Uutisten vuosihakemisto, Rikos- ja prosessioikeus 2021
prosessioikeus 2020 prosessioikeus 2022
- Uutiset
27.1.2021 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut antaa sovittelijalle tehtäväksi järjestää sovittelu lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevan vaatimuksen johdosta, kun koronapandemiasta aiheutuneita liikkumisrajoituksia ja niiden vaikutuksia kansainväliselle lentoliikenteelle ei ollut voitu ennakoida 19.3.2020 annetussa päätöksessäKO:n mainitsemat syyt eivät olleet lainkohdassa tarkoitettuja perusteita, joiden vuoksi sovittelu voitiin jättää toimittamatta Tässä asiassa sovittelu oli ollut erityisen välttämätöntä, koska täytäntöönpantavassa 19.3.2020 annetussa päätöksessä ei ollut voitu ennakoida koronapandemiasta aiheutuneita liikkumisrajoituksia ja niiden vaikutuksia kansainväliselle lentoliikenteelle. Asiassa oli väitetty rajoitusten estäneen perustepäätöksen mukaisia tapaamisia. Tapaamisten järjestäminen jatkossa edellyttää siten välttämättä molempien vanhempien myötävaikutusta, mikä on mahdollista ainoastaan sovittelussa. KO:n olisi siten tullut antaa sovittelijalle tehtäväksi järjestää sovittelu nyt kysymyksessä olevan tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevan vaatimuksen johdosta. Koska KO ei ollut näin menetellyt ja koska asiassa ei ollut ilmennyt muitakaan syitä jättää sovittelu toimittamatta, asiaa KO:ssa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi täytäntöönpanosovittelun järjestämiseksi. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
27.1.2021 14.23
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei 8-vuotiaan lapsensa omakotitalon pihalle rauhoittumaan määrännyt äiti syyllistynyt pahoinpitelyynAsiassa oli riidatonta, että äiti oli syksyllä 2018 määrännyt lapsen omakotitalon pihalle rauhoittumaan. Riitaista oli, kuinka kauan lapsi oli ollut pihalla, oliko ulko-ovi ollut lukittu eli oliko häntä estetty tulemasta sisälle ja oliko hänen vaatetuksensa ollut riittävä ottaen huomioon sääolosuhteet. Riitaa oli siten siitä, oliko lapsen kohdistettu syytteessä kuvattu pahoinpitely vai oliko lapsi käsketty kasvatuksellisista syistä ulos. Edellä mainitut seikat vaikuttivat arviointiin äidin menettelyn hyväksyttävyydestä ja siihen, olisiko hänen täytynyt ymmärtää, että hän voi menettelyllään aiheuttaa vallinneissa olosuhteissa lapselle pahoinpitelysäännöksen edellyttämää ja syytteessä väitettyä kipua väkivaltaa tekemättä. Asiassa ei ollut esitetty muuta näyttöä kuin lapsen kertomus siitä, että hän olisi joutunut olemaan pihalla kauemmin kuin äiti oli myöntänyt. HO totesi, ettei äidin tunnustama tapahtumainkulku täyttänyt pahoinpitelyn tunnusmerkistöä. Kyse oli ollut hyväksyttävästä kasvatuksellisesta keinosta saada lapsi rauhoittumaan ennen nukkumaanmenoa. Lapsen väitetty sairastuminen ei ollut ollut äidin näkökulmasta ja hänen kertomuksensa perusteella tarkasteltuna hänen menettelynsä varsin todennäköinen seuraus. Asiassa jäi varteen otettava epäily äidin syyllisyydestä ja syyte pahoinpitelystä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
27.1.2021 13.48
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että koko yrityssaneerauksen maksuohjelma oli voitu määrätä valvojan hakemuksesta raukeamaan saneerausohjelman ehdon perusteellaValvojan vastauksesta ilmeni, että ehto 4.10 oli otettu saneerausohjelmaan yrityksen saneerauksesta annetun lain 64 §:n 3 kohdan nojalla. Lainkohdan mukaan ohjelmassa määrättyyn raukeamisehtoon liittyvän vaatimuksen voi esittää valvoja taikka velkoja oman saatavansa osalta. Valvojan oikeus vaatia ohjelmassa määrätyn raukeamisehdon nojalla velkajärjestelyn raukeamista ei siten ole vaikutuksiltaan rajattu toisin kuin velkojan vaatimus. Valvojan raukeamisvaatimuksen kohdistaminen kaikkiin velkajärjestelyihin sopii parhaiten valvojan rooliin koko velkojakollektiivin etujen valvojana, mikä tuki valvojan ja Ilmarisen ilmoitusta ehdon tarkoituksesta. Lisäksi oli otettava huomioon, että ehtokohdassa 4.10 oli määrätty myös sellaisista raukeamisperusteista, jotka eivät liity yksittäisen velkojan maksusuoritusten laiminlyöntiin. Saneerausohjelmaan otettua ehtoa 4.10 oli näin ollen perusteltua tulkita siten, että valvojalla oli ehdon mukaisen maksulaiminlyönnin perusteella oikeus hakea kaikkien velkajärjestelyjen eli koko maksuohjelman raukeamista. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
27.1.2021 13.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen ryöstöstä, vaikka vastaaja oli esitutkinnassa myöntänyt olevansa valvontakameran kuvassa esiintyvä henkilöN oli tunnistanut A:n tekijäksi 95 prosenttisella varmuudella. Korkeimman oikeuden mukaan henkilön omalle arviolle tunnistamisen luotettavuudesta ei kuitenkaan voida antaa suurta merkitystä (KKO 2004:60 kohta 36). Tuomiossa A:n puolesta esitetty selvitys hänen matkapuhelimensa sijainnista ja pankkikortin käytöstä puhuivat sen puolesta, että A oli tekoaikaan ollut Lassilassa. Lassilan ja tekopaikan välinen etäisyys huomioon ottaen hovioikeuden käsityksen mukaan oli lähes mahdotonta, että A olisi ehtinyt Helsingin keskustasta Fredrikinkadulta takaisin Lassilaan noin 13 minuutissa. Vaikka N oli suurella varmuudella tunnistanut A:n ryöstön tekijäksi, asiassa esitetty muu näyttö puhui kuitenkin vahvasti sen puolesta, että A ei ollut voinut olla tekijä. Näin ollen tunnistamiselle ja A:n esitutkintakertomukselle ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä niitä vastaan puhuva näyttö huomioon ottaen. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan, ja ottaen huomioon niin syytettä tukevat kuin myös sitä vastaan puhuvat seikat, hovioikeus päätyi katsomaan, että asiassa esitetty näyttö ei riittänyt osoittamaan A:ta tekijäksi, minkä vuoksi syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
27.1.2021 12.10
Krimon katsauksia: Seuraamusjärjestelmä 2019 – kontrollijärjestelmä tilastojen ja tutkimusten valossaSeuraamus- ja kontrollijärjestelmää koskevan katsauksen tavoitteena on perustietojen antaminen rikosoikeudellisen kontrollijärjestelmän toiminnasta. Katsauksessa keskitytään ennen kaikkea viranomaiskontrollin tilastolliseen kuvaukseen. Tarkastelua jäsentävinä vaiheina ovat rikosten ilmitulo, poliisin suorittama esitutkinta, syyttäjien toiminta, tuomioistuinten ratkaisu ja rangaistukseen tuomitseminen sekä rangaistusten täytäntöönpano. Katsauksessa pyritään antamaan myös kokonaiskuva rikosten viranomaiskäsittelystä. Erityisteemoina katsauksessa tarkastellaan lisäksi nuorten rikoksentekijöiden seuraamuksia ja rikosten sovittelua. - Uutiset
27.1.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Törkeää kunnianloukkausta mutta ei vainoamista - KKO:2020:30Työpaikoilla riidellään, loukataan toisten kunniaa mutta harvoin sentään syyllistytään toisen työntekijän vainoamiseen. Vainoamisen tunnusmerkistö edellyttää, että joku toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Käytännössä työpaikallakin tapahtuvaan vainoamiseen liittyy helposti työkaverin kunnian loukkaamista. Tavallisin vainoamistilanne liittyy yksityiselämään. Vainoamista voi kuitenkin tapahtua myös aseman ja ammatin perusteella. Vainoamista voi olla myös toisen työntekijän jatkuva asiaton pelkoa herättävä seuraaminen ja sen perusteella tapahtuva puuttuminen tämän työhön. Tapauksessa A oli esittänyt asianomistajasta osin perättömiä ja osin muuten halventavia väitteitä. A:n menettelyn motiivina oli ollut tyytymättömyys työorganisaation ja asianomistajan toimintaan tämän työssä, ja menettely oli pääosin ollut toistuvaa asianomistajan väitettyjen tekemisten ja sanomisten dokumentointia sekä viranomaiskanteluja, jotka olivat tulleet asianomistajan tietoon. Erityisesti vainoamisen mutta myös kunnian loukkaamisen arviointi on tuomioistuimissa vaikeaa. Esillä olevassa korkeimman oikeuden tuomiossa käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet ja hovioikeus tuomitsi törkeästä kunnian loukkaamisesta ja vainoamisesta. Korkeimmassa oikeudessa oli kyse enää vainoamisen arvioinnista. Korkein oikeus hylkäsi syytteen vainoamisesta. - Uutiset
27.1.2021 10.50
Hovioikeus kumosi takavarikonTakavarikkoa koskevasta pöytäkirjasta 19.9.2020 ilmenee, että Y Oy:n tililtä oli takavarikoitu rahaa 5.924,80 euroa, jonka Y Oy on ollut valmis tilittämään A:lle / A:n hallinnoimalle yhtiölle A:n Y Oy:lle toimittamasta romusta. Takavarikkopöytäkirjasta tai muustakaan oikeudenkäyntiaineistosta ei kuitenkaan ilmene, että Y Oy:n tililtä takavarikoidut rahavarat voitaisiin yhdistää juuri epäillyn rikoksen asianomistajaan ja olisivat siten erotettavissa Y Oy:n muista varoista. Se, että Y Oy olisi ollut sitoutunut suorittamaan juuri takavarikon kohteena olevan rahamäärän kaupasta, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Lain esitöistä ja oikeuskäytännöstä ilmenevien tulkintaohjeiden mukaan pakkokeinolain 7 luvussa tarkoitettu takavarikko ei tule kysymykseen tällaisessa tilanteessa, jossa takavarikon kohteena ei ole määrätty esine tai omaisuus, vaan sovellettavaksi voi mahdollisesti tulla saman lain 6 luvussa tarkoitettu vakuustakavarikko. Valituksen kohteena oleva käräjäoikeuden päätös ja takavarikko oli siten kumottava ja rahat oli palautettava Y Oy:lle, jolta rahat oli takavarikoitu. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
27.1.2021 10.24
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi valtatiellä 4 risteysalueella vasemmalle kääntyneen henkilöautonkuljettajan syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kahteen vammantuottamukseenVastaaja oli kuljettanut henkilöautoa valtatiellä etelään tarkoituksenaan kääntyä ajosuunnassaan vasemmalle risteävälle tielle. B oli kuljettanut henkilöautoksi rekisteröityä matkailuautoa valtatiellä vastakkaisesta suunnasta. Hänen edellään pakettiautoa kuljettanut T3 oli ollut kääntymässä ajosuunnassaan vasemmalle risteävälle tielle ja oli ollut ryhmittyneenä keskiviivan viereen. Kun B oli ohittanut T3:n auton oikealta ja vastaaja oli samanaikaisesti kääntynyt autollaan vasemmalle vastaajan ja B:n kuljettamat autot olivat törmänneet toisiinsa B:n käyttämällä ajokaistalla. Vastaajan katsottiin menetelleen syytteessä kuvatulla tavalla ja syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Törmäystä ei ilmeisesti olisi sattunut, jos vastaaja olisi noudattanut liikennesääntöjä. Törmäys ja sen seurauksena asianomistajien vammat olivat aiheutuneet, koska vastaaja ei ollut noudattanut olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vahingon välttämiseksi. Vastaajan oli siten katsottava aiheuttaneen asianomistajille ruumiinvammat huolimattomuudellaan. Vastaajan oli näytetty syyllistyneen syytteen mukaisiin vammantuottamuksiin. Oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetuista rikoksista ottaen huomioon tekojen vahingollisuus ja vaarallisuus sekä tekijän syyllisyys oli 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
27.1.2021 10.10
Oikeusasiamies: Poliisin tekemä kiinniotto ja säilössäpito – sisäministeriön harkittava sääntelyn täsmentämistäKantelija arvosteli poliisin menettelyä vapaudenmenetykseensä johtaneiden tapahtumien yhteydessä. Kantelija katsoi, ettei hänen kiinniottamiselleen ja poliisivankilaan viemiselle ystävänsä asunnosta ollut perusteita. Lisäksi hän arvosteli vapaudenmenetyksensä kestoa sekä olosuhteita poliisivankilassa. Kantelijan mukaan hän ei saanut lääkkeitään vapaudenmenetyksensä aikana. - Uutiset
27.1.2021 9.43
Oliko poliisia Lahdenväylällä paennut autonkuljettaja syyllistynyt virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen - hovioikeus oli erimielinenSyytteen mukaan vastaaja oli uhannut käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen kuljettamalla autoa siten, että poliisi oli joutunut hyppäämään sivuun, jotta ei jää vastaajan kuljettaman auton alle. KO oli katsonut, että kun otettiin huomioon poliisin sijainti ja vastaajan käyttämä tilannenopeus, tilanteessa oli ollut olemassa väkivallan uhka ja vastaaja oli aiheuttanut A:lle vakavan hengen ja terveyden vaaran. KO oli lukenut vastaajan syyksi virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen syytteen mukaisesti katsoen kuitenkin jääneen näyttämättä, että A olisi jäänyt vastaajan kuljettaman auton alle ellei A olisi siirtynyt. Toisin kuin HO:n enemmistö eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi uhannut käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen jättämään tekemättä virkatoimen ja aiheuttanut poliisille vakavan hengen ja terveyden vaaran. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
26.1.2021 15.15
Syyttäjälaitoksen Akkusastoori-lehti: Uusi Euroopan syyttäjänvirasto aikoo estää EU-rahojen päätymisen rikollisten käsiinLuxemburgissa toimiva Euroopan syyttäjänvirasto EPPO tutkii Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia. Suomen edustaja EPPOssa eli Euroopan syyttäjä on Harri Tiesmaa. Hän kertoo Akkusastoorissa, miten toimintaa on valmisteltu ja mitä kaikkea EPPO haluaa saada aikaan. - Uutiset
26.1.2021 15.00
Ulkomailta – Ruotsi: Vuoden 2021 alussa voimaantulleita säädöksiä ja säädösmuutoksiaRuotsissa tuli vuodenvaihteen aikana voimaan uusia säädöksiä ja muutossäädöksiä, jotka koskevat muun muassa aseiden ja räjähteiden käsittelyä, päästökauppaa, työnantajamaksujen alentamista, ajoneuvoihin liittyvien maksujen välttelyä, nuorisovalvontaa, tuomioistuimen digitaalista viestintää ja asiantuntijaverotusta. - Uutiset
26.1.2021 14.22
Toimenpideohjelma kiusaamisen ehkäisemiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa – keskiössä resurssit, koulutus ja lainsäädännön päivittäminenOpetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut laajan toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Sisäministeriö, oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat valmistellet toimenpiteet ohjelmaan. Ohjelman taustalla ovat hallitusohjelman kirjaukset syrjimättömyydestä, jokaisen lapsen ja nuoren oikeudesta koskemattomuuteen sekä nollatoleranssista koulukiusaamiselle. Kaikki ohjelman toimet toteutetaan tämän hallituskauden aikana. - Uutiset
26.1.2021 14.00
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen maksuvelvollisuutta vakuutusyhtiön ja kiinteistöyhtiön välisessä riidassa toisin kuin käräjäoikeusAsiassa oli HO:ssa kysymys oikeudenkäyntikulujen maksuvelvollisuudesta KO:n katsottua, että osapuolet olivat kumpikin yhtäläisesti osin voittaneet ja osin hävinneet asian. Oikeudenkäynnin kulkua kokonaisuutena arvioiden HO totesi, että kiinteistöyhtiö oli siinä määrin voittanut asian, että vakuutusyhtiön oli korvattava yksi kolmasosa kiinteistöyhtiön tätä asiaa koskevista oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 26.1.2021) - Uutiset
26.1.2021 12.16
Kuuden viikon ikäisen tyttärensä suupieltä voimakkaasti venyttänyt isä tuomittiin 3 kuukauden vankeusrangaistukseen ja korvauksiinVastaajan (s. 1980) oli korvattava lapselle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 4 000 euroa ja pysyvästä kosmeettisesta haitasta 500 euroa viivästyskorkoineen 12.9.2017 lukien. (Vailla lainvoimaa 26.1.2021) - Uutiset
26.1.2021 11.45
Vierashuoneessa ma. vakuutusoikeustuomari Ville Savela: Juristin ja lääkärin roolit vakuutusoikeuden ratkaisutoiminnassa: juristin kokemuksiaVakuutusoikeudessa lääketieteellisten valitusasioiden ratkaisuun osallistuu lääkärijäsenen lisäksi yksi tai kaksi tuomarijäsentä, joilla on oikeustieteellinen tutkinto, ja ratkaisuesityksen laatii juristiesittelijä. Tavallisesti juristeilla ei ole lääketieteellistä koulutusta eikä lääkärijäsenillä oikeustieteellistä koulutusta. Omasta juridiikan (oletetun) asiantuntijan ja lääketieteen maallikon näkökulmasta olen kokenut kiinnostavaksi sen, miten omien osaamisalojen rajoja joudutaan ylittämään. Koetan vierashuonetekstissäni kuvata tiiviisti sitä, miten juristin ja lääkärin tehtävät käytännön ratkaisutoiminnassa jakautuvat. - Uutiset
26.1.2021 10.45
Hovioikeus alensi lukuisiin petoksiin aiemminkin syyllistyneiden puolisoiden rangaistuksiaKoska nyt kysymyksessä olevien petosrikosten yksittäinen rangaistusarvo oli vähäinen ja niiden mekaaninen huomioon ottaminen olisi vaikuttanut liiaksi rangaistuksen määrään, HO katsoi, että rangaistuksen mittaamisessa nyt kysymyksessä olevia ja aikaisemmissa tuomioissa mainittuja petoksia oli tässä tilanteessa perustelluinta arvioida kokonaisuutena (vrt. KKO 2018:44). (Vailla lainvoimaa 26.1.20201) - Uutiset
26.1.2021 10.00
Kiinteistön myyjä oli vahingonkorvausvastuussa sovintosopimuksen noudattamatta jättämisestäKiinteistön myyjä velvoitettiin maksamaan ostajille vahingonkorvauksena sopimusrikkomuksesta 50.000 euroa korkolain 3.2 §:n mukaisine korkoineen 17.10.2019 lukien 1.3.2020 saakka ja korkolain 4.1 §:n momentin mukaisine viivästyskorkoineen 2.3.2020 lukien. Lisäksi myyjä velvoitettiin suorittamaan ostajille asianosaiskulujen ja oikeudenkäyntikulujen korvauksena 9.059,76 euroa (sis. ALV) korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta. HO ei myöntänyt kanteen hylkäämistä vaatineelle myyjälle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 26.1.2021) - Uutiset
26.1.2021 9.40
Yle: Käräjäriitojen kalleus kauhistuttaa jopa lakimiehiä itseään – "Keskituloisen kuluriski on joskus järjettömän suuri"Oikeusministeriön tilaamasta ja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa laaditusta tuoreesta selvityksestä ilmenee, että riitajuttujen oikeudenkäyntikulujen kasvu on jatkunut käräjäoikeuksissa jo pitkään. - Uutiset
26.1.2021 9.34
KKO:n ratkaisu törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, asianosaisen kuulemisesta KKO:n suullisessa käsittelyssä videoyhteyden välityksellä ja puolustajan palkkion korvaamisesta valtiolleKysymys syyksi lukemiseen riittävän näytön arvioinnista törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevassa asiassa, kun tekoaikana 8–9-vuotiaan lapsen kertomuksen tueksi ei ollut esitetty välillistä näyttöä. (Ks. KKO:2013:96)
Kysymys myös siitä, voitiinko asianosaisia kuulla Korkeimman oikeuden suullisessa käsittelyssä videoyhteyden välityksellä, ja poikkeusolojen merkityksestä.
Lisäksi kysymys siitä, voitiinko vastaaja velvoittaa korvaamaan valtiolle puolustajalleen valtion varoista alemmissa tuomioistuimissa maksetut palkkiot.
prosessioikeus 2020 prosessioikeus 2022