Uutisten vuosihakemisto, Toimituksen valintoja 2020
- Uutiset
19.11.2020 11.45
OTT, dosentti Matti Urpilainen: KHO 2020:105 – arvostaminen kiinteistöverotuksessaRakennuksen verotusarvona tuli pitää hankintahintaa (1,365 miljoonaa), joka siitä oli aikaisemmin maksettu riippumattomalle taholle, eikä kaavamaisesti rakennuksen ominaisuustietojen perusteella määriteltyä arvoa (3,3 miljoonaa). - Uutiset
19.11.2020 8.22
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee ensi vuonna ensimmäistä kertaa yli 20 prosentinKeskimääräinen kunnallisvero nousee 20,02 prosenttiin vuonna 2021. Kuntavero nousee 700 000 suomalaisella. Kunnallisveroprosentti nousee 39 kunnassa ja laskee neljässä kunnassa. Korottajia on vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin veroprosenttia korotti 53 kuntaa. Korottajien määrä on matala myös pidemmän aikavälin tarkastelussa, sillä 2000-luvulla korottajien määrä ei ole tähän mennessä koskaan mennyt 40 kunnan rajan alle. Kiinteistöverojen korotukset ovat maltillisia. - Uutiset
18.11.2020 11.30
OTT Eero Männistö: Ajankohtaista luottamuksensuojasta verotusmenettelyssäKirjoituksen tarkoituksena on nostaa esille muutamia ajankohtaisia oikeustapauksia ja tulkinnanvaraisia tilanteita, jotka liittyvät luottamuksensuojaan verotusmenettelyssä. - Uutiset
13.11.2020 13.50
Henkilövahinkojen normikorvausten määrät 2021Liikennevahinkolautakunta on julkaissut henkilövahinkojen normikorvausten määrät 2021. - Uutiset
12.11.2020 10.46
Matkakuluvähennyksen määrä vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessaVerohallinto on antanut päätöksen matkakuluvähennyksen määrästä vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Verovelvollisen käyttäessä asunnon ja työpaikan väliseen matkaan omistamaansa tai hallitsemaansa kulkuneuvoa vähennyksen määrät ovat:
- auto 0,25 euroa kilometriltä
- moottoripyörä ja kevyt nelipyörä 0,16 euroa kilometriltä
- mopo 0,09 euroa kilometriltä
- polkupyörä 85 euroa vuodessa - Uutiset
11.11.2020 11.28
Edita Lakitiedon väistyvä business manager ja Edilexin päätoimittaja Sirpa Leppäluoto: 900 päivää Edilexin päätoimittajanaSiirryin Edilexin päätoimittajaksi kaksi ja puoli vuotta sitten asianajoalalta. Nyt elämä kuljettaa taas eri suuntaan ja on hyvä aika katsoa vähän taaksepäin. - Uutiset
11.11.2020 9.00
Verotus-lehti 5/2020Verotus-lehden 70. juhlanumerossa:
-Rajat ylittävä konserniavustus, vapaa sijoittautumisoikeus ja lopulliset tappiot – aika ottaa seuraava askel kohti lisääntyvää konserniajattelua
-Uudet teknologiat vastaavat asiakkaiden ja Verohallinnon tarpeisiin
-OECD:n digiverohankkeen kehitys vuosien 2019 ja 2020 aikana
-Quo vadis, kansainvälinen verotus?
-Poimintoja arvonlisäverolain ja arvonlisäverodirektiivin eroavaisuuksista
-Liiketoimintasiirto (EVL 52 d §) — EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden vuorovaikutusta lainsäädäntö- ja lain soveltamistasoilla
-Korkokulujen aktivoiminen, vähentäminen ja sen rajoitukset
-Siirtohinnoittelu ja EU:n valtiontukisäännökset – merkitys Suomelle?
-Verohallinnon ohjeet käytännön verotuksen ja vero-oikeudellisen tutkimuksen oikeuslähteenä
-EU-vero-oikeus, veron kiertäminen ja unionin oikeuden väärinkäyttö
-Tosiasiallinen johtopaikka ulkomaisen yhteisön yleisen verovelvollisuuden kriteerinä
-Vero-oikeudellinen informaatio – sisällön luotettavuus, läpinäkyvyys ja julkisuus
-Liiketoimien tunnistaminen ja sivuuttaminen tapauksissa KHO 2020:34 ja KHO 2020:35
-Työnantajan maksamat muuttokustannukset - Tulkintaa TVL 69 c §:ssä säädetystä muuttokustannushuojennuksesta
-Synti- ja haittaverot 1950-luvulla ja 2020-luvulla
-Vertailussa tytäryhtiö- ja osakkuusyhtiöomistus: samat vai eri pelisäännöt vähennysoikeuden näkökulmasta?
-Verovelvollisen oikeudet ja velvollisuudet verotarkastuksessa
-EU-uutiset
-EUT:n arvonlisäveropäätökset
-Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö
-Kansainvälisten veroasioiden palsta - Uutiset
6.11.2020 11.40
Väitöskirjatutkija Heidi Härkönen ympäristöoikeuden ajankohtaispäivässä: Pikamuodin ympäristövaikutukset ovat tuhoisat – vaate- ja tekstiiliteollisuuden hiilijalanjälki on suurempi kuin lento- ja laivaliikenteenMuotioikeuteen erikoistunut Lapin yliopiston väitöskirjatutkija Heidi Härkönen (OTM, VT) puhui pikamuodin ympäristövaikutuksista ja oikeustieteen keinoista puuttua massahalpatuotantoon Editan ympäristöoikeuden ajankohtaispäivässä 29.10.2020. Muodin kiertokulku nopeutuu koko ajan, jotta kuluttajille voitaisiin jatkuvasti myydä uusia tuotteita, mutta suurten volyymien tuottaminen halvoilla hinnoilla ei ole kestävää. - Uutiset
5.11.2020 11.38
Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivässä 29.10. oli tarkastelussa muun muassa toissijainen ympäristövahinkovastuu, muoti, muovi ja KHO:n valituslupajärjestelmäYmpäristöoikeuden ajankohtaispäivän kahdeksan asiantuntijaa tarjosivat kattavan katsauksen oikeudenalan ajankohtaisiin teemoihin ja tuoreimpiin ratkaisuihin. Keskusteluissa perehdyttiin syvällisemmin esimerkiksi muotiteollisuuteen, muoviin, tärkeimpiin lainsäädäntöuudistuksiin, toissijaiseen ympäristövahinkovastuuseen, ajankohtaiseen oikeuskäytäntöön, Green Deal -sopimuksiin ja Korkeimman hallinto-oikeuden valituslupajärjestelmään. - Uutiset
30.10.2020 16.00
Päivitetty laki lähetetyistä työntekijöistä tulee voimaan joulukuun 2020 alussaTasavallan Presidentti vahvisti torstaina (29.10.) lain työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta ja määräsi lain tulemaan voimaan 1. joulukuuta 2020. Ennen lain voimaantuloa tehtyihin lähettämisiin sovelletaan 12 kuukauden siirtymäaikaa. Tämä turvaa yritysten mahdollisuuden varautua sopimuksissaan lakimuutosten vaikutuksiin. Lakimuutokset koskevat muun muassa lähetettyihin työntekijöihin sovellettavia palkkasäännöksiä sekä työnantajan velvollisuutta korvata matka-, majoitus- ja ruokailukustannuksia. - Uutiset
30.10.2020 11.40
Marraskuussa 2020 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaMarraskuussa 2020 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia ovat muun muassa:
- Kevytautoja koskevat lait kumoutuvat
- Muutoksia liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osastoon ja automaatioyksikköön
- Eduskunnan työjärjestys muuttuu väliaikaisesti etäosallistumisen mahdollistamiseksi - Uutiset
29.10.2020 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Sopimusten sitovuus, perustuslain suoja ja taannehtivuuskielto – Helsingin HO 21.10.2020 S 20/281 (ei lainv.)Työajan pidentäminen ns. kiky –sopimuksella työsopimuksen vastaisesti on herättänyt laajaa keskustelua ja kiinnostusta. Koskihan asia lähes kaikkia työssä olevia. Nyt asiaan on saatu myös ensimmäinen hovioikeustuomio, jossa säilytettiin alemman tuomioistuimen kanta työsopimusmääräyksen sitovuudesta. Tuomiossa hyväksyttiin taannehtivuuskielto eli työehtosopimuksella ei voitu heikentää ennen työehtosopimusta solmittua työsopimuksen työaikaehtoa. Tuomiossa toisaalta todettiin, että edullisemmuussääntö voidaan syrjäyttää uusien työsopimusten osalta. Työaikaehto voidaan siis tuomion mukaan määrätä ehdoksi, jota paremmin ei voida sopia uusissa työsopimuksissa. Tässä kirjoituksessa arvioidaan tätä käsitystä. - Uutiset
28.10.2020 11.30
Professori (ma.) Marianne Malmgrén: Kahdenlaista elinkeinotoimintaa tuloverotuksessa?Tässä artikkelissa tarkastellaan eräitä verovuoden 2020 alusta voimaan tulleen yhteisöjen tulolähdejaon muutoksen vaikutuksia. Tarkastelussa ovat joidenkin tuloerien veronalaisuus ja menojen vähennyskelpoisuus niillä yhteisöillä, joiden tulolähdejakoa muutettiin verovuodesta 2020 lähtien. - Uutiset
27.10.2020 11.30
Professori Pekka Nykänen: Tuloverolain tulokäsite ja avopuolison saama hyvitys – KHO 2020:104Tuloverossa ei ole määritelty tulon käsitettä, vaikka tulo muodostaakin tuloverotuksen veropohjan, vero-objektin. Tuloverolaissa ja oikeuskäytännössä tulokäsitettä on täsmennetty yksittäisten rahanarvoisten etujen ja suoritusten osalta. Yhteiskunnan ja lainsäädännön muutos tuovat mukanaan uusia tilanteita, joissa joudutaan ottamaan kantaa siihen, onko jokin rahanarvoinen etuus tai suoritus veronalaisesta tuloa vai jääkö etuus tai suoritus tulokäsitteen ulkopuolelle. Viimeksi korkein hallinto-oikeus otti kantaa siihen, onko kotityöhön perustuva avoliittolain 8 §:n mukainen hyvitys veronalaista tuloa. Tapauksen taustaksi artikkelissa käsitellään tuloverolain tulokäsitettä. - Uutiset
23.10.2020 15.33
Apulaistietosuojavaltuutettu määräsi Psykoterapiakeskus Vastaamon ilmoittamaan tietomurron kohteeksi joutuneille asiakkailleen henkilökohtaisesti – tutustu myös ohjeisiin tietomurron ja identiteettivarkauden kohteeksi joutuneilleApulaistietosuojavaltuutettu määräsi tietomurron kohteeksi joutuneen Psykoterapiakeskus Vastaamon ilmoittamaan rekisteröidyille tietoturvaloukkauksesta henkilökohtaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Apulaistietosuojavaltuutettu katsoo, ettei ilmoitus pelkästään Vastaamon verkkosivuilla ole riittävän tehokas keino tietoturvaloukkauksesta ilmoittamiseksi. - Uutiset
23.10.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: EUT:n vuokratyöstä annettu ennakkoratkaisu C-681/18 – lyhyt arviointi Suomen kannaltaEuroopan unionin tuomioistuimen tuomio liittyi etupäässä siihen, miten ja millaisia rajoja vuokratyödirektiivi asettaa kansalliselle lainsäädännölle. Arvioitaessa Suomen työsopimuslakia Euroopan unionin tuomion perusteella lainsäädäntömme hyvin täyttää vuokratyödirektiivin vaatimukset. Käsittelen tuomiota lopuksi lyhyesti siltä kannalta, miten se suhtautuu suomalaiseen oikeuskäytäntöön. Vaikka EUT arvioi tilannetta, joka meillä ei voi olla mahdollinen, se esitti kuitenkin sellaisia näkökohtia, jotka on syytä huomioida myös Suomessa. - Uutiset
21.10.2020 12.36
Hovioikeus: Asianajajalle oli voitu antaa varoitusHovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli valvonta-asian ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa päätyä antamaan A:lle varoituksen. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää ilmeisen virheellisenä tai kohtuuttomana ottaen erityisesti huomioon A:n menettelyn laatu ja moitittavuus. A:ta oli kuultu valvontalautakunnan käsittelyssä ja ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020) - Uutiset
21.10.2020 11.38
Helsingin hovioikeuden kiky-tuomio: Yleinen tuomioistuin oli toimivaltainen ja kantajalla oli oikeussuojan tarve - työaikaa ei voitu pidentääKoska kanteessa tarkoitetun asian ratkaisemista ei ollut säädetty kuuluvaksi työtuomioistuimen toimivaltaan, asia kuului yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kantajalla oli lisäksi asiassa oikeussuojan tarve. Yhtiön vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä hylättiin. Pääasian osalta HO katsoi, ettei voimassa olevan työsopimuksen työaikaa koskevan nimenomaisen ehdon muuttaminen työntekijän vahingoksi ollut kuulunut työehtosopimusosapuolten säännöstämiskompetenssiin. Yhtiö ei ollut voinut yksipuolisesti pidentää kantajan työsopimuksen mukaista työaikaa työehtosopimukseen sisältyvän työaikamääräyksen perusteella. Kantajan työajan oli siten katsottava määräytyneen työsopimuksen perusteella myös 1.1.2017 jälkeen. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
20.10.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Ylimääräinen muutoksenhaku ja työaikasaatavien kanne- ja vanhentumisaika – KKO:2020:77Korkein oikeus ja työtuomioistuin ovat olleet eri mieltä työaikasaatavien kanne- ja vanhentumisaikoja koskevien säännösten tulkinnasta. Tähän erimielisyyteen yritettiin saada ratkaisu vaatimalla työtuomioistuimen tuomion purkamista ylimääräisen muutoksenhaun avulla sillä perusteella, että tuomio oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että lainvoimaisen tuomion purkamisen edellytykset eivät tässä tapauksessa täyttyneet. Vaikka työtuomioistuin tulkitsi kanne- ja vanhentumisaikoja toisin kuin korkein oikeus, tulkinta ei korkeimman oikeuden tuomion mukaan kuitenkaan perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Ratkaisu herättää kysymyksen siitä, mitä tuomio merkitsee erityisesti työtuomioistuimen ja toisaalta kanteen nostajien kannalta. - Uutiset
20.10.2020 8.24
Harmaan talouden selvityksiä: Ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkaus johtaa harvoin tuomioonVerohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön selvityksestä nousi kolme keskeistä havaintoa. Ensinnäkin ulkomaalaisten alipalkkaus on Suomessa osittain kriminalisoitu, vaikka asiasta ei olekaan erillistä rikoslain pykälää. Toisekseen alipalkkaustapauksista oikeuteen päätyy vain "jäävuoren huippu": oikeustapausten määrä on erittäin vähäinen, rangaistukset lieviä ja korvauskäytäntö hyvin vaihtelevaa. Kolmantena havaintona on se, että viranomaisten keinot puuttua alipalkkaukseen ovat puutteelliset.