Uutisten vuosihakemisto, Siviilioikeus 2020
160 hakuosumaa
- Uutiset
21.2.2020 16.00
Läheisellä kiinteistöllä suoritetun räjäytystyön ja kantajien porakaivon veden laadun huonontumisen välillä oli syy-yhteys - aiheutunut vahinko ei kuulunut sietämisvelvollisuuden piiriin
Syy-yhteyden toteaminen johti siihen, että vastaaja oli velvollinen korvaamaan räjäytystoiminnalla kantajille aiheuttamansa vahingon. Paineveden säiliön uusiminen ei ollut sellainen vahinko, joka olisi aiheutunut vastaajan toiminnasta eikä uusiminen ollut sellainen ennallistamistoimenpide, joka oli ollut välttämätön, jotta veden laatu saadaan palautettua sille tasolle, jota se oli ollut ennen vahingon syntymistä. Vastaaja oli määrällisesti myöntänyt oikeaksi veden puhdistuslaitteiston hankintakustannukset, vedenpoistolaitteen asennuskustannukset, patruunoiden vaihtokustannukset kahdelta vuodelta sekä kaivoveden näytteenotto- ja tutkimuskustannukset yhteensä 2.344,69 euroa. Asiassa oli kantajien kertomuksella osoitettu pyykin pilalle meneminen, minkä vuoksi vastaaja oli myös velvollinen korvaamaan siitä aiheutuneen vahingon 300 €. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan kantajille oikeudenkäyntikuluina 12.760,77 € viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt kanteen hylkäämistä ja KO:n tuomion kumoamista vaatineelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020) - Uutiset
21.2.2020 15.32
Hovioikeus: Valvotut tapaamiset ovat aina viimesijainen vaihtoehto ja niihin tulee turvautua ainoastaan, mikäli tuetut tapaamiset eivät riitä turvaamaan lapsen etua
HO arvioi, tuliko lapsen (3 v.) ja isän väliset tapaamiset toteuttaa toistaiseksi vain valvottuina vai siten, että tapaamiset toteutetaan toteutuneiden valvottujen tapaamisten jälkeen tuettuina tapaamisina. Tässä tapauksessa valvottuja tapaamisia puoltavia seikkoja olivat lapsen ja isän välisistä tapaamisista kulunut pitkä aika sekä äidin ja isän välinen väitetystä pahoinpitelystä ja lapsikaappausuhasta johtuva luottamuspula. HO totesi, että tässä tilanteessa lapsen ja isän väliset tapaamiset oli perusteltua aloittaa valvottuina, mutta valvottuja tapaamisia ei tule jatkaa pidempään kuin se on välttämätöntä. Kaikki asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen HO harkitsi lapsen edun mukaista olevan, että tapaamiset muuttuvat tuetuiksi kymmenen toteutuneen valvotun tapaamiskerran jälkeen. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020) - Uutiset
21.2.2020 8.12
Hallituksen esitystä kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista täydennettiin perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta20. helmikuuta eduskunnalle annetussa esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen esitystä laiksi kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 54/2019 vp). Eduskunnan perustuslakivaliokunta on antanut hallituksen esityksestä lausuntonsa (PeVL 12/2019 vp). - Uutiset
20.2.2020 16.00
345 päivää syyttömästi vangitulle korvaukseksi kärsimyksestä 300 euroa päivältä
HO ei myöntänyt korvausten korottamista vaatineelle valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2020) - Uutiset
20.2.2020 10.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että tieto lapsen kotikunnasta voitiin antaa isälle - valvottujen tapaamisten vahvistaminen ei ollut ristiriidassa lapsen edun kanssa
Lapsen (s. 2009) tai äidin etu ei antanut aihetta rajoittaa isän tietojensaantioikeutta niin olennaisesti, ettei isä olisi saanut tietää lapsen kotikuntaa, josta saattoi olla pääteltävissä myös äidin kotikunta. Myöskään asuinpaikan ja osoitteen sekä muiden mahdollisten yhteystietojen osalta asiassa ei ollut esitetty todistelua objektiivisesta terveys- tai turvallisuusuhasta. Ottaen kuitenkin huomioon asiakirjoista ilmenevät kirjaukset siitä, miten äiti oli subjektiivisesti kokenut uhan, HO päätyi lapsen etua harkitessaan siihen, että tietojensaantioikeutta ei ollut syytä ainakaan tässä vaiheessa ulottaa asuinpaikkaa ja osoitetta koskeviin tietoihin sekä muihin yhteystietoihin. Lapsi ei ollut tavannut isäänsä säännöllisesti useaan vuoteen, ja hän oli asian ollessa KO:ssa vireillä vastustanut tapaamisia voimakkaasti. HO:sa ei ollut kuitenkaan tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi tapaamisoikeuden vahvistamisen olisi voitu katsoa olevan ilmeisessä ristiriidassa lapsen edun kanssa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2020) - Uutiset
20.2.2020 8.11
Hovioikeus arvioi kunnossapitovastuuta ja päätöksentekoa asunto-osakeyhtiössä toisin kuin käräjäoikeus – hallituksen jäsenten korvattava yhtiölle vahinkoa 71.260,50 euroa ja oikeudenkäyntikuluja 103.817,49 euroa korkoineen
Hallituksen jäsenet olivat asunto-osakeyhtiölakia ja yhtiöjärjestystä rikkomalla huolimattomuudesta aiheuttaneet yhtiölle vahinkoa päättämällä korjaustöistä, joiden osalta ei ollut perusteltua syytä olettaa, että ne kuuluivat yhtiön suoritettavaksi ja vastuulle. He olivat siten velvollisia korvaamaan korjaustöiden johdosta yhtiölle aiheutuneen vahingon. Oli pidettävä kohtuullisena, että aiheutuneen vahingon määrää arvioitaessa todennäköinen kustannusten säästö vastaisuudessa otettiin huomioon vahingon määrää vähentävänä seikkana. Tällaisen määrän määrittäminen on varsin vaikeaa. Yhtiön vastuulle kuuluviin rakenteisiin kohdistuneet työt olivat kuitenkin olleet merkittäviä ja olivat todennäköisesti merkittävästi pidentäneet vesikaton osineen käyttöikää. Hovioikeus arvioi kohtuulliseksi yhtiön hyötyyn perustuvasta, korjauskustannuksista aiheutuvasta vahingosta 10.000 euroa, joka oli otettava huomioon vastaajien korvattavan vahingon vähennyksenä. Yhtiö oli vaatinut vahingonkorvausta 81.260,50 euroa korkoineen. Näin ollen vastaajien oli korvattava yhtiölle 71.260,50 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 20.2.2020)Avoin uutinen - Uutiset
19.2.2020 14.07
Hovioikeus arvioi tuliko liikennevakuutuskorvauksen määrässä ottaa huomioon osinkotulot ja palkkatulojen nousujohteisuus
A oli 5.6.2011 sattuneessa liikenneonnettomuudessa saanut aivovamman ja tullut työkyvyttömäksi omistamiensa päiväkotiyritysten toimitusjohtajan työhön. Asiassa oli kysymys siitä, oliko määrättäessä yritysten myynnin jälkeen maksettavaa ansionmenetyskorvausta otettava vuosina 2008-2010 maksettujen palkkatulojen lisäksi huomioon yrityksistä tuolloin nostettujen osinkotulojen määrä. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko työkyvyttömyyseläkkeen perustasoon tehtävä vuosittaiset korotukset liikenneonnettomuutta edeltäneiden palkkatulojen nousujohteisuuden perusteella. A:n pysyessä osakkeenomistajana hänellä olisi ollut mahdollisuus saada osinkotuloja vastaisuudessakin. Kun hän oli kuitenkin myynyt yritykset, kauppahinnan määrässä oli otettu huomioon yritysten kyky tuottaa osinkoja. A oli siten saanut yhtiöiden osingonmaksukyvystä hyödyn hyväkseen eikä hän ollut liikennevahingon aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi menettänyt näiltä osin tuloa. A oli toiminut yritysryppään toimitusjohtajana, joten hänen kohdallaan kysymys ei ole ollut tilanteesta, jossa urakehitystä olisi ollut odotettavissa. A:n palkkatuloihin omistamiensa yritysten toimitusjohtajana oli vaikuttanut yritysten menestys ja toisaalta se, paljonko hän oli päättänyt maksaa itselleen palkkaa. Yritystoimintaan oli kuitenkin liittynyt riskejä, eikä asiassa voitu sanoa, miten palkkatulot olisivat kehittyneet ilman liikenneonnettomuutta. Näin ollen ei ollut aihetta poiketa siitä lähtökohdasta, jonka mukaan ansionmenetys arvioidaan vahinkotapahtumaa edeltävän ansiotason perusteella. (Ään., vailla lainvoimaa 19.2.2020) - Uutiset
19.2.2020 13.21
Täytäntöönpanoriidan osapuolten oli vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan, kun valitusasian käsittely hovioikeudessa päättyi oikeastaan sovintoratkaisun seurauksena, vaikkakin muodollisesti isän tekemän valituksen peruutuksen seurauksena
Tässä tilanteessa muutoksenhaun näin päättyessä asiassa ei ollut voittanutta tai hävinnyttä osapuolta, joten osapuolten oli vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. Samoista syistä HO:ssa valtion varoista maksetut määrät jäivät valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 19.2.2020) - Uutiset
19.2.2020 11.35
Hallitus hyväksyi lainsäädäntöohjelman koko vaalikaudelle
Hallitus on hyväksynyt lainsäädäntöohjelman vaalikaudelle 2019–2023. Hallituksen vaalikauden lainsäädäntöohjelma sisältää alustavat tiedot hallitusohjelmaa keskeisesti toteuttavista ja muista keskeisistä lainvalmisteluhankkeista. Lisäksi siinä on tiedot sellaisista EU:ssa hyväksytyistä säädöksistä tai vireillä olevista EU:n säädöshankkeista, joihin liittyy laajoja kansallisen lainsäädännön muutostarpeita. - Uutiset
19.2.2020 8.25
Apulaisoikeusasiamies arvioi varusmiesten hiusten pituutta koskevia kysymyksiä
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen pitää tärkeänä, että asepalvelus järjestetään mahdollisimman yhdenmukaisella tavalla. AOA on niin ikään tasa-arvovaltuutetun kanssa samaa mieltä siitä, ettei hiusten pituus enää liity sukupuoleen samalla tavalla kuin aikaisemmin. Olisi positiivista, jos tämä seikka tultaisiin ottamaan huomioon myös sotilaan ulkonäköä koskevissa vaatimuksissa. - Uutiset
19.2.2020 7.53
Lakimiesuutiset: Tietosuojalainsäädäntö ja julkisuusperiaate törmäävät vastakkain
Viranomaisilla on hankaluuksia tulkita julkisuuslain ja viime vuonna voimaan tulleiden tietosuoja-asetuksen sekä tietosuojalain yhteiseloa. Asiantuntijoiden mielestä ajastaan jälkeen jääneen julkisuuslain uudistaminen selkiyttäisi tilannetta. Vuonna 2019 tuomioistuimiin tehtiin liki tuhat valitusta asiakirjajulkisuuden toteuttamisesta. - Uutiset
18.2.2020 14.30
Opas Eurodac-järjestelmään tallennettavien sormenjälkitietojen käsittelystä on julkaistu englanniksi – tulossa myös suomeksi - Uutiset
18.2.2020 13.30
Tukes: Brexitin vaikutukset yrityksiin; kemikaalit, kosmetiikka, tuotteet, rakennustuotteet, kasvinsuojeluaineet
Britannian erottua Europaan unionista on alkanut vuoden 2020 loppuun asti kestävä siirtymäkausi. Siirtymäkauden aikana jatketaan nykysäännöillä ikään kuin Britannia olisi vielä EU:n jäsen. EU ja Britannia neuvottelevat vuoden 2020 aikana tulevasta suhteesta. Tiukasta neuvotteluaikataulusta johtuen joillakin aloilla saatetaan pudota 1.1.2021 alkaen sopimuksettomaan suhteeseen. Erityisesti yritysten on syytä varautua tähän, Tukes muistuttaa. - Uutiset
18.2.2020 10.10
Hovioikeus arvioi lainmukaisia edellytyksiä huoneiston hallintaanottamiselle ja yhtiökokouksen peruuttamisesta osakkeenomistajille aiheutuneiden kustannnusten korvaamista
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että asunto-osakeyhtiöllä oli ollut lainmukaiset edellytykset huoneiston hallintaanottamiselle. Asiassa oli kysymys myös kokouspäivänä kokouspaikalla peruutetun yhtiökokouksen vuoksi aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta. Kun asunto-osakeyhtiölain tai vahingonkorvauslain edellytyksiä vahingonkorvauksen tuomitsemiselle osakkeenomistajille ei ollut, vahingonkorvausvaatimus oli hylättävä perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020) - Uutiset
18.2.2020 9.10
EU:n kuluttajansuojaviranomaiset tarkistivat satoja verkkokauppoja – jopa kaksi kolmasosaa ei noudata EU:ssa säädettyjä kuluttajien perusoikeuksia
Tärkeimpiä havaintoja oli esimerkiksi se, että yli neljäsosa tarkastetuista verkkosivustoista ei antanut kuluttajille tietoa siitä, miten sopimus voidaan peruuttaa tai että peruutuksen voi tehdä ilman perusteluja 14 päivän kuluessa tuotteen vastaanottamisesta. - Uutiset
18.2.2020 8.05
Hovioikeus arvioi osituksen esisopimuksen sitovuutta toisin kuin käräjäoikeus
Osituksen esisopimuksesta ei ole säännöksiä laissa. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että puolisot voivat osituksen esisopimuksen estämättä hakea ositusta varten pesänjakajan määräämistä ja pesänjakajalla on tällöin viimekätinen valta päättää, mikä merkitys osituksen esisopimukselle on annettava (Kangas, Urpo: Perhevarallisuusoikeus 2018, s. 178). Osituskirjan mukaan pesänjakajan toimittama ositus 22.6.2010 A ja B:n välillä on toimitettu 4.2.2009 solmitun sopimuksen mukaisesti. Tämä ja osapuolten tarkoituksesta tuomiossa lausutut perusteet huomioon ottaen kyseinen sopimus on sitova heidän välisessä suhteessaan. Näin ollen A:n oli katsottava luopuneen osituksessa kanteen perusteena olevista osinkosaatavistaan. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020) - Uutiset
17.2.2020 15.29
Hovioikeus: Vastikkeiden taannehtivalla perimisellä loukattiin kiinteistöosakeyhtiön osakkaiden yhdenvertaisuutta muiden tilojen osakkaisiin nähdenKeskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö V Oy:n kanne hylättiin ja A vapautettiin maksamasta KO:n maksettavaksi tuomitsemia vahingonkorvausta, kuluja perimiskirjeestä ja oikeudenkäyntikuluja korkoineen. HO vahvisti, että Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö C Oy:n saatavat A:lta määrältään pääasian osalta yhteensä 1.052,35 euroa kuitataan maksetuiksi A:n ja B:n 5.716,27 saatavasta 1.052,35 eurolla. Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö C Oy:n kanne hylättiin ja A ja B vapautettiin maksamasta KO:n maksettavaksi tuomitsemia vahingonkorvausta, kuluja perimiskirjeestä ja oikeudenkäyntikuluja korkoineen. HO vahvisti, että Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö C Oy:n saatavat A:lta ja B:ltä määrältään pääasian osalta yhteensä 3.103,49 euroa kuitataan maksetuiksi A:n ja B:n 5.716,27 saatavasta 3.103,49 eurolla. (Vailla lainvoimaa 17.2.2020) - Uutiset
17.2.2020 15.00
Hovioikeus vapautti isännöitsijän korvausvastuusta asunto-osakeyhtiölle
HO katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi menetellyt yhtiön väittämällä tavalla huolimattomasti ja aiheuttanut yhtiölle vahinkoa ränneihin ja syöksytorviin, työmaan jätehuoltoon, työmaakoppiin, telineisiin ja vesikaton suojaamiseen liittyvien kustannusten osalta. Näin ollen yhtiön kanne oli hylättävä kokonaan. Asunto Oy velvoitettiin korvaamaan vastaaja oikeudenkäyntikulut KO:sta 21.055,84 eurolla ja HO:sta 11.000 eurolla sekä asianosaiskulut KO:sta 560 eurolla ja HO:sta 160 eurolla. (Vailla lainvoimaa 17.2.2020) - Uutiset
17.2.2020 14.30
Hovioikeus alensi kiinteistön myyjälle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäynti- ja selvittelykulujen määrää
Ostaja C oli asian valmistelussa luopunut ensisijaisesta kaupan purkuvaatimuksestaan, joten hän oli sanotuilta osin hävinnyt asian A:han (valittaja) nähden. Hinnanalennuksen määrää koskeva ratkaisu ei antanut aihetta tuomita asianosaisia pitämään oikeudenkäyntikulujaan vahinkonaan. HO katsoi, että asiassa oli syytä poiketa OK 21 luvun 3 §:n mukaisesta pääsäännöstä ja velvoittaa A korvaamaan osa C:n oikeudenkäynti- ja selvittelykuluista KO:ssa. A:n korvattavaksi osuudeksi HO harkitsi yhden kolmasosan korvattavien oikeudenkäynti- ja selvittelykulujen määristä. Näin ollen KO:n A:n yhteisvastuullisesti B:n kanssa C:lle maksettavaksi tuomitsemien oikeudenkäynti- ja selvittelykulujen määrää oli alennettava. A ja C olivat osin voittaneet ja osin hävinneet valituksensa ja vastauksensa HO:ssa. Muutoksenhaun lopputulos huomioon ottaen asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa OK 21 luvun 3 §:n ja 16 §:n nojalla vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 17.2.2020) - Uutiset
17.2.2020 13.10
Hovioikeus vapautti isän velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista äidin avustajalle maksettu palkkio olosuhteiden muututtua olennaisesti käräjäoikeuden päätöksen jälkeen
HO oli muutoksenhaun kohteena ollutta pääasiaa koskevassa 16.12.2019 antamassaan ratkaisussa nro 437 todennut, että olosuhteet olivat KO:n 28.6.2019 julistaman päätöksen jälkeen muuttuneet siten, että B ja C oli sijoitettu perhekotiin. Lisäksi lasten huostaanottoa koskeva asia oli vireillä HAO:ssa. Näihin seikkoihin nähden HO oli katsonut, että vallitsevissa, olennaisesti muuttuneissa olosuhteissa KO:n päätöksen täytäntöönpano oli käynyt mahdottomaksi sekä kumonnut KO:n päätöksen ja hylännyt äidin hakemuksen. HO katsoi, että tähän pääasian lopputulokseen nähden isä oli vapautettava velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista käräjäoikeudessa äidin avustajalle maksettu palkkio. (Vailla lainvoimaa 17.2.2020)