6.9.2019 15.00

Uusi suositus pyrkii vähentämään lääkäristä johtuvaa, perusteetonta vaihtelua sairauspoissaolon tarpeen arvioinnissa. Sairauspoissaolon tulee perustua diagnosoituun sairauteen tai vammaan tai niiden epäilyyn. Lähtökohtana on työkyvyn arvio, jossa toimintakykyä verrataan työssä vaadittavaan toimintakykyyn. Jo sairauspoissaolokauden alkaessa tulee harkita mahdollisuutta paluuseen terveydelle sopivaan työhön, sillä työ sinällään tukee terveyttä ja työkykyä. Työhön paluuta voidaan tukea kuntouttavilla ja työhön kohdistuvilla toimilla.

6.9.2019 10.30

Uusi työaikalaki tuo muutoksia työsuojeluviranomaisen myöntämiin poikkeuslupiin ja jo myönnettyjen poikkeuslupien voimassaoloon. Muutoksia tulee työvuoroluetteloita, yötyötä, jaksotyötä ja säännöllistä työaikaa koskeviin poikkeuslupiin. Uusi työaikalaki tulee voimaan 1. tammikuuta 2020.

3.9.2019 11.30

Julkisuudessa on paljon keskusteltu oikeudenkäyntikulujen korkeudesta. Keskustelu on etupäässä koskenut sitä, että oikeudenkäynnin hävinneellä osapuolella on merkittävä kuluriski. Keskustelussa ei ole juurikaan käsitelty oikeudenkäyntikulujen määräämisen poikkeuksellisia tilanteita. Näitä säännellään OK 21 luvun 8 a ja 8 b pykälissä. Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:65 arvioitiin näistä poikkeussäännöksistä 8 a §:ää. Sen mukaan jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista.

29.8.2019 11.35

Pikaluottoja ja muita kuluttajaluottoja koskeva lainsäädäntö muuttuu 1. syyskuuta 2019. Uudistuksen seurauksena korkokatto laajenee koskemaan valtaosaa kuluttajaluottoja. Sääntelyn ulkopuolelle jäävät vain sellaiset asuntoluotot, joissa vakuutena on asunto tai muuta omaisuutta, sekä liikennevälineiden, kuten autojen, osamaksukauppa. Hintasääntelymalli muuttuu luoton todelliseen vuosikorkoon sidotusta mallista erikseen korkoa ja muita luottokustannuksia sääntelevään malliin. Jatkossa luoton koron yläraja on 20 prosenttia.

23.8.2019 11.37

PRH:n yhdistysrekisteri uudistuu 18.9.2019. Uudistuksen yhteydessä kaikki yhdistykset ja uskonnolliset yhdyskunnat saavat Y-tunnuksen. Lisäksi kaikki tietojärjestelmät ja palvelut uudistetaan.

21.8.2019 11.47

Seksuaalirikossääntelyyn on tulossa merkittäviä muutoksia. Valmistelun aikana joudutaan tekemään vaikeita linjauksia sen suhteen, miten sääntely rakennetaan ja säilytetäänkö nykyinen malli lapsiin kohdistuvissa rikoksissa, että yleiset seksuaalirikossäännökset tulevat tarpeen mukaan sovellettaviksi vai säädetäänkö lapsiin kohdistuvien tekojen osalta kokonaan oma sääntelykokonaisuus, jossa esimerkiksi sukupuoliyhteys lapsen kanssa arvioidaan jonkinlaisena lapsen raiskauksena yhden tunnusmerkistön perusteella. Rangaistusminimien korottaminen johtaa myös sen pohtimiseen, tuleeko esimerkiksi kaikista lievimpiä tekoja varten säätää oma tunnusmerkistö tai rangaistusasteikko. Seuraavat vuodet tulevat siis jälleen olemaan mielenkiintoisia seksuaalirikosten rintamalla. Asiasta kirjoittaa hovioikeudenneuvos Timo Ojala Edilexin Vierashuoneessa.

19.8.2019 11.58

Suomalainen todistusoikeus ei rajoita todisteiden käyttöä niiden tallennus- tai olomuodon perusteella. Vapaan todistelun periaatteen mukaisesti asianosaiset voivat lähtökohtaisesti esittää mitä vain haluamaansa näyttöä. Sähköisten todisteiden käytölle ei siis ole suoranaisia oikeudellisia esteitä, oli kyse sitten yksinkertaisista tekstitiedostoista, muunlaisista sähköisistä asiakirjoista, sähköpostiviesteistä, valokuvista, videoista tai vaikkapa jonkin tietojärjestelmän automaattisesti tuottamista lokitiedoista. Tällaisten – kuten muidenkin – todisteiden näyttöarvo on arvioitava perusteellisesti ja tasapuolisesti vapaalla todistusharkinnalla (OK 17:1), kirjoittaa tutkijatohtori, OTT Juhana Riekkinen Edilexin Vierashuoneessa.

15.8.2019 8.00

Ohje tulee voimaan syyskuussa, mutta käsikirjaa voi soveltaa jo nyt, koska se on voimassa olevan lainsäädännön tulkintaohje. Sakkokäsikirja on julkaistu suomeksi. Ruotsiksi ja englanniksi se julkaistaan myöhemmin.

12.8.2019 11.30

Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion rangaistuksen määräämistä koskevat perustelut. Asiaa ei ollut arvioitava toisin myöskään A:n hovioikeudessa kertoman elämänmuutoksen johdosta. Hovioikeus totesi, että yhdyskuntapalvelu ja valvontarangaistus eivät tulleet kysymykseen ottaen huomioon A:lle tuomitun rangaistuksen pituus 1 vuosi 10 kuukautta. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 12.8.2019)

31.7.2019 11.50

Elokuussa 2019 voimaan tulevia säädösmuutoksia ovat muun muassa:
- Uusi lukiolaki voimaan 1.8.2019 alkaen
- Opintorahan oppimateriaalisää koskeva sääntely voimaan 1.8.2019 alkaen
- Kokoontumislain muutos, jolla ulkona yleisellä paikalla järjestettävien kokousten ilmoitusaikaa pidennetään 24 tuntiin, voimaan 1.8.2019 alkaen

18.7.2019 11.50

Asunto-osakeyhtiössä oli toteutettu putkiremontti, jonka seurauksena 1. kerroksen osakehuoneistojen pesuhuoneiden kynnys oli noussut noin 8 senttiä 16 senttiin. Osakkeenomistaja vaati yhtiötä tekemään työn uudelleen toisenlaisella työtavalla ja korjaaman kynnyksen mahdollisimman matalaksi. Yhtiö katsoi, että lattian ja kynnyksen korottaminen on ollut välttämätöntä, jotta viemäriputket on voitu asentaa. Hovioikeus hyväksyi osakkeenomistajan kanteen. Hovioikeus totesi, että toisenlainen työn toteutustapa olisi ollut mahdollinen eikä yhtiö ole pyrkinyt toteuttamaan putkiremonttia siten, että kynnys olisi jäänyt ratkaisevasti matalammaksi. Yhtiön tekemän kunnossapitotyön hyväksyttävyyttä arvioitaessa on huomiota kiinnitettävä syntyvän haitan suuruuteen, yhtiön aitoon mahdollisuuteen rajoittaa osakkeenomistajalle aiheutuvaa haittaa sekä osakkeenomistajien yhdenvertaisuuteen.

15.7.2019 11.50

Työnantajan oikeutta suorittaa alkoholipuhallutus ei ole meillä lainsäädännössä oikeutettu. Tämä oikeutus on jäänyt lainsäätäjältä käsittelemättä, vaikka eduskunta sitä ponnessaan toivoi jo vuonna 2004. Työehtosopimuksissa asiasta on kuitenkin määräyksiä ja monet työnantajat ovat omaksuneet asiassa omia käytäntöjään.
Työtuomioistuimen enemmistö (pj ja 2 jäsentä) katsoi, että työehtosopimukseen perustuvasta pistokoeluonteisesta alkoholipuhallutuksesta kieltäytyminen ei voinut osaksikaan vaikuttaa irtisanomiskynnyksen ylittymistä puoltavana seikkana. Vähemmistö (3 jäsentä) oli asiasta toista mieltä.

10.7.2019 11.22

A:n menettelyn johdosta hänen päämiehensä eivät olleet saaneet ajoissa tietoonsa oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevia päätöksiä eivätkä voineet arvioida muutoksenhaun tarvetta ja hakea muutosta. Heidän osaltaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallintolainkäytön tavoitteet olivat jääneet toteutumatta. Vaikka A:n menettelyä ei voitukaan pitää tahallisena, moitittavien menettelyiden toistuvuus, lukumäärä lyhyen ajan kuluessa sekä laiminlyöntien laatu ja seuraamusten vakavuus vieraasta maasta olleille kielitaidottomille ja muutenkin haavoittuvassa asemassa olleille päämiehille osoittivat, että menettelyyn liittyi raskauttavia seikkoja. Asiassa ei seuraamusharkinnassa ollut todettavissa huomioon otettavia lieventäviä seikkoja. A:n kannalta ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet asiassa ja sen käsittelyssä. Luvan peruuttamisen edellytykseksi ei ole myöskään luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa säädetty, että A:lle olisi ensin annettu toiminnastaan varoitus. Hovioikeus päätyi siihen, että seuraamusmaksun määrääminen A:lle ei ollut riittävä seuraamus hänen menettelystään. A:lle myönnetty lupa toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana oli siten määrättävä peruutettavaksi. (KKO:2021:55: Hovioikeuden olisi pitänyt toimittaa suullinen käsittely lupalakimiehen kuulemiseksi. HO:n päätös kumottiin. Asia palautettiin Helsingin hovioikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen ja ottaen huomioon palauttamisen syy siinä laillisesti menetellä)

5.7.2019 12.11

Syyttäjä oli katsonut, että A:n koskettelu yhdistettynä seksuaalisiin ehdotuksiin oli tehnyt A:n teosta seksuaalisen. Lain sanamuoto on kuitenkin yksiselitteinen; vain koskettelemalla tehty seksuaalinen teko täyttää seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön. Lakivaliokunta on selkeästi todennut, että rangaistava seksuaalinen häirintä tulee rajata vain koskettelua sisältäviin tilanteisiin. Hovioikeus totesi, ettei se, että A oli yhden kerran tehnyt seksuaaliseksi tulkittavan huomautuksen, tehnyt A:n koskettelusta seksuaalista. (KKO:2020:38: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu)

4.7.2019 13.10

Tiedoksiantoa ei ollut otsikoitu kanteluksi, mutta hovioikeus katsoi oikeuskirjallisuudessa kantelijan asemasta, valvonta-asian vireilletulokynnyksestä ja menettelystä valvonta-asiassa esitetty huomioon ottaen, että tiedoksiannolla kantelu oli saatettu asianmukaisesti vireille. Lupalakimieslain 8 §:n 1 momentin mukaan luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävät. Hovioikeus katsoi, että näihin velvollisuuksiin kuuluu myös vangittua päämiestä koskevien tutkintaviranomaisten määräysten, kuten yhteydenpitorajoitusten noudattaminen. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 4.7.2019)

2.7.2019 11.40

Yhtiöittäminen ei ole yksityistämistä. On syytä korostaa, että toiminnan yhtiöittäminen ei tarkoita toiminnan yksityistämistä. Yksityistämisestä voidaan puhua vain siinä tapauksessa, kun muodostettavan yhtiön omistajiksi tulee yksityisiä toimijoita. Sen sijaan, jos viranomaistoiminto yhtiöitetään ja yhtiön ainoaksi omistajaksi tulee valtio tai muu julkinen taho, ei ole perustetta puhua yksityistämisestä. Yhtiöittämisen ja yksityistämisen sekoittaminen toisiinsa voi pahimmillaan viedä huomion pois itse pääasiasta, eli siitä harkinnasta, milloin yhtiö voi olla virastoa tarkoituksenmukaisempi väline tietyn toiminnan harjoittamiseen tai julkisten palveluiden tarjoamiseen. Asiasta kirjoittavat OTM Tatu Giordani ja OTM Ronja Kava Edilexin vierashuoneessa ja Lakikirjastossa.

27.6.2019 15.59

Jokainen ammattilainen tietää, että syrjintä on kiellettyä, mutta aina syrjivää käytöstä tai syrjiviä rakenteita ei ole helppo tunnistaa. Oikeusministeriön koordinoimassa Rainbow Rights Promoting LGBTI Equality in Europe –hankkeessa on julkaistu opas seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseen.

27.6.2019 9.42

HO pysytti torstaina (27.6.) antamassaan tuomiossa pääosin KO:n tuomion Jari Aarnion osalta. HO katsoi Aarnion syyllistyneen viiteen törkeään huumausainerikokseen sekä törkeään todistusaineiston vääristelemiseen, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamiseen ja lukuisiin virkarikoksiin. Eräiltä osin syyte hylättiin. HO katsoi, että Aarnio oli käyttänyt hyväksi virkansa suomia mahdollisuuksia huumausainerikosten tekemiseksi ja niiden peittämiseksi piittaamatta seurauksista, joita muille hänen toiminnastaan aiheutuu. Rikokset olivat olleet erittäin vakavia ja vahingollisia ja osoittaneet poliisin päällikkövirassa toimivalta henkilöltä poikkeuksellista häikäilemättömyyttä. HO ei alentanut KO:n Aarniolle tuomitsemaa 10 vuoden vankeusrangaistusta. Tapahtuma-aikana United Brotherhoodin neuvostoon kuulunut Keijo Vilhuselle tuomittua 10 vuoden vankeusrangaistusta ei alennettu. KO:n tuomiota muutettiin Aarnion rikoskumppaneiden Seija Kortekallio-Lammen ja Mari Romanon osalta. HO määräsi Aarnion, Vilhusen ja Romanon heti vangittaviksi. (Vailla lainvoimaa 4.12.2019, VKSV 23.8.2019: Syyttäjä hakee eräiltä osin valituslupaa, KKO 4.12.2019: KKO myönsi rajoitettuja valituslupia törkeää huumausainerikosta koskevassa ns. tynnyrijutussa)

25.6.2019 9.12

Helsingin hovioikeus tuomitsi tiistaina (25.6.) Karjalan Lennoston entisen komentajan eversti Markus Päiviön 60 ps sakkorangaistukseen esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta. Lisäksi hänet velvoitettiin suorittamaan korvaukseksi Nurmeksen kaupunginjohtajalle kunnianloukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 1.200 euroa. Ilmavoimien entinen komentaja kenraalimajuri Sampo Eskelisen tuomittiin 30 ps suuruiseen sakkorangaistukseen palvelusrikoksesta. Eskelinen ei ollut käynnistänyt esitutkintaa viipymättä ja hänen katsottiin toimineen tahallisesti. (Vailla lainvoimaa 25.6.2019, Ks. KKO:2020:53, palvelusrikoksen tekoaikaa muutettiin)

24.6.2019 11.24

Verohallinnon maanantaina (24.6.) julkaisemassa ohjeessa käsitellään kirjojen sekä sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverotusta. Ohjeessa on huomioitu arvonlisäverolain muutos (345/2019), jolla on toteutettu alennetun verokannan soveltaminen myös sähköisiin kirjoihin ja sanoma- ja aikakauslehtiin sekä lehtien irtonumeromyyntiin.

19.6.2019 12.04

Helsingin käräjäoikeus antoi keskiviikkona (19.6.) tuomion niin kutsutussa Tietolähdejutussa nostetuista virkarikossyytteistä. Asiassa oli pääpiirteittäin kysymys siitä, oliko tietolähdetoiminta järjestetty ja toteutettu Helsingin poliisilaitoksessa vuosina 2008-2013 sitä velvoittavien säännösten ja määräysten mukaisesti sekä oliko toiminnan valvonta laiminlyöty. Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, ettei kukaan vastaajista ollut rikkonut virkavelvollisuuksiaan syytteissä väitetyin tavoin. Kaikki syytteet hylättiin. Asian lopputulos huomioon ottaen Suomen valtio velvoitettiin korvaamaan vastaajien oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja yhteensä yli 620 000 euroa. Oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi Suomen valtio velvoitettiin lisäksi maksamaan hyvitystä kahdelle vastaajalle yhteensä 7 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 19.6.2019, HO muutti 12.3.2021 KO:n tuomiota )

19.6.2019 7.33

Poliisihallitus, Valtakunnansyyttäjänvirasto ja käräjäoikeuksien laamannit ovat jättäneet 17.6.2019 oikeusministeriölle esityksensä lainsäädännöllistä muutostarpeista viranomaisten niin sanottuun maalittamiseen puuttumiseksi.

18.6.2019 11.30

Professori Seppo Koskinen kirjoitti Edilexissä Antti Rinteen hallituksen ohjelmasta. Jatkan ohjelman esittelyä siltä osin kuin ohjelmalla voi olla vaikutuksia työelämään.

11.6.2019 16.00

Työnantajan henkilöstömäärä on jatkossa huomioitava työntekijästä johtuvaa irtisanomista arvioitaessa. Uudistus sisältyy paljon huomiota herättäneeseen työsopimuslain muutokseen, joka koskee työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta. Työsopimuslain muutoksen kanssa päätettiin myös lyhentää työttömyysturvan karenssiaikaa nykyisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.

5.6.2019 11.23

Tuloverolaissa ei ole säännöksiä siitä, miten yhdisteltyjen osakkeiden hankintameno määritellään. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhdisteltyjen osakkeiden hankintameno määritellään osake-eräkohtaisesti, kun osakkeita oli hankittu useammassa erässä.

4.6.2019 16.06

Edilexissä on ollut teknisiä häiriöitä. Selvittelemme ongelmaa ja pyrimme korjaamaan sen mahdollisimman pian. Pahoittelemme häiriöistä aiheutuvaa haittaa!

3.6.2019 14.37

Hallitusohjelma on nimeltään "Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta". 

31.5.2019 11.30

Työsopimuslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen mukaan työsopimuksen irtisanomisperusteena voi muun ohella olla työntekijän epäasianmukainen käyttäytyminen (HE 157/2000 vp s. 97).

29.5.2019 11.00

DTaP-IPV-Hib -rokote annetaan suojaamaan kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota ja ns. Hib-tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, kurkunkannentulehdusta ja verenmyrkytystä, vastaan. Toukokuussa 2009 syntynyt kantaja oli 3 kk:n ikäisenä 14.8.2009 saanut kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvan DTaP-IPV-Hib (Infanrix-Polio+Hib, erä A20CA448G) rokotteen terveyskeskuksen neuvolassa sekä 26.10.2009 ja 23.8.2010 tehosterokotteet. KO oli hylännyt kantajan korvausvaatimukset. Kantajaa ei ollut OK 21 luvun 8b §:n nojalla velvoitettu korvaamaan osaakaan valtion oikeudenkäyntikuluista. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Kantaja velvoitettiin suorittamaan Suomen valtiolle oikeudenkäyntikulujen korvauksena HO:ssa 3.100 euroa. (Vailla lainvoimaa 29.5.2019)

28.5.2019 11.20

Vuokratyössä on pitkään käytetty määräaikaisia työsopimuksia ja tälle on esitetty olevan kyseisen työn erityispiirteistä johtuva perusteltu syy. Korkein oikeus jo tuomiossaan KKO 2012:10 määritteli rajoituksia vuokratyönantajan kyseiselle oikeudelle. Mahdollisesti asia ei kuitenkaan tällä tuomiolla tullut riittävän selväksi ja siksi kysymys otettiin uudelleen ratkaistavaksi.

27.5.2019 12.30

Kunnallista muutoksenhakujärjestelmää tulisi kehittää helpommin saavutettavaksi ja yksinkertaisemmaksi sekä nopeuttaa asioiden käsittelyä. Lapin yliopiston tutkijaryhmän toteuttaman tutkimuksen mukaan tämä tapahtuisi laajentamalla valituslupajärjestelmää pääsäännöksi lähes kaikkiin asiaryhmiin kunnallisasioissa joitain yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Samalla myös oikaisuvaatimusjärjestelmää tulisi kehittää nopeammaksi ja tehokkaammaksi.

24.5.2019 11.40

KKO 2004:15 mukaiseen yleisöjulkisuuden toteuttamiseen sivullisille annettavissa tuomion tulosteissa voi liittyä henkilötietojen väärinkäytön mahdollisuuksia. Tuomioistuinten tietojärjestelmiin tallentamien tietojen salaaminen asianosaiselta voi loukata asianosaisen oikeutta EIS 6 artiklan turvaamaan oikeudenkäyntiin.
Muiden osapuolten henkilötunnukset eivät yleensä ole sellaisia tietoja, joilla olisi merkitystä asianosaisen oikeuksien toteutumisen kannalta. Tässä mielessä tietojärjestelmän pitäisi antaa yksittäiselle henkilötietojen käsittelijälle mahdollisuus päättää, onko henkilötunnuksen näkyminen tulosteissa tarpeen ilman että tunnuksen poistaminen olisi kovin vaivalloista. Kun tuomioistuimet ovat käsittelemiensä asioiden henkilötietojen rekisterinpitäjiä, niillä pitää olla mahdollisuus päättää henkilötietojen käsittelyn keinoista. Asiasta kirjoittaa OTT, lehtori Riitta Ollila Edilexin Vierashuoneessa.

21.5.2019 8.21

Tuomariliitto teki alkuvuodesta kyselyn tuomari- ja esittelijäkunnalle tuomioistuimiin kohdistuvista epäasiallisista vaikuttamisyrityksistä ja työssä jaksamisesta. Tuomariliitto selvitti viime vuonna muun muassa työhön käytettyä aikaa. Tuloksilla halutaan osallistua julkisuudessa käytyyn keskusteluun oikeudenhoidon resursseista ja lisääntyneestä viranomaisiin kohdistuvasta epäasiallisesta viestinnästä.

16.5.2019 9.26

Henkilöstön vuokrausta harjoittava yhtiö oli tehnyt työntekijöiden kanssa useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia. Työsopimusten ehtojen mukaan työsuhde päättyi vuokrayrityksen asiakasyhtiön työntekijää koskevan toimeksiannon päättyessä työsopimuksessa arvioituna päivänä. Kun työsopimuksista ilmenevien syiden perusteella työnantajan työvoiman tarvetta ei voitu arvioida tilapäiseksi ja kun työnantaja ei ollut muuta selvittänyt, työsopimuksia oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevina, ja työntekijöillä oli oikeus irtisanomisajan palkkaan ja lomakorvauksiin. Työntekijöillä ei ollut oikeutta korvaukseen työsopimusten perusteettomasta päättämisestä, koska työnantajalla olisi ollut oikeus irtisanoa työsopimukset tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla ja koska työsopimusten päättämiseen ei ollut liittynyt työntekijöitä loukkaavia piirteitä.

14.5.2019 14.00

Hovioikeus katsoi, että asunto-osakeyhtiön päätös ikkunoiden uusimisesta ei rikkonut osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta eikä ollut muutoinkaan asunto-osakeyhtiönlain vastainen. Perusteita yhtiökokouksen päätöksen kumoamiselle tai sen julistamiselle mitättömäksi ei ollut. Kysymyksessä olleet porraskäytävien sähkötyöt olivat koskeneet yhtäläisesti kaikkia uudistuksen tarpeen täyttäviä yhtiön hallinnassa olevia kohteita eikä uudistukseen liittynyt rajauksia, jotka olisivat perusteetta sulkeneet joitakin kohteita uudistuksen ulkopuolelle. Työt eivät siten olleet omiaan tuottamaan joillekin osakkeenomistajille epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Perusteita yhtiökokouksen päätöksen kumoamiselle tai sen julistamiselle mitättömäksi ei ollut. Päätös sähköpääkeskuksen uusimisesta ei ollut omiaan tuottamaan joillekin osakkeenomistajille epäoikeutettua etua toisen osakkeenomistajan kustannuksella eikä ollut siten rikkonut osakkeenomistajien keskinäistä yhdenvertaisuutta. Vastaavin perustein kuin ikkunoiden osalta oli todettu asunto-osakeyhtiön päätös ei rikkonut myöskään tältä osin osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta eikä ollut muutoinkaan asunto-osakeyhtiölain vastainen. Perusteita yhtiökokouksen päätöksen kumoamiselle tai toteamiselle mitättömäksi ei ollut. Maalausurakasta oli voitu päättää yhtiökokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä. Kysymys oli ollut osaksi kunnossapidoksi ja osaksi uudistukseksi katsottavista töistä. Maalaustyöt olivat koskeneet asunto-osakeyhtiön hallinnassa olevia tiloja. Töiden ei voitu katsoa tuottaneen kenellekään osakkeenomistajalle epäoikeutettua etua toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Perusteita yhtiökokousten päätösten kumoamiselle tai sen julistamiselle mitättömäksi ei tälläkään perusteella ollut. Xkiinteistöt Oy ei näyttänyt, että kokouskutsua koskevia säännöksiä tai määräyksiä olisi rikottu. Näin ollen ylimääräisen yhtiökokouksen päätös ei ollut tällä perusteella mitätön. (Vailla lainvoimaa 14.5.2019)

13.5.2019 16.11

Kuluttajariitalautakunnassa käsitellyssä tapauksessa oli jäänyt epäselväksi, oliko sopimus asianajopalvelusta syntynyt puhelinkeskustelussa 20.10.2014 vai vasta osapuolten henkilökohtaisessa neuvottelussa 5.12.2014. Tällä epäselvyydellä ei ollut asiassa ratkaisevaa merkitystä, sillä etämyyntiä koskevat säännökset eivät etämyyntijärjestelmän puuttuessa tulleet asiassa sovellettavaksi siinäkään tapauksessa, että sopimus toimeksiannosta olisi syntynyt jo puhelinkeskustelussa. Kuluttajalla ei siten ollut oikeutta peruuttaa sopimusta etämyyntisäännösten perusteella. Lautakunta ei suosittanut hyvitystä asiassa.

10.5.2019 16.00

Sähköisiin julkaisuihin ja e-kirjoihin sovellettava arvonlisäverokanta alenee 24 %:sta 10 %:iin 1. heinäkuuta 2019. Sähköisillä julkaisuilla tarkoitetaan sähköisiä kirjoja ja äänikirjoja sekä sähköisiä sanoma- ja aikakauslehtiä. Ennen muutosta ainoastaan fyysisellä alustalla oleviin julkaisuihin on voitu soveltaa alennettua verokantaa.

6.5.2019 11.20

Kun A ja B olivat tehneet sopimuksen, osapuolten välillä ei väitettykään vallinneen epätasapainoa. Sopimusvelvoite oli kuitenkin siirtynyt B:n kuolinpesän vastattavaksi, kun A oli tappanut B:n. B:n kuolinpesässä on kolme osakasta, jotka ovat syntyneet vuosina 2006, 2012 ja 2014. Lasten mahdollisuudet saada vanhemmiltaan elatusta heikkenivät olennaisesti A:n tapettua heidän äitinsä, varsinkin kun tämä on isä kahdelle lapsista. Siten A oli yhtäältä rikoksellaan aiheuttanut tilanteen, jossa hänen alkuperäisen sopimuskumppaninsa tilalle oli tullut tämän kolme alaikäistä lasta. Toisaalta hän oli samalla teolla merkittävästi heikentänyt sopimusosapuoleksi tulleen kuolinpesän osakkaiden taloudellista asemaa. Näin menetellessään A oli täytettyään omat sopimusvelvoitteensa omilla toimillaan, jotka eivät liittyneet A:n ja B:n väliseen sopimukseen, aiheuttanut sopimussuhteessa selvän epätasapainon. Tappaessaan sopimuskumppaninsa ja asettaessaan alaikäiset, osin hänestä riippuvaiset lapset vastaamaan hänen entisen puolisonsa sopimusvelvoitteesta A oli luopunut siitä perustellusta olettamasta, että oikeusjärjestys suojaa hänen odotustaan saada maksusuoritus tekemästään työstä. (Vailla lainvoimaa 6.5.2019)

30.4.2019 13.32

SDP:n Antti Rinne on parhaillaan tunnustelemassa hallituksen muodostamista. Hän lähetti kaikille eduskuntapuolueille kysymyksiä, joista saatujen vastausten perusteella SDP arvioi mahdollisia hallitusratkaisuja. Tarkastelen tässä yhteydessä kysymyksiä ja vastauksia vain työlainsäädäntöä koskevien kysymysten osalta.

29.4.2019 14.30

Vanhat eli ennen vuotta 2019 perustetut taloyhtiöt voivat siirtää osakeluettelonsa huoneistotietojärjestelmään 1. tokokuuta 2019 lähtien toimittamalla siirrettävät tiedot Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun lomakkeella. Osakeluettelon siirto huoneistotietojärjestelmään on taloyhtiölle kuitenkin huomattavasti helpompaa loppuvuodesta 2019 alkaen. Silloin taloyhtiöille tarjotaan siirtoa varten sähköinen palvelu. Siirto on taloyhtiölle maksuton, kun se tehdään vuoden 2022 loppuun mennessä. 

24.4.2019 8.00

Verotusta toimitettaessa noudatettavia periaatteita ovat verotuksen tasapuolisuus, asian selvittämisvelvollisuus, luottamuksensuoja, päätösten perusteleminen ja asianosaisten kuuleminen. Hallintolain säännökset täydentävät ja täsmentävät verotusmenettelystä annetun lain säännöksiä. Hallintolaissa on säännökset muun muassa esteellisyydestä, oikaisuvaatimusmenettelystä ja päätösten sekä muiden asiakirjojen tiedoksiannosta. Verohallinnon ohjeessa kerrotaan, mitä periaatteita verotusta toimitettaessa noudatetaan.

23.4.2019 9.30

Jakamistaloustyöryhmän loppuraportissa käsitellään jakamistaloudessa tehtävään työhön, työsuojeluun, kilpailuoikeuden soveltamiseen itsensätyöllistäjiin, verotukseen ja lyhytaikaisen majoitustoimintaan liittyviä haasteita ja pohditaan keinoja, miten haasteita voitaisiin lyhyellä tai pidemmällä tähtäimellä ratkaista. TEM:n johtaman työryhmän tehtävänä ei ollut laatia yksityiskohtaisia säädösmuutosehdotuksia.

12.4.2019 11.36

Lainvalmistelun laadusta on keskusteltu parin viime vuoden aikana lähes kyllästymiseen asti. Sipilän hallituksen lippulaivahankkeeksi nousseen SOTE-uudistuksen kariutuminen keväällä 2019 tuntuu aiheuttaneen suorastaan kansallisen trauman ja epätoivon: eivätkö poliitikot ikinä onnistu saamaan lainvalmistelua kuntoon? Asiaa pohtivat professori Anssi Keinänen ja yliopistotutkija Harriet Lonka Edilexin Vierashuoneessa.

11.4.2019 11.30

Verovuonna 2020 yhteisöillä ei ole enää pääsääntöisesti muun toiminnan eli henkilökohtaista tulolähdettä. Yhteisön harjoittamaan kaikkeen toimintaan sovelletaan elinkeinoverolain säännöksiä maataloutta lukuun ottamatta. Tulolähdejaon muutos laajentaa mahdollisuuksia tappion tasaamiseen yhteisöillä, jolla on nykyisin sekä muun toiminnan että elinkeinotoiminnan tulolähteet. Lisäksi mahdollisuus konserniavustuksen käyttämiseen laajenee. Nykyisin muun toiminnan tulolähteeseen kuuluva varallisuus luetaan jatkossa uuteen muun omaisuuden omaisuuslajiin, johon liittyy osakkeiden ja yhtiöosuuksien luovutustappioiden vähennyskelpoisuuden rajoituksia.

11.4.2019 6.34

Eduskunta päätti vaalikauden 10. huhtikuuta. Eduskuntavaalit pidetään 14.4.2019 ja vaaleissa valittujen kansanedustajien työ käynnistyy 24.4. puhemiesten vaaleilla. Valtiopäivien avajaiset pidetään torstaina 25.4. Menneellä vaalikaudella 42 hallituksen esitystä raukesi. Lista niistä ohessa.

9.4.2019 10.00

Verotuskäytännössä virtuaalivaluutan luovutukseen ei ole sovellettu luovutusvoittoa koskevia säännöksiä. Ratkaisussa KHO 2019:42 katsottiin verotuskäytännön mukaisesta tulkintalinjasta poiketen, että virtuaalivaluutan luovutukseen sovelletaan luovutusvoittoa koskevia säännöksiä. Tämä merkitsee sitä, että virtuaalivaluutan luovutuksesta saatu voitto voidaan laskea hankintameno-olettamaa soveltaen ja luovutuksesta aiheutuva tappio on vähennyskelpoinen luovutustappiona.

4.4.2019 10.45

Verohallinnon ohjeessa käsitellään kiinteistöverolain (654/1992) soveltamista. Ohje korvaa samannimisen 12.3.2018 annetun ohjeen. Ohjetta on päivitetty vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä.

3.4.2019 10.03

Käräjätuomari oli puheenjohtajana Helsingin käräjäoikeuden rikosasiassa R 17/74 määrännyt asianomistajien nimet ja muut tunnistetiedot salassa pidettäviksi. Tästä huolimatta seitsemän asianomistajan salassa pidettäviä nimitietoja oli jäänyt näkyviin käräjäoikeuden tuomion kappaleeseen, joka oli toimitettu tiedotusvälineiden edustajille. Helsingin hovioikeus tuomitsi keskiviikkona (3.4.) antamallaan ratkaisulla käräjätuomarin sakkorangaistukseen tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta. Oikeudenmukainen seuraamus käräjätuomarin syyksi luetusta teosta oli 25 päiväsakon suuruinen sakkorangaistus. Lisäksi valtio käräjätuomarin työnantajana velvoitettiin suorittamaan vaatimuksen esittäneille neljälle asianomistajalle korvausta kärsimyksestä kullekin vaaditut 1.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.4.2019, Ks. KKO:2020:83: HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu)

2.4.2019 11.50

Korkein oikeus käsitteli tuomiossaan KKO:2019:28 rajanvetoa koulutuskustannusten korvaamisesta sovitun ehdon ja kilpailukieltosopimuksen välillä. Kokonaisarvioinnissa korkeimman oikeuden enemmistö katsoi kyseessä olevan sopimisen koulutuskustannusten korvaamisesta. Lopputuloksena korkein oikeus totesi ehdon kuitenkin olevan kohtuuton ja se jätettiin ottamatta huomioon.

1.4.2019 12.52

Valvontalautakunta oli katsonut A:n menetelleen tapaohjeiden kohtien 3.5 ja 4.1 vastaisesti, kun hän oli käyttänyt yhden päämiehensä puolesta tekijänoikeuslain 60 a §:n perusteella markkinaoikeuteen tekemällään hakemuksella saamansa teleliittymän haltijatietoja hyväkseen myös toisten päämiestensä asian ajamisessa. Valvontalautakunnan mukaan tekijänoikeuslain 60 a §:n mukainen lupa oli yksittäistapauksellinen ja yhteystietojen luovutus oli sidottu tekijänoikeuden haltijana olevan hakijan oikeuksien loukkaamiseen. A:n oli katsottu menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti käyttäessään yhteystietoja tekijänoikeuslaissa ja markkinaoikeuden ratkaisussa määrätyn vastaisesti. A:n ei katsottu rikkoneen asianajajan salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta tai henkilötietolakia. Hovioikeus totesi kuitenkin, että A:n menettelyn johdosta markkinaoikeus ei voinut arvioida, olisiko yhteystietoja määrätty luovutettavaksi merkittävyyskynnyksen ylittymisen vuoksi A:n niiden päämiesten osalta, jotka eivät olleet olleet asiassa hakijoina. Valvontalautakunta oli voinut sille kuuluvan harkintavallan puitteissa päätyä tulkintaan, jonka mukaan asianajajan lojaalisuusvelvoite päämiestään kohtaan tai velvollisuus välttää tarpeettomien kustannusten aiheuttamista myös vastapuolelle eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin, ja että A oli valvontalautakunnan ratkaisusta ilmenevillä perusteilla menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019)