Uutisten vuosihakemisto, Toimituksen valintoja 2021
- Uutiset
29.6.2021 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työehtosopimuksen yleissitovuus ja teollisuuslinjaperiaate – KKO:2021:49Korkeimmassa oikeudessa tapahtunut äänestys tuo esille yleissitovuuden yhden osan, asianomaisen alan, arvioinnin kaksi erilaista lähestymistapaa. Enemmistö ei nähnyt satama-alan kuljetusten osalta teollisuuslinjaperiaatteesta poikkeamisen oikeuttavaa muusta toiminnasta erillistä yksikköä, jolloin kantajien työ kuului teollisuuslinjaperiaatteen mukaisen työehtosopimuksen eli maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen piiriin. Vähemmistön muodostanut yksi oikeusneuvos vuorostaan katsoi, että satamassa tehdyllä ahtaamisella ei ollut toiminnallista yhteyttä maa- ja vesarakennusalaan, jolloin he työtehtäviensä perusteella kuuluivat ahtausalan työehtosopimuksen piiriin. Teollisuuslinjaperiaate enemmistöpäätöksellä säilytti siis edelleen valta-asemansa. - Uutiset
23.6.2021 14.17
Hallituksen esitys sote-uudistuksesta ja sen lainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassaHallituksen esitys koskien hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista, on hyväksytty eduskunnassa 23.6.2021. Eduskunta hyväksyi sote-uudistusta koskevat lakiehdotukset ja lausumaehdotukset sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisesti äänin 105 - 77 (tyhjiä 0, poissa 17.). Ehdotuksen mukaiset hyvinvointialueet perustetaan mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lait tulevat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset vuoden 2023 alusta. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 8. joulukuuta 2020. Lakien voimaantulo edellyttää, että Tasavallan presidentti vahvistaa lait. - Uutiset
17.6.2021 11.44
Vierashuoneessa oikeustieteen tohtori, asianajaja Janne Juusela: Miksi Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin?Suomen perustuslain valvontajärjestelmä pitäisi uudistaa vastaamaan oikeusvaltioperiaatteen vaatimuksia. Perustuslakivalvonta tulisi muuttaa rakenteellisesti ja institutionaalisesti siten, että valvonnan ylin toimivalta siirretään uudelle perustuslakituomioistuimelle. Perustuslakituomioistuimen perustamisen vaihtoehtona on korkeimpien oikeuksien yhdistäminen ja perustuslakijaoston perustaminen sen yhteyteen. Perustuslakituomioistuimen myötä ennakkovalvonnasta tulisi nykyistä systemaattisempaa ja kattavampaa. Ennakkovalvonnasta tulisi myös nykyistä oikeudellisempaa ja siten ennustettavampaa. Perustuslaillisen valvonnan ylimpänä auktoriteettina perustuslakituomioistuin tehostaisi merkittävästi perustuslain ja perusoikeuksien toteutumisen jälkivalvontaa. - Uutiset
15.6.2021 11.30
Seppo Koskinen: Uusien työntekijöiden palkkaaminen ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvoite – KKO:2021:47Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n (55/2001) mukaan työnantajan on tarjottava työtä lain 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Säännöksen esitöiden mukaan velvollisuus ottaa työntekijä takaisin tarkoittaa irtisanotun työntekijän etuoikeutta tarjolla olevaan työhön suhteessa muihin työnhakijoihin. Säännöksen sanamuodosta tai lain esitöistä ei ilmene, kuinka konkreettisesti työntekijän tarpeen on tullut takaisinottoaikana ilmetä, jotta työnantajalla olisi takaisinottovelvollisuus. Tuomiossaan Korkein oikeus totesi, että takaisinottovelvollisuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan liikkeenjohtovalta. Työnantajalla on liikkeenjohtovaltansa nojalla oikeus arvioida, onko sillä lisätyövoiman tai uusien työntekijöiden tarvetta. Työnantajalla on myös oikeus päättää, ryhtyykö se tämän tarpeen tunnistettuaan toimenpiteisiin vai ei. Takaisinottovelvollisuuden voidaan katsoa syntyvän vasta, kun työnantaja on muutoksesta tiedon saatuaan arvioinut tilanteen ja päätynyt siihen, että muutokseen reagoidaan ottamalla uusi työntekijä. - Uutiset
9.6.2021 11.52
Professori Veikko Vahtera: Korkeimman oikeuden ratkaisu sallii ilmalämpöpumpun asennuksen parvekkeelle osakehuoneistossa tehtävänä muutostyönä (KKO 2021:32)Osakkeenomistaja oli asentanut ilman asunto-osakeyhtiön antamaa suostumusta parvekkeelleen ilmalämpöpumpun siten, että sen sisä- ja ulkoyksikön välinen läpivienti tehtiin asuinhuoneiston sisätilojen ja lasitetun parvekkeen väliseen seinään. Osakkeenomistaja ei ollut yhtiön kehotuksesta poistanut sitä. Osakkeenomistaja nosti kanteen, jolla osakkeenomistaja tuli oikeuttaa asentamaan ilmalämpöpumppu parvekkeelle. Oikeudellisesti relevantti erimielisyys koski sitä, oliko läpiviennin tekemisessä kysymyksessä sellainen osakehuoneistossa tehtävä muutostyö, jota koskee asunto-osakeyhtiölaissa säädetyt kriteerit vai sellainen yhtiön hallitsemissa tiloissa tehtävä muutostyö, joka voidaan tehdä asunto-osakeyhtiölain nojalla vain yhtiön suostumuksella. Korkein oikeus päätyi perustellusti hovioikeuden kanssa samaan lopputulokseen ja katsoi, että kysymyksessä oli osakehuoneistossa tehty muutostyö. Kun muutostyö täytti asunto-osakeyhtiölaissa asetetut kriteerit, ei yhtiöllä ollut oikeutta kieltää ilmalämpöpumpun asentamista parvekkeelle. Ratkaisu rajoittaa yhtiöiden mahdollisuuksia kieltää perusteettomasti osakkeenomistajien asumismukavuutta parantavia parvekkeen ja osakehuoneiston väliseen seinään tehtäviä muutostöitä, jos niistä ei aiheudu yhtiölle juurikaan haittoja. - Uutiset
7.6.2021 9.23
KHO:lta kolme asuntojen lyhytaikaista vuokraustoimintaa koskevaa vuosikirjapäätöstäKahdessa päätöksessään KHO otti kantaa asuinhuoneistojen käyttöön majoitustiloina. Kolmas päätös liittyi asunnon luovutuksen verovapauteen. Ensimmäisessä tapauksessa (KHO 2021:77) KHO katsoi, että kaupungin rakennusvalvontaviranomainen ei ollut voinut olla ryhtymättä toimenpiteisiin huoneistojen vuokraustoiminnan lopettamiseksi. Toisessa asiassa (KHO 2021:76) KHO katsoi, että kaupungin rakennusvalvontaviranomainen oli voinut velvoittaa kerrostalossa kalustettujen asuinhuoneistojen vuokraustoimintaa harjoittavan yhtiön sakon uhalla lopettamaan huoneistojen käyttö majoitustiloina, sillä asuinhuoneistojen käyttötarkoitusta oli olennaisesti muutettu eikä käyttötarkoituksen muutokselle ollut haettu eikä myönnetty rakennuslupaa. Velvoite lopettaa sakon uhalla asuinhuoneiston käyttö majoitustilana oli voitu kohdistaa myös osakkeenomistajaan siltä osin kuin kysymys oli asuinhuoneistosta, jonka hän oli vuokrannut yhtiölle. Kolmannessa ratkaisussa (KHO 2021:75) katsottiin, että lyhytaikainenkin vuokraus katkaisee kahden vuoden yhtäjaksoisen asumisajan. - Uutiset
31.5.2021 11.40
Kesäkuussa 2021 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaKesäkuussa 2021 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia ovat muun muassa:
- Lakia työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta muutetaan
- Laki uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä tulee voimaan 1.6.
- Kansaneläkelaitoksesta annettu laki muuttuu päätöksen sähköisen toimituksen osalta - Uutiset
26.5.2021 13.22
Asianajajien valvontalautakuntaan 2020 tulleiden kanteluiden määrä nousi – yhtään asianajajaa ei erotettu liitostaAsianajajaliiton yhteydessä toimivaan valvontalautakuntaan tuli vuonna 2020 vireille yhteensä 594 asiaa, joista 506 oli valvonta-asioita ja 88 palkkioriita-asioita. Kanteluiden määrä nousi edellisvuodesta, jolloin asioita tuli vireille 508. Nousua selittänee vuotuinen normaali vaihtelu – kanteluiden määrä on viime vuosina vaihdellut reilun 500 ja reilun 600 kantelun välillä. - Uutiset
18.5.2021 14.00
Hovioikeus: Asianajajalle oli voitu antaa varoitus esteellisyyden vuoksiOttaen huomioon, että korkein oikeus oli katsonut A:n olleen esteellinen oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Aihetta toisenlaiseen arvioon ei antanut se, että A:n menettelyä koskenut korkeimman oikeuden ratkaisu oli ollut äänestysratkaisu. Tulkinnanvaraisuus oikeudenkäymiskaaren säännösten soveltamisessa ei tarkoita, että kysymys esteellisyydestä olisi tulkinnanvarainen asianajajia velvoittavien tapaohjeiden valossa. Myöskään se, että A oli työskennellyt asianajotoimistossa työntekijäasemassa, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin, kun otettiin huomioon päätöksessä selostetut tapaohjeiden kohdat 3.3 ja 6.5 sekä se, että A oli jatkanut Y Oy:n toimeksiannon hoitamista tultuaan asianajajaksi. (Vailla lainvoimaa 18.5.2021) - Uutiset
10.5.2021 11.48
Vierashuoneessa yritysjuridiikan professori Kari Hoppu: Mitä opimme koronakriisistä sopimusoikeudellisesti?Pandemian leviäminen maailmalla ei sinänsä ole ennakoimaton tapahtuma, vaan terveysviranomaiset ovat varoittaneet siitä viime vuosina useasti jo ennen koronaviruksen leviämistä. COVID-19 ei myöskään ole ensimmäinen tällä vuosisadalla maailmalla levinnyt vaarallinen tartuntatauti, vaan niitä on ollut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana useita. Tällaisia ovat olleet muun muassa SARS-koronavirus, MERS-koronavirus, sikainfluenssapandemia, lintuinfluenssaepidemiat sekä Afrikassa levinnyt ebolavirus. Laajasti levinneitä tartuntatauteja on ollut useampia myös viime vuosisadalla. Koronakriisi on saattanut sopimussuhteissa aiheuttaa ylivoimaisen esteen tai liikavaikeuden kriteerit täyttävän tilanteen. - Uutiset
7.5.2021 16.00
Pienten verkkokauppaostosten tuonnin verovapaus poistuu heinäkuussa 2021Verkkokauppaostoksista pitää jatkossa maksaa arvonlisävero myös silloin, kun enintään 22 euron lähetys tulee EU:n ulkopuolelta. Tasavallan presidentti vahvisti lainmuutokset perjantaina 7. toukokuuta. Muutokset tulevat voimaan 1. heinäkuuta 2021. - Uutiset
30.4.2021 11.50
Toukokuussa 2021 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaToukokuussa 2021 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia ovat muun muassa:
-Tieliikennelakiin muutoksia
-Vankeusoloihin ja laitosturvallisuuteen liittyviä muutoksia - Uutiset
28.4.2021 7.00
Poikkeusolot päättyivätValmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käytöstö luovuttiin 27. huhtikuuta. Hallitus katsoo, että koronavirusepidemia on hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. Hallituksen hybridistrategian mukaisesti sovelletaan edelleen muiden lakien - erityisesti tartuntatautilain mutta myös esimerkiksi rajavartiolain - toimivaltuuksia ja muita normaaliolojen lainsäädännön toimivaltuuksia. Lisäksi tilannetta hallitaan viranomaisten antamilla määräyksillä, ohjeilla ja suosituksilla. - Uutiset
22.4.2021 9.19
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 15 pöytäkirja voimaan 1.8.2021 – muutoksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen valittamiseenKesäkuussa 2013 hyväksytty Euroopan ihmisoikeussopimuksen 15 pöytäkirja tulee voimaan 1. elokuuta 2021. Pöytäkirjan voimaantulo aiheuttaa merkittäviä muutoksia oikeuteen valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. - Uutiset
7.4.2021 11.50
Artikkelijulkaisu "Valittuja kysymyksiä rikos-, prosessi- ja vahingonkorvausoikeudesta I" on julkaistuHelsingin hovioikeuspiiri ja Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta järjestivät vuosina 2019–2020 opintojakson ajankohtaisista rikos-, prosessi- ja vahingonkorvausoikeuteen liittyvistä teemoista. Kurssilla laadituista artikkeleista koottu julkaisu "Valittuja kysymyksiä rikos-, prosessi- ja vahingonkorvausoikeudesta I" on nyt ilmestynyt. Kirjoittajat ovat olleet hovioikeuspiirissä työskenteleviä tuomareita, esittelijöitä, syyttäjiä ja hallinnollisissa tehtävissä työskenteleviä. - Uutiset
1.4.2021 6.00
Hallitus peruutti esityksensä liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta - oikeustieteilijät arvostelevat oikeuskanslerin toimintaaPerustuslakivaliokunta antoi keskiviikkona 31. maaliskuuta hallituksen esityksestä (HE 39/2021) lausunnon (PeVL 12/2021 vp). Perustuslakivaliokunta painotti lausunnossaan, että hallituksen esityksen tavoitteita voidaan pitää erittäin painavina. Valiokunnan mielestä hallituksen esityksessä valittu perusratkaisu kieltää liikkuminen lähtökohtaisesti kokonaan on kuitenkin hallituksen esityksessä sille esitetyt epidemiologiset perustelut huomioiden oikeasuhtaisuusvaatimuksen vastainen, eikä sitä voi pitää PL 23 §:n tarkoittamalla tavalla välttämättömänä. Kolme valtiosääntöoikeuteen erikoistunutta professoria ihmettelee HS:ssa 1.4.2021, miten on mahdollista, että hallitus esitti lakia liikkumisen kieltämiseksi. Oikeuskansleri Pöysti painottaa, että kyseessä oli poikkeuksellisessa tilanteessa laadittu poikkeuksellinen hallituksen esitys, jollaista ei ole aikaisemmin tehty. Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen sanoi Ylen aamussa, että lainvalmistelun taso on pettänyt aika pahasti. - Uutiset
31.3.2021 11.40
Huhtikuussa 2021 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaHuhtikuussa 2021 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia ovat muun muassa:
- Uusi eläintautilaki tulee voimaan 21.4. alkaen
- Luottolaitoslainsäädäntöön muutoksia - Uutiset
24.3.2021 11.20
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa ulosottoasian käsittelyn yhteydessä oikeuslaitoksen resurssitilanteeseenApulaisoikeusasiamies saattoi oikeuslaitoksen resursseista vastaavan oikeusministeriön ja Tuomioistuinviraston tietoon, että resurssipuutteista johtuvat oikeudenkäyntien aiheettomat viivästykset eivät toteuta perustuslain 21 §:ssä jokaiselle kuuluvaa oikeutta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. - Uutiset
24.3.2021 9.09
Professori Veikko Vahtera: Korkein oikeus torjui mahdollisuuden sopia asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä lunastusajan lyhentämisestä, jos lunastusaika ei ala yhtiölle tehdystä ilmoituksesta (KKO 2021:12)A oli ostanut asunto-osakeyhtiön osakkeita. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeen mukaan osakkeenomistajien on käytettävä lunastusoikeuttaan neljäntoista päivän kuluessa siitä, jolloin yhtiön hallitus on siitä antanut tiedon kaikille osakkeenomistajille. AOYL 2:5.2:n 5 kohdan perusteella lunastusvaatimus on esitettävä yhtiölle tai yhtiön käyttäessä lunastusoikeuttaan osakkeen saajalle kuukauden kuluessa siitä, kun hallitus on saanut tiedon osakkeen siirtymisestä. B oli ilmoittanut halukkuudestaan lunastaa A:lle siirtyneet osakkeet ennen edellä mainitun kuukauden määräajan ylittymistä, mutta sen jälkeen, kun yhtiöjärjestyksen mukainen neljäntoista päivän määräaika oli kulunut umpeen. KKO katsoi, että yhtiöjärjestyksen määräys oli asunto-osakeyhtiölain pakottavien menettelysäännösten vastainen, mistä syystä yhtiöjärjestyksen määräys ei tullut asiassa sovellettavaksi. Näin ollen B:llä oli oikeus lunastaa A:lle siirtyneet osakkeet. - Uutiset
17.3.2021 11.42
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työsopimuksen ehtojen muuttaminen rinnastuu työsopimuksen irtisanomiseen YTL:n yhteydessä – KKO:2021:17Korkeimman oikeuden tuomio koskettaa mielenkiintoista kysymystä työsopimuksen ehtojen yksipuolisen muuttamisen edellytyksistä ja menettelytavoista. Uusi tuomio koskee kyseisen ehtomuutoksen ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain välistä suhdetta. Tapauksessa työnantaja oli neuvotellut työaikoja koskevasta ehtomuutokset yhteistoimintalain 6 luvun mukaisesti mutta korkeimman oikeuden mukaan asiasta olisi pitänyt neuvotella lain 8 luvun mukaisesti, koska kyse oli irtisanomisperusteella tapahtuneesta ehtomuutoksesta. Tuomion mukaan irtisanomisperusteinen ehtomuutos rinnastuu irtisanomiseen. Oma käsitykseni on se, että kaikki oikeusasteet yhdistivät tuomioissaan yhteistoimintalain rikkomisen arviointiin virheellisesti sen, millä edellytyksin kyseinen toimenpide voidaan yhteistoimintalain mukaisten edustuksellisten neuvottelujen jälkeen toteuttaa yksilötasolla.