Uutisten vuosihakemisto, Toimituksen valintoja 2019
- Uutiset
31.12.2019 11.50
Tammikuussa 2020 voimaan tulevia uusia säädöksiä ja säädösmuutoksiaTammikuun 2020 muutoksia ovat muun muassa:
- Oikeudenkäynti hallintoasioissa uudistuu
- Tuomioistuinten riippumattomuutta lujittava Tuomioistuinvirasto aloittaa toimintansa
- Vuoden 2020 alusta tulee voimaan uusi laki, joka edellyttää EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisilta ostajilta lupaa kiinteistökauppoihin Suomessa
- Osakesäästötilit käyttöön
- Tiedonhallintalaki tuo mukanaan uusia vaatimuksia viranomaisten tietojenkäsittelyyn
- Digi- ja väestötietovirasto aloittaa toimintansa
- Julkisten hankintojen sähköinen ilmoituskanava HILMA uudistuu
- Korkeakoulujen opiskelijavalintoihin uudistuksia
- Uusi museolaki voimaan
- Työaikalaki uudistuu
- Sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen määräytyminen muuttuu
- Ympäristö- ja vesilupia koskevat hakemusasiakirjat tulee toimittaa jatkossa viranomaiselle ensisijaisesti sähköisesti joko sähköpostilla tai asiointijärjestelmän kautta - Uutiset
30.12.2019 15.13
Emeritusprofessori Seppo Koskinen: Kanneaikasääntelystä ja oikeuspaikan valinnanvapaudesta - lyhyt vastine OTT Jorma Saloheimon kirjoitukseen 30.12.2019Kanteen nostamisen määräajat eri työoikeudellisissa laeissa pitäisi olla selvät. Kun uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020, lain kanneaikasäännöksen osalta vallitsee valitettavaa epätietoisuutta. Kanteen nostajan tulee voida tietää esimerkiksi se, tuleeko työaikalakiin perustuvaa työaikavaatimusta koskeva kanne nostaa työaikalain mukaisesti, jos työajasta on määräys myös asianomaisen alan työehtosopimuksessa. Myös esimerkiksi sen tulisi olla selvää, minkä lain mukaan määräytyy työaikavaatimuksen kanneaika, jos työehtosopimuksessa on vain viittaus työaikalain noudattamiseen. Nyt näin ei ole. - Uutiset
30.12.2019 11.30
OTT, työtuomioistuimen entinen presidentti (2011-2017) Jorma Saloheimo: Työaikasaatavien vanhentumisajat – kommentti Seppo KoskiselleEmeritusprofessori Seppo Koskinen on kirjoittanut Edilexin uutisissa 20.12.2019 julkaistun jutun korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaisista linjauksista työaikasaatavien vanhentumista koskevassa kysymyksessä. Kirjoituksen otsikko kuuluu: ”KKO 2018:10 ja TT 2019:91 – Nokittelu työaikavaatimusten kanneaikojen määräytymisen osalta jatkuu”. Koskisen mukaan korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaiset lähestymistavat työaikaa koskevien kanteiden määräajoille mahdollistavat ilmiselvän juristipelin ja osaltaan murentavat oikeusvaltioperiaatetta. Kirjoitus antaa aiheen pariin kommenttiin. Joudun kritisoimaan tapaa, jolla Koskinen käsittelee sinänsä tärkeää aihetta, samoin kuin hänen johtopäätöstään juristipelin avautumisesta. Itse substanssikysymykseen sovellettavista vanhentumissäännöksistä en puutu muuten kuin esittämällä lopuksi joitain näköaloja ongelman ratkaisemisesta uuden työaikalain (872/2019) tullessa voimaan 1.1.2020. - Uutiset
27.12.2019 11.45
Seppo Koskinen: ”Ylityöt” ja työnantajan työajan valvontavelvoiteYlityötä tehdään työnantajan aloitteesta. Työntekijän omaehtoinen työskentely sovitun työajan ulkopuolella ei ole työaikaa eikä siis synnytä myöskään ylityötä. Usein työntekijät kuitenkin työskentelevät työajan ulkopuolella ilman työnantajan aloitetta, mutta työnantaja on tästä tietoinen. Miten tätä tilannetta tulisi arvioida? - Uutiset
20.12.2019 15.30
Emeritusprofessori Seppo Koskinen: KKO:2018:10 ja TT 2019:91 – Nokittelu työaikavaatimusten kanneaikojen määräytymisen osalta jatkuuKanneajat ovat oikeusvaltion yksi kulmakivi. Mutta kuten käytännön juristit tietävät, keskeistä niiden osalta on tietää, mihin tulee vedota ja missä tuomioistuimessa asia kannattaa ajaa, jotta päämiehen etu voitaisiin turvata. Ja tietenkin myös kääntäen; milloin tulee esittää ja millä perustein väite väärästä forumista. Korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaiset lähestymistavat työaikaa koskevien kanteiden määräajoille mahdollistavat ilmiselvän juristipelin ja osaltaan murentavat oikeusvaltioperiaatetta. Kun Suomessa on päätetty korostaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamista, on syytä tässäkin asiassa tuoda tämä näkökulma esille. - Uutiset
20.12.2019 11.00
Uusi hallintoprosessilaki voimaan 2020 - KHO muuttuu pääasiassa valituslupatuomioistuimeksiUusi laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) tulee voimaan 1. tammikuuta 2020. Laki korvaa vuonna 1996 säädetyn hallintolainkäyttölain (586/1996). Hallintolainkäyttölain tapaan kyseessä on yleislaki, jota sovelletaan oikeudenkäyntiin mm. hallinto-oikeudessa ja KHO:ssa. Vaikka kyse on kokonaan uudesta laista, keskeisiin hallintoprosessin periaatteisiin ei tule muutoksia. Olennaisin muutos koskee jatkovalitusta. Hallinto-oikeuden päätökseen saa jatkossa hakea muutosta, jos KHO antaa valitusluvan. - Uutiset
19.12.2019 15.00
Verotuksen muutoksia 2020- Muutoksia tuloverotukseen
- Kotitalousvähennys pienenee
- Asuntovelan koron vähennysoikeus pienenee asteittain
- Työnantajan maksamien muuttokustannuksien veronalainen osuus laskee
- Erityissäännökset ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverotuksesta muuttuvat pysyviksi
- Helpotuksia tulorekisteri-ilmoittamiseen
- Osakesäästötilit käyttöön
- Yrityksille korotetut poistot kone- ja laitehankinnoista
- Muutoksia yritysten varojen arvonnousun verotukseen maasta poistuttaessa
- Hybridijärjestelyjen verotus estää verosuunnittelua
- Tupakkavero nousee
- Virvoitusjuomavero nousee
- Öljyjätemaksusta annettu laki kumotaan
- Yhteisöjen tulolähdejako poistuu
- Ks. 30.12.2019 vahvistetut verolait uutisen lopussa - Uutiset
19.12.2019 14.26
Hovioikeuden editiopäätös työriidassa - Verohallinto, joka ei ollut oikeudenkäynnissä asianosaisena, oli verotustietolain 19 a §:n estämättä velvollinen esittämään vaaditut asiakirjat käräjäoikeudellePääasiassa on kysymys kantajan yhtiötä vastaan nostamasta kanteesta. Kantajan ilmoitettua, ettei hän häntä kohtaan annetusta editiopäätöksestä huolimatta tuo asiakirjoja oikeuteen, yhtiö oli kohdistanut vaatimuksen Verohallintoon, jotta yhtiö voi puolustautua pääomamäärältään yli 270 000 euroa koskevaan, työsopimuksen päättämiseen perustuvaan vahingonkorvauskanteeseen. KO oli 6.10.2017 antamallaan päätöksellä velvoittanut kantajan sakon uhalla tuomaan KO:een päätöksessä yksilöidyt, verotukseen liittyvät asiakirjat. Kantajan kieltäydyttyä esittämästä asiakirjoja yhtiö oli kohdistanut editiovelvollisuutta koskevan vaatimuksensa suoraan Verohallintoon. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n päätöksen perustelut ja katsoi, että Verohallinto oli velvollinen toimittamaan yhtiön pyytämät asiakirjat KO:lle. (Vailla lainvoimaa 20.12.2019) - Uutiset
19.12.2019 9.56
KHO äänesti 5–2: Kuopioon aiottu Finnpulp Oy:n biotuotetehdas ei saa ympäristölupaaKuopion Sorsasaloon suunniteltu Finnpulp Oy:n biotuotetehdas ei saa ympäristölupaa. Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut asian ja perustelee päätöstään muun ohessa Kallaveden ekologisella tilalla. Kallaveden ekologinen tila on vaarassa heikentyä vesipuitedirektiivin vastaisesti, jos vesistöön kohdistuva kuormitus vielä nykyisestä kasvaa. - Uutiset
18.12.2019 8.47
Hallinto-oikeus: Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto oli voinut kieltää huoneistojen käytön majoitustiloina uhkasakon nojallaHAO katsoi, että toiminnassa oli ollut kysymys asuinkerrostalolle epätyypillisten lyhytkestoisten majoitusjaksojen tarjoamisesta. Koska asuinhuoneistoissa harjoitettu toiminta oli ollut asemakaavan ja voimassa olevan rakennusluvan vastaista, oli ympäristö- ja lupajaostolla ollut peruste uhkasakon asettamiseen. Sillä seikalla, että lähialueen muilla kiinteistöillä oli harjoitettu mahdollisesti samankaltaista majoitustoimintaa tai että kaupunki oli itse mahdollisesti vuokrannut kiinteistöjään asemakaavan vastaiseen käyttöön, ei ollut oikeudellista merkitystä nyt kysymyksessä olevan toiminnan sallittavuutta arvioitaessa. Asiassa ei siten ollut ilmennyt, että nyt asetetut velvoitteet olisivat yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen, suhteellisuusperiaatteen tai omaisuudensuojan vastaisia. (Ks. KHO:2021:76: HAO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
16.12.2019 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työsopimuksen raukeaminen työntekijän ollessa lomautettu – KKO:2019:108Työsopimuksen raukeaminen on poikkeuksellinen päättymistapa. Korkein oikeus käsitteli ennakkopäätöstuomiossaan KKO:2019:108 raukeamista myönteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen perusteella lomauttamisen yhteydessä. Kyse tuomiossa on siis poikkeuksellisen asian arvioimisesta käytännössä todella harvinaisessa yhteydessä. Perinteisen käsityksen mukaan työntekijä ei voi olla samaan aikaan samaan tahoon sekä työsuhteessa että työsuhteen päättymistä edellyttävällä työkyvyttömyyseläkkeellä. Korkeimman oikeuden tuomion mukaan tämä sääntö ei kuitenkaan koske yli 200 päivää kestäneen lomauttamisen yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen jälkeen työntekijän suorittaman irtisanomisen perusteella maksettavaa irtisanomisajan palkkaa. Työntekijällä on tämä työsuhdetta edellyttävä oikeus, vaikka irtisanoutuminen tapahtuu täyden työkyvyttömyyseläkepäätöksen myöntämisen jälkeen. - Uutiset
13.12.2019 14.26
Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat 1. tammikuuta 2020Elatustuki suurenee ensi vuoden alussa noin 5,2 % ja elatusapu noin 0,77 %. Korotukset johtuvat elatustukilain muutoksesta ja elinkustannusindeksin noususta. Täysimääräisen elatustuen määrä on 1.1.2020 lukien 167,01 euroa kuukaudessa lasta kohden. Elatusvelvollisen pitää maksaa tammikuusta alkaen noin 0,77 % enemmän elatusapua. - Uutiset
13.12.2019 8.30
Vakuutusoikeus: Tapaturma tuli korvata työtapaturmana myös silloin, kun matkareitiltä oli vähäisesti poikettuEnsimmäisessä tapauksessa henkilö oli kaatunut huoltoaseman ulko-oven edessä olevalle portaalle, kun hän oli ollut matkalla kotoaan töihin ja poikkennut huoltoasemalle ostamaan juotavaa työpäivää varten. Toisessa tapauksessa henkilö oli liukastunut ja kaatunut päiväkodin pihalla, kun hän oli ollut matkalla työkokeiluun ja poikennut viemään lapsensa päivähoitoon. Kolmannessa tapauksessa henkilö oli liukastunut ja meinannut kaatua päiväkodin parkkipaikalla, kun hän oli ollut matkalla töihin ja poikennut viemään lapsensa päivähoitoon. VakO katsoi kaikissa kolmessa ratkaisussaan tapaturman sattuneen työtapaturma- ja ammattitautilain korvaussuojan piirissä. - Uutiset
11.12.2019 15.15
Hovioikeus: Vahingonkorvaussaatava oli vanhentunut ja syy-yhteys vesivahingon ja homevaurioiden välillä katkennutVanhentumislain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan sanamuodon mukaan vanhentuminen alkaa siitä, kun velkoja on havainnut virheen sopimuksen täyttämisessä tai hänen olisi pitänyt se havaita. Vaikka eräissä tapauksissa vahinkojen korjaamistoimenpiteillä voidaankin katsoa olevan merkitystä arvioitaessa vanhentumisajan alkamista tai niitä voidaan pitää vanhentumisen katkaisevina toimenpiteinä, ei niin voitu katsoa tässä tapauksessa olevan asianlaita. Näin ollen hovioikeus katsoi, että vanhentumisaika oli tässä tapauksessa alkanut siitä, kun A oli havainnut virheen osuuskunnan suorituksessa tai hänen olisi pitänyt se havaita. Vanhentumisajan alkamista arvioitaessa voitiin lisäksi ottaa huomioon se, että vaurioiden laajuuden selvittäminen oli vaatinut tarkempia tutkimuksia. Tältä osin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätökset siitä, että vanhentumisaika oli joka tapauksessa alkanut vuoden 2014 alkupuolella. Kun A oli esittänyt vaatimukset vesiosuuskunnalle vasta 27.9.2017, oli vahingonkorvaussaatava vanhentunut. Jos vahingot olisi välittömästi niiden tapahduttua korjattu, ei vuonna 2017 todettuja homevaurioita olisi syntynyt. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että syy-yhteys vesivahingon ja myöhemmin todettujen homevaurioiden välillä oli A:n toimenpiteiden seurauksena katkennut. Tämänkään vuoksi vesiosuuskunta ei ollut vastuussa A:n vaatimista vahingonkorvauksista. (Vailla lainvoimaa 11.12.2019) - Uutiset
10.12.2019 14.18
Marraskuun 2019 luetuimmat jututLue marraskuun 2019 luetuimmat Edilex-uutiset. - Uutiset
10.12.2019 9.39
KKO arvioi työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen vaikutusta työsuhteen voimassaoloon - lomautetun työntekijän työsopimuksen ei katsottu rauenneen työntekijälle myönnetyn täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteellaTyöntekijä oli ollut lomautettuna yli 200 päivää, kun hänelle myönnettiin täysi työkyvyttömyyseläke lomautuksen aikana alkaneen työkyvyttömyyden perusteella. Kun työkyvyttömyyseläke oli myönnetty, työntekijä oli irtisanoutunut. Korkein oikeus katsoi, että työsopimus ei näissä olosuhteissa ollut rauennut työntekijälle myönnetyn täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella, vaan työsuhde oli ollut voimassa tämän irtisanoessa työsopimuksensa. Työntekijällä oli oikeus saada TSL 5 luvun 7 §:n 3 momentin mukaisena korvauksena irtisanomisajan palkkansa. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
9.12.2019 6.00
Tuomioistuinvirasto aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2020Virastolle siirtyy pääosa niistä keskushallintotehtävistä, joita tällä hetkellä hoidetaan oikeusministeriössä. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on lujittaa tuomioistuinten riippumattomuutta. - Uutiset
5.12.2019 15.00
Työnantajan edustaja kommentoi työhaastattelussa lehden päätoimittajan tehtävää hakeneen perhesuhteita ja lapsen pärjäämistä ilman äitiä - Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi syytteet työsyrjinnästä ja korvausvaatimuksetKO oli todennut, että työnantajan edustaja A oli työhaastattelutilaisuudessa 4.12.2017 kommentoinut syytteessä kuvatulla tavalla C:n perhesuhteita ja lapsen pärjäämistä ilman äitiä. Toisaalta KO katsoi asiassa kuvatulla tavalla jääneen näyttämättä, että C olisi pudotettu pois valintaprosessista sen vuoksi, että hän olisi tultuaan valituksi päätoimittajaksi muuttanut viikoiksi asumaan Tampereelle muun perheen jäädessä asumaan Helsinkiin. C oli sivuutettu valintaprosessissa sen vuoksi, ettei hän ollut ollut valitsijoiden mielestä tehtävään paras henkilö. Päätös C:n osalta oli tehty kesken valintaprosessin hyvin todennäköisesti sen vuoksi, että C oli hakenut samaan aikaan myös valtioneuvoston viestintäjohtajaksi. Näin ollen C:tä ei ollut syrjitty sukupuolen perusteella, ja syyte myös A:ta vastaan oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 5.12.2019) - Uutiset
5.12.2019 10.08
Palkanmaksuun liittyvät maksut 2020Työttömyysvakuutusmaksujen maksuprosentit vuodelle 2020 on vahvistettu. Lait tulevat voimaan 1. tammikuuta 2020. Vuoden 2020 työeläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksut vahvistettiin jo aiemmin. - Uutiset
4.12.2019 15.30
Päivitetty ohje: Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotusOhjeessa käsitellään kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverotusta. Ohjetta on päivitetty 1. tammikuuta 2010 jälkeisillä muutoksilla. Lisäksi ohjeeseen on tehty teknisiä muutoksia ja lisätty esimerkkejä. Päivitetty ohje on voimassa 4. joulukuuta 2019 lukien toistaiseksi.