Uutisten vuosihakemisto, Siviilioikeus 2020
Siviilioikeus 2019 Siviilioikeus 2021
- Uutiset
31.12.2020 15.30
Asuntoaan sotkenut ja sinne jätettä pitkän ajan kuluessa kerännyt vuokralainen tuomittiin törkeästä vahingonteosta 1 v 6 kk vankeusrangaistukseen - hovioikeus kohtuullisti vakuutusyhtiölle maksettavaa korvausta yhdellä viidesosallaAsianomistajille aiheutuneen vahingon määrä oli ollut yhteensä noin 124.000 euroa. KO oli alentanut yhtiön vakuutuskorvauksen suorittamiseen perustuvaa vastaajan korvausvelvollisuutta yhdellä kolmasosalla. HO katsoi, että vaikka asiassa todettu KKO:n ratkaisu 1989:70 ja viitatut kannanotot oikeuskirjallisuudessa koskevat vahingonkorvauksen sovittelua VahLn 2 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella ja erityisesti vahingonaiheuttajan ja vakuutusyhtiön välisten varallisuuserojen merkitystä sovitteluperusteena, todettu tulee ottaa huomioon myös arvioitaessa vahingonkorvauksen sovittelua VahL 2 luvun 3 §:n perusteella ja arvioitaessa korvauksen määrää. Siten pelkästään vakuutuksen olemassaolo ja vakuutusyhtiön varallisuusasema eivät yksinään puoltaneet vahingonkorvauksen määrän sovittelua enemmän kuin KO oli harkinnut kohtuulliseksi taloyhtiön osalta. Vastaaja oli vastauksessaan arvioinut käsillä olevaa asiaa VahL 2 luvun 1 §:n 2 momentin säännöksen perusteella. HO katsoi, ettei asiaa tullut arvioida edellä todetusta poiketen myöskään siinä tapauksessa, että vahingonkorvauksen määrän sovittelua olisi harkittu viimeksi mainitun säännöksen nojalla. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan vakuutusyhtiölle KO:n tuomitseman määrän (26.501,20 euroa) asemesta 31.801,44 euroa KO:n tuomitsemine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 31.12.2020) - Uutiset
31.12.2020 14.20
KHO: Maahanmuuttovirasto ei ollut lainkaan arvioinut Suomea sitovan Turkin ja Euroopan talousyhteisön välisen assosiaatiosopimuksen sekä siihen liittyvän assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 määräysten ja niiden tulkintaa koskevan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön merkitystä oleskelulupa-asiassaUlkomaalaisasia – Oleskelulupa – Perheenjäsen – Hallinnon lainalaisuusvaatimus – Viranomaisen selvittämisvelvollisuus – Turkin tasavallan ja Euroopan talousyhteisön välinen assosiaatiosopimus – Assosiaationeuvoston päätös – Unionia sitova kansainvälinen sopimus – Välitön oikeusvaikutus – Lailliset työmarkkinat – Asian palauttaminen Maahanmuuttovirastolle - Uutiset
31.12.2020 13.13
Tietosuojavaltuutetun toimisto: Henkilötietojen siirroille Britanniaan lisäaika brexit-siirtymäkauden päättymisen jälkeenEU ja Iso-Britannia ovat sopineet kauppa- ja yhteistyösopimuksessaan neljän kuukauden lisäajasta, jonka aikana rekisterinpitäjät ja henkilötietojen käsittelijät voivat edelleen siirtää henkilötietoja Britanniaan. Lisäaikaa voidaan jatkaa kahdella kuukaudella, ellei jompikumpi osapuoli vastusta pidennystä. Henkilötietojen siirrot EU:n ja ETA-alueen sekä Britannian välillä voivat siis jatkua nykyisellään lisäajan päättymiseen asti. - Uutiset
31.12.2020 11.40
Tammikuussa 2021 voimaan tulevia uusia säädöksiä ja säädösmuutoksiaTammikuun 2021 muutoksia ovat muun muassa:
- Sakon muuntorangaistuksen käyttöä laajennetaan
- Koronaepidemian takia työlainsäädäntöön tehdyt tilapäiset muutokset päättyvät
- Väliaikaiset laajennukset lomautettujen ja yrittäjien työttömyysetuuteen jatkuvat
- Kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta tehostuu
- Listaamattomien yhtiöiden henkilöstöantien verotus uudistuu
- Muutoksia maakuntajakoihin
- Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa korotetaan
- Korkeakoulujen uusi rahoitusmalli käyttöön
- Maaseudun yritysten väliaikaista tukea jatketaan kesäkuulle
- Kela järjestää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon
- Muutoksia rakennusten paloturvallisuusmääräyksiin
- Henkilöautojen romutuspalkkiota ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukea voi hakea
- Uusi tieliikennelaki täydentyy - Uutiset
31.12.2020 9.36
KHO: Yleinen etu edellytti, että kansalaisuutta koskevan virheellisen merkinnän tekeminen väestötietojärjestelmään ei sellaisenaan voinut olla perusteena kansalaisuudelleA:n kansalaisuutta koskevan tiedon virheellisyys väestötietojärjestelmässä oli ollut ilmeinen ja johtunut siitä, ettei viranomaisilla ollut ollut tietoa hänen syntyessään saamasta Irlannin kansalaisuudesta. A:n subjektiiviselle käsitykselle omasta kansalaisuusasemastaan ei voitu näissä olosuhteissa antaa oikeudellista suojaa. A:n asemaa Suomen kansalaisena ei voitu pitää myöskään muulla perusteella vakiintuneena. Maahanmuuttovirasto oli voinut päättää, että A:ta tulee pitää Suomessa Irlannin kansalaisena. - Uutiset
30.12.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Vahingonkorvauslain mukainen kärsimyskorvaus työsyrjinnästä - KKO:2020:97Työoikeudellisia korvausseuraamuksia määrätään useiden eri lakien perusteella. Korvaukset ovat myös erityyppisiä ja erinimisiä. Esimerkiksi laittoman työsopimuksen päättämisen yhteydessä loukatulla työntekijällä voi olla TSL 12:2:n mukaisen asteikkokorvauksen lisäksi tai yksinomaan oikeus YTL 62 §:ssä säädettyyn hyvitykseen, Tasa-arvoL 11 §:n mukaiseen hyvitykseen syrjinnän kiellon rikkomisesta tai hyvitykseen YVL 8 §:ssä säädetyn syrjinnän kiellon rikkomisesta. Nämä kaikki tuomitaan aineettomasta loukkauksesta. Korkeimman oikeuden uudessa tuomiossa kyse oli siitä, miten työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus otetaan huomioon arvioitaessa vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista oikeutta korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, kun työntekijää oli syrjitty rangaistavaksi säädetyllä teolla. Tästä ei ole olemassa säännöstä. - Uutiset
30.12.2020 10.30
Apulaisoikeusasiamies: Turvakielto ja kanta.fi palveluKantelija arvosteli noudatettua käytäntöä, jonka mukaan hän ei huoltajana pääse katsomaan tyttärensä tietoja Omakannassa, koska lapsen äidillä on turvakielto. Kantelun mukaan lapsen vanhemmilla on yhteishuoltajuus, eikä turvakielto koske kantelijaa. Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan pitävänsä ongelmallisena sitä, että tietojärjestelmissä olevat puutteet rajoittavat Omakannan puolesta-asiointia ja tätä kautta rajoittavat toisen huoltajan oikeutta terveystietojen saantiin. Apulaisoikeusasiamies on saattanut asiassa (kohdassa 3.3) esittämänsä käsityksen järjestelmien kehittämisen ja viranomaisten yhteistyön tärkeydestä Kelan, THL:n ja Digi- ja väestötietoviraston tietoon. - Uutiset
30.12.2020 9.27
KHO:n ratkaisu peltojen vettymishaittojen korvaamisestaKHO katsoi muun muassa, että kysymyksessä saattoi olla sellainen edunmenetys, jota ei ollut selvitetty ja otettu huomioon määrättäessä korvauksia lupaa myönnettäessä tiedossa olevista vahingoista, haitoista ja edunmenetyksistä vesilain (264/1961) 11 luvun 8 §:n 1 momentin nojalla. Kysymyksessä oli mahdollisesti näiltä osin sellainen ennakoimaton vahinko, joka poikkesi olennaisesti siitä, mitä lupapäätöksessä oli arvioitu. Korvausasia oli näiltä osin palautettava aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
30.12.2020 8.30
SAS Institute: Digitaaliset maksupetokset rajussa kasvussa pandemian aikana – älä jaa ruutukaappauksia maksutiedoistaTutkimusyhtiö Javelin Strategy & Researchin ja analytiikkayrityksen SASin tekemään tutkimukseen haastateltu maksukorttitoimijan edustaja paljastaa, että globaalissa yhtiössä maksupetosyritykset kasvoivat joulukuun 2019 ja syyskuun 2020 välillä lähes 35 prosenttia. SASin asiantuntijan mukaan rikolliset hyödyntävät nyt erityisesti hybridimetodeja, joista yksi yleinen esimerkki on tavaran nouto liikkeestä väärennetyllä verkkokaupan ostokuitilla. - Uutiset
30.12.2020 8.06
Komission yhteenveto ja EK:n muistio EU:n ja Ison-Britannian kauppa- ja yhteistyösuhteistaJouluaattona saavutettu EU:n ja Ison-Britannian välinen kauppa- ja yhteistyösopimus on poikkeuksellinen. Sopimustulos on laiha, jos sitä verrataan nykytilanteeseen, Britannian kuulumiseen EU:n sisämarkkinoille ja tulliliittoon. Jos taas vertailukohtana on EU:n solmimat muut vapaakauppasopimukset, niin kyseessä on yksi kunnianhimoisimmista, ellei kunnianhimoisin sopimus, kirjoittavat Janica Ylikarjula ja Saila Turtiainen EK:sta. - Uutiset
29.12.2020 15.30
Vuokralainen ei voinut olettaa vuokrasopimuksen jatkuvan ilman uutta kirjallista sopimusta määräajan päättymisen jälkeenAsiassa oli ollut riidatonta, että osapuolten välinen vuokrasopimus oli sovittu määräaikaisena päättymään 31.3.2020. Riidanalaiseksi asiassa oli jäänyt se, oliko vuokralaisella voinut olla perustellusti oikeus olettaa vuokrasopimuksen jatkuvan ilman uutta kirjallista sopimusta määräajan päättymisen jälkeen. KO oli vahvistanut huoneistoa koskevan määräaikaisen vuokrasopimuksen päättyneeksi 31.3.2020 ja velvoittanut vuokralaisen heti häädön uhalla muuttamaan pois hallitsemastaan huoneistosta, ja jättämään se vuokranaantajan vapaaseen hallintaan. Vuokralainen oli velvoitettu suorittamaan vuokranantajalle oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluina 1 070 euroa viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt vuokralaiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 29.12.2020) - Uutiset
29.12.2020 15.00
Finanssiala: Tunnistusvälineet kuntoon – vuodenvaihteen jälkeen pienikin verkko-ostos saattaa vaatia pankkitunnuksiaVuodenvaihteen jälkeen kannattaa vahvaa tunnistusvälinettä, käytännössä pankkitunnuksia, pitää aina mukanaan. Tammikuun alussa päättyy toisen maksupalveludirektiivin (PSD2) korttimaksamisen tunnistautumisen siirtymäaika, ja vahvan tunnistamisen vaatimus koskee sen jälkeen kaikkea sähköisesti tapahtuvaa maksamista. Vahvan tunnistautumisen tarkoituksena on parantaa maksupalveluiden turvallisuutta ja siten kuluttajansuojaa. - Uutiset
29.12.2020 14.06
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.2021Korkolain mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2021 on 0,0 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on siten 7,0 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). - Uutiset
29.12.2020 9.30
Selvitys: Ylivelkaantuminen on lisääntynyt kaikilla tilastomittareillaYlivelkaantuminen on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt kaikilla selvityksessä käytetyillä objektiivisilla mittareilla. Asia ilmenee Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin selvityksestä. ”Katsaus viime vuosien ylivelkaantumiskehitykseen” -selvityksessä koottiin ja analysoitiin olemassa olevaa tilastotietoa kuluttajaluotoista ja ylivelkaantumisesta. Ylivelkaantumisesta luotiin myös kirjallisuuteen perustuen mahdollisimman ajantasainen tietopohja. - Uutiset
28.12.2020 9.24
KHO:n ratkaisut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivallasta tutkia yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemä hakemus syrjinnän kieltämisestä hedelmöityshoidossa ja hallintolainkäyttölain mukaisen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvoitteen soveltamisesta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaanKHO:2020:159 ja KHO:2020:160. - Uutiset
28.12.2020 9.00
Hovioikeus: Silmän pysyvä sokeutuminen oli aiheutettu törkeästä huolimattomuudesta - kosmeettisesta haitasta tuomittu vahingonkorvaus alennettiin 4 000 euroonVuonna 2003 syntynyt nainen oli lyönyt pikaruokaravintolan edustalla nuorta miestä kädellä voimakkaasti kasvoihin niin, että miehen pää oli lyönnin voimasta osunut seinään. Lyönti oli aiheuttanut vasempaan silmään vakavan silmävamman, jonka vuoksi silmä oli sokeutunut pysyvästi. HO päätyi näyttöä arvioituaan samaan johtopäätökseen syyksilukemisen osalta kuin KO. Asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä naisen syyllisyydestä tekoon. Mainitsemillaan lisäyksillä HO katsoi kuten KO, että miehen silmän pysyvä sokeutuminen oli aiheutettu törkeästä huolimattomuudesta. HO hyväksyi KO:n kivusta, särystä ja pysyvästä haitasta tuomitseman korvauksen. Vahingonkorvaus kosmeettisesta haitasta alennettiin KO:n tuomitsemasta 9.000 eurosta 4.000 euroon. (Vailla lainvoimaa 28.12.2020) - Uutiset
23.12.2020 16.00
Pesänselvittäjän ja -jakajan määräämisestä tehty päätös poistettiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteenAsiassa oli selvitetty, että määräpäivä kantelijan lausuman toimittamiselle oli ollut 1.7.2020 ja että hän oli toimittanut lausumansa käräjäoikeudelle määräajassa 30.6.2020. Päätös asiassa oli annettu 2.7.2020. HO totesi, ettei lausuma ollut ollut käytettävissä asiaa ratkaistaessa, vaikka kantelija oli toimittanut lausumansa käräjäoikeuteen määräajassa. Näin ollen lainvoiman saaneessa päätöksessä oli OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe. Kantelijan lausumassaan esittämä väite pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi esitetyn henkilön esteellisyydestä ei ollut ollut asian ratkaisemisen kannalta selvästi merkityksetön, ja sillä voitiin otaksua olleen vaikutusta ratkaisun lopputulokseen. Päätös oli tehdystä kantelusta poistettava. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
23.12.2020 14.16
Käräjäoikeus hylkäsi Malmin lentokenttäyhdistyksen kanteen ja vahvisti kentän vuokrasopimuksen päättyneeksi 31.12.2019Malmin lentokenttäyhdistys ry:n velvoitettiin välittömästi häädön uhalla jättämään Helsingin kaupungin vapaaseen hallintaan Helsingin kaupungin 38. kaupunginosassa (Malmi) sijaitseva noin 39.3 hehtaarin alue (Malmin lentokenttä), joka sijaitsee tiloista 91-429-8-250. 91-429- 8-621, 91-429-8-663, 91-429-5-270, 91-429-10-110, 91-429-5-113, 91- 418-1-59,91 -406-1-1.91 -406-1-15, 91-418-6-146 ja 91 -406-1 -5 muodostetulla alueella. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
23.12.2020 13.12
Hovioikeus: 46 vuotta vanhan talon salainen virhe oli niin olennainen, että ostajilla oli oikeus purkaa kauppaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko kaupan kohteessa ollut MK 2 luvun 17 §:n 1 momentin 5 kohdan mukainen salainen laatuvirhe ja olivatko ostajat siinä tapauksessa täyttäneet saman luvun 22 §:n 1 momentissa säädetyn ennakkotarkastusvelvollisuutensa. Lisäksi oli arvioitava, oliko laatuvirhe ollut niin olennainen, että edellytykset kaupan purulle olivat olemassa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset kohteesta saatujen tietojen ja ostajien selonottovelvollisuuden osalta. HO katsoi salaisen virheen olleen niin olennainen, että ostajilla oli oikeus purkaa kauppa. KO.n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
23.12.2020 11.00
Korvausvaatimukset näkökyvyn heikentymisestä hylättiinAsiassa oli jäänyt näyttämättä, että kantajalle tehty jälkikaihidiagnoosi olisi ollut virheellinen tai että laseroinnilla olisi aiheutettu kantajan näkökyvyn heikentymistä tai näkökyvyn heikkeneminen olisi aiheutunut tehdystä toimenpiteestä. Asiassa lausutuin perustein kantajan Potilasvakuutuskeskukseen kohdistettu kanne oli hylättävä. Näyttämättä oli myös jäänyt, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymän työntekijä olisi toiminut virheellisesti tai laiminlyönyt tehtäviään. Näin ollen perustetta vahingonkorvausvelvollisuudelle ei ollut ja kantajan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kohdistama kanne oli hylättävä. Kantaja oli velvoitettu korvamaan Potilasvakuutuskeskukselle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 4.758,80 euroa korkolain 4 § :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen. Lisäksi kantaja oli velvoitettu korvaamaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle korvauksena oikeudenkäyntikuluista 13.105,30 euroa viivästyskorkoineen. - Uutiset
23.12.2020 10.30
Aluehallintovirasto selvitti valvontahankkeessaan velallisten maksujen käsittelyä perintätoimistoissaEtelä-Suomen aluehallintovirasto selvitti perintätoimistojen toimintatapoja tapauksissa, joissa velallinen on maksanut vahingossa liikaa tai suorittanut maksun puutteellisin viitetiedoin. Näitä suorituksia koskevat toimintatavat olivat suurella osalla perintätoimistoja pääosin kunnossa, mutta merkittäviä puutteitakin havaittiin. - Uutiset
23.12.2020 8.27
Hovioikeuden tuomio vakuutusten kilpailuttamista koskevassa toimeksiantoriidassaValittajayhtiö A ja yhtiö B olivat 23.1.2017 tehneet toimeksiantosopimuksen vakuutusten kilpailuttamisesta. Asiassa oli pääkäsittelyn toimittamisen osalta HO:ssa kysymys KO:n tekemien johtopäätösten tarkastamisesta ja sellaisesta oikeudellisesta arvioinnista, joka ei HO:n harkinnan mukaan edellyttänyt pääkäsittelyn toimittamista. HO katsoi, ettei pääkäsittelyä ollut tarpeen toimittaa todistelun uudelleen vastaanottamiseksi. Myöskään asian laatu ja merkitys asianosaisille eivät edellyttäneet pääkäsittelyn toimittamista. Pääasian osalta asiassa oli kysymys siitä, oliko B:n valittajalle tekemä vakuutusvertailu sopimuksen ja lain sekä sen nojalla annettujen Finanssivalvonnan määräysten mukainen ja toissijaisesti siitä, oliko valittaja velvollinen maksamaan B:n palkkiolle arvonlisäveroa. HO katsoi, että vakuutusvertailu oli sisältänyt kaikki valittajan vakuutustarpeen arvioinnin ja vakuutuksen valitsemisen kannalta tarpeelliset tiedot ja tiedot oli esitetty selkeästi ja täsmällisesti ymmärrettävällä tavalla. Valittaja oli siten velvollinen maksamaan B:lle sopimuksen mukaisen palkkion. Koska toimeksiantosopimuksessa ei ollut sovittu palkkion arvonlisäverosta eikä asiassa ollut näytetty, että siitä olisi muutoinkaan olisi kirjallisesti sovittu, HO katsoi, ettei valittaja ollut velvollinen maksamaan B:lle palkkiolle vaadittua arvonlisäveroa. Näin ollen B:n vaatimukset arvonlisäveron osalta oli hylättävä. Valittaja Oy:n B Oy:lle maksettavaksi tuomittu erääntynyt laskusaatava alennettiin 6 745 euroksi. Korvaukselle oli maksettava KO:n tuomitsemaa viivästyskorkoa. Valittaja Oy:n B Oy:lle maksettavaksi tuomittu toisen vuoden palkkio alennettiin 6 745 euroksi. Muilta osin KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
22.12.2020 15.00
KHO kansalaisuusasiassa: Hakemusta ei voitu hylätä sillä perusteella ettei muutoksenhakijan henkilöllisyyttä ollut luotettavasti selvitettyKansalaisuusasia – Henkilöllisyyden luotettava selvittäminen – Kokonaisharkinta – Nimenmuutos – Henkilöllisyys - Uutiset
22.12.2020 12.00
Liikennevahinkolautakunta: Kuljettajan palkan korvaaminen vuonna 2021Liikennevahinkolautakunta on julkaissut soveltamisohjeen 5/2020. - Uutiset
21.12.2020 16.00
Hovioikeus: Kantaja vastaa siitä, että esitetyt vaatimukset ovat riittävän selviä siten, että niiden perusteella annettu yksipuolinen tuomio tarvittaessa voidaan panna täytäntöönSillä seikalla, että ulosottovirasto oli todennut, ettei korkoa voi yksipuolisen tuomion perusteella periä kuin 180 päivän osalta, ei ollut asian ratkaisun kannalta merkitystä. Vastaajan oikeusturva edellytti, että kantaja vastaa siitä, että kantajan esittämät vaatimukset ovat riittävän selviä siten, että niiden perusteella annettu yksipuolinen tuomio tarvittaessa voidaan panna täytäntöön. Velkojan valitus hylättiin. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 11.40
Hovioikeus arvioi lakiosan suuruutta: Tuliko ennakkoluovutukset arvostaa perintökaaren pääsäännöstä poikkeavalla tavalla testamentin tekoajankohdan mukaisesti?Hovioikeudessa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko vastaaja perinnönjaon moiteoikeudenkäynnissä kantajan vaatimuksia vastustaessaan voinut vedota siihen, että ennakkoluovutukset tuli arvostaa perintökaaren pääsäännöstä poikkeavalla tavalla testamentin tekoajankohdan mukaisesti. Pääasian osalta kysymys oli kantajan/valittajan lakiosan määräytymisessä keskeisesti siitä, minkä ajankohdan perusteella perittävän antamat kiinteistölahjat oli arvostettava ja mikä arvo niille oli lakiosalaskelmassa annettava. Hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, että ennakkoperinnöille ja suosiolahjoille oli lakiosalaskelmassa määrättävä se arvo, joka niillä vastaanotettaessa oli ollut. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 11.30
Hovioikeus: Potilaan ajanvaraushistoriatietoja ilman työtehtävistä johtuvaa perustetta katsellut syyllistyi henkilörekisteririkokseenVastaaja oli toimiessaan yhtiön toimipisteessä asiakaspalvelun palveluvastaavana, tahallaan tai ainakin törkeästä huolimattomuudesta käsitellyt yhtiön ylläpitämää asiakastietojärjestelmää vastoin henkilötietolain käyttötarkoitussidonnaisuutta siten, että hän oli saman päivän aikana katsonut tietojärjestelmästä kaksi kertaa A:n varaushistoriatietoja ilman työtehtävistä johtuvaa perustetta. Edellä kerrotulla menettelyllään vastaaja oli loukannut rekisteröityjen yksityisyyden suojaa. HO katsoi KO:n tavoin, että ajanvarausrekisteri sisältää potilastietoja, joita on sallittua käsitellä vain siinä laajuudessa kuin potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvien työtehtävät ja vastuut sitä edellyttävät. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 8.18
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu kosmeettisten valmisteiden pakkauksessa ja ulkopäällyksessä ilmoitettavista tiedoistaKosmeettisista valmisteista annetun asetuksen (EY) N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohtaa on tulkittava siten, että tiedon ”kosmeettisen valmisteen tarkoituksesta”, joka on kyseisen säännöksen nojalla ilmoitettava tällaisen valmisteen pakkauksessa ja ulkopäällysteessä, on oltava omiaan selvästi informoimaan kuluttajaa valmisteen käytöstä ja käyttötavasta sen varmistamiseksi, että kuluttaja voi käyttää valmistetta turvallisesti tavalla, joka ei aiheuta haittaa hänen terveydelleen, eikä se siis voi rajoittua pelkkään tietoon siitä, mitä valmisteen käytöllä tavoitellaan ja mistä säädetään kyseisen asetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on tarkistaa kyseessä olevan valmisteen ominaispiirteiden ja ominaisuuksien ja tavanomaisesti valistuneen sekä kohtuullisen tarkkaavaisen ja huolellisen keskivertokuluttajan odotusten perusteella, mikä on tiedon, joka pakkauksessa ja ulkopäällyksessä on tätä varten ilmoitettava, luonne ja laajuus, jotta valmistetta voidaan käyttää aiheuttamatta vaaraa ihmisten terveydelle. Asetuksen 19 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 kohdan d, f ja g alakohdassa tarkoitettuja tietoja, jotka koskevat kosmeettisen valmisteen käytössä noudatettavia erityisiä varotoimenpiteitä, kyseisen valmisteen tarkoitusta ja sen ainesosia, ei voida ilmoittaa yrityksen tuoteluettelossa, johon viitataan mainitun asetuksen liitteessä VII olevassa 1 kohdassa tarkoitetussa symbolissa, joka on kiinnitetty kyseisen valmisteen ulkopäällykseen tai pakkaukseen. - Uutiset
21.12.2020 7.13
Hovioikeus: Testamentti oli pätemätön sieluntoiminnan häiriön vuoksiTodistustaakka testamentin pätemättömyydestä oli siihen vetoavalla eli Pelastakaa Lapset ry:llä myötäpuolineen. Tuomiossa testaattorin B:n terveydentilasta, todistuslausekkeesta ja testamentintekotilaisuudesta esitetyn selvityksen perusteella hovioikeus katsoi, että Pelastakaa Lapset ry myötäpuolineen esitti asiassa riittävän näytön siitä, että B:ltä oli testamentin tekohetkellä puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Valittajilla oli näin ollen näyttövelvollisuus siitä, että B:n henkinen suorituskyky olisi testamentin tekohetkellä ollut hänen yleistä tasoaan parempi, mikä ei tullut asiassa näytetyksi. Tuomiossa mainituin lisäyksin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen ja katsoi, että B:n 16.8.2011 allekirjoittaman testamentin tekemiseen oli vaikuttanut sieluntoiminnan häiriö ja testamentti oli sen vuoksi pätemätön. (KKO:ssa; VL:2021-45) - Uutiset
18.12.2020 16.00
Käräjäoikeus ratkaisi lapsen huoltoa ja elatusta koskevan asian ennen vastaukselle asetetun määräajan päättymistä - hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteenTietoa määräajan pidennyksestä ei ollut välitetty asiaa käsitelleelle tuomarille eikä tietoa ollut myöskään kirjattu Tuomas-tietojärjestelmään. Asia oli tämän vuoksi ratkaistu sen jälkeen, kun alkuperäinen määräaika oli päättynyt 5.8.2020. Valittajaa ei ollut siten kuultu asiassa ja hän oli kärsinyt haittaa päätöksestä. KO:n päätös oli saavuttanut lainvoiman. KO:n päätös oli siten poistettava OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 13.00
Biopankkilain kokonaisuudistusta koskeva esitys lausuntokierroksella 28. helmikuuta 2021 saakkaUuden biopankkilain tavoitteena on vahvistaa näytteenantajan asemaa sekä mahdollistaa suostumusten ja muiden biopankkitoimintaa koskevien tahdonilmaisujen antaminen yhden palvelun kautta. Tarkoituksena on myös koota biopankkitoimintaa koskeva sääntely biopankkilakiin ja selkeyttää biopankkilain ja toisiolain suhdetta. - Uutiset
18.12.2020 9.25
Mainonnan eettinen neuvosto antoi kaksi huomautusta Instagram-mainonnastaMolemmissa tapauksissa markkinointi ei ollut tunnistettavissa markkinoinniksi ICC:n markkinoinnin perussääntöjen edellyttämällä tavalla. - Uutiset
18.12.2020 8.10
Hovioikeuskin hylkäsi jäisellä piha-alueella kaatuneen korvausvaatimuksetAsiassa lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ollut tullut näytetyksi, että valittajan nivelrikko olisi syy-yhteydessä 24.2.2016 tapahtuneeseen tapaturmaan. Mainitsemillaan ja KO:n muutoin lausumilla perusteilla HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Valittaja velvoitettiin korvaamaan vakuutusyhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 3.438 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 7.50
Hovioikeus: Millä tavalla yhteisvastuulliselle rikosperusteiselle velalle kertynyt viivästyskorkokertymä oli jaettavaPL ja RL oli 4.10.2000 tuomittu yhteisvastuullisesti korvaamaan Uudenmaan verovirastolle rikosperusteisena vahingonkorvauksena 56.608,07 euroa korkoineen sekä veroviraston oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudesta ja hovioikeudesta. L:ien keskinäistä vastuunjakoa ei ollut rikosasian käsittelyn yhteydessä vaadittu. Asiassa oli hovioikeudessa kyse siitä, millä tavalla yhteisvastuulliselle rikosperusteiselle velalle kertynyt viivästyskorkokertymä oli jaettava PL:n ja RL:n kesken. Keskinäistä vastuunjakoa ei ollut aikanaan vaadittu, eikä vastuunjakamista koskevaa kysymystä ollut siten ratkaistu oikeusvoimaisesti. Näin ollen asia oli voitu ottaa käsiteltäväksi tässä vaiheessa takautumissaatavaa koskevan kanteen yhteydessä RL:n esittämän väitteen johdosta. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 7.10
Laki valtiontakuusta covid-19-rokotteen vakuuttamiseksi tulee voimaan 1. tammikuuta 2021Covid-19 -rokotteiden vakuuttamisen turvaamiseksi on säädetty laki. Vakuutusturva varmistetaan myös Covid-19 -rokotteiden saajille. Tasavallan presidentti vahvisti lain valtiontakuusta covid-19-rokotteen vakuuttamiseksi torstaina (17.12.). - Uutiset
17.12.2020 16.00
Velallisen ei näytetty saaneen sovitusta 150.000 euron velasta 78.000 euroa käteissuorituksenaAsiassa oli ollut riidatonta, että velallinen oli allekirjoittanut velkakirjan, jonka mukaan hän oli velkaa velkojalle 150.000 euroa. KO:ssa oli ollut riitaa siitä, oliko velallinen saanut koko velan määrän eli myös käteissuorituksen 78.000 euroa ja oliko tällainen väite ylipäätään voinut menestyä. Toiseksi, jos väite menestyi, kyse oli ollut siitä, oliko saamatta jäänyt osuus rahoituspalkkiota ja oliko se kohtuullinen. KO oli katsonut jääneen näyttämättä, että velkoja oli järjestänyt rahoitusta 72.000 euroa enempää. Riidatonta oli ollut, että velallisen tekemät yhteensä 15.000 euron suoritukset yhdessä osatuomion kanssa kattoivat saatavasta 62.000 euroa. Näyttämättä oli myös jäänyt, että kyse olisi ollut rahoituspalkkiosta ja joka tapauksessa se olisi ollut määrältään kohtuuton. KO oli velvoittanut velallisen suorittamaan velkojalle velkakirjaan perustuvaa saatavaa 10.000 euroa viivästyskorkoineen. Asianosaiset olivat saaneet pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Velkoja vaati HO:ssa, että velallinen velvoitetaan suorittamaan hänelle KO:n tuomitseman määrän lisäksi 78.000 euroa viivästyskorkoineen 28.2.2018 lukien ja korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. Velallisen taloudellisista olosuhteista esitetyt seikat huomioon ottaen asiassa oli oikeusapulain 20 §:n 1 momentin mukaiset perusteet poistaa velallisen omavastuuosuus vaaditun mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 14.10
Unionin tuomioistuin: Unionin kansalainen voidaan luovuttaa kolmanteen valtioon vasta sen jälkeen, kun on kuultu jäsenvaltiota, jonka kansalaisuus hänellä onTässä yhteydessä kansalaisuusjäsenvaltion on saatava pyynnön vastaanottaneelta jäsenvaltiolta tieto kaikista luovuttamispyynnön yhteydessä ilmoitetuista oikeudellisista seikoista ja tosiseikoista ja sille on varattava kohtuullinen määräaika mahdollisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseksi kyseisestä henkilöstä. - Uutiset
17.12.2020 11.51
Hovioikeus hylkäsi Lapland Goldminers Oy:n hallituksen jäseniin kohdistuneen yli 2 miljoonan euron vahingonkorvausvaatimuksen - Uutiset
17.12.2020 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen hallinnan loukkauksesta ja vapautti omakotitaloon muuttaneen vastaajan käyttöhyödyn menettämisestä tuomituista vahingonkorvauksistaSyytteen mukaan vastaaja oli luvattomasti ottanut haltuunsa toisen hallinnassa olevan rakennuksen. Syytteen mukaan vastaaja oli muuttanut asumaan omakotitaloon, vaikka X:llä oli ollut siihen elinikäinen syytinkioikeus. Syytteen mukaan vastaaja oli ollut tietoinen syytinkioikeudesta. HO totesi, että vaikka vastaaja oli sinänsä ollut myöntämänsäkin mukaan ”tietoinen syytinkiasiasta”, tästä ei voitu vielä päätellä, että vastaaja olisi mieltänyt asian siten, että X:n syytinkioikeus edelleen estäisi häntä asumasta vuokralla kiinteistöllä ja remontoimasta sitä. Vastaaja oli voinut asiassa kuvatuissa olosuhteissa perustellusti pitää mahdollisena, että X oli edustajansa lähettämistä kirjeistä huolimatta aiemmin sitovasti luopunut syytinkioikeudestaan tai ainakin sallinut vuokralaisen asuvan kiinteistöllä sopimalla näistä seikoista kiinteistön uuden omistajan kanssa. Vastaajan tahallisuudesta jäi näissä olosuhteissa varteenotettava epäily, ja syyte oli tästä syystä hylättävä. Syytteen tullessa hylätyksi myös rikosperusteiset vahingonkorvausvaatimukset (14.950 euroa ja 5.952 euroa käyttöhyödyn menettämisestä) oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 10.29
Kuntainfo: Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat 1.1.2021Täysimääräisen elatustuen määrä on 1. tammikuuta 2021 lukien 167,35 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tuet nousevat 0,20 prosenttia. - Uutiset
17.12.2020 9.44
KKO: Kun arvioitiin työsyrjinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle kärsimyksestä tuomittavan korvauksen määrää, huomioon oli otettava hänelle samaan menettelyyn perustunut työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus siltä osin kuin työsopimuslain mukainen korvaus sisälsi korvausta aineettomasta vahingostaC:lle riita-asiassa yhdenvertaisuuslain nojalla maksettavaksi tuomitun hyvityksen ja TSL:n nojalla tuomitun aineettoman korvauksen määrä oli ollut yhteensä yli 10 000 euroa. KKO katsoi, että C:n henkilöön kohdistunut loukkaus oli tullut kokonaan hyvitetyksi hänelle riita-asiassa maksettavaksi tuomitulla korvauksella ja hyvityksellä. Näin ollen kärsimyskorvausta koskeva vaatimus oli hylättävä. HO:n tuomiota muutettiin siten, että A ja B vapautettiin velvollisuudesta maksaa C:lle korvausta loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä korkoineen. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. - Uutiset
17.12.2020 9.24
KKO: Kauppaedustajan lojaliteettivelvollisuuden vastainen menettely alensi edustussopimuksen päättämisestä maksettavan hyvityksen määrääPäämies oli irtisanonut kauppaedustussopimuksen. Kauppaedustaja oli pian edustussopimuksen päättymisen jälkeen esitellyt oman, päämiehen tuotteen kanssa kilpailevan koneensa, jonka kauppaedustaja oli kehittänyt ja valmistanut sopimussuhteen aikana ja jossa oli käytetty päämiehen hyödyllisyysmalleilla suojattuja teknisiä ratkaisuja.
Korkein oikeus katsoi, että kauppaedustaja oli omaa, päämiehen kanssa kilpailevaa toimintaansa valmistellessaan menetellyt sopimussuhteessa lojaliteettivelvollisuutensa vastaisesti. Kauppaedustajan lojaliteettivelvollisuuden vastaisen menettelyn sekä päämiehen liikevaihdon alentumisen perusteella kauppaedustajalle edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen maksettavan hyvityksen kohtuulliseksi määräksi katsottiin vain osa hyvityksen laskennallisesta määrästä. - Uutiset
17.12.2020 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti vastapuolen maksamaan oikeudenkäyntikuluja purkautuneelle yhtiölleA:n ja X:n valituksen vaatimuskohdan 5 johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, voitiinko omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal velvoittaa korvaamaan oikeudenkäyntikuluja A:n ohella myös purkautuneelle X Ky:lle. Lisäksi kysymys oli korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrästä sekä siitä, miltä osin hovioikeus voi tutkia A:n ja X:n oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa koskevan vaatimuksen. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 16.00
Koiran sijoitussopimus purettiinKoiran sijoitussopimus vahvistettiin kanteessa vaaditun mukaisesti puretuksi 4.11.2018 ja vastaajat velvoitettiin palauttamaan sopimuksen kohteena olevan koiran kantajalle. - Uutiset
16.12.2020 15.30
Hovioikeus: Kaupunki oli perusteettomasti irtisanonut lähihoitajan tämän sairauden vuoksi - ei ollut täyttänyt velvollisuuttaan selvittää mahdollisuudet sijoittaa työntekijä muuhun työhön irtisanomisen sijastaAsiassa oli riidatonta, että kantaja oli terveydentilansa vuoksi ollut kykenemätön lähihoitajan työhönsä. KO:n mainitsemin tavoin asiassa oli kysymys siitä, oliko kaupunki täyttänyt TSL 7 luvun 2 §:n 4 momentin mukaisen velvollisuutensa selvittää, olisiko työntekijän irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla hänet muuhun työhön. HO totesi kuten KO, että kaupungilla oli näyttötaakka siitä, ettei sillä ollut ollut kantajalle sopivaa työtä. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä ja muutoksilla HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei kaupunki ollut näyttänyt, ettei sillä olisi ollut tarjolla muuta työtä työntekijälle irtisanomisen sijasta. KO:n ratkaisua ei siten ollut syytä muuttaa siltä osin kuin se oli katsonut, että kaupunki oli perusteettomasti irtisanonut kantajan tämän sairauden vuoksi. HO hyväksyi KO:n ratkaisun siitä, että kaupunki oli syrjinyt työntekijää sairauden vuoksi. HO katsoi, että KO:n mainitsemat työntekijälle irtisanomisesta seuranneeseen työttömyyteen liittyvät aineettoman vahingon arviointiin vaikuttavat seikat olivat sellaisia, että ne tulivat katetuksi ennemmin työsopimuslain mukaisella korvauksella kuin yhdenvertaisuuslain mukaisella hyvityksellä. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 14.30
EU:n uusi kyberturvallisuusstrategia ja uudet säännötKomissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja esittelivät 16.12.2020 EU:n uuden kyberturvallisuusstrategian. Strategia liittyy kiinteästi tiedonantoon Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa sekä Euroopan elpymissuunnitelmaan ja EU:n turvallisuusunionistrategiaan. Sen avulla parannetaan Euroopan kollektiivista kykyä sietää kyberuhkia ja varmistetaan, että kuluttajat ja yritykset voivat saada täyden hyödyn luotettavista palveluista ja digitaalisista työkaluista. Oli kyse sitten eurooppalaisten käyttämistä verkkoon liitetyistä laitteista, sähköverkoista tai pankeista, lentokoneista, julkishallinnoista ja sairaaloista, heillä on oikeus käyttää niitä tietoisina siitä, että heidät on suojattu kyberuhilta. - Uutiset
16.12.2020 13.43
Luotonantajan verkkopalvelun käytön mahdollistavien tunnistevälineiden suhteen huolimattomasti toiminut oli velvollinen korvaamaan niiden avulla oikeudettomasti nostetut varat liitännäiskuluineenAsiassa todetuilla lisäyksillä ja muutoksella HO hyväksyi KO:n ratkaisun lopputuloksen. Valitus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 13.34
Lainsäädäntöhanke henkilötunnuksen muuttamisesta lausuntokierrokselle 14. tammikuuta 2021 asti – taustalla Vastaamon tietomurtoHenkilötunnuksen muuttamista koskevassa hankkeessa selvitetään ja valmistellaan tarpeelliset lainsäädäntömuutokset, jotka mahdollistaisivat henkilötunnuksen vaihtamisen nykyistä laajemmin. Valtiovarainministeriö on valmistellut lainsäädäntömuutosta koskevan luonnoksen hallituksen esitykseksi, joka on lausuntokierroksella 14.1.2021 asti. Sääntelymuutoksella pyritään mahdollistamaan henkilötunnuksen muuttaminen niissä tilanteissa, joissa henkilötunnuksia on joutunut sivullisten käsiin rikollisen toiminnan johdosta. Tarve arvioida henkilötunnuksen muuttamista koskevaa sääntelyä nousin esiin Psykiatriakeskus Vastaamon tietomurron yhteydessä. - Uutiset
16.12.2020 11.00
Oliko tapaamisoikeutta vaatinut mies erityisen läheinen henkilö 2-vuotiaalle lapselle - tapaamisoikeuden vahvistaminen olisi ollut selvästi vastoin lapsen etuaAsiassa oli sinänsä riidatonta, että hakija ja lapsen äiti olivat olleet parisuhteessa ennen lapsen syntymää 6.4.2018. Riidatonta oli niin ikään se, että osapuolet olivat aina lokakuuhun 2019 saakka olleet siinä uskossa, että hakija on lapsen isä. Lokakuussa 2019 oli selvinnyt, että suoritettujen isyystestien mukaan hakija ei ollut lapsen biologinen isä. KO oli todennut mm., että kysymys on 2-vuotiaasta lapsesta, jonka käsitys ajasta on heikko, eivätkä mielikuvat häntä tapaavista henkilöistä säily pitkään lapsen mielessä. Asiassa saadun selvityksen perusteella oli voitu todeta, että hakijan ja lapsen äidin suhde oli ollut katkonainen, eikä se ollut lapsen elinaikana sisältänyt muutamaa kuukautta pidempää yhtäjaksoista asumista samassa taloudessa. Hakija oli tavannut lasta säännöllisesti vuosina 2018 ja 2019, mutta hän ei ollut osallistunut lapsen hoitoon ja kasvatukseen tavalla, joka olisi muodostanut heidän välilleen lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattavan vakiintuneen suhteen. Hakijan ja lapsen äidin väliset konfliktit olivat saadun selvityksen perusteella niin vakavia ja vahingollisia, että tapaamisoikeuden vahvistaminen olisi vaarantanut lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen ja olisi näin ollen ollut selvästi vastoin lapsen etua. Asiassa mainituin perustein hakemus hylättiin. HO ei myöntänyt hakijalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 10.00
Oikeusasiamies: Kirjallisen varoituksen asianmukaisuus"Siihen, onko sananvapautta käytetty asianmukaisesti, liittyy tapauskohtaista tulkinnanvaraisuutta. Yhtä lailla tulkinnanvaraisuutta liittyy siihen, milloin työnantajan puuttuminen sananvapauden käyttöön on hyväksyttävää."