Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2024
- Uutiset
19.3.2024 11.52
Vierashuoneessa professori (emer.) Rainer Oesch: Lisenssit yritysten keinona kasvuunAvainasemassa osaamisen tuloksekkaassa hyödyntämisessä on aineeton pääoma, joka syntyy luovasta toiminnasta ja osaamisesta, konkretisoituu aineettomien oikeuksien, teollis- ja tekijänoikeuksien sekä muiden aineettomien oikeushyvien hankkimisessa, suojaamisessa, puolustamisessa ja sopimuksin tapahtuvassa hyödyntämisessä. Tähän lisenssisopimukset eli käyttöoikeuksien luovutukset ovat keskeinen arvonluonnin keino varsinkin yrityksissä, kirjoittaa Rainer Oesch Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
14.3.2024 11.55
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: Potilaan oikeus välttämättömään lääkehoitoon voi toteutua sattumanvaraisesti – vastuuta lainsäädännön yleisestä johdonmukaisuudesta ei ole ottanut kukaanOikeus riittäviin terveyspalveluihin on perusoikeus. Useat lääkehoidot ovat niin kalliita, ettei potilailla olisi edellytyksiä saada lääkettä ilman julkista rahoitusta. Tämä toteutetaan kaksikanavajärjestelmän välityksin, mutta moni jää väliinputoajaksi. Viranomaiset ovat reagoineet hitaasti epäyhdenvertaisiksi tunnistettuihin tilanteisiin, ja potilaalle voi syntyä tarve hakea asiaansa korjaus kantelulla. Eduskunnan oikeusasiamiehen tarkastelussa annetaan painava merkitys oikeudelle riittäviin terveyspalveluihin ja yhdenvertaisuudelle. Tätä kautta voi syntyä myös linjauksia, joita julkinen rahoitus ei kestä – siis jos vastaava hoidon taso ulotettaisiin koko palvelujärjestelmään. - Uutiset
13.3.2024 15.46
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Väärinymmärrystä vai sumutusta – avioehtosopimuksen oikeustoimiopillisesta pätemättömyydestäVoiko puoliso oikeustoimilain säännösten valossa menestyksekkäästi väittää, että ajallinen yhteys avioehtosopimuksen allekirjoittamisen ja vihkihetken välillä on luonut osapuolelle pelon häiden mahdollisesta peruuntumisesta ja tätä koskevista häpeällisistä seuraamuksista, jolloin kyseessä olisi pakottaminen? Tai, voiko puoliso vaatia avioehtosopimuksen julistamista pätemättömäksi siksi, että hän ei ole ymmärtänyt sopimuksen oikeusvaikutuksia ja se on lisäksi ollut selkeästi sisällöltään epäsuhtainen, koska se koituu varakkaamman puolison eduksi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissaan. - Uutiset
11.3.2024 11.55
Vierashuoneessa väitöskirjatutkija Kimmo J. Nieminen: Vähennysten jakaminen kioskiliiketoiminnan arvonlisäverotuksessaVerohallinto on lähettänyt 17.1.2024 kioskiliiketoiminnan harjoittajille ohjauksen arvonlisäveron vähennysoikeudesta. Kioskeilla on usein sekä arvonlisäverollista että arvonlisäverotonta toimintaa. Jälkimmäinen pitää sisällään lähinnä veikkausasiamiehenä toimimisen ja tilan luovuttamisen rahapeliautomaattien käyttöön. Verovelvollisen, joka harjoittaa sekä arvonlisäverollista että -verotonta toimintaa, tulee jakaa yleiskulunsa. Verohallinto katsoo ohjauksessaan, että arvonlisäverollisen ja arvonlisäverottoman liikevaihdon suhdetta voidaan pitää kioskiliiketoiminnassa parhaimpana jakoperusteena. Koska arvonlisäverolaki tai sen esityöt eivät määritä menetelmää, jolla verovelvollisen tulee jakaa vähennykset, kioskiliiketoimintaa harjoittavat voivat mielestäni edelleen jakaa arvonlisävähennykset muullakin menetelmällä, joka johtaa parhaaseen tuotantopanosten käyttöä kuvaavaan lopputulokseen. Vähennysten jaossa voitaisiin tällöin myös käyttää samanaikaisesti useita menetelmiä eri kuluryhmille. - Uutiset
8.3.2024 11.50
Vierashuoneessa Seppo Koskinen, Teuri Brunila, Minna Mattila-Aalto ja Timo Pehrman: Miten työriitojen sovittelumenetelmiä voitaisiin soveltaa Ukrainan konfliktin ratkaisuun?Ihmisten välisten konfliktien ratkaisuun on kehitetty erilaisia sovittelun malleja. Rajat sovittelun eri lajien välillä ovat monesti epätarkkoja eikä ole itsestään selvää millaista sovittelua voidaan käyttää erilaisten konfliktien ratkaisussa. Rauhansovittelu on itsessään laaja käsite ja sen puitteissa voi löytyä hyvinkin erilaisia sovittelun malleja riippuen osapuolten intresseistä. Sovittelijalle tärkeintä on saada osalliset tavalla tai toisella yhteisen pöydän ääreen. - Uutiset
23.2.2024 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Hallituksen käsitys työrauhalainsäädännön historiasta ja työrauhauudistusten kompromissiehdotuksiaTarkastelun kohteena ovat vain työrauhauudistukset ja työmarkkinamalli (tämä siksi, että se toteutettaisiin muuttamalla lakia työriitojen sovittelusta). Hallitus on väärässä, kun sen edustajat kertovat viimeisimpien uudistusten työrauhasääntelyyn tapahtuneen 1940 -luvulla. Osin työrauhasääntely on vielä vanhempaa ja osin sitä on uusittu ihan vastikään. Hallitus sanoo, että kaikki työrauhauudistukset toteutetaan. Yleensä, jos konfliktin olemassaolon tunnustaa ja tunnistaa, tehdään kompromisseja. Tässä kiistassa on mahdollista tehdä työrauhakysymystenkin osalta kompromisseja ilman, että hallituksen pitäisi luopua edes keskeisimmistä uudistuksistaan. Oppositiokin voi käyttää vahvinta keinoaan eli USAn mallin mukaista yhteen kytkemistä toteamalla esimerkiksi, että, jos kompromisseja ei tehdä, oppositio vaatii rajakysymyksessä kansainvälisten sopimusten noudattamista eikä suostu perustuslaista tehtäviin poikkeuksiin. - Uutiset
22.2.2024 11.50
Vierashuoneessa työmarkkinajohtaja Sirpa Leppäluoto: Paikallinen sopiminen, Q&AMitä on paikallinen sopiminen, mikä on muuttumassa, miksi muutoksia vastustetaan ja onko muutoksissa mitään hyvää? - Uutiset
16.2.2024 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: Liikesalaisuusjuttujen vahva rikosoikeuden painotus on suomalainen erityispiirre – muunkinlainen valinta olisi ollut mahdollinenKun liikesalaisuuden haltija muualla Euroopassa havaitsee oikeuksiaan loukatun, ensimmäisenä tulee mieleen kieltopäätöksen hakeminen ja vahingonkorvauksen vaatiminen. Suomessa pohdittavaksi tulee sen sijaan yleisemmin, onko juttu saatettavissa yrityssalaisuusrikoksena esitutkintaan. Nykyinen sääntely on Suomessa tietyn historiallisen kehityksen tulos, ja historia olisi voinut mennä toisinkin. Työntekijöihin kohdistuvan sääntelyn kokonaisuutta ei voida myöskään kiittää erityisestä selkeydestä. Se, mikä työsopimuslain ja liikesalaisuuslain perusteella vaikuttaa työsuhteen jälkeen sallitulta, onkin yrityssalaisuuden rikkomisena rangaistavaa. - Uutiset
15.2.2024 11.47
Vierashuoneessa kriminologian professori Janne Kivivuori ja kehittämisneuvos Aarne Kinnunen: Rikoksentorjuntaa on kehitettävä kriminologiseen tutkimukseen ja koulutukseen nojatenPerinteinen omaisuus- ja väkivaltarikollisuus vähentyivät kehittyneissä länsimaissa 1990-luvun alusta näihin päiviin. Tutkimuksessa kehitys on liitetty muun muassa rikostilanteisiin puuttumiseen ja paikallisen rikoksentorjunnan kehittymiseen. Rikollisuutta on vähennetty esimerkiksi vaikeuttamalla rikosten tekoa ja lisäämällä valvontaa, kriminologisen tutkimustiedon ohjaamana. Myös väestön ikääntyminen on vaikuttanut kehitykseen. Tilanne ei kuitenkaan ole tyydyttävä, kirjoittavat kriminologian professori Janne Kivivuori ja kehittämisneuvos Aarne Kinnunen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
9.2.2024 11.55
Vierashuoneessa Specialist Counsel Tuomas Keltto: EU:n datasäädös (EU Data Act) – uudet säännöt koskien datan käsittelyäJuristien keskuudessa on käyty jo vuosia vilkasta keskustelua liittyen sensoreiden avulla kerättävään tuotedataan ja sen juridisiin käyttö- ja omistusoikeuskysymyksiin. On ollut pitkään epäselvää kuka saa kerätä ja käyttää tällaista dataa ja millä perusteella. Samaan aikaan tuotteista on alettu kerätä yhä lisääntyvin määrin dataa ja on huomattu, että datan avulla voidaan luoda vaikuttavaakin lisäarvoa tuotteen käyttäjälle, valmistajalle ja muille tahoille. - Uutiset
5.2.2024 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Poliittisen työtaistelun uudesta sääntelystäPoliittisten työtaistelujen uusi sääntely on laaja kokonaisuus. Se koskee useita lakeja ja erilaisia asiatilanteita. Seuraavaksi esittelen ensin uuden sääntelyn pääpiirteet ja sen jälkeen keskityn tarkastelemaan yhtä uuden sääntelyn erityiskysymystä. Erityiskysymys koskee kieltoa toimeenpanna poliittinen työtaistelu uudestaan samaan asiaan vaikuttamiseksi. Tämä ehdotus on hallitusohjelmaan verrattuna uusi ja sisältää mielestäni merkittävän rajoituksen poliittisille työtaisteluille. Uudessa ehdotuksessa ei ole kyse vain pyrkimyksestä estää poliittisten työtaistelujen maksimikestojen kiertäminen. Kyse on aivan uudentyyppisestä poliittisen työtaistelun rajoittamisesta, jota en tiedä muualla olevan käytössä. - Uutiset
1.2.2024 11.55
Vierashuoneessa rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen: Vakuuttavasti perustellut päätökset ja tuomiot ovat tuomioistuimiin kohdistuvan luottamuksen edellytysOikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11:4.2:n mukaan tuomio on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Emeritusprofessori Pekka Viljasen ja toimittaja Eeva-Liisa Hynysen kirjoittamassa uudessa Kittilän opetukset -kirjassa nostetaan esille erityisesti Lapin käräjäoikeuden ja Rovaniemen hovioikeuden perustelujen pääkohdat tuomioissa, joita ne ovat antaneet vuosina 2019–2023 Kittilän kunnan luottamushenkilöitä vastaan nostetuissa virkasyytejutuissa. - Uutiset
31.1.2024 11.30
Vierashuoneessa hallitusneuvos (vv.), OTK Kari Peltonen: Julkinen virantäyttö vai sisäinen tehtäväntäyttö?Nykyisin on tavanomaista määrätä virkamies esimies- tai johtamistehtävään pääsääntöisen avoimen julkisen haun ja tällaiseen esimiesvirkaan nimittämisen sijaan. Tehtävään, kuten yksikön päälliköksi, määrätään sisäisellä päätöksellä työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuteen (direktio-oikeus) nojautuen alun perin omassa virassaan yleensä asiantuntijatehtävään nimitetty virkamies. Toimenpiteen merkittävyydestä huolimatta ei tehtävään määräämisestä ole varsinaisia säännöksiä valtion virkamieslaissa muutoksenhakukieltoa lukuun ottamatta. - Uutiset
25.1.2024 11.55
Vierashuoneessa OTL, väitöskirjatutkija Risto Tuori: Ylinopeusrikkomusten seuraamusjärjestelmässä on ongelmiaItä-Suomen hovioikeus on 18.6.2021 todennut, ettei tieliikennelain 1.6.2020 voimaan tullut uudistus ole voinut sitovasti muuttaa liikenneturvallisuuden vaarantamisrikoksen soveltamiskäytäntöä, joten vain vähäistä vaaraa aiheuttavasta teosta ei voi määrätä sakkorangaistusta eikä liikennevirhemaksua. Ylinopeusrikkomusten seuraamusjärjestelmässä on tältä osin aukko, jota poliisin sakkokäsikirjassa ei ole tunnistettu, kirjoittaa väitöskirjatutkija Risto Tuori Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
24.1.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Sovintoon johtaminen työriitojen sovittelussaTyömarkkinoilla riidellään tällä hetkellä siitä, miten sovittelijan tulee työriitojen sovittelussa johdattaa osapuolet sovintoon. Tuleeko sovittelijan harkintavaltaa rajoittaa lailla työmarkkinoiden yleiseen palkkalinjaan tai erityisesti vientialojen palkkalinjaan? Riidassa on ainakin julkisuudessa jäänyt kertomatta se, miten tämä kysymys on tällä hetkellä säädetty. Vasta nykytilan selvittäminen auttaa vastaamaan siihen kysymykseen, tarvitaanko nykyisen oikeustilan muuttamista. - Uutiset
23.1.2024 11.55
Vierashuoneessa varatuomari, LL.M Anu-Tuija Lehto: Työntekijöillä kuuluisi olla työehtoihinsa kuluttajansuojaTaas kerran työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on miettimässä, miten paikallista sopimista pitäisi kehittää. Tällä kertaa tehtävänä on laajentaa työnantajaliittoihin kuulumattomien työnantajien sopimismahdollisuuksia ja mahdollistaa sopimisosapuolena muutkin kuin luottamusmiehet. Työryhmän määräaika on 31.1.2024. - Uutiset
9.1.2024 11.55
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: Sähköpostin luottamuksellisuusilmoitus kätkee sisäänsä eritasoisia viestejä – mutta sen voi kirjoittaa ytimekkäästi ja selkeästiKussakin organisaatiossa lisätään lähetettävien sähköpostien yhteyteen yleinen luottamuksellisuusilmoitus. Niiden sisällöt ovat kuitenkin usein vaikeaselkoisia ja joskus epäjohdonmukaisiakin. Ongelmia voi seurata sanamuotojen lainaamisesta muusta oikeuskulttuurista ja siitä, että viestin mahdollisesti sisältämä salassa pidettävä sisältö sekoittuu siihen, mikä koskee luottamuksellisen viestin suojaa sisällöstä riippumatta. Asianajajan käyttämän luottamuksellisuusilmoituksen on katettava kaksi toisistaan erillistä näkökohtaa: viestin väärään vastaanottajaan sovellettavat säännöt sekä asianajajan ja päämiehen välisen luottamuksellisen yhteydenpidon suoja suhteessa viranomaisiin. - Uutiset
3.1.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Ruotsin työmarkkinamalli Suomen hallituksen esikuvanaRuotsin työmarkkinamalli on ollut ja on edelleen Ruotsissa erittäin tärkeä työehtojen kehityksen turvaamiselle. Mutta mikä tuo malli on ja mitä siinä on ruotsalaista. Suomen hallitus on esittänyt monia uudistuksia työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmään ja työrauhan sääntelyyn. Niitä on perusteltu erityisesti Ruotsin tilanteella ja kokemuksilla. - Uutiset
2.1.2024 11.55
Vierashuoneessa professori Minna Kimpimäki: Laittoman maahantulon järjestäminen Suomen pohjoisilla rajoillaMaahanmuuttotilanteen taas kärjistyttyä Suomen pohjoisilla rajoilla on hyvä aika tarkastella sitä, mikä rooli rikosoikeudella oli vuoden 2015 pakolaisaallon jälkiselvittelyssä. Vuonna 2015 Suomeen tuli yli 30.000 turvapaikanhakijaa, mikä oli moninkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Myös laittomasta maahantulon järjestämisestä tuomittujen määrä kasvoi ja oli suurimmillaan 98 vuonna 2016, kun tuomittujen määrä oli aiempina vuosina ollut 15–45. Muutos näkyi myös Pohjois-Suomen käräjäoikeuksissa, joissa maahantulon järjestämisiä on muutoin tullut vain harvoin käsiteltäväksi.