin elokuusta 2021 alkaen – henkilöstölle velvollisuus ilmoittaa epäkohdistaVarhaiskasvatuksen henkilöstölle esitetään elokuusta 2021 alkaen velvollisuutta ilmoittaa havaitsemastaan lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen kohdistuvasta epäkohdasta tai ilmeisen epäkohdan uhasta. Lakia tarkennetaan myös henkilöstön mitoituksesta poikkeamista koskevan säännöksen osalta. - Uutiset
17.12.2020 14.30
Hovioikeus tutki syyttäjän valituksen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus luki yhtiön syyksi työturvallisuusrikoksen, mutta jätti yhtiön rangaistukseen tuomitsematta - yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaanTutkimatta jättämistä koskevan yhtiön vaatimuksen osalta HO totesi, että oikeuskäytännössä on suhtauduttu kielteisesti tuomion perusteluihin kohdistuvaan muutoksenhakuun (ks. KKO 1996:129 ja KKO 1989:115). Nyt syyttäjä oli kuitenkin vaatinut muutosta syyksilukemiseen ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen, eikä valitus siten kohdistunut yksinomaan KO:n tuomion perusteluihin. Perusteita jättää valitus tutkimatta yhtiön esittämillä perusteilla ei ollut. HO tutki valituksen. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n perustelut siitä, että RL 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset yhtiön tuomitsemiselle yhteisösakkoon täyttyivät. Ratkaisusta KKO 2008:61 ilmenevin tavoin yhteisösakkoon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n säännösten nojalla merkitsee kuitenkin oikeushenkilön toimintaan kohdistuvaa rikosoikeudellista moitetta. Yhteisösakon tuomitsemisen edellytysten täytyttyä moitearvostelu kohdistui myös vastaajayhtiöön, vaikka yhtiö jätettiinkin yhteisösakkoon tuomitsematta. Yhteisösakon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohtien perusteella ei merkinnyt syyttäjän vaatimuksen hylkäämistä. Koska yhtiöön oli kohdistettu syytteen mukainen moitearvostelu, yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan asiassa ROL 9 luvun 1 a §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 14.02
Oikeusasiamies: Valtiontalouden tarkastusviraston ja sen virkamiehen kesken tehty virkasuhteen päättymissopimus oli lainvastainenAsiassa esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoi, että virkamiehen velvollisuus tehdä työtä on eduskunnan virkamieslain 44 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu virkamiehen velvollisuus, josta lain 49 §:n 1 momentin mukaan ei saa sopia virkasopimuksessa. Näin ollen oikeusasiamies katsoi, että puheena oleva virkasopimus oli lainvastainen. Oikeusasiamies totesi, että hänen saamissaan selvityksissä ei ollut kerrottu, mikä oli ollut perimmäinen syy näin poikkeuksellisen virkasopimuksen tekemiselle. Toisin sanoen, mikä oli ollut se ”vastike”, jonka työnantaja oli virkasopimuksesta ja sen mukaisesta palkan maksamisesta saanut. Kun tätä ei ollut tuotu esiin, oikeusasiamies tulkitsi, että sillä ei selvityksen antajien mielestä ollut merkitystä sopimuksen laillisuuden arvioinnin kannalta. Oikeusasiamies antoi valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajalle ja johtajalle huomautuksen vastaisen varalle asiassa (kohdassa 3.2) selostetusta lainvastaisesta menettelystä. - Uutiset
17.12.2020 10.40
KHO: Kunta, jossa sijaishuollon tarve oli syntynyt, oli vastuussa oheishuoltajalle maksettavien perhehoitolain mukaisten hoitopalkkion ja korvausten kustannuksistaSijaishuollon kustannusvastuuta koskevaa lastensuojelulain säännöstä oli sovellettava myös tilanteessa, jossa kodin ulkopuolinen sijoitus oli vältetty läheisverkoston kartoituksen perusteella oheishuoltajuusmääräyksellä. Säännöksen nojalla kunta, jossa sijaishuollon tarve oli syntynyt, oli vastuussa oheishuoltajalle maksettavien perhehoitolain mukaisten hoitopalkkion ja korvausten kustannuksista. HAO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
17.12.2020 10.29
Kuntainfo: Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat 1.1.2021Täysimääräisen elatustuen määrä on 1. tammikuuta 2021 lukien 167,35 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tuet nousevat 0,20 prosenttia. - Uutiset
17.12.2020 9.44
KKO: Kun arvioitiin työsyrjinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle kärsimyksestä tuomittavan korvauksen määrää, huomioon oli otettava hänelle samaan menettelyyn perustunut työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus siltä osin kuin työsopimuslain mukainen korvaus sisälsi korvausta aineettomasta vahingostaC:lle riita-asiassa yhdenvertaisuuslain nojalla maksettavaksi tuomitun hyvityksen ja TSL:n nojalla tuomitun aineettoman korvauksen määrä oli ollut yhteensä yli 10 000 euroa. KKO katsoi, että C:n henkilöön kohdistunut loukkaus oli tullut kokonaan hyvitetyksi hänelle riita-asiassa maksettavaksi tuomitulla korvauksella ja hyvityksellä. Näin ollen kärsimyskorvausta koskeva vaatimus oli hylättävä. HO:n tuomiota muutettiin siten, että A ja B vapautettiin velvollisuudesta maksaa C:lle korvausta loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä korkoineen. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. - Uutiset
16.12.2020 15.30
Hovioikeus: Kaupunki oli perusteettomasti irtisanonut lähihoitajan tämän sairauden vuoksi - ei ollut täyttänyt velvollisuuttaan selvittää mahdollisuudet sijoittaa työntekijä muuhun työhön irtisanomisen sijastaAsiassa oli riidatonta, että kantaja oli terveydentilansa vuoksi ollut kykenemätön lähihoitajan työhönsä. KO:n mainitsemin tavoin asiassa oli kysymys siitä, oliko kaupunki täyttänyt TSL 7 luvun 2 §:n 4 momentin mukaisen velvollisuutensa selvittää, olisiko työntekijän irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla hänet muuhun työhön. HO totesi kuten KO, että kaupungilla oli näyttötaakka siitä, ettei sillä ollut ollut kantajalle sopivaa työtä. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä ja muutoksilla HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei kaupunki ollut näyttänyt, ettei sillä olisi ollut tarjolla muuta työtä työntekijälle irtisanomisen sijasta. KO:n ratkaisua ei siten ollut syytä muuttaa siltä osin kuin se oli katsonut, että kaupunki oli perusteettomasti irtisanonut kantajan tämän sairauden vuoksi. HO hyväksyi KO:n ratkaisun siitä, että kaupunki oli syrjinyt työntekijää sairauden vuoksi. HO katsoi, että KO:n mainitsemat työntekijälle irtisanomisesta seuranneeseen työttömyyteen liittyvät aineettoman vahingon arviointiin vaikuttavat seikat olivat sellaisia, että ne tulivat katetuksi ennemmin työsopimuslain mukaisella korvauksella kuin yhdenvertaisuuslain mukaisella hyvityksellä. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 11.43
Hovioikeus: Irtisanominen oli johtunut tosiasiassa työntekijän henkilöön liittyvistä syistäHO katsoi kokonaisarviona asiassa esitetystä, että IPR- ja patentti- tehtävät olivat olleet vain osa kantajan työtä ja kantaja oli tehnyt niiden lisäksi merkittävässä määrin muuta työtä, jota olisi ollut yhtiössä jäljellä kantajan irtisanomishetkellä. Kantajan tehtävä ei ollut erillisenä tehtäväkokonaisuutena lakannut taloudellisista tai toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä. Ottaen erityisesti huomioon henkilöerimielisyyksien kärjistyminen kantajan irtisanomisen aikoihin ja se, että kantaja oli ollut ainut irtisanottu maaliskuussa 2015, HO katsoi, että irtisanominen oli johtunut tosiasiassa kantajan henkilöön liittyvistä syistä. Kantajan työtehtävät eivät olleet irtisanomishetkellä tai välittömästi sen jälkeen vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi TSL 7 luvun 3 §:n edellyttämällä tavalla eikä yhtiöllä ollut ollut väittämäänsä taloudellista ja tuotannollista perustetta irtisanoa kantajaa. Kantajan tulkkauskustannusten osalta HO katsoi, että ne olivat hänen oikeudenkäyntikulujaan, joista hän voi vaatia vastapuolelta korvausta yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten mukaisesti. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 10.00
Oikeusasiamies: Kirjallisen varoituksen asianmukaisuus"Siihen, onko sananvapautta käytetty asianmukaisesti, liittyy tapauskohtaista tulkinnanvaraisuutta. Yhtä lailla tulkinnanvaraisuutta liittyy siihen, milloin työnantajan puuttuminen sananvapauden käyttöön on hyväksyttävää." - Uutiset
16.12.2020 9.34
KHO:n äänestysratkaisu lastensuojelulain sijaishuollon kustannusvastuustaLastensuojelulain sijaishuollon kustannusvastuuta koskevaa säännöstä oli sovellettava myös tilanteessa, jossa lasten kodin ulkopuolinen sijoitus oli vältetty läheisverkoston kartoituksen perusteella oheishuoltajuus- ja sijaishuoltajuusmääräyksillä. Säännöksen nojalla kunta, jossa sijaishuollon tarve oli huoltajan kuoleman johdosta syntynyt, ja joka oli myötävaikuttanut lasten hoidon ja huolenpidon järjestämiseen oheishuoltajuus- ja sijaishuoltajuusmääräyksillä, oli vastuussa oheis- ja sijaishuoltajalle maksettavien perhehoitolain mukaisten hoitopalkkion ja korvausten kustannuksista. (Ään. 7-1) - Uutiset
16.12.2020 9.15
KKO:n ratkaisu viiteen virkavelvollisuuden rikkomiseen sekä virkasalaisuuden rikkomiseen syyllistyneelle rikosylikonstaapelille tuomittavasta rangaistuksestaHO:n tuomio oli A:lle syyksi luetun menettelyn osalta lainvoimainen. Syyttäjän valituksen perusteella KKO:ssa oli kysymys rangaistuksen määräämisestä. Syyttäjä oli vaatinut, että A:lle tuomittu sakkorangaistus kovennetaan ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi ja että hänet tuomitaan viralta pantavaksi. HO:n tuomiota muutettiin A:lle tuomitun rangaistuksen osalta. A tuomittiin HO:n tuomitseman sakkorangaistuksen asemesta 5 kuukauden vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistus on ehdollinen. Ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika alkaa KKO:n tuomion antopäivästä ja päättyy 31.12.2021. Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu koeaikana tekee rikoksen, josta hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. Koska A ei asiassa todetulla tavalla enää ole siinä virassa, jossa hän oli rikokset tehdessään, eikä hänen ollut selvitetty siirtyneen toiseen vastaavanlaiseen virkaan, viraltapanoa ei voitu tuomita. - Uutiset
15.12.2020 13.36
Apulaisoikeusasiamies antoi naistentautien ja synnytysten erikoislääkärille huomautuksen vastaisen varalle lakisääteisen velvollisuuden laiminlyönnistäKantelija arvosteli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Naistenklinikan menettelyä hoitotoimenpiteen suorittamisessa (polyypin poisto kohdusta). Apulaisoikeusasiamies antoi erikoislääkärlle huomautuksen vastaisen varalle asiassa (kohdassa 3.5) selostetusta lakisääteisen velvollisuuden laiminlyönnistä. - Uutiset
15.12.2020 12.15
Sähkökaapeleiden sijainnin selvittämättä jättäminen kaivutyössä johti työtapaturmaan ja sakkoihinEtelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi 10.12.2020 maa- ja vesirakentamiseen erikoistuneen yrityksen työnjohtajan työturvallisuusrikoksesta 15 päiväsakkoon. Tuomio liittyy Etelä-Karjalassa kesäkuussa 2018 tehtyyn kaivutyöhön, jossa kaivukoneenkuljettaja loukkaantui. Kaivukoneenkuljettaja oli kaivaessaan maata osunut sähkökaapeliin, joka oli katkennut. Kaivukoneenkuljettaja oli saanut katkenneesta sähkökaapelista sähköiskun ja loukkaantunut. Kaivettavan alueen sähkökaapelien sijaintia ei ollut selvitetty ennen kaivutyötä. (Vailla lainvoimaa 15.12.2020) - Uutiset
15.12.2020 11.45
Vierashuoneessa asessori Kimmo Rilasmaa: Asiamiehiltä vaaditaan enemmän perehtyneisyyttä toimeentuloturvan muutoksenhaussa käsiteltävissä asioissaAsiamiesten kannattaa pistää merkille, että laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (jäljempänä HOL) on tullut voimaan 1.1.2020. Muutokset sekä parantavat oikeusturvaa että yhtenäistävät aiempia menettelytapoja. Vakuutusoikeudessa ja muutoksenhakulautakunnissa sovelletaan jo uutta prosessilakia. Valtaosa toimeentuloon liittyvistä muutoksenhakuasioista ohjautuu näiden lainkäyttöelimien ratkaistaviksi. - Uutiset
15.12.2020 8.11
ETK: Britanniaan lähtevien työntekijöiden sosiaaliturvasäännökset muuttuvat 1. tammikuuta 2021EU-säännösten soveltamiseen Britannian osalta tulee muutoksia siirtymäajan päättyessä. Jatkossa lähetettyihin työntekijöihin soveltuvat erosopimuksen sosiaaliturvaa koskevat säännökset. - Uutiset
14.12.2020 16.00
Epäasiallista kielenkäyttöä Maahanmuuttovirastossa - hallinto-oikeus piti varoituksen antamista lähiesimiehelle ylimitoitettuna toimenpiteenäHAO totesi, että Maahanmuuttoviraston johdon oli tullut ryhtyä toimenpiteisiin, kun sen tietoon oli saatettu, ettei kielenkäyttö valittajan johtamassa tiimissä eikä valittajan oma kielenkäyttö ollut kaikilta osin ollut asianmukaista. Kun asiassa ei ollut HAO:ssa kuitenkaan ilmennyt, että työnantaja olisi missään vaiheessa aiemmin ottanut valittajan kanssa esiin tämän tiimissä mahdollisesti ilmenevän epäasiallisen kielenkäytön tai valittajan itse käyttämien lausahdusten kyseenalaisuuden, oli varoituksen antamista valittajalle pidettävä asiassa epäasiallisiksi katsottuihin ilmaisuihin ja lausahduksiin nähden ylimitoitettuna toimenpiteenä. Maahanmuuttoviraston päätös oli näin ollen kumottava. (Ei lainvoim. 14.12.2020) - Uutiset
14.12.2020 15.30
Koira puri Merivoimien koulutustapahtumassa - hovioikeus arvioi vamman syy-yhteyttä työkyvyttömyyteen ja tuomioistuimen toimivaltaaHO totesi muun muassa, että kantajan esittämä selvitys koiran puremasta aiheutuneen vamman ja työkyvyttömyyden välisestä syy-yhteydestä oli uskottava. Käsillä oli siten sellainen esimerkiksi ratkaisussa KKO 2005:99 todettu näyttötilanne, jossa Valtiokonttorin tulisi kanteen torjuakseen esittää vastanäyttöä, joka asettaa sanotun johtopäätöksen riittävän kyseenalaiseksi. HO katsoi, ettei yksin Valtiokonttorin esittämän lääkärinlausunnon ja vakuutusoikeuden ratkaisun johtopäätösten perusteella voitu todeta kantajan työkyvyttömyyden aiheutuneen jostain koiran puremasta riippumattomasta seikasta, kuten muista hänellä diagnosoiduista sairauksista tai vammoista. HO hyväksyi asiassa mainitsemillaan täsmennyksillä KO:n tuomion työkyvyttömyyden syy-yhteyden osalta. Kysymys myös yleisen tuomioistuimen toimivallasta tutkia kuntoutusta koskeva kannevaatimus. (Vailla lainvoimaa 14.12.2020)