Uutisten vuosihakemisto, Eurooppa 2020
- Uutiset
24.11.2020 9.00
Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan suositus: Suullisen sopimuksen muuttaminenElintarvikeketjun kauppatapalautakunta suosittaa tekemään sopimuksen aina kirjallisesti. Jo tehdyn suullisen sopimuksen voi vaatia myös kirjallisena. Lisäksi lautakunta korostaa, että sopimus on sitova riippumatta siitä, onko se tehty kirjallisesti vai suullisesti. Jos sopimus on tehty suullisesti, sitä voi muuttaa jälkikäteen, mutta muuttaminen edellyttää, että molemmat sopijakumppanit hyväksyvät muutoksen. - Uutiset
23.11.2020 15.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu lentoyhtiön mahdollisuudesta vedota oikeuspaikkasopimukseen matkustajan saatavan siirronsaajana olevaa yhtiötä vastaan ja oikeuspaikkalausekkeen kohtuuttomuudestaBryssel I -asetusta on tulkittava siten, ettei lentoyhtiö voi kiistää tuomioistuimen toimivaltaa matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 261/2004 nojalla lentoyhtiötä vastaan nostetun korvauskanteen tutkimiseen vetoamalla matkustajan ja sen väliseen kuljetussopimukseen sisältyvään oikeuspaikkalausekkeeseen perintätoimistoa vastaan, jolle matkustaja on siirtänyt saatavansa, paitsi jos kyseinen perintätoimisto on oikeuspaikkalausekkeessa nimettyjen tuomioistuinten valtion lainsäädännön mukaisesti tullut alkuperäisen sopimuspuolen tilalle tämän kaikkien oikeuksien ja velvollisuuksien osalta, ja tämän seikan tarkistaminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävä. Tällaista oikeuspaikkalauseketta, joka on siitä erikseen neuvottelematta sisällytetty kuluttajan eli lentomatkustajan ja elinkeinonharjoittajan eli asianomaisen lentoyhtiön väliseen sopimukseen ja jossa annetaan yksinomainen toimivalta tuomioistuimelle, jonka tuomiopiirissä lentoyhtiön kotipaikka sijaitsee, on tarvittaessa pidettävä kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana. - Uutiset
23.11.2020 13.50
Lapsi kuoli alle vuorokauden ikäisenä - apulaisoikeusasiamies esittää STM:lle, että se käynnistäisi selvitystyön kuolleen henkilön potilastietojen luovuttamista koskevan sääntelyn uudistamiseksiKantelija arvosteli Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) menettelyä alle vuorokauden ikäisenä kuolleen tyttärensä potilasasiakirjojen luovuttamisessa sekä päätöstä olla antamatta tietoja. Kantelija arvosteli sairaalan epäyhdenmukaisia käytäntöjä kuolleen lapsen potilastietojen antamisessa. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa (kohdissa 3.3.3 ja 3.4.3) esittämänsä käsitykset Tampereen yliopistollisen sairaalan tietoon. Tässä tarkoituksessa hän lähetti jäljennöksen päätöksestään Tampereen yliopistolliselle sairaalalle. Lisäksi hän esitti STM:lle, että se käynnistäisi selvitystyön kuolleen henkilön potilastietojen luovuttamista koskevan sääntelyn uudistamiseksi siten, että säännös nykyistä paremmin ottaisi huomioon perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen yksittäisissä tilanteissa, kuitenkin suojaten vainajan yksityisyyttä. - Uutiset
23.11.2020 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu rikosoikeudellisten seuraamusten määräämisestä lapsensa palauttamatta jättäneelle vanhemmalleSEUT 21 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion sellaisen lainsäädännön soveltamiselle, jonka mukaan siitä, että vanhempi jättää toisessa jäsenvaltiossa olevan lapsensa palauttamatta nimetylle huoltajalle, voidaan määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia, vaikka ei ole käytetty väkivaltaa, uhkailtu tuntuvalla haitalla tai menetelty vilpillisesti, kun taas silloin, kun lapsi on ensin mainitun jäsenvaltion alueella, tämä sama teko on rangaistava vain, jos on käytetty väkivaltaa, uhkailtu tuntuvalla haitalla tai menetelty vilpillisesti. - Uutiset
23.11.2020 11.42
Vierashuoneessa lakimies Aki Eriksson: Työaikalaki otti askeleen kohti direktiiviä ja astui samalla miinaanUusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020, mutta osa uuden lain velvollisuuksista alkaa vasta vuoden siirtymäajan jälkeen. Uudistuksessa lisättiin työaikajoustoja ja päivitettiin lakia muutenkin vastaamaan modernin työelämän ja tietoyhteiskunnan tarpeita. Yksi suuri siirtymäajan jälkeen voimaan tuleva muutos koski ylitöiden enimmäismäärän seurannan muuttumista työajan enimmäismäärän seurantaan. Ajatus muutoksen takana on hyvä. Työaikalaki on ensisijaisesti työaikasuojelulaki eikä työntekijöiden hyvinvointi erottele säännöllistä-, yli- tai hätätyötä toisistaan. Oli myös perusteltua siirtyä kohti direktiivin sanamuotoa, jotta yleiseurooppalainen laintulkinta auttaisi meitäkin hallitsemaan työaikaamme. Kauniista ajatuksesta huolimatta työajan enimmäismäärää määrittelevä säädös on lähes käyttökelvoton. Paino sanalla käyttö. - Uutiset
23.11.2020 9.30
Unionin tuomioistuin: Voiko asepalveluksesta Syyriassa kieltäytyneelle myöntää pakolaisasemanSaksan liittovaltion maahanmuutto- ja pakolaisvirasto oli myöntänyt turvapaikanhakijalle 11.4.2017 toissijaisen suojeluaseman mutta hylännyt hänen turvapaikkahakemuksensa sillä perusteella, ettei häneen itseensä ollut kohdistunut sellaista vainoa, joka olisi saanut hänet pakenemaan. Kyseisen viraston mukaan asianomaisen, joka on vain paennut sisällissotaa, ei tarvitse pelätä joutuvansa vainotuksi, jos hän palaa Syyriaan. Hänen pelkäämänsä vainon ja niiden vainon syiden, jotka voivat olla perusteena oikeudelle saada pakolaisasema, välillä ei missään tapauksessa ollut yhteyttä. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin totesi, ettei vakiintunutta kansallista oikeuskäytäntöä ole olemassa siltä osin kuin kyse on sellaisten syyrialaisten asevelvollisten tekemistä turvapaikkahakemuksista, jotka ovat paenneet maastaan välttääkseen asepalveluksen ja jotka voidaan tästä syystä panna syytteeseen tai joita voidaan rangaista, jos he palaavat kotimaahansa. - Uutiset
20.11.2020 9.05
Tietosuojavaltuutetun toimisto: Tietojen siirrot kolmansiin maihin – suosituksia siirtovälineitä täydentävistä suojatoimista ja luonnokset komission uusista vakiolausekkeistaEuroopan tietosuojaneuvosto on julkaissut suosituksia toimista, joilla täydennetään tietosuoja-asetuksen tiedonsiirtovälineitä. Täydentävillä suojatoimilla varmistetaan, että henkilötietojen suoja on EU:n vaatimuksia vastaavalla tasolla, kun tietoja siirretään kolmansiin maihin. Lisäksi Euroopan komissio on julkaissut luonnokset päivitetyistä vakiolausekkeista tietojen siirroille kolmansiin maihin. Suosituksista ja vakiolausekkeista voi antaa palautetta tietosuojaneuvoston ja komission verkkosivuilla. - Uutiset
20.11.2020 8.16
Keskusverolautakunta: Managerointi-palvelusta oli suoritettava arvonlisäveroa - ei muodostanut erillistä kokonaisuutta, jolla täytettiin välityspalvelun erityiset ja olennaiset tehtävätHakijayhtiö toimi sidonnaisasiamiehenä ja vakuutusasiamiehenä myyden ja välittäen A:n tuottamia sijoitustuotteita ja A:n edustamien vakuutusyhtiöiden vakuutuksia asiakkaille. Hakija suoritti A:lle X:n alueen toimistossa tämän kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella myös managerointipalvelua, jonka arvonlisäverokäsittely oli ratkaistavana. KVL totesi, että vaikka hakija osallistui muiden sidonnaisasiamiesten ja vakuutusedustajien välitystoimintaan, managerointipalvelu ei kokonaisuutena arvioiden muodostanut sellaista erillistä kokonaisuutta, jolla täytettiin välityspalvelun erityiset ja olennaiset tehtävät (C-453/05, Ludwig, kohta 27). Managerointi-palvelusta oli siten suoritettava arvonlisäveroa AVL 1 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella. (Ei lainvoim. 20.11.2020) - Uutiset
19.11.2020 15.05
Nollaverokanta covid-19-rokotteiden ja in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden (testipakkaukset) luovutuksiin sekä niihin läheisesti liittyviin palvelujen suorituksiinValtioneuvosto lähetti torstaina (19.11.) eduskunnalle kirjelmän ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta covid-19-pandemian johdosta toteutettavien, covid-19-rokotteiden ja covid-19-taudin in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden arvonlisäveroa koskevien tilapäisten toimenpiteiden osalta. - Uutiset
19.11.2020 14.24
Eurooppalainen sopimus asiakirjojen julkisuudesta voimaan 1. joulukuuta 2020Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jolla Suomessa saatetaan voimaan Euroopan neuvoston yleissopimus viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta. Kyseessä on ensimmäinen oikeudellisesti sitova asiakirjajulkisuutta koskeva kansainvälinen sopimus. Sopimus tulee voimaan 1.12.2020. Suomi hyväksyi sopimuksen jo vuonna 2015, mutta sopimus on odottanut tarvittavaa määrää ratifiointeja, jotta se voi tulla kansainvälisesti voimaan - Uutiset
19.11.2020 13.50
Unionin tuomioistuin: Jäsenvaltio ei voi kieltää toisessa jäsenvaltiossa laillisesti tuotetun kannabidiolin (CBD) markkinointia silloin, kun se on uutettu koko cannabis sativa -kasvista eikä sen kuiduista ja siemenistäTämä kielto voidaan kuitenkin katsoa perustelluksi kansanterveyden suojelua koskevan tavoitteen takia, mutta kiellolla ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi. - Uutiset
18.11.2020 13.56
Unionin tuomioistuin: Kansallisessa työehtosopimuksessa voidaan varata ylimääräinen äitiysloma yksin äideilleOn kuitenkin osoitettava, että lisälomalla pyritään suojelemaan naispuolisia työntekijöitä raskauden ja äitiyden vaikutuksilta. - Uutiset
18.11.2020 11.30
OTT Eero Männistö: Ajankohtaista luottamuksensuojasta verotusmenettelyssäKirjoituksen tarkoituksena on nostaa esille muutamia ajankohtaisia oikeustapauksia ja tulkinnanvaraisia tilanteita, jotka liittyvät luottamuksensuojaan verotusmenettelyssä. - Uutiset
18.11.2020 8.48
Markkinaoikeus pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua kuluttajan puhelinasioinnin tarjoamisesta maksullisesta puhelinnumerostaMarkkinaoikeus pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisun seuraavista kysymyksistä:
1. Onko kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta 25.10.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU 21 artiklan ensimmäistä kohtaa tulkittava siten, että se on esteenä sille, että elinkeinonharjoittaja voi asettaa korkeintaan perushintaisen puhelinnumeron lisäksi saataville puhelinnumeron, jota kuluttaja saattaa käyttää tehtyyn sopimukseen liittyvissä asioissa ja johon soittamisesta veloitetaan perushintaa korkeampi hinta, ja jos perushinnan ylittävän puhelinnumeron ilmoittaminen voi olla joillakin edellytyksillä 21 artiklan mukaista, onko arvioinnissa merkitystä esimerkiksi perushintaisen puhelinnumeron helpolla löydettävyydellä, puhelinnumeroiden käyttötarkoitusten riittävän selkeällä ilmaisemisella ja puhelinnumeroiden asiakaspalvelun tavoitettavuuden tai palvelutason olennaisilla eroilla?
2. Onko direktiivin 2011/83 21 artiklassa tarkoitettua perushinnan käsitettä tulkittava siten, että elinkeinonharjoittaja voi tarjota tehtyyn sopimukseen liittyvissä asioissa asiakaspalvelupuhelinlinjana käytettäväksi vain maantieteellisen lanka- tai matkapuhelimen standardinumeroa tai kuluttajalle maksutonta puhelinnumeroa, ja jos elinkeinonharjoittaja voi tarjota muunlaisen puhelinnumeron, millaisia kustannuksia siihen soittamisesta voi liittymäsopimuksessaan puhepaketin hankkineille kuluttajille korkeintaan aiheutua? - Uutiset
18.11.2020 7.31
Kuluttajariitalautakunnan enemmistö katsoi, ettei hybridiauton ostaja ollut saanut kohtuudella edellytettävää oikeaa kuvaa auton polttoaineenkulutuksesta - ostajalle hyvitystä kaupan purun asemastaAsiassa oli kyse kaupan kohteen mahdollisesta virheestä kuluttajan esittämien seikkojen perusteella liittyen erityisesti hybridiauton polttoaineenkulutukseen ja akun toimintaan kylmällä säällä. Lautakunta totesi todellisen kulutuksen mahdollista määrää käytännön olosuhteissa ja eroa testituloksen antamaan kulutukseen olisi voitu selventää markkinointiaineistossa ottamalla siinä annetuissa tiedoissa erilaiset käyttötilanteet, lataamistiheyden vaikutus ja vielä ostajan käyttötarpeet huomioon. Tällöin kuluttaja olisi saanut paremman kuvan siitä, mikä auton todellinen polttoaineen kulutusmäärä voi olla. Näin ei tässä tapauksessa ollut kuitenkaan tehty. Lautakunta katsoi, että tässä tapauksessa kuluttaja ei ollut saanut kohtuudella edellytettävää oikeaa kuvaa auton polttoaineenkulutuksesta. Kyse oli virheestä, ja kuluttajalla oli oikeus hyvitykseen. Eri mieltä olleet jäsenet sen sijaan katsoivat, ettei kaupan kohteessa ollut virhettä eikä myyjän tiedonantovirhettä ajoneuvon polttoaineenkulutuksen johdosta. - Uutiset
17.11.2020 9.35
KHO arvioi oliko nuuskan salakuljetukseen osallistunut henkilö verovelvollinen Ruotsissa kulutukseen luovutetusta ja Suomeen kaupallista tarkoitusta varten tuodusta nuuskasta valmisteverotuslain 12, 72 tai 75 §:n perusteellaA oli ostanut nuuskaa Ruotsin Haaparannasta kaupallista tarkoitusta varten. Nuuska oli Ruotsin puolella siirretty A:n käyttämästä ajoneuvosta C:n kuljettamaan pakettiautoon Suomeen tapahtuvaa kuljetusta varten. Tulli oli takavarikoinut nuuskan C:n kuljettamasta pakettiautosta pian sen tultua Suomeen. Koska kysymys oli A:n ostamasta nuuskasta, joka oli luovutettu C:n haltuun yksinomaan nuuskan kuljettamista varten, KHO katsoi, että nuuska oli osoitettu luovutettavaksi kuljetuksen jälkeen A:lle Suomessa. Kun valmisteverotuslain 75 §:n 2 momenttia tulkittiin yhdenmukaisesti valmisteverodirektiivin 33 artiklan ja vuoden 1992 valmisteverodirektiivin 7 artiklan kanssa, A:ta oli pidettävä valmisteverotuslain 75 §:ssä tarkoitettuna henkilönä, jolle tuotteet luovutetaan Suomessa, ja siten verovelvollisena. - Uutiset
17.11.2020 8.25
EU:n neuvoston päätelmät: Sääntelyn testiympäristöt ja kokeilulausekkeet paremman sääntelyn välineinäNeuvosto on hyväksynyt päätelmät sääntelyn testiympäristöjen ja kokeilulausekkeiden roolista innovointia suosivassa, tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavassa, kestävässä ja sopeutumiskykyisessä EU:n sääntelykehyksessä. Sääntelyn testiympäristöt määritellään konkreettisiksi kehyksiksi, jotka tarjoavat jäsennellyn kokeiluympäristön ja antavat näin tarvittaessa mahdollisuuden testata reaalimaailmassa innovatiivisia teknologioita, tuotteita, palveluja tai toimintatapoja – tällä hetkellä erityisesti digitalisaation yhteydessä – rajoitetun ajan ja rajatussa osassa tiettyä sektoria tai alaa varmistamalla viranomaisvalvonnan avulla asianmukaisten suojatoimien toteuttaminen. - Uutiset
16.11.2020 15.05
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu sekaholdingyhtiön ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeudestaEUT katsoi kuudetta alv-direktiiviä koskevassa portugalilaisessa ennakkoratkaisuasiassa, että sekaholdingyhtiö, jonka toiminta tytäryhtiöidensä hallinnoinnissa on toistuvaa, voi vähentää neuvontapalvelujen, jotka koskevat markkinatilanteen kartoittamista toisen yhtiön omistusosuuksien hankinnan valmistelemiseksi, ostoihin sisältyvän arvonlisäveron, ja näin on myös silloin, kun tämä omistusosuuksien hankinta ei lopulta ole toteutunut. Sekaholdingyhtiö, jonka toiminta tytäryhtiöidensä hallinnoinnissa on toistuvaa, ei voi vähentää arvonlisäveroa, jonka se on maksanut luottolaitokselle suorittamastaan palkkiosta, joka koski sellaisen joukkovelkakirjalainan suunnittelua ja järjestämistä, joka oli tarkoitettu sijoitusten tekemiseen tietyllä alalla, kun nämä sijoitukset eivät lopulta ole toteutuneet vaan tämän lainan avulla saatu pääoma on suoritettu kokonaisuudessaan emoyhtiölle lainan muodossa. - Uutiset
16.11.2020 9.30
Komission uusi kuluttaja-asioiden toimintaohjelma: Euroopan komissio lisää kuluttajien mahdollisuuksia vaikuttaa aktiivisesti muutokseenEuroopan komissio käynnisti 13. marraskuuta uuden kuluttaja-asioiden toimintaohjelman, jolla lisätään eurooppalaisten kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia siirryttäessä vihreään ja digitaaliseen talouteen. Toimintaohjelmassa käsitellään myös sitä, miten kuluttajansuojaa ja häiriönsietokykyä voidaan parantaa koronaviruspandemian aikana ja sen jälkeen. - Uutiset
13.11.2020 10.26
Hovioikeus: Oikeudenkäynti viivästyi 2 vuottaHyvityslain 5 §:n mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioitava aika oli alkanut asian vireilletulosta 16.7.2014 KO:ssa. KO:n tuomio oli annettu 31.5.2018. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä viivästynyt kaksi vuotta, miltä ajalta kantajayhtiölle myönnettiin hyvitystä. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, joten valtio velvoitettiin maksamaan kantajayhtiölle oikeudenkäynnin viivästyksen hyvityksenä 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020)