Uutisten vuosihakemisto, Rikos- ja prosessioikeus 2019
prosessioikeus 2018 prosessioikeus 2020
- Uutiset
27.5.2019 11.21
Leikkimisen ja pelaamisen yhteydessä lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneen nuoren tekoja ei pidetty törkeinä – rangaistusta kuitenkin korotettiin, kärsimyskorvauksia eiKummassakin tapauksessa oli ollut kysymys sekunneissa laskettavissa olevasta, tehtävään liittyväksi kerrotusta lapsen siittimen pitämisestä isomman pojan suussa ilman, että tilanteeseen olisi liittynyt varsinaista kummankaan osapuolen tyydyttämisen yritystä, hyväilemistä, seksuaalisesti latautuneita puheita tai muita tällaisia seksuaaliseen hyväksikäyttöön perinteisesti liittyviä elementtejä. Kummankaan pojan ei ollut väitetty erityisesti traumatisoituneen tapauksen johdosta eikä viitteitä sellaisesta ollut ollut kuulusteluvideoilta nähtävissä. KO oli katsonut, ettei lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ollut näissä olosuhteissa ollut törkeä. Vastaajan syyksi oli siten luettava molempien syytekohtien osalta vain perusmuotoinen nuorena henkilönä tehty lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö syyte enemmälti hyläten. HO hyväksyi KO:n ratkaisun ja johtopäätökset siltä osin kuin vastaajan syyksi oli kohdissa 1 ja 2 luettu nuorena henkilönä tehty lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. HO piti oikeudenmukaisena seuraamuksena vastaajan syyksi luetuista rikoksista KO:n 3.10.2017 tuomitseman 4 kuukauden 20 päivän ehdollisen vankeusrangaistuksen asemasta 8 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta. 31.12.2018 päättyvää koeaikaa oli pidettävä riittävänä rangaistuksen korottamisesta huolimatta. Syytä KO:n tuomion muuttamiseen vastaajan maksettavaksi tuomittujen vahingonkorvausten ( 2 500 € / asianomistaja) osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 27.5.2019) - Uutiset
27.5.2019 9.15
Valvontaeläinlääkäriä uhkaillut syyllistyi virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseenKO katsoi, että vastaaja oli menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla ja syyllistynyt siihen virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen, josta syyttäjä oli vaatinut hänelle rangaistusta. Vastaaja tuomittiin 6 kk ehdollisen vankeusrangaistuksen sijasta samanpituiseen valvontarangaistukseen. - Uutiset
27.5.2019 8.00
Unionin tuomioistuin: Puolalaiset notaarit eivät ole perintöasetuksessa tarkoitettuja "tuomioistuimia" eikä notaarin laatima todistus ole "päätös" perintöasioissaToisaalta tällainen todistus on "virallinen asiakirja". - Uutiset
24.5.2019 16.00
Valtioneuvoston selvitys: Suomen hallituksen toimet EU-tuomioistuinasioissa ja EU-rikkomusasioissa 1.1-31.12.2018Kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin- ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2018 aikana. Kertomuskaudella unionin tuomioistuimessa ei ollut vireillä SEUT 258 artiklassa tarkoitettuja Suomea koskevia rikkomuskanteita. Suomi ei myöskään nostanut kertomuskaudella kanteita unionin tuomioistuimissa. Suomi esiintyi kertomuskaudella kolmessa väliintuloasiassa unionin yleisessä tuomioistuimessa ja yhdessä väliintuloasiassa unionin tuomioistuimessa. Suomi osallistui SEUT 218 artiklan 11 kohdan mukaisen, Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden väliseen laaja-alaiseen talous- ja kauppasopimukseen (CETA) sisältyvän sijoitustuomioistuinjärjestelmän yhteensopivuutta unionin perussopimusten kanssa koskevan lausuntopyynnön käsittelyyn unionin tuomioistuimessa. - Uutiset
24.5.2019 13.51
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden velkajärjestelyä koskevan päätöksen ja velkajärjestely aloitettiinAsiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, täyttyivätkö elinkeinotoimintaa toiminimellä harjoittavan A:n osalta velkajärjestelylaissa yksityishenkilön velkajärjestelyn saamiselle asetetut edellytykset vai eivät. (Vailla lainvoimaa 24.5.2019) - Uutiset
24.5.2019 11.40
Vierashuoneessa OTT Riitta Ollila: Henkilötunnuksen käsittely tuomioistuimissaKKO 2004:15 mukaiseen yleisöjulkisuuden toteuttamiseen sivullisille annettavissa tuomion tulosteissa voi liittyä henkilötietojen väärinkäytön mahdollisuuksia. Tuomioistuinten tietojärjestelmiin tallentamien tietojen salaaminen asianosaiselta voi loukata asianosaisen oikeutta EIS 6 artiklan turvaamaan oikeudenkäyntiin.
Muiden osapuolten henkilötunnukset eivät yleensä ole sellaisia tietoja, joilla olisi merkitystä asianosaisen oikeuksien toteutumisen kannalta. Tässä mielessä tietojärjestelmän pitäisi antaa yksittäiselle henkilötietojen käsittelijälle mahdollisuus päättää, onko henkilötunnuksen näkyminen tulosteissa tarpeen ilman että tunnuksen poistaminen olisi kovin vaivalloista. Kun tuomioistuimet ovat käsittelemiensä asioiden henkilötietojen rekisterinpitäjiä, niillä pitää olla mahdollisuus päättää henkilötietojen käsittelyn keinoista. Asiasta kirjoittaa OTT, lehtori Riitta Ollila Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
24.5.2019 8.15
Väitös: Parisuhdeväkivallan sovittelukäytännöissä sekä rikos, uhrius että tekijyys häivyttyvätYTM Tiina Qvist tarkastelee väitöskirjassaan parisuhdeväkivallan sovittelukäytäntöjä rikosoikeusjärjestelmään kytkettynä instituutiona yhteiskunnallisessa kontekstissa. Kansainvälisesti mitattuna parisuhdeväkivalta on Suomessa yleinen ja vakava ongelma. Samaan aikaan kansainvälisesti katsoen meillä lähisuhdeväkivaltatapausten sovittelumenettely on käytössä poikkeuksellisen laajasti ja sovittelualoitteiden määrät ovat vuosittain kasvaneet merkittävästi. Valtaosa näistä tapauksista on parisuhdeväkivaltaa, pahoinpitelyjä, joissa uhrina on nainen. Nykyisellään parisuhdeväkivaltatapauksissa sovittelumenettely ja sopimukseen suostuminen johtavat käytännössä tyypillisesti syyttäjän syyttämättäjättämispäätökseen eli rikosprosessin päättymiseen. - Uutiset
23.5.2019 13.10
Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi että välitystuomio oli kumottavaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja katsoi kuten käräjäoikeus, että välitystuomion ei voitu katsoa olevan ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, mutta välitystuomio oli välimiesmenettelystä annetun lain 41 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdan nojalla kumottava. X Ab ei ollut vedonnut niihin seikkoihin, joihin välimiesoikeus oli perustanut ratkaisunsa perusteettoman edun palautusta koskevan Y Oy:n ensisijaisen kannevaatimuksen hylätessään. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että välimies oli mennyt toimivaltaansa ulommaksi ja jättänyt varaamatta Y Oy:lle tarpeellisen tilaisuuden asiansa ajamiseen. (Vailla lainvoimaa 23.5.2019) - Uutiset
23.5.2019 12.15
Hovioikeus: Oikeudenkäyntiavustajalautakunnan oli tullut peruuttaa lupalakimiehen lupa hakemus- ja valvontamaksujen suorittamatta jättämisen perusteellaHovioikeus katsoi, että oikeudenkäyntiavustajalautakunnan oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla tullut luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 20 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla peruuttaa A:n lupa hakemus- ja valvontamaksujen suorittamatta jättämisen perusteella. Oikeudenkäyntiavustajalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä, jossa A:ta oli kuultu. Aihetta oikeudenkäyntiavustajalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 23.5.2019) - Uutiset
23.5.2019 11.00
Henkirikoskatsaus 2019Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti julkaisi tuoreimman henkirikoskatsauksen 21. toukokuuta. Vuonna 2018 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 95 (+28 %) uhrin kuolemaan johtanutta Suomessa tehtyä tahallista väkivaltarikosta. Henkirikosten määrä kasvoi siten vuonna 2018 selvästi edellisvuoden tasosta, mutta oli edelleenkin alle 1990-luvun ja 2000-luvun alun keskitason. Henkirikollisuuden yli kaksikymmentä vuotta jatkunut yhtäjaksoinen väheneminen kuitenkin päättyi. Henkirikollisuuden taso on Suomessa tällä hetkellä Euroopan unionin yhdeksänneksi korkein ja keskimääräistä korkeampi myös kaikkien kehittyneiden teollisuusmaiden ryhmässä. Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten työttömien miesalkoholistien korkealla rikollisuustasolla. Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa tasoltaan juurikaan eroa muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta. - Uutiset
22.5.2019 15.15
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei voinut hylätä ilman asian valmistelun jatkamista ja ilman haasteen antamista rikosasian yhteydessä esitettyjä korvausvaatimuksiaKohdassa 4 A oli vaatinut Metsähallitukselta korvausta syyskuun 2018 matkoista ilmoittaen olleensa työsuhteessa Metsähallitukseen, mikä tosiseikka ilmeni myös asiakirjoista. A oli nimennyt todisteiksi työsopimuksen ja aiemman matkalaskun. Näiden lähtökohtien nojalla ei voitu katsoa, että kohdan 4 vaatimukset matkalaskun korvaamisesta olisivat siten perusteettomia, että ne olisi voitu hylätä ilman asian valmistelun jatkamista ja ilman haasteen antamista. Näin ollen käräjäoikeuden päätös oli kohdan 4 Metsähallitukseen kohdistuvan korvausvaatimuksen osalta kumottava. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen hovioikeus ei voinut ottaa asiaa välittömästi tutkittavakseen, vaan asia oli tältä osin palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 22.5.2019) - Uutiset
22.5.2019 11.00
Tytär oli tavannut isäänsä viimeisen seitsemän vuoden aikana vain kerran – tapaamisten täytäntöönpanoa koskevaa hakemusta ei voitu hylätä lapsen mielipiteen perusteella, vaikka lapsi oli täyttänyt 12-vuottaVaikka lapsi oli KO:n päätöksen 9.5.2018 jälkeen täyttänyt 12 vuotta, asiassa esitetyn selvityksen valossa ei voitu luotettavasti todeta, että hänen ilmaisemansa kanta olisi edustanut hänen omaa, asianmukaiseen tietoon ja ymmärrykseen sekä riittävän kypsään harkintaan perustuvaa tahtoaan, koska huolto- ja tapaamisoikeusriidan keskellä lapsi tavanomaisesti myötäilee lähivanhemman mielipidettä. A oli tavannut isäänsä viimeisen seitsemän vuoden aikana vain kerran, minkä vuoksi oli ilmeistä, että hänen käsityksensä tai mielikuvansa isästään eivät voineet perustua A:n omiin havaintoihin tai tietoihin. Selvää oli, että toteutumattomien tapaamisten vuoksi lapsi ei ollut voinut muodostaa riittävään tietoon ja itsenäiseen harkintaan perustuvaa mielipidettä isästään ja tämän tapaamisesta. Lapsen mielipiteeseen oli täytynyt merkittävästi vaikuttaa isästä vieraantuminen ja lähivanhemman esittämät näkemykset isästä ja tapaamisista. Näin ollen lapsen vastustukselle ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä eikä tapaamisten täytäntöönpanoa koskevaa hakemusta tässä tapauksessa voitu hylätä lapsen mielipiteen perusteella, vaikka lapsi oli täyttänyt 12-vuotta. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen uhkasakon asettamisen osalta. (Vailla lainvoimaa 22.5.2019) - Uutiset
22.5.2019 9.09
Hovioikeus: Yhtiövastikkeiden suorittaminen yhtiökokouksen haltuunottopäätöksen jälkeen ei estänyt osakkaan häätämistä ja huoneiston ottamista yhtiön hallintaanAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, mikä merkitys huoneiston hallintaan ottamista ja häätöä koskevan yhtiökokouksen päätöksen täytäntöönpanon kannalta oli annettava sille, että osakas oli sanotun päätöksen jälkeen maksanut erääntyneet yhtiövastikkeet. HO totesi, ettei A ollut määräajassa moittinut yhtiökokouksen hallintaan ottamista koskevaa päätöstä, joten päätös oli asiassa todetuin tavoin täytäntöönpantavissa. HO katsoi, että yhtiövastikkeiden suorittaminen mainitun yhtiökokouksen päätöksen jälkeen ei estänyt päätöksen täytäntöönpanoa (ks. KKO 1994:38). Tämä HO:n johtopäätös huomioiden asiassa ei ollut tarvetta arvioida sitä, mikä merkitys huoneiston hoitamattomuudelle tai A:n terveydentilalle ja maksukyvylle oli annettava. Asian näin päättyessä pääkäsittelyn toimittaminen HO:ssa oli ilmeisen tarpeetonta. Asiassa ei ollut perusteita velvoittaa osapuolia vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan. (Vailla lainvoimaa 22.5.2019) - Uutiset
21.5.2019 13.00
Hovioikeus: Valtion oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun kannalta ei ole merkitystä sillä, mistä syystä syyttäjän syyte on jäänyt sillensäKun syyte oli jäänyt sillensä, valtio oli velvollinen korvaamaan valittajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 21.5.2019) - Uutiset
21.5.2019 11.33
Hovioikeus: Kahteen pahoinpitelyyn ja virkamiehen vastustamiseen yksityiselämässään syyllistynyt asianajaja voitiin erottaa Asianajajaliiton jäsenyydestäHovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisuistaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa valvonta-asioita dnro 05218 ja 05318 koskevassa yhteisessä seuraamusharkinnassa päätyä erottamaan A:n Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestä. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää ilmeisen virheellisenä tai kohtuuttomana ottaen erityisesti huomioon A:n syyksi luettujen rikosten laatu, lukumäärä ja moitittavuus sekä hänelle aiemmin määrätyt kurinpidolliset seuraamukset. A:ta oli kuultu valvontalautakunnan suullisessa käsittelyssä ja ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 21.5.2019) - Uutiset
21.5.2019 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan hakemuksensa peruuttanut ulosottovirasto vastannut vastapuolen oikeudenkäyntikuluistaKyseessä ei ollut asia, jossa sovinto on sallittu. Helsingin ulosottovirasto oli peruuttanut pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan hakemuksensa sen jälkeen, kun A oli maksanut ulosotossa olleet velkansa. Ulosottoviraston hakemuksen ei ollut katsottava olleen tarpeeton ja asiassa oli katsottava olleen erityisiä syitä määrätä A vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan. (Vailla lainvoimaa 21.5.2019) - Uutiset
21.5.2019 8.21
Tuomariliiton kyselytutkimus osoittaa, että resurssipula vaarantaa oikeusturvan ja että tuomioistuimiin kohdistuva epäasiallinen viestintä on lisääntynytTuomariliitto teki alkuvuodesta kyselyn tuomari- ja esittelijäkunnalle tuomioistuimiin kohdistuvista epäasiallisista vaikuttamisyrityksistä ja työssä jaksamisesta. Tuomariliitto selvitti viime vuonna muun muassa työhön käytettyä aikaa. Tuloksilla halutaan osallistua julkisuudessa käytyyn keskusteluun oikeudenhoidon resursseista ja lisääntyneestä viranomaisiin kohdistuvasta epäasiallisesta viestinnästä. - Uutiset
20.5.2019 14.00
Hovioikeus arvioi pahoinpitelyn ja törkeän pahoinpitelyn rajatapausta toisin kuin käräjäoikeusVastaaja oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa siskolleen tämän asunnossa. HO katsoi, että kysymys oli pahoinpitelyn ja törkeän pahoinpitelyn rajatapauksesta ja että teko sinänsä oli ollut raaka ja julma. Asiassa todettuja seikkoja vastakkain punnittuaan HO kuitenkin katsoi, ettei teko ollut säännöksen tarkoittamalla tavalla erityisen raaka tai julma. Vastaaja oli näin ollen syyllistynyt menettelyllään pahoinpitelyyn. HO katsoi, että ehdollista vankeusrangaistusta (10 kk) yksinään oli tässä tapauksessa pidettävä riittävänä seuraamuksena vastaajan syyksi luetusta teosta. (Vailla lainvoimaa 20.5.2019) - Uutiset
20.5.2019 13.15
Turun puukotusten tutkinnassa annettujen turvallisuussuositusten seuranta valmistunutMinisteriöiden kansliapäälliköt ovat saaneet selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin eri viranomaiset ovat ryhtyneet Turussa vuonna 2017 tapahtuneen puukotusiskun tutkinnassa annettujen turvallisuussuositusten johdosta. - Uutiset
20.5.2019 12.15
Oikeuskansleri Tuomas Pöystin puheenvuoro: Lainvalmistelun ja sen johtamisen kehittämistarpeista valtioneuvostossaLainvalmistelun kehittäminen on aina ajankohtainen asia. Puheenvuorossaan 20. toukokuuta oikeuskansleri esittää erityisesti vuonna 2018 ja alkuvuonna 2019 tehdyn laillisuusvalvonnan perusteella kokoavia havaintojaan hyvän lainvalmistelutavan tilasta ja lainvalmistelun kehittämistarpeista valtioneuvostossa.