Uutisten vuosihakemisto, Siviilioikeus 2019
Siviilioikeus 2018 Siviilioikeus 2020
- Uutiset
31.12.2019 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajien syyllistyneen yrityssalaisuuden rikkomiseen - myös edellytykset yhteisösakon tuomitsemiselle olivat olemassaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko A (syytekohdassa 1 kuvatulla tavalla) oikeudettomasti ilmaissut C Oy:n yrityssalaisuuden ja oliko B (syytekohdassa 2 kuvatulla tavalla) oikeudettomasti käyttänyt tietoonsa saamaa yrityssalaisuutta D Oy:n liiketoiminnassa. Esikysymyksenä asiassa tuli arvioitavaksi, oliko tarjous hinnoittelutietoineen ollut C Oy:n yrityssalaisuus. Mikäli asiassa tuli näytetyksi, että A ja B olivat menetelleet syytteessä kerrotulla tavalla, asiassa oli kysymys myös rangaistuksen määräämisestä, vahingonkorvauksesta sekä yhteisösakon määräämisestä D Oy:lle. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 31.12.2019) - Uutiset
31.12.2019 12.35
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu todellisen vuosikoron ilmoittamisesta kulutusluottosopimuksessaKulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta annetun direktiivin 2008/48/EY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 2011/90/EU, 10 artiklan 2 kohdan g alakohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että todellista vuosikorkoa ei ilmaista kulutusluottosopimuksessa yhtenä ainoana korkokantana vaan vaihteluvälinä, jossa viitataan vähimmäis- ja enimmäiskorkokantaan. - Uutiset
31.12.2019 12.10
Hovioikeuden ratkaisu velkakirjaan perustuvasta saatavasta ja todistustaakasta yhtiökaupassaHovioikeus totesi muun muassa, että yleispätevää sääntöä todistustaakan jakautumisesta riita-asiassa ei ole. Lähtökohtana olisi, että asianosaisella on todistustaakka niistä seikoista, joista hänellä on myös väittämistaakka. Riita-asioiden näyttökynnyksen voidaan nykyisin katsoa olevan alempi kuin rikosasioissa syyksilukevalta tuomiolta edellytettävä, mutta toisaalta korkeampi kuin todennäköiset syyt. B:n väitettä siitä, että lainasitoumuksella oli tosiasiassa tarkoitus rahoittaa yhtiötä, tukivat kirjallisina todisteina esitetyt sopimus 6.12.2016, osapuolten tekemät laskelmat sekä EB:n sähköposti. Hovioikeus katsoi näiden asiakirjojen viittaavan vahvasti siihen, että A:n suorittamaa määrää ei tosiasiassa voitu pitää lainana eikä B ollut siten tarkoittanut sitoutua maksamaan sitä A:lle lainsopimuksen (Loan Agreement) 29.3.2017 sanamuodosta ja todistaja M:n kertomuksesta huolimatta. A ei esittänyt uskottavaa näyttöä siitä, että B olisi vastoin kiistämistään ja sen tueksi esitettyä selvitystä sitoutunut suorittamaan vaaditun lainan. Näin ollen kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 31.12.2019) - Uutiset
31.12.2019 11.50
Tammikuussa 2020 voimaan tulevia uusia säädöksiä ja säädösmuutoksiaTammikuun 2020 muutoksia ovat muun muassa:
- Oikeudenkäynti hallintoasioissa uudistuu
- Tuomioistuinten riippumattomuutta lujittava Tuomioistuinvirasto aloittaa toimintansa
- Vuoden 2020 alusta tulee voimaan uusi laki, joka edellyttää EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisilta ostajilta lupaa kiinteistökauppoihin Suomessa
- Osakesäästötilit käyttöön
- Tiedonhallintalaki tuo mukanaan uusia vaatimuksia viranomaisten tietojenkäsittelyyn
- Digi- ja väestötietovirasto aloittaa toimintansa
- Julkisten hankintojen sähköinen ilmoituskanava HILMA uudistuu
- Korkeakoulujen opiskelijavalintoihin uudistuksia
- Uusi museolaki voimaan
- Työaikalaki uudistuu
- Sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen määräytyminen muuttuu
- Ympäristö- ja vesilupia koskevat hakemusasiakirjat tulee toimittaa jatkossa viranomaiselle ensisijaisesti sähköisesti joko sähköpostilla tai asiointijärjestelmän kautta - Uutiset
31.12.2019 9.48
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu sähkön sisämarkkinoita koskevien säännösten ja julkisen palvelun velvoitteen tulkinnastaSähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY 3 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että tietyiltä sähköntuotantoyrityksiltä perittävää pakollista maksua viranomaisen hallinnoimien energiansäästö- ja energiatehokkuusohjelmien rahoittamiseksi ei ole pidettävä tämän säännöksen soveltamisalaan kuuluvana julkisen palvelun velvoitteena. - Uutiset
31.12.2019 8.00
Toisiolain mukaisista tietopyynnöistä aiheutuvasta työstä voi periä maksunSosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annettuun lakiin (toisiolaki) on tehty muutos, joka varmistaa, että toisiolain mukaisista tietopyynnöistä aiheutuvasta työstä voi periä maksun. Maksujen määrät on määritelty STM:n antamassa asetuksessa. Toisiolain mukaisista tietopyynnöistä päättää keskitetysti sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen, Findata. Lakimuutos tulee voimaan 1. tammikuuta 2020. - Uutiset
30.12.2019 15.13
Emeritusprofessori Seppo Koskinen: Kanneaikasääntelystä ja oikeuspaikan valinnanvapaudesta - lyhyt vastine OTT Jorma Saloheimon kirjoitukseen 30.12.2019Kanteen nostamisen määräajat eri työoikeudellisissa laeissa pitäisi olla selvät. Kun uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020, lain kanneaikasäännöksen osalta vallitsee valitettavaa epätietoisuutta. Kanteen nostajan tulee voida tietää esimerkiksi se, tuleeko työaikalakiin perustuvaa työaikavaatimusta koskeva kanne nostaa työaikalain mukaisesti, jos työajasta on määräys myös asianomaisen alan työehtosopimuksessa. Myös esimerkiksi sen tulisi olla selvää, minkä lain mukaan määräytyy työaikavaatimuksen kanneaika, jos työehtosopimuksessa on vain viittaus työaikalain noudattamiseen. Nyt näin ei ole. - Uutiset
30.12.2019 12.15
Hovioikeuden tuomio eläkkeelle jääneen toimitusjohtajan lisäeläkettä ja työnantajan omistaman Audin myyntiä koskevassa riidassaA:n työsuhde B ry:n toimitusjohtajana oli alkanut 15.2.1990. A oli jäänyt eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävästä 31.8.2012. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko A:n lisäeläkkeestä sovittu pätevästi suullisesti A:n väittämällä tavalla ja siihen liittyen oliko A:n palautettava B:n maksama syyskuun 2012 eläke 16.862,70 euroa. Mikäli A:n eläkkeestä katsottiin sovitun, asiassa tuli ratkaistavaksi kysymys eläkkeen määrästä sekä siitä, tuliko lisäeläkkeen määrää sovitella. Asiassa oli myös kysymys siitä, oliko A:lle maksetut tulospalkkiot 55.819 euroa, konsulttipalkkiot 79.353,45 euroa ja lisenssimaksut 14.760 euroa perusteettomia. Lisäksi asiassa oli kysymys B:n omistaman Audin myynnistä ja siitä, oliko A aiheuttanut B:lle vahinkoa sen myynnillä. Asiassa oli vielä myös kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.12.2019) - Uutiset
30.12.2019 11.30
OTT, työtuomioistuimen entinen presidentti (2011-2017) Jorma Saloheimo: Työaikasaatavien vanhentumisajat – kommentti Seppo KoskiselleEmeritusprofessori Seppo Koskinen on kirjoittanut Edilexin uutisissa 20.12.2019 julkaistun jutun korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaisista linjauksista työaikasaatavien vanhentumista koskevassa kysymyksessä. Kirjoituksen otsikko kuuluu: ”KKO 2018:10 ja TT 2019:91 – Nokittelu työaikavaatimusten kanneaikojen määräytymisen osalta jatkuu”. Koskisen mukaan korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaiset lähestymistavat työaikaa koskevien kanteiden määräajoille mahdollistavat ilmiselvän juristipelin ja osaltaan murentavat oikeusvaltioperiaatetta. Kirjoitus antaa aiheen pariin kommenttiin. Joudun kritisoimaan tapaa, jolla Koskinen käsittelee sinänsä tärkeää aihetta, samoin kuin hänen johtopäätöstään juristipelin avautumisesta. Itse substanssikysymykseen sovellettavista vanhentumissäännöksistä en puutu muuten kuin esittämällä lopuksi joitain näköaloja ongelman ratkaisemisesta uuden työaikalain (872/2019) tullessa voimaan 1.1.2020. - Uutiset
30.12.2019 10.10
Valtakunnanvoudinvirasto: Lakimuutos toi veloille lopullisen eräpäivästä laskettavan vanhentumisajanVuoden 2015 alusta tuli voimaan säännös velan lopullisesta vanhentumisesta, joka lasketaan velan erääntymisestä. Ensimmäiset velat vanhentuvat tällä perusteella lopullisesti 1. tammikuuta 2020. - Uutiset
27.12.2019 15.41
Tarjottimelle asetetun kahvimukin kaatuminen lentokoneessa - Unionin tuomioistuin tulkitsi Montrealin yleissopimuksen ”onnettomuuden” käsitettäEräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä Montrealissa 28.5.1999 tehdyn yleissopimuksen, jonka Euroopan yhteisö allekirjoitti 9.12.1999 ja joka hyväksyttiin Euroopan yhteisön puolesta 5.4.2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/539/EY, 17 artiklan 1 kappaletta on tulkittava siten, että tässä määräyksessä tarkoitettu ”onnettomuuden” käsite kattaa kaikki lentokoneessa tapahtuvat tilanteet, joissa matkustajapalveluun käytetty esine on aiheuttanut matkustajalle ruumiinvamman, eikä ole tarpeen selvittää, johtuvatko nämä tilanteet lentoliikenteelle ominaisesta riskistä. - Uutiset
27.12.2019 13.30
Suomen Pankki: Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.2020Korkolain mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2020 on 0,0 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on siten 7,0 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). - Uutiset
27.12.2019 12.30
Hovioikeus ei pitänyt oheishuoltajien välien haasteellisuutta esteenä oheishuollon määräämiselleOttaen huomioon vireillä olevan lapsen huostaanottoasian HO katsoi, ettei äidin ja oheishuoltajien välien haasteellisuus ollut kysymyksessä olevassa tilanteessa este oheishuollon määräämiselle. (Vailla lainvoimaa 27.12.2019) - Uutiset
27.12.2019 9.00
Vuodenvaihde tuo muutoksia ulkomaalaisten tekemiin kiinteistökauppoihinVuoden 2020 alusta tulee voimaan uusi laki, joka edellyttää EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisilta ostajilta lupaa kiinteistökauppoihin Suomessa. - Uutiset
23.12.2019 16.00
Hovioikeus: Häiritsevästä elämästä varoituksen saaneen vuokralaisen vuokrasopimus voitiin purkaa - häiriötä ei voitu pitää vähäisenäAsukkaiden mukaan mahdollisesti kuuluneet äänet olivat olleet normaaleja elämään kuuluneita ääniä kuten lapsen ääniä ja osin ne olivat johtuneet B:n sairauskohtauksista. Kaupungin asunnot Oy oli puolestaan esittänyt sille A:n ja B:n viettämästä häiritsevästä elämästä tehdyt kirjalliset ilmoitukset, joita oli yhteensä yksitoista. Asiassa todetuilla perusteilla HO katsoi, että kaupungin asunnot Oy:llä oli ollut oikeus purkaa vuokrasopimus asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 61 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla perusteella, ja asukkaat oli velvoitettava muuttamaan pois huoneistosta. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
23.12.2019 15.26
Hovioikeus arvioi testamentin väärennysväitettä toisin kuin käräjäoikeus ja julisti testamentin tehottomaksiNäyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että väärennysväitteen puolesta puhuvat seikat olivat niin vahvoja, ettei esitetty vastanäyttö riittännyt niitä horjuttamaan. Kanteen tueksi esitetty selvitys osoitti, että T:n testamentiksi väitetty asiakirja oli väärennetty, ja se oli siten julistettava mitättömäksi. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
23.12.2019 12.32
Hovioikeus täsmensi lasten tapaamisoikeutta koskevaa ehtoa lasten tavaroiden palauttamisen osaltaHO täsmensi lasten tapaamisoikeutta koskevaa ehtoa lasten tavaroiden palauttamisen osalta, kun äidin vanhemmat eivät olleet enää halukkaita vastaanottamaan lasten tavaroita kotiosoitteeseensa. Asiassa kerrottuja seikkoja ja KO:n päätöksestä ilmeneviä olosuhteita kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi, että lasten tapaamisoikeutta koskevaa ehtoa oli täsmennettävä siten, että lasten tavarat on palautettava lasten kotiosoitteeseen. Isän vastauksessaan esittämät seikat eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
23.12.2019 12.00
Kahvinkeitin aiheutti tulipalon – hovioikeus arvioi vakuutuksenantajan takautumisoikeutta, tuotevastuuta ja emoyhtiön vastuuta tytäryhtiön velvoitteistaHovioikeus katsoi muun muassa, ettei pelkästään pdf-tiedostosta ilmi käyvä takuuta koskeva ilmoitus riittänyt osoittamaan, että XNV olisi markkinoinut tuotetta omanaan Suomessa. Tätä ei osoittanut myöskään tuotteen käyttöohjeet, joihin Fennia oli osaltaan markkinointia koskevan käsityksensä tueksi vedonnut. Näin ollen hovioikeus päätyi siihen, että XNV:llä ei ollut asiassa tuotevastuulain mukaista vahingonkorvausvelvollisuutta myöskään tuotevastuulain 5 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla. (KKO:2023:8: Asia palautettiin hovioikeuteen) - Uutiset
23.12.2019 8.30
Hovioikeuden päätös oikeusavun myöntämisestä oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylimenevään osuuteen kiinteistön virhettä koskevassa riita-asiassaKäsiteltävänä olevassa asiassa on kyse kiinteistöriidasta, jossa A:n ensisijaisena vaatimuksena on haastehakemuksesta ilmenevästi ollut muun muassa kaupan purku ja 112.000 euron suuruisen kauppahinnan palauttaminen. A on ilmoittanut sittemmin peruuttaneensa kaupan purkua koskevan vaatimuksensa, pysyen vaatimuksissaan 62.160 euron suuruisesta hinnanalennuksesta ja muista korvauksista. Vaatimukset perustuvat rakennuksen väitettyihin rakennusvirheisiin ja laajoihin mikrobi- ja muihin vaurioihin. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
20.12.2019 15.15
KHO:n ratkaisu virkaan suostumuksensa antamatta jättäneen henkilöllisyyden julkisuudestaSalassa pidettäviä eivät olleet ensinnäkään tiedot suostumuksensa kaupunginjohtajan virkaan antaneiden henkilöiden henkilöllisyydestä, joiden tietojen oli jo kaupunginjohtajan sijaisen päätöksellä todettu olevan luovutettavissa tietopyynnön esittäjälle.
Suostumuksensa valintaan antamatta jättäneiden henkilöiden henkilöllisyyttä koskevien tietojen julkisuutta ja salassa pidettävyyttä arvioitaessa oli puolestaan otettava erityisesti huomioon, että kysymys oli merkittävää julkista valtaa käyttävän viranhaltijan valintaprosessista ja sen yhteydessä laadituista ja saaduista asiakirjoista. Ulkopuolisen rekrytoijan käyttäminen virasta mahdollisesti kiinnostuneiden henkilöiden etsimiseen käytännössä rajasi ja kohdensi valittavaksi mahdollisesti tulevien henkilöiden piiriä. Näissä olosuhteissa tietoa virkaan etsittyjen henkilöiden henkilöllisyydestä ei voitu pitää henkilökohtaisia oloja kuvaavia tietoja koskevan julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan tai muullakaan perusteella salassa pidettävänä niidenkään henkilöiden osalta, jotka eivät prosessin kuluessa olleet antaneet suostumustaan tulla valituksi kaupunginjohtajan virkaan.