Uutisten vuosihakemisto, Rikos- ja prosessioikeus 2020
prosessioikeus 2019 prosessioikeus 2021
- Uutiset
17.12.2020 14.48
Hallitus esittää muutoksia ulkomaalaislakiin ja oikeusapulakiin turvapaikanhakijoiden oikeusavun ja valitusaikojen osaltaEsityksen tarkoituksena on vahvistaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Hallituksen 17. joulukuuta eduskunnalle antamassa esityksessä ehdotetaan, että turvapaikanhakijalla voisi tarvittaessa olla julkisin varoin kustannettu avustaja apunaan turvapaikkapuhuttelussa. Turvapaikkapäätösten valitusaikaa taas ehdotetaan pidennettäväksi 30 päivään, kuten on muissakin hallinto-oikeudellisissa asioissa. Lisäksi yksityiselle avustajalle maksettaisiin jatkossa tarpeellisista toimenpiteistä tuntiperusteinen korvaus asiakohtaisen palkkion asemesta. - Uutiset
17.12.2020 14.30
Hovioikeus tutki syyttäjän valituksen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus luki yhtiön syyksi työturvallisuusrikoksen, mutta jätti yhtiön rangaistukseen tuomitsematta - yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaanTutkimatta jättämistä koskevan yhtiön vaatimuksen osalta HO totesi, että oikeuskäytännössä on suhtauduttu kielteisesti tuomion perusteluihin kohdistuvaan muutoksenhakuun (ks. KKO 1996:129 ja KKO 1989:115). Nyt syyttäjä oli kuitenkin vaatinut muutosta syyksilukemiseen ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen, eikä valitus siten kohdistunut yksinomaan KO:n tuomion perusteluihin. Perusteita jättää valitus tutkimatta yhtiön esittämillä perusteilla ei ollut. HO tutki valituksen. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n perustelut siitä, että RL 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset yhtiön tuomitsemiselle yhteisösakkoon täyttyivät. Ratkaisusta KKO 2008:61 ilmenevin tavoin yhteisösakkoon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n säännösten nojalla merkitsee kuitenkin oikeushenkilön toimintaan kohdistuvaa rikosoikeudellista moitetta. Yhteisösakon tuomitsemisen edellytysten täytyttyä moitearvostelu kohdistui myös vastaajayhtiöön, vaikka yhtiö jätettiinkin yhteisösakkoon tuomitsematta. Yhteisösakon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohtien perusteella ei merkinnyt syyttäjän vaatimuksen hylkäämistä. Koska yhtiöön oli kohdistettu syytteen mukainen moitearvostelu, yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan asiassa ROL 9 luvun 1 a §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 14.10
Unionin tuomioistuin: Unionin kansalainen voidaan luovuttaa kolmanteen valtioon vasta sen jälkeen, kun on kuultu jäsenvaltiota, jonka kansalaisuus hänellä onTässä yhteydessä kansalaisuusjäsenvaltion on saatava pyynnön vastaanottaneelta jäsenvaltiolta tieto kaikista luovuttamispyynnön yhteydessä ilmoitetuista oikeudellisista seikoista ja tosiseikoista ja sille on varattava kohtuullinen määräaika mahdollisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseksi kyseisestä henkilöstä. - Uutiset
17.12.2020 11.51
Hovioikeus hylkäsi Lapland Goldminers Oy:n hallituksen jäseniin kohdistuneen yli 2 miljoonan euron vahingonkorvausvaatimuksen - Uutiset
17.12.2020 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen hallinnan loukkauksesta ja vapautti omakotitaloon muuttaneen vastaajan käyttöhyödyn menettämisestä tuomituista vahingonkorvauksistaSyytteen mukaan vastaaja oli luvattomasti ottanut haltuunsa toisen hallinnassa olevan rakennuksen. Syytteen mukaan vastaaja oli muuttanut asumaan omakotitaloon, vaikka X:llä oli ollut siihen elinikäinen syytinkioikeus. Syytteen mukaan vastaaja oli ollut tietoinen syytinkioikeudesta. HO totesi, että vaikka vastaaja oli sinänsä ollut myöntämänsäkin mukaan ”tietoinen syytinkiasiasta”, tästä ei voitu vielä päätellä, että vastaaja olisi mieltänyt asian siten, että X:n syytinkioikeus edelleen estäisi häntä asumasta vuokralla kiinteistöllä ja remontoimasta sitä. Vastaaja oli voinut asiassa kuvatuissa olosuhteissa perustellusti pitää mahdollisena, että X oli edustajansa lähettämistä kirjeistä huolimatta aiemmin sitovasti luopunut syytinkioikeudestaan tai ainakin sallinut vuokralaisen asuvan kiinteistöllä sopimalla näistä seikoista kiinteistön uuden omistajan kanssa. Vastaajan tahallisuudesta jäi näissä olosuhteissa varteenotettava epäily, ja syyte oli tästä syystä hylättävä. Syytteen tullessa hylätyksi myös rikosperusteiset vahingonkorvausvaatimukset (14.950 euroa ja 5.952 euroa käyttöhyödyn menettämisestä) oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 10.18
Helsingin hallinto-oikeus: Rikoksesta epäiltyjen nimitiedot voidaan antaaHelsingin hallinto-oikeus kumosi torstaina (17.12.) antamallaan päätöksellä KRP:n päätöksen asiakirjajulkisuutta koskevassa asiassa. (KHO:2021:170: Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
17.12.2020 9.44
KKO: Kun arvioitiin työsyrjinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle kärsimyksestä tuomittavan korvauksen määrää, huomioon oli otettava hänelle samaan menettelyyn perustunut työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus siltä osin kuin työsopimuslain mukainen korvaus sisälsi korvausta aineettomasta vahingostaC:lle riita-asiassa yhdenvertaisuuslain nojalla maksettavaksi tuomitun hyvityksen ja TSL:n nojalla tuomitun aineettoman korvauksen määrä oli ollut yhteensä yli 10 000 euroa. KKO katsoi, että C:n henkilöön kohdistunut loukkaus oli tullut kokonaan hyvitetyksi hänelle riita-asiassa maksettavaksi tuomitulla korvauksella ja hyvityksellä. Näin ollen kärsimyskorvausta koskeva vaatimus oli hylättävä. HO:n tuomiota muutettiin siten, että A ja B vapautettiin velvollisuudesta maksaa C:lle korvausta loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä korkoineen. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. - Uutiset
17.12.2020 8.15
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää riita-asian kannetta tutkimattaKäytettävissä olleen aineiston perusteella käräjäoikeudella ei ole ollut syytä katsoa, ettei X Ky olisi kantajana asianosaiskelpoinen tai ettei sen edustusta olisi järjestetty oikein. Käräjäoikeuden olisi siten tullut antaa asiassa haaste. Käräjäoikeuden päätös X:n kanteen tutkimatta jättämisestä oli kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen haasteen antamista varten. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 15.00
Hovioikeus: Raiskauksesta esitutkintaviranomaiselle kertonut nainen ei syyllistynyt väärään ilmiantoonSyytteen mukaan vastaaja oli antanut esitutkintaviranomaiselle väärän tiedon A:sta ja siten aiheuttanut vaaran, että A pidätetään, vangitaan, joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen virheellisin perustein. Syytteen mukaan vastaaja oli 9.2.2016 totuudenvastaisesti ilmoittanut poliisille, että A oli yhdessä kahden muun henkilön kanssa raiskannut hänet. Syytteen mukaan vastaaja oli toistanut kertomuksensa raiskauksesta, kun häntä oli kuultu asianomistajana esitutkinnassa. A oli väärän ilmiannon vuoksi ollut vapautensa menettäneenä 10.2.2016 klo 15.35 - 11.2.2016 klo 15.15 ja häntä oli kuultu esitutkinnassa epäiltynä raiskauksesta. Syyttäjä oli 15.3.2017 tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen sillä perusteella, ettei ollut todennäköisiä syitä epäillä A:ta raiskauksesta. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 14.30
EU:n uusi kyberturvallisuusstrategia ja uudet säännötKomissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja esittelivät 16.12.2020 EU:n uuden kyberturvallisuusstrategian. Strategia liittyy kiinteästi tiedonantoon Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa sekä Euroopan elpymissuunnitelmaan ja EU:n turvallisuusunionistrategiaan. Sen avulla parannetaan Euroopan kollektiivista kykyä sietää kyberuhkia ja varmistetaan, että kuluttajat ja yritykset voivat saada täyden hyödyn luotettavista palveluista ja digitaalisista työkaluista. Oli kyse sitten eurooppalaisten käyttämistä verkkoon liitetyistä laitteista, sähköverkoista tai pankeista, lentokoneista, julkishallinnoista ja sairaaloista, heillä on oikeus käyttää niitä tietoisina siitä, että heidät on suojattu kyberuhilta. - Uutiset
16.12.2020 13.10
Ase oli rakennettu Maglite-valaisimen runkoon – käräjäoikeuden tavoin hovioikeus arvioi ampuma-aserikoksen törkeäksiA oli lieventävänä seikkana vedonnut siihen, että aseita oli ollut vain kaksi. Toinen aseista ei ollut ollut täysin toimintakuntoinen eikä patruunoita ollut ollut suurta määrää. Syyttäjä oli vastauksensa liitteenä toimittanut 15.6.2020 päivätyn lausunnon aseen toimintakunnosta. Hovioikeus katsoi, että syyttäjän asiassa hovioikeudessa esittämä uusi kirjallinen todistelu asetti A:n väitteen aseen toimintakunnottomuudesta epäuskottavaksi. Tekoa ankaroittavat seikat olivat nyt kysymyksessä olevassa asiassa lieventäviä seikkoja selvästi merkityksellisempiä. Teko oli siten myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 11.43
Hovioikeus: Irtisanominen oli johtunut tosiasiassa työntekijän henkilöön liittyvistä syistäHO katsoi kokonaisarviona asiassa esitetystä, että IPR- ja patentti- tehtävät olivat olleet vain osa kantajan työtä ja kantaja oli tehnyt niiden lisäksi merkittävässä määrin muuta työtä, jota olisi ollut yhtiössä jäljellä kantajan irtisanomishetkellä. Kantajan tehtävä ei ollut erillisenä tehtäväkokonaisuutena lakannut taloudellisista tai toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä. Ottaen erityisesti huomioon henkilöerimielisyyksien kärjistyminen kantajan irtisanomisen aikoihin ja se, että kantaja oli ollut ainut irtisanottu maaliskuussa 2015, HO katsoi, että irtisanominen oli johtunut tosiasiassa kantajan henkilöön liittyvistä syistä. Kantajan työtehtävät eivät olleet irtisanomishetkellä tai välittömästi sen jälkeen vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi TSL 7 luvun 3 §:n edellyttämällä tavalla eikä yhtiöllä ollut ollut väittämäänsä taloudellista ja tuotannollista perustetta irtisanoa kantajaa. Kantajan tulkkauskustannusten osalta HO katsoi, että ne olivat hänen oikeudenkäyntikulujaan, joista hän voi vaatia vastapuolelta korvausta yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten mukaisesti. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 11.35
Itä-Suomen yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun selvitys: Ympäristörikoksista saatua rikoshyötyä ei aina tunnisteta – hyöty jää rikoksen tekijälle15. joulukuuta 2020 julkaistu selvitys Ympäristörikoshyötyjen tilannekuvasta osoittaa, että ympäristörikoksissa rikoshyödyn tunnistaminen, laskeminen ja arvioiminen on toisinaan pulmallista. Siksi laskemisessa käytettyä nettohyötyperiaatetta tulisi tutkia ja selvittää lisää. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, ettei rikoshyötyä ollut aina vaadittu, ilmeisimmin siksi, ettei sitä ollut esitutkinnassa tunnistettu. Ympäristörikosten tuottamaa rikoshyötyä ei aina tunnistettu myöskään tuomioistuimissa. Jos rikoshyöty jää tunnistamatta, rikoksen tekijä saa perusteetonta hyötyä. Tähän tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota koko rikosprosessin osalta. - Uutiset
16.12.2020 10.30
Hovioikeus arvioi oliko tienlaitaan rikkoutuneen auton ohittanut pakettiauton kuljettaja syyllistynyt törkeään kuolemantuottamukseen vai kuolemantuottamukseen ja oliko kyse ollut pakkotilastaVastaaja oli 7.1.2018 syytteessä tarkoitetulla tavalla lähtenyt ohittamaan kuljettamallaan pakettiautolla saman ajokaistan oikeaan reunaan rikkoutumisen vuoksi pysäköityä henkilöautoa niin, että pakettiauto oli törmännyt vastaantulevan liikenteen kaistalla ajaneen, X:n kuljettaman henkilöauton keulaan. X oli menehtynyt törmäyksessä saamiinsa vammoihin. Vastaaja oli saanut törmäyksessä vakavia vammoja, ja myös hänen kyydissään ollut vastaajan alaikäinen lapsi oli vammautunut törmäyksessä. HO tuomitsi vastaajan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta yhteiseen 80 ps rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 9.15
KKO:n ratkaisu viiteen virkavelvollisuuden rikkomiseen sekä virkasalaisuuden rikkomiseen syyllistyneelle rikosylikonstaapelille tuomittavasta rangaistuksestaHO:n tuomio oli A:lle syyksi luetun menettelyn osalta lainvoimainen. Syyttäjän valituksen perusteella KKO:ssa oli kysymys rangaistuksen määräämisestä. Syyttäjä oli vaatinut, että A:lle tuomittu sakkorangaistus kovennetaan ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi ja että hänet tuomitaan viralta pantavaksi. HO:n tuomiota muutettiin A:lle tuomitun rangaistuksen osalta. A tuomittiin HO:n tuomitseman sakkorangaistuksen asemesta 5 kuukauden vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistus on ehdollinen. Ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika alkaa KKO:n tuomion antopäivästä ja päättyy 31.12.2021. Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu koeaikana tekee rikoksen, josta hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. Koska A ei asiassa todetulla tavalla enää ole siinä virassa, jossa hän oli rikokset tehdessään, eikä hänen ollut selvitetty siirtyneen toiseen vastaavanlaiseen virkaan, viraltapanoa ei voitu tuomita. - Uutiset
16.12.2020 8.55
Hovioikeus: Turvaamistoimihakemus omaisuuden osituksessa oli selvästi perusteetonKäräjäoikeus oli määrännyt asianajajan toimittamaan pesänjakajana omaisuuden osituksen A:n ja B:n välillä. Osapuolet olivat tehneet sopimuksen, jonka mukaan B saa X Oy:n osakekannan. Osakkeiden arvosta annetun todistuksen mukaan niillä ei ollut arvoa. Yhtiön liiketoiminta oli sittemmin myyty. B oli kieltäytynyt luovuttamasta kauppakirjaa. Kysymys oli siitä, oliko olemassa edellytykset myöntää turvaamistoimi, jolla B velvoitetaan sakon uhalla luovuttamaan kauppakirja pesänjakajalle, vai oliko hakemus selvästi perusteeton. Hovioikeus katsoi, että A:n turvaamistoimihakemuksessa tarkoitettua oikeutta ei voitu vahvistaa tasinkosaatavaa koskevalla kanteella eikä tällainen kanne voinut olla tässä asiassa edellä laissa edellytetty pääasiakanne. Hakemus oli selvästi perusteeton. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 8.20
Hovioikeus äänesti sillensä jätetyn ulosottoasian palauttamisesta käräjäoikeuteenAsiassa oli riidatonta, että A oli 15.7.2020 määräajan kuluessa pyytänyt lausuman antamiselle asetetun määräajan pidentämistä. Riitaa ei ollut myöskään siitä, etteikö käräjäoikeus olisi tehnyt päätöstä määräajan pidentämisestä. Lisäksi riidatonta oli, että käräjäoikeus ei ollut pidentänyt määräaikaa A:n pyynnön mukaisesti. Riitaa oli siitä, oliko käräjäoikeus toimittanut päätöksensä määräajan pidentämisestä tiedoksi A:lle ennen kuin se oli jättänyt asian sillensä päätöksellään 25.8.2020, ja mikä mahdollisen toimittamatta jättämisen merkitys oli. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden toimintavelvollisuuden mahdollinen laiminlyönti ei ollut johtanut siihen, että A oli toimittanut lausumansa myöhässä. A:n puhevallan menettäminen ei siten ollut johtunut käräjäoikeuden mahdollisesti virheellisestä menettelystä eikä asiassa ollut perusteita palauttaa asiaa käräjäoikeuteen. Eri mieltä ollut jäsen olisi palauttanut asian käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
15.12.2020 16.00
Hovioikeus piti velallisen asuntonaan käyttämää tilaa hänen vakituisena asuntonaan - asuntoa ei realisoitu velkojien hyväksi velkajärjestelyssäYksityishenkilön velkajärjestelyn eräänä tarkoituksena on velallisen omistusasunnon turvaaminen (ks. esim KKO 1995:131). HO totesi, että velallinen omistaa huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet ja käyttää huoneistoa vakituisena asuntonaan. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, ettei huoneistoa saisi käyttää asuntona. Ottaen huomioon VJL 3 §:n 1 momentin 8 kohdan sanamuoto ja velkajärjestelylain tarkoitus kyse oli velkajärjestelylain tarkoittamasta omistusasunnosta. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset omistusasunnon säilyttämisen osalta. (Vailla lainvoimaa 15.12.2020) - Uutiset
15.12.2020 15.29
Juniorijääkiekkojoukkueiden rahastonhoitaja tuomittiin kavalluksesta 50 päiväsakon rangaistukseenVastaajan tahallisuuden osalta KO oli viitannut siihen arviointiin, jota oli tehty kunkin riidanalaisen teeman kohdalla. Kahvion kassan käteisvarojen ja Ullmax-tuotemyynnin käteissuoritusten tilittämättä jättämisessä oli ollut kyse tahallisesta menettelystä. Menettely oli lähennellyt tarkoitustahallisuutta. Joka tapauksessa vastaajan oli tullut käsittää menettelynsä oikeudenvastaisuus ja seuraamukset yhdistykselle tältä osin. Osaamattomuutta ei ollut pidetty uskottavana näiden kahden tekotavan osalta. Rangaistuksen osalta KO oli todennut, että kyse oli ollut jo moitittavasta menettelystä ottaen huomioon vastaajan asema yhdistyksessä, teon kesto ja rikoksen kohteena olleiden varojen määrä. Kertomusten perusteella menettelyä ei voitu pitää vähäisenä myöskään asianomistajana olleen yhdistyksen kannalta. Menettely oli vielä sakkorangaistuksella sovitettavissa. KO oli katsonut, että syyttäjän rangaistusvaatimus oli oikeassa suhteessa teon vahingollisuuteen ja vastaajan syyllisyyteen sekä vastasi yleistä rangaistuskäytäntöä. - Uutiset
15.12.2020 13.10
Lakimiesuutiset: Onko laista kiusatun turvaksi?Koulukiusaamisen lopettamiseksi on olemassa tehokkaita keinoja, mutta edelleen koulujen riittämätön puuttuminen kiusaamistapauksiin on aluehallintoviranomaisille ja ylimmille lainvalvojille tehtyjen kantelujen kestoaihe. Mistä lisäapua?, kysytään tuoreimmassa Lakimiesuutiset-lehdessä.