Uutisten vuosihakemisto, Toimituksen valintoja 2019
- Uutiset
1.4.2019 11.47
Hovioikeus: Valvontalautakunta oli voinut antaa asianajajalle varoituksen kun tämä ei ollut huolellisesti ja täsmällisesti esittänyt oikeudenkäynnissä oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimustaValvontalautakunta oli asiassa katsonut A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti, koska A ei ollut huolellisesti ja täsmällisesti esittänyt oikeudenkäynnissä oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimusta. Lautakunnan mukaan sillä, onko kyseessä asianosaiskuluvaatimus vai asianajopalveluista muodostuva oikeudenkäyntikuluvaatimus, voi olla vaikutusta vastapuolen tai tuomioistuimen arvioidessa vaatimusten määrällistä kohtuullisuutta. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta ei ollut pitänyt huomautusta riittävänä seuraamuksena A:n menettelystä ottaen huomioon A:n valvontalautakunnalle antamat ristiriitaiset ja vähintään epätäsmälliset lausumat C:n roolista sekä sen, että A ei ollut ilmoittanut taloudellisia olojaan avoimesti. A:lle oli määrätty kurinpidolliseksi seuraamukseksi varoitus, jota ei voitu pitää kohtuuttomana seuraamuksena ja joka ei sellaisenaan vaikuta A:n oikeuteen harjoittaa elinkeinoaan. Valvontalautakunnan ratkaisua ei muutoinkaan voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
29.3.2019 11.50
Huhtikuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaHuhtikuussa 2019 tulee voimaan lukuisia säädöksiä ja säädösmuutoksia, muun muassa:
- Äitiyslaki siihen liittyvine säädöksineen tulee voimaan 1.4.2019
- Asumisperusteista sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntökokonaisuus tulee voimaan 1.4.2019
- Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astuu voimaan 1.4.2019
- Sähköiset rahtikirjat käyttöön 11.4.2019 voimaan tulevalla tiekuljetussopimuslain muutoksella
- Jehovan todistajien vapautuslaki kumotaan 1.4.2019 alkaen - Uutiset
29.3.2019 10.03
KHO: Virtuaalivaluutan myynnistä saatava voitto on omaisuuden luovutusvoittoaVirtuaalivaluutan luovutus on omaisuuden luovutusta, johon on sovellettava luovutusvoiton laskemista koskevia säännöksiä. Käytännössä päätös tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toisin kuin aiemmassa tulkintakäytännössä on katsottu, virtuaalivaluutan myynnistä aiheutuvat tappiot ovat pääsääntöisesti vähennyskelpoisia. Verohallinto tulee päivittämään ohjeistustaan aiheesta. - Uutiset
27.3.2019 9.11
KHO: Toimittajilla oli oikeus salata nk. Panama-aineistoYleisradiolla ja sen toimittajilla oli oikeus olla luovuttamatta veroparatiisiyhtiöihin liittyvää nk. Panama-aineistoa Verohallinnolle. - Uutiset
26.3.2019 8.30
Suomeen muuttavien ja ulkomaille lähtevien oikeudet saada etuuksia muuttuvat 1. huhtikuutaHuhtikuun alusta alkaen voimaan tuleva laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa vaikuttaa siihen, kuinka kauan Suomesta tilapäisesti ulkomaille muuttanut henkilö on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan ja Kelan etuuksiin. Lainmuutokset koskevat myös ulkomailta Suomeen muuttavia. - Uutiset
25.3.2019 13.36
Veroilmoitus uudistui - postitus alkoiEsitäytetyt veroilmoitukset lähetetään satunnaisessa järjestyksessä huhtikuun loppuun mennessä. Veroilmoitus ei ole enää täytettävä lomake vaan tuloste verotustiedoista. Veroilmoitus näkyy myös OmaVero-palvelussa, jossa voi tarvittaessa täydentää tietoja. Veroilmoitus lähetetään vain sähköisesti niille, jotka ovat ottaneet käyttöönsä sähköisen viranomaisasioinnin, eli Suomi.fi-viestit. Veroilmoitus avautuu tarkistettavaksi viimeistään 23.4.2019. Jos veroilmoituksessa on täydennettävää, määräpäivä on joko 7.5., 14.5. tai 21.5.2019. Tarkista omasta veroilmoituksestasi tai OmaVerosta, mihin mennessä sinun on tehtävä täydennykset. - Uutiset
25.3.2019 9.00
Vanhempainpäivärahoihin muutoksia huhtikuussaLapsesta yksinhuolehtivan äidin vanhempainpäivärahakautta pidennetään vastaamaan kahden vanhemman perheen yhteenlaskettua vanhempainpäivärahakautta. Adoptiovanhemman vanhempainrahakautta pidennetään ja kaikilla lapsen oman perheensä ulkopuolelta adoptoivilla on oikeus vanhempainrahaan. Isyysrahaa myönnetään jatkossa monikkoperheiden isille pidennettynä. - Uutiset
25.3.2019 6.36
Hovioikeus: Taukokäytäntö ei ollut vakiintunut valittajien työsuhteessa sitovaksi sopimuksen veroiseksi käytännöksi - osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaanHO päätyi arviossaan siihen, ettei pelkästään se, ettei työnantaja ollut käyttänyt direktio-oikeuttaan taukokäytännön muuttamiseksi aiemmin osoittanut, että se olisi tarkoittanut luopua sen käyttämisestä kokonaan ja sitoutua vallinneeseen käytäntöön, jonka mukaan työntekijät saavat työehtosopimuksen mukaisten taukojen lisäksi raskaalla puolella ja terminaalissa kokonaista työpäivää kohden 23 minuuttia työajaksi luettavaa lepoaikaa päivässä. Asiassa lausutuilla perusteilla taukokäytäntö ei ollut vakiintunut kunkin valittajan työsuhteessa sitovaksi sopimuksen veroiseksi käytännöksi. Oikeudenkäyntikulujen osalta HO totesi, että sopimuksen veroisesta käytännöstä sinänsä on oikeuskäytäntöä ja sitä on käsitelty myös oikeuskirjallisuudessa. Nyt käsiteltävänä ollut kysymys taukokäytännön vakiintumisesta työsuhteen ehdoksi oli kuitenkin ollut tulkinnanvarainen. Tämän vuoksi asiaa oli pidettävä OK 21 luvun 8 a §:ssä tarkoitetulla tavalla oikeudellisesti niin epäselvänä, että valittajilla oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Näin ollen osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan sekä KO:ssa että HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 25.3.2019. Ks. KKO:2021:76: Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumottiin) - Uutiset
22.3.2019 11.30
KKO piti koulutuskustannusten korvaamista koskevaa työsopimusehtoa kohtuuttomanaA oli lokakuussa 2013 allekirjoitetun työsopimuksen perusteella työskennellyt B Oy:n palveluksessa provisiopalkkaisena kiinteistönvälittäjänä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Työsopimuksen ehdon mukaan A oli velvollinen korvaamaan B Oy:lle sellaiset LKV-tutkintoon ja muuhun erikoistumiseen tähtäävistä koulutuksista aiheutuneet kustannukset, jotka olivat syntyneet 24 kuukauden aikana ennen työsuhteen päättymistä, jos hän aloitti kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä kilpailevan välitystoiminnan. A oli irtisanonut työsopimuksen päättymään tammikuussa 2015 ja siirtynyt kilpailevan yhtiön palvelukseen. B Oy oli tämän jälkeen vaatinut A:lta sopimusehdon perusteella korvausta koulutuskustannuksista. Korkein oikeus katsoi, että asiassa ei ollut sovellettava kilpailukieltosopimusta koskevaa TSL 3 luvun 5 §:ää. Työsopimukseen sisältyvän ehdon soveltaminen oli kuitenkin kohtuutonta, kun huomioon otettiin muun muassa koulutuksen laatu, sovitun korvauksen määrä, korvausvelvollisuuden ajallinen kesto ja A:n palkkaus. (Ään.) - Uutiset
21.3.2019 16.00
Aktiivimalli uudistuu huhtikuun 2019 alussaHuhtikuun alussa tulee voimaan työttömyysturvan muutos, jonka myötä aktiivisuusedellytyksen voi täyttää entistä useammalla tavalla. Esimerkiksi kuntien, ammattiliittojen ja julkista rahoitusta saavien järjestöjen järjestämä työllistymistä tukeva toiminta aletaan lukea aktiivisuusedellytykseen. - Uutiset
21.3.2019 15.30
Muutoksia varainsiirtoverotukseen ja kiinteistöverotukseen 1. marraskuutaVarainsiirtoveron ilmoittaminen ja maksaminen muuttuu 1. marraskuuta 2019. Yhteisöt ja kiinteistönvälittäjät voivat silloin tehdä varainsiirtoveroilmoituksen ainoastaan sähköisesti. Yhteisöt ilmoittavat varainsiirtoveron OmaVerossa ja kiinteistönvälittäjät joko rajapintapalvelun kautta tai verkkolomakkeella. Muutokset kiinteistötietoihin ilmoitetaan tänä vuonna viimeistä kertaa Kiinteistötiedot verkossa -palvelussa. Keväällä 2020 kiinteistötietoja täydennetään OmaVerossa. Kiinteistötietojen korjaaminen paperilla ei ole enää ensi keväänä mahdollista yhteisöille, vaan muutokset on ilmoitettava sähköisesti. - Uutiset
21.3.2019 11.10
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Toimitusministeristön asema ja virkanimityksetOikeuskanslerille on tullut tiedusteluja ns. toimitusministeristön asemasta ja toimivallasta. Oikeuskansleri ilmoitti sen vuoksi 5.3.2019 ministeriöille seuraavat tiedot, jotka perustuvat perustuslain säännöksiin ja esitöihin sekä oikeuskirjallisuuteen ja oikeuskanslerin ratkaisukäytäntöön. Käsittelen ilmoitusta ja sen myöhempää täydennystä (15.3.2019) vain virkanimitysten kannalta. - Uutiset
20.3.2019 13.41
Taiteilijat ja muut esiintymispalkkioita saavat voivat hakeutua arvonlisäverovelvollisiksiHuhtikuun alusta tulee voimaan lakimuutos, joka mahdollistaa esiintyvien taiteilijoiden ja muiden julkisten esiintyjien, myös urheilijoiden, hakeutumisen arvonlisäverovelvolliseksi esiintymispalkkioiden osalta. Samoin ohjelmatoimistot voivat hakeutua tilaisuuden järjestäjälle luovutettujen esitysten myynnistä saatavien korvausten osalta. Alv-rekisteriin kuuluvalla on oikeus vähentää hankintoihin sisältyvä arvonlisävero. - Uutiset
20.3.2019 11.44
Hovioikeus arvioi tuomarin esteellisyyttä – tiukkakaan prosessinjohto ei sinänsä aiheuta esteellisyyttäHallituksen esityksen mukaan (HE 78/2000 vp s. 42 ja 47) aktiivinen tai tiukkakaan prosessinjohto ei sinänsä aiheuta esteellisyyttä. Päinvastoin oikeudenkäymiskaaren säännökset edellyttävät tuomarilta juuri tällaista menettelyä perusteellisen oikeudenkäynnin aikaansaamiseksi. Tuomari voi olla objektiivisesti arvioiden puolueeton, vaikka asianosainen pitää häntä esteellisenä. Esteellisyyttä on harkittava kussakin tapauksessa erikseen ja tuolloin on otettava huomioon, minkälainen suhde tuomarilla on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin. Tuomari on esteellinen vain, jos jokin selvästi yksilöitävissä oleva olosuhde voi vaarantaa hänen puolueettomuutensa käsitellä tiettyä asiaa. Korkein oikeus on tämän osalta ratkaisussaan (KKO 2010:78, kohta 16) todennut, että erityistä huomiota on kiinnitettävä periaatteeseen, jonka mukaan ulkopuoliselle henkilölle ei saa objektiivisesti arvioiden syntyä perusteltua epäilyä tuomarin puolueettomuudesta. Asiassa ei ilmennyt perusteita muuttaa käräjäoikeuden ratkaisun lopputulosta. Käräjätuomaria ei ollut siten pidettävä esteellisenä eikä perusteita asian palauttamiselle käräjäoikeuteen ollut. (Vailla lainvoimaa 20.3.2019) - Uutiset
20.3.2019 8.57
Hovioikeus: Elatusapuvelkaa koskevaan luottotietomerkintään ei tullut soveltaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 3 b kohdan oikeutta tietojen poistamiseen eli ”oikeutta tulla unohdetuksi”Valittaja A vaati, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja Oulun seudun ulosottovirasto velvoitetaan pyytämään luottotietotoiminnan harjoittajia poistamaan A:ta koskevat 3.6.2015 ja 26.5.2016 päivätyt maksuhäiriömerkinnät. Hovioikeus totesi muun muassa, että luottotietomerkinnät ovat niiden tarkoitukseen nähden tarpeellisia myös sen jälkeen, kun varsinainen ulosottomenettely on jo päättynyt. Vaikka yksityisoikeudellisia velkoja koskeva luottotietomerkintä voitaisiinkin poistaa velan vanhennuttua, ei samaa periaatetta voida kuitenkaan soveltaa elatusapuvelkaan, kun otetaan huomioon elatusapusaatavan verraten lyhyt vanhentumisaika ja se, että luottotietomerkinnät palvelevat yleistä etua. Luotonantajien kannalta verraten tuoreiden maksuhäiriömerkintöjen poistaminen luottotiedoista heikentäisi luottotietojen kattavuutta ja näin vaikeuttaisi luotonantajan mahdollisuuksia arvioida velallisen kykyä huolehtia maksuvelvoitteistaan, mikä vaarantaisi muun ohella rahoitusjärjestelmän toimivuutta. Näin ollen ja erityisesti EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan soveltamisohjeeseen viitaten hovioikeus katsoi, että luottotietomerkintöjen käsittely tapahtuu yleistä etua koskevan tehtävän hoitamista varten. Asiassa ei siten tullut soveltaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 3 b kohdan oikeutta tietojen poistamiseen eli ”oikeutta tulla unohdetuksi”. (Vailla lainvoimaa 20.3.2019) - Uutiset
19.3.2019 11.38
Törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja raiskauksesta 2 vuoden ehdollinen vankeusrangaistus ja 90 tuntia yhdyskuntapalveluaRikoslain 6 luvun 9 §:n mukaan määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen rangaistuksen osalta. Aihetta rangaistuksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 19.3.2019) - Uutiset
19.3.2019 11.26
Seppo Koskinen: Määräaikaisen virka- ja työsuhteen irtisanomisesta – perusteettomia eroja lainsäädännössäJulkisen ja yksityisen sektorin palvelusuhteiden sääntelyssä on tunnetusti monenlaisia eroja. Keskeisin näistä liittyy virkasuhteissa säädettyyn virkasuhteen jatkuvuuteen tilanteessa, jossa virkasuhteen päättäminen on todettu laittomaksi. Työsopimussuhteissa laittomasta päättämisestä seuraa vain korvausvelvollisuus. Tässä yhteydessä käsittelen eroavuuksia vain määräaikaisen virkasuhteen ja määräaikaisen työsuhteen päättämisen yhteydessä siltä osin, kuin kyse on työnantajan oikeudesta irtisanoa määräaikainen palvelusuhde. Mielestäni tältä osin lainsäädännössä olevat erot ovat perusteettomia. - Uutiset
19.3.2019 8.18
Sähköisten julkaisujen arvonlisäverotus kevenee heinäkuussa - laki vahvistettuTasavallan Presidentti on vahvistanut lain AVL 85 a §:n muuttamisesta ja määrännyt lain tulemaan voimaan 1. heinäkuuta 2019. - Uutiset
18.3.2019 12.42
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti myyjän suorittamaan ostajille 70.000 euroa hinnanalennuksena kauppahinnaltaan 288.500 euron kiinteistön salaisesta laatuvirheestäTässä tapauksessa rakennuksen alapohjan kapillaarikatko ja höyrynsulkumuovin asentaminen näytettiin tehdyn vastoin rakentamisajan määräyksiä ja suunnitelmia. Tästä oli aiheutunut mikrobivaurio. Sen paremmin myyjä kuin ostajatkaan eivät olleet voineet näitä seikkoja havaita. Koska mikrobivaurion näytettiin aiheuttavan asuintiloihin terveyshaittaa ja korjaukset tulee toteuttaa rakennukseen koko sen kehän mitalta, ostajien ostaman kiinteistön oli katsottava poikenneen merkittävästi siitä, mitä ostajat olivat voineet kaupantekohetkellä perustellusti edellyttää. Maakaaren 2 luvun 18 §:n 2 momentin mukaan ostajilla oli oikeus saada myyjältä hinnanalennusta. (Vailla lainvoimaa 18.3.2019) - Uutiset
18.3.2019 8.00
Siirtymäaika päättyy: Vain henkilönsuojainasetuksen mukaisia tuotteita markkinoille 21. huhtikuuta alkaenKaikkien markkinoille saatettavien henkilönsuojainten pitää täyttää henkilösuojainasetuksen vaatimukset 21. huhtikuuta 2019 alkaen. - Uutiset
15.3.2019 14.45
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta edistää yhdenvertaisuutta ja digitaalista asiointia – voimaan 1. huhtikuuta 2019 ja soveltaminen käynnistyy portaittainLaki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta on vahvistettu ja tulee voimaan 1.4.2019. Laki sisältää saavutettavuusdirektiivistä tulevat vaatimukset ja sääntelyä digitaalisten palvelujen tarjoamiseen. Laki edistää digitaalisten palvelujen yhdenvertaisia käyttömahdollisuuksia. Laissa digitaalisten palvelujen tarjoamisesta säädetään verkkopalvelujen saavutettavuutta koskevista vaatimuksista ja toimeenpannaan EU:n saavutettavuusdirektiivi. Saavutettavuuden huomiointi edistää yhdenvertaisuutta ja parantaa esimerkiksi vammaisten ihmisten mahdollisuutta käyttää digitaalisia palveluita. - Uutiset
14.3.2019 8.27
Vuosilomalain muutos 1. huhtikuutaMuutos parantaa pitkään työkyvyttömyyden vuoksi työstä poissa olleiden työntekijöiden asemaa. - Uutiset
13.3.2019 16.20
Eduskunta hyväksyi työaikalainLaissa säädetään muun muassa uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista, lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sekä muutoksista liukuvaan työaikajärjestelyyn. Työajan määrittämisestä paikkasidonnaisesti luovuttaan merkittävissä määrin ja työaikalakia sovellettaan jatkossa mm. etätyöhön. Eduskunta hyväksyi kaksi lausumaa. - Uutiset
8.3.2019 15.36
Helmikuun 2019 luetuimmat jututLue helmikuun 2019 luetuimmat Edilex-uutiset. - Uutiset
8.3.2019 10.30
Tarkista kiinteistöverotuspäätösVerohallinto lähettää vuoden 2019 kiinteistöverotuspäätökset maaliskuussa 2019. Verohallinnon ohjeessa käsitellään kiinteistöverotuspäätöksen ja sen liitteenä olevan selvitysosan tietosisältöä. - Uutiset
8.3.2019 8.00
Matkakustannusten vähentäminen palkansaajan verotuksessaVerohallinnon ohjeessa käsitellään palkansaajan oikeutta vähentää työstä aiheutuneita matkakustannuksia verotuksessa. Uuteen 6. maaliskuuta voimaan tulleeseen ohjeeseen on päivitetty Verohallinnon päätöksiin ja yhtenäistämisohjeeseen tehdyt euromääräiset muutokset. - Uutiset
6.3.2019 15.00
Yhteisöjen tulolähdejako poistuu verovuodesta 2020 alkaenEduskunta hyväksyi 30.1.2019 yhteisöjen tulolähdejaon poistamiseen liittyvät lakiehdotukset. Lakimuutokset tulevat voimaan 1. heinäkuuta 2019 ja niitä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Verohallinto tulee julkaisemaan tulolähdejaon uudistamisesta erillisen syventävän vero-ohjeen. Verohallinto päivittää muutoksen vuoksi myös muita ohjeitaan. - Uutiset
6.3.2019 14.00
Korkovähennysoikeuden rajoittaminen yritysverotuksessaVerohallinto on julkaissut uuden ohjeen, jossa käsitellään 1. tammikuuta 2019 voimaan tullutta EVL 18 a §:n ja EVL 18 b §:n mukaista korkovähennysoikeuden rajoittamista koskevaa sääntelyä. Kansallista verovuosina 2014–2018 sovellettua EVL 18 a §:ää on muutettu Euroopan unionin neuvoston 12.7.2016 antaman direktiivin (EU) 2016/1164 sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta johdosta. Sääntelyä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa. Ohje on voimassa 7. maaliskuuta 2019 lukien toistaiseksi. - Uutiset
4.3.2019 6.31
Tutkimus: Puolet suomalaisista ei uskaltaisi mennä oikeuteen kulujen vuoksiLakimiesliiton Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan 45 prosenttia suomalaisista pelkäisi lähteä puolustamaan oikeuksiaan oikeudenkäynnissä korkeiden kustannusten takia. Erityisesti lapsiperheitä pelottaa mahdollisten oikeudenkäyntien korkeat kustannukset. Samalla selvisi, että vain puolella vastaajista on oikeusturvavakuutus. - Uutiset
28.2.2019 11.50
Maaliskuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaMaaliskuun 2019 muutoksia ovat muun muassa:
- Sijoitusrahastolakia koskeva lainsäädäntökokonaisuus voimaan 1.3.2019
- Asunto-osakeyhtiölain uudistus voimaan 1.3.2019
- Lait kuntalain muuttamisesta ja kuntien kulttuuritoiminnasta voimaan 1.3.2019 - Uutiset
28.2.2019 10.54
KKO: Lupa toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana voitiin peruuttaa harkintakyvyn puutteen vuoksiLuvan saanut oikeudenkäyntiavustaja oli noin 10 kuukauden aikana lähettänyt tuomareille, viranomaisille ja muille tahoille sähköpostiviestejä, jotka olivat sisältäneet useita loukkaavia ja todenmukaista perustaa vailla olevia väitteitä. Viesteissä oli lisäksi vaadittu vastaanottajilta toimenpiteitä, joiden toteuttaminen ei voimassa olevan oikeusjärjestyksen mukaan ollut mahdollista. Korkeimman oikeuden ratkaisussa mainituilla perusteilla katsottiin, että viestien pitkäaikainen ja laajamittainen jakelu osoittivat sellaista harkintakyvyn puutetta, joka vakavasti vaarantaa oikeudenkäyntiavustajan kyvyn valvoa asianmukaisesti asiakkaittensa oikeusturvaa sekä tässä suhteessa huolehtia oikeudenhoidon edellytyksistä. Sen vuoksi viestien katsottiin osoittavan, että oikeudenkäyntiavustaja oli ilmeisen sopimaton oikeudenkäyntiavustajan tehtävään ja että lupa toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana voitiin peruuttaa, vaikka viestit eivät olleet liittyneet hänen tehtäviinsä oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana.
Kysymys myös hovioikeuden menettelystä siirtää asia ratkaistavaksi vahvennetussa istunnossa. (Ään.) - Uutiset
28.2.2019 8.28
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi asianajotoimiston ja pesänselvittäjänä toimineen asianajajan olevan velvollisia korvaamaan asianajajan laiminlyönnin johdosta päämiehelle aiheutuneen vahingonKun asianajaja B:n viaksi jäävää huolimattomuutta ei voitu pitää perintökaaren 19 luvun 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla lievänä, asianajotoimisto ensisijaisesti ja B toissijaisesti olivat velvollisia korvaamaan A:lle laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. (KKO:2021:10: Hovioikeuden tuomio kumottiin ja kanne hylättiin) - Uutiset
22.2.2019 11.50
Uusi Tuomioistuinvirasto aloittaa vuonna 2020Tuomioistuinten riippumattomuutta lujittava Tuomioistuinvirasto aloittaa toimintansa vuonna 2020. Virastolle siirtyy suurin osa tällä hetkellä OM:ssä hoidettavista keskushallintotehtävistä. - Uutiset
22.2.2019 11.30
Verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessaVerohallinnon ohjeessa käsitellään verotettavan ansiotulon laskemista kunnallisverotuksessa ja valtionverotuksessa sekä verotettavan pääomatulon laskemista. Ohjeessa käsitellään laskennassa huomioon otettavien tulonhankkimismenojen, puhtaasta ansiotulosta tehtävien vähennysten, viran puolesta tehtävien vähennysten sekä verosta tehtävien vähennysten edellytyksiä ja määriä. Ohjeeseen on päivitetty työtulovähennyksen, eläketulovähennyksen, kunnallisverotuksen perusvähennyksen sekä asuntolainan korkojen vähennyskelpoiset määrät. Ohje on voimassa 14. helmikuuta 2019 lukien toistaiseksi. - Uutiset
15.2.2019 11.30
Prof. Pekka Nykänen: Takaustappiota ei pidetty vähennyskelpoisena tulonhankkimismenona – KHO 2019:6Korkein hallinto-oikeus vahvisti ratkaisussa KHO 2019:6 aiemman tulkintalinjansa mukaisesti sen, että osakeyhtiön osakkeenomistaja ei voi vähentää yhtiölle antamiensa panttaus- ja takaussitoumusten perusteella realisoitunutta takaustappiota tulonhankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneina menoina. Merkitystä ei annettu sille, että verovelvollinen oli saanut elantonsa velallisena olleen yhtiön kautta. - Uutiset
14.2.2019 9.00
Verotusohje yleishyödyllisille yhteisöilleVerohallinnon ohjeessa käsitellään yhteisöjen, kuten yhdistysten ja säätiöiden, yleishyödyllisyyden ja tulojen veronalaisuuden arviointia tuloverotuksessa. - Uutiset
13.2.2019 11.48
Hovioikeus ei muuttanut valvontalautakunnan ratkaisua väärennykseen ja rekisterimerkintärikokseen syyllistyneen asianajajan erottamisesta AsianajajaliitostaAikaisemmin määrätyt seuraamukset huomioon ottaen valvontalautakunta katsoi, että A:n hyvän asianajajatavan vastainen menettely oli asianajajista annetun lain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla toistuvaa. A:lle lainvoimaisesti tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus syyksi luettujen tekojen laatu huomioon ottaen oli jo yksin riittävä peruste Asianajajaliitosta erottamiseen. A:n menettely kokonaisuudessaan osoitti piittaamattomuutta hyvän asianajajatavan noudattamisesta ja oli siten myös omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa.
Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa erottaa A:n Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestä. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu erityisesti A:n syyksi luettujen rikosten laatu huomioon ottaen pitää ilmeisen virheellisenä tai kohtuuttomana. A:ta oli kuultu valvontalautakunnan suullisessa käsittelyssä ja ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet asiaa koskevassa menettelyssä. Näin ollen aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 13.2.2019) - Uutiset
12.2.2019 14.34
Selvitys: Vakuutusoikeuden muodollisista istunnoista luopumisen vaikutuksetVakuutusoikeudessa on vuoden 2016 alusta lukien otettu käyttöön muista hallintotuomioistuimista poikkeava asioiden ratkaisumenettely, jossa muodollista istuntoa ei enää kaikissa tilanteissa järjestetä. Selvityksessä arvioidaan yksimielisten asioiden ratkaisemista ilman muodollisen istunnon pitämistä koskevan sääntelyn toimivuutta ja vaikutuksia. Selvityksessä tarkastellaan, millaisissa ja kuinka suuressa osassa eri kokoonpanoissa ratkaistavia asioita menettelyä on sovellettu, miten se on toiminut ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut vakuutusoikeuden toimintaan ja asianosaisten oikeusturvaan. - Uutiset
11.2.2019 11.45
Seppo Koskinen: Työnantajan oikeus määrätä ja valvoa sairauslomalla olevaaSairauslomalla olemista pidetään yleisesti aikana, jolloin työnantajan ja työntekijän velvollisuudet sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta lukuun ottamatta lepäävät. Sairausloma ymmärretään usein tervehtymiseen tarkoitettuna lomana. Juridisesti työnantajalla ja työntekijällä on kuitenkin tänä aikanakin monia velvollisuuksia ja oikeuksia suhteessa toisiinsa. Yleiset työntekijän velvollisuudet kuten kilpailevan toiminnan kielto ja salassapitovelvollisuus ovat luonnollisesti olemassa sairausloman aikana. Lisäksi työnantajalla on oikeus velvoittaa sairauslomalla oleva yksittäistapauksellisesti vähäiseen välttämättömään työntekoon. Työnantajalla on myös rajallinen oikeus sairauslomalla olevan työntekijän valvontaan. - Uutiset
8.2.2019 15.23
Tammikuun 2019 luetuimmat jututLue tammikuun 2019 luetuimmat Edilex-uutiset! - Uutiset
7.2.2019 14.00
Ulkomailta – Ruotsi: Vuodenvaihteessa 2018 – 2019 ja alkuvuodesta 2019 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaRuotsissa on tullut ja tulee voimaan vuodenvaihteessa 2018 – 2019 sekä alkuvuodesta 2019 lukuisia uusia säädöksiä ja muutossäädöksiä, jotka koskevat muun muassa työnantajavastuuta rakennusalalla, rahapelejä, mediaa koskevia perustuslakeja, tavaramerkkejä, transsukupuolisten rikosoikeudellista suojaa, yleisradiotoiminnan rahoitusta , välimiesmenettelyä, menettelyä yleisissä hallintotuomioistuimissa, vesivoimaloiden ympäristölupia, rakennuslautakuntien lupakäsittelyä sekä sairausajan palkkaa ja sairauspäivärahaa. - Uutiset
7.2.2019 11.02
Hovioikeuden tuomio työruokailua koskevassa riidassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko oikeus ruokailla työaikana myös päivävuorossa ollut vakiintunut käytäntö ja sitä kautta tullut kantajien työsopimusten ehdoksi. Jos näin oli, kysymys oli edelleen siitä, oliko työnantaja voinut direktio-oikeutensa puitteissa muuttaa työaikaa vai oliko kysymys ollut työsuhteen olennaisesta ehdosta, jonka muuttamisesta olisi tullut neuvotella yhteistoimintalain 8 luvun säännösten mukaisesti. Jos neuvottelut olisi tullut käydä yhteistoimintalain 8 luvun mukaisesti, kyse oli vielä siitä, oliko työntekijöillä oikeus hyvitykseen sen johdosta, että neuvottelut oli käyty ainoastaan kyseisen lain 6 luvun säännösten mukaisesti. HO katsoi, että asiassa esitetty todistelu puhui vahvasti sen puolesta, että kyseistä järjestelyä oli pidettävä kahvipaahtimon päivävuorossa noudatettuna vakiintuneena käytäntönä eikä asiassa ollut esitetty riittävää näyttöä, että kysymys olisi ollut paikallisesta sopimuksesta. HO myös katsoi, että ruokailu työajalla oli ollut työsuhteen olennainen ehto ja ruokailutauon pitämistä koskevaa muutosta oli pidettävä olennaisen ehdon muutoksena. Yhtiö oli menetellyt yhteistoimintalain vastaisesti jättäessään noudattamatta yhteistoimintalain 8 luvun säännöksiä. Koska työntekijöitä ei tässä tapauksessa ollut irtisanottu, lomautettu tai osa-aikaistettu, yhtiö ei laiminlyönnistään huolimatta ollut velvollinen maksamaan hyvitystä työntekijöille. Yhtiö vapautettiin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta KO:ssa kantajille. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vahinkonaan. Asiassa oli OK 21 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla syytä velvoittaa yhtiö korvaamaan osaksi kantajien oikeudenkäyntikulut HO:ssa. HO harkitsi kohtuulliseksi osuudeksi noin puolet kantajien oikeudenkäyntikuluista HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 7.2.2019. KKO:2021:17: HO:n tuomion lopputulosta muutettiin) - Uutiset
5.2.2019 12.15
Hovioikeus: Asianajajalle oli voitu antaa huomautus kun hän ei ollut palauttanut asiakkaalle alkuperäisiä asiakirjoja toimeksiannon päätyttyä – oikeuskansleri samalla kannalla, Asianajajaliiton hallitus olisi poistanut huomautuksenValvontalautakunta oli katsonut, että A oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti pitäessään hallussaan kantelijan alkuperäiset asiakirjat vielä toimeksiantosopimuksen päättymisen jälkeen. Sen sijaan valvontalautakunta oli katsonut, ettei A ollut menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti toimittaessaan hallinto-oikeudelle niin sanotun blankovalituksen, jolla A oli pyrkinyt varmistamaan sen, ettei kantelijalle aiheutunut toimeksiannon päättämisen johdosta oikeudenmenetyksiä. Hovioikeus totesi, Hovioikeus totesi, että tapaohjeista ei yksiselitteisesti käy ilmi, onko asianajajan toimeksiannon päätyttyä palautettava aina kaikki asiakirjat alkuperäisinä. Tapaohjeiden tulkinta kuuluu kuitenkin ensisijaisesti valvontalautakunnalle eikä tuomioistuimelle. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 5.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 11.50
Professori Veikko Vahtera: Yksityisten osakeyhtiöiden vähimmäisosakepääomavaatimuksesta luovutaan 1.7.2019 – mitä muutoksista seuraa?Yksityisten osakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden nykyinen 2.500 euron vähimmäisosakepääomavaatimus poistuu 1.7.2019 alkaen. Lisäksi osuuskuntalain säännös 2.500 euron pakollisesta rahastointivelvoitteesta vararahastoon kumotaan. Vähimmäispääomavaatimuksen poistamisella on välillisiä vaikutuksia muun muassa osakeyhtiöiden perustamiseen, osakepääoman alentamiseen sekä oman pääoman menettämistä koskevan säännöksen soveltamiseen. Aiemmista kaavailuista poiketen muita muutoksia yhteisölakeihin ei tehty tässä vaiheessa. - Uutiset
31.1.2019 11.50
Helmikuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaHelmikuun 2019 muutoksia ovat muun muassa:
- Tiedustelulain valvontaa koskeva lainsäädäntökokonaisuus voimaan 1.2.2019
- Sähkömarkkinalain muutos voimaan 1.2.2019
- Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta voimaan 1.2.2019
- Lisäksi 1.2.2019 tulee voimaan laki ajokorttilain muuttamisesta, jossa otetaan käyttöön mobiiliajokortti. - Uutiset
31.1.2019 7.30
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Henkilökohtaisten irtisanomisperusteiden muutos voimaan 1.7.2019 - Mikä muuttuu ja mikä ei?Hallituksen esityksen perusteella muutettiin työsopimuslain henkilöön perustuvia irtisanomisperusteita koskevaa säännöstä. Irtisanomisperusteelta vaadittavaa asiallista ja painavaa syytä koskevassa kokonaisarvioinnissa otetaan nyt huomioon myös työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä. Lainmuutoksella halutaan varmistaa, että pienten työnantajien erityiset olosuhteet otetaan riittävällä tavalla huomioon henkilöön perustuvaa irtisanomisperustetta arvioitaessa. Uudistuksen tavoitteena on madaltaa pienten työnantajien työllistämiskynnystä. Muutos tulee voimaan 1. heinäkuuta 2019. - Uutiset
28.1.2019 11.30
Hovioikeuden tuomio valejuristille tuomittavasta rangaistuksesta ja vahingonkorvauksestaHO:lla ei ollut toimitetun pääkäsittelyn perusteella aihetta arvioida asiassa esitettyä näyttöä toisin kuin KO. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen syyksilukemisen osalta ei siten ollut. KO oli lukenut vastaajan syyksi yhdeksän törkeää petosta ja asianajajista annetun lain säännösten rikkomisen sekä katsonut, että oikeudenmukainen rangaistus niistä on 1 vuosi 5 kuukautta vankeutta, joka oli määrätty ehdolliseksi. Vaikka vastaajan menettelyn kesto ja hänen syyllisyytensä aste puhuivat sinänsä ehdottoman vankeusrangaistuksen puolesta, katsoi HO asiaa kokonaisuutena harkiten ja asiassa mainitut seikat huomioon ottaen, että rangaistus (1 v 8 kk) voitiin määrätä ehdollisena. HO katsoi KO:n tavoin, että A:n ihmisarvoa ei ollut loukattu VahL 6 §:n 1 momentin säännöksen tarkoittamalla tavalla. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei tältä osin ollut. (VL:2019-42, KKO:2020:27 ja KKO:2020:59 ) - Uutiset
25.1.2019 11.54
Asianajajapäivässä liiton 100 vuoden juhlateema – Edilex-koosteesta linkit olennaisimpaanAsianajajapäivää vietettiin perjantaina 25.1.2019 Helsingin Messukeskuksessa. Pääteemoina olivat "asianajajan työstä ennen ja nyt", "onko kansainvälistymiskehitys saavuttanut lakipisteensä?" ja "miksi meidän on syytä rakastaa ja rahoittaa innovaatioita?". - Uutiset
25.1.2019 11.30
Neuvottelutulos EU:n isyyslomasta ja vanhempainvapaastaEU:n perhevapaauudistuksessa saavutettiin torstaina 24. tammikuuta neuvottelusopu komission, Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden välillä. - Uutiset
25.1.2019 9.00
Hovioikeus poisti käräjäoikeuden ne bis idem -ratkaisun - poliisin erottaminen neljän kuukauden ajaksi virantoimituksesta ja palkanmaksun keskeyttäminen eivät muodostaneet estettä tutkia häntä vastaan nostettua syytettä 177 liikennerikkomuksestaKoska kaikki syytteessä mainitut epäillyt liikennerikkomukset olivat sisältyneet asiassa kerrottuihin poliisilaitoksen ja HAO:n päätöksiin, oli niillä KO:n mukaan ollut katsottava olleen syytteen tutkimisen estävä vaikutus ne bis in idem -periaatteen johdosta. Tältä osin asia oli KO:n mukaan ollut ratkaisevasti erilainen kuin syyttäjän viittaamissa KHO:n 26. ja 29.10.2010 antamissa ratkaisuissa, joissa oli ollut kysymys aikaisemman rikosprosessin merkityksestä myöhempään hallinnolliseen prosessiin. HO puolestaan katsoi, ettei poliisin saama kurinpitorangaistus muodostanut estettä tutkia häntä vastaan nostettua rikossyytettä. KO:n tuomio poistettiin. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 25.1.2019)