Äitiys
- Uutiset
9.1.2024 11.30
Tasa-arvovaltuutettu: Perhevapaata pitävän työntekijän oikeus tulospalkkio-osuuteenTasa-arvovaltuutettua pyydettiin arvioimaan erään rahoitusalan yrityksen tulospalkkiojärjestelmän syrjivyyttä. Järjestelmä jättää pidemmällä, yli kuuden kuukauden perhevapaalla, olleilta työntekijöiltä kokonaan oikeuden tulospalkkioon kyseiseltä tarkasteluvuodelta. Työssäolon veroiseksi ajaksi luetaan tässä äitiysvapaan osalta 30 päivää. Muilta osin työntekijöiden perhevapaita ei huomioida. - Uutiset
9.10.2023 14.08
Lakiesitys: Äitiyden selvittäminen helpottuuHallitus ehdottaa vanhemmuutta koskevaan lainsäädäntöön muutoksia, jotka helpottaisivat perhesuhteiden selvittämistä ja edistäisivät lapsen oikeutta tuntea vanhempansa. Tarkoituksena on, että äitiyttä ja isyyttä koskeva sääntely olisi mahdollisimman yhdenmukainen. - Uutiset
29.5.2023 11.40
Tasa-arvo: Yhtiö oli ollut velvollinen suorittamaan sairaanhoitajalle palkanlisän myös äitiysvapaan ajaltalisän maksamatta jättäminen äitiysvapaan ajalta oli merkinnyt sitä, että kantaja oli tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla asetettu eri asemaan raskaudesta ja synnytyksestä johtuvasta syystä. Kyse oli siten ollut kielletystä syrjinnästä, jonka perusteella kantaja oli oikeutettu tasa-arvolain mukaiseen hyvitykseen. KO:n tuomitsemaa hyvitystä oli perusteltua alentaa ja HO katsoi kohtuulliseksi hyvityksen määräksi 5.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 29.5.2023) - Uutiset
17.4.2023 11.30
EIT antoi korkeimmalle oikeudelle neuvoa-antavan lausunnon aikuisadoptiomenettelystäKKO pyysi EIT:lta neuvoa-antavaa lausuntoa asiassa, jossa on kysymys täysi-ikäisen lapsen biologisen äidin oikeudesta hakea muutosta adoption vahvistamista koskevaan käräjäoikeuden päätökseen. Neuvoa-antavaa lausuntoa pyydettiin erityisesti siitä, mikä merkitys biologisen äidin yksityisyyden suojalla on asiassa ja minkälaisia vaatimuksia ihmisoikeussopimuksessa turvatut oikeudet asettavat adoptiota koskevalle oikeudenkäyntimenettelylle. Korkein oikeus pyysi erityisesti ohjeistusta biologisen äidin prosessuaalisista oikeuksista ja asemasta hänen nyt täysi-ikäisen poikansa adoptiomenettelyssä. - Uutiset
5.4.2023 11.55
EIT: Transsukupuolisten vanhempien oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen ei loukattu1. Saksalaisten viranomaisten kieltäytyminen sallimasta lapsen synnyttäneen transsukupuolisen vanhemman kirjaamista isäksi ei rikkonut yleissopimusta
2. Saksalaisten viranomaisten kieltäytyminen merkitsemästä transsukupuolista vanhempaa lapsen, jota hän ei ollut synnyttänyt, syntymätodistukseen äidiksi, ei rikkonut yleissopimusta - Uutiset
4.4.2023 10.37
Selvitys ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimisesta – asiasta voi lausua 30. toukokuuta 2023 saakkaOikeusministeriössä on valmistunut selvitys tavoista, joilla ei-kaupalliset sijaissynnytysjärjestelyt voitaisiin toteuttaa, jos niiden rajoitettu salliminen tulisi Suomessa harkittavaksi. Selvitys on nyt lausuntokierroksella. - Uutiset
15.3.2023 11.24
Synnyttäneen äidin selvittämiseen ehdotetaan muutoksia – asiasta voi lausua 10. toukokuuta 2023 saakkaOikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia vanhemmuutta koskevaan lainsäädäntöön. Työryhmän mietintö on nyt lausuntokierroksella. Vanhemmuuslakia ja oikeusgeneettisistä isyystutkimuksista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että ne mahdollistaisivat äitiyden selvittämisen tilanteessa, jossa ei muulla tavoin ole pystytty osoittamaan, kuka lapsen synnyttänyt äiti on, esimerkiksi asiakirjanäytön puuttuessa henkilöstä itsestään riippumattomasta syystä. Tarkoituksena on, että synnyttäneen äidin äitiyttä koskeva sääntely olisi mahdollisimman yhdenmukainen isyyttä koskevan sääntelyn kanssa. - Uutiset
17.10.2022 14.18
Äitiys- ja isyyslait yhdistyvät vanhemmuuslaiksi vuoden vaihteessaUudistuksessa nykysääntelyn peruslähtökohdat säilyvät ennallaan, mutta vanhemmuuden ennakkotunnustamista sujuvoitetaan. Uuden vanhemmuuslain keskeisimpiä uudistuksia on se, että tunnustamista koskeva asiakirja voidaan vuoden vaihteesta alkaen laatia uudella VanhemmuusWeb-sovelluksella. - Uutiset
31.8.2022 15.00
Väitöskirjatutkija Merike Helander: Keinokohtuhoidon kehittyminen vaatii eettistä ja oikeudellista arviointiaPikkukeskosina syntyvien lasten hoito kehittyy. Kehitteillä oleva keinokohtuteknologia saattaa tulevaisuudessa korvata nykyisiä pikkukeskosten tehohoitoyksiköitä. Teknologian kehittyminen vaatii oikeudellista ja arvokeskustelua jo etukäteen.
– Ei ole syytä kyseenalaistaa tehokkaamman ja turvallisemman keskosten hoidon tavoitteita. Samalla on tärkeää tunnistaa, että puhutaan tilanteista, joihin liittyy jo nykyään kiistanalaisia kysymyksiä, tutkimuksen tekijä, lapsiasiavaltuutetun toimiston lakimies ja väitöskirjatutkija Merike Helander toteaa. - Uutiset
27.6.2022 8.00
Eduskunta hyväksyi vanhemmuuslainLaki korvaa voimassaolevan isyyslain ja äitiyslain. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2023. - Uutiset
3.5.2022 15.42
Työryhmä valmistelemaan uudistusta äitiyden selvittämisestäOikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan lakimuutosta, joka mahdollistaisi äitiyden selvittämisen tilanteissa, joissa ei ole pystytty muulla tavoin osoittamaan, kuka lapsen synnyttänyt äiti on. Samalla on tarkoitus täydentää oikeusgeneettisiä isyystutkimuksia koskevaa sääntelyä. - Uutiset
13.1.2022 13.27
Perhevapaauudistus voimaan 1.8.2022Uudistus antaa ensimmäistä kertaa yhtä suuren vanhempainvapaakiintiön molemmille vanhemmille. Vapaita voi käyttää monessa jaksossa lapsen kaksivuotispäivään asti ja niistä voi luovuttaa osan toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle tai toisen vanhemman puolisolle. Eduskunta hyväksyi uudistuksen 8.12.2021. Tasavallan presidentti vahvisti lait perjantaina 14.1. Lait tulevat voimaan 1. elokuuta 2022, mikä tarkoittaa, että uudet perhevapaat koskevat lapsia, joiden laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Lasketusta ajasta huolimatta, jos lapsi syntyy ennen 1.8.2022, sovelletaan nykyisiä säännöksiä. Adoptiolapsen kohdalla uusia säännöksiä sovelletaan, jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai myöhemmin. - Uutiset
23.9.2021 14.28
Hallitus esittää: Äitiys- ja isyyslait yhdistetään vanhemmuuslaiksi – lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alussaHallitus esittää nykyisten äitiys- ja isyyslakien yhdistämistä vanhemmuuslaiksi. Samalla lakiin on tarkoitus tehdä tarkistuksia, joita koskeva tarve on tullut esiin lain soveltamisessa. Esityksen mukaan lapsella olisi jatkossakin kaksi oikeudellista vanhempaa. Vanhemmuus kirjattaisiin edelleenkin joko isyytenä tai äitiytenä kuitenkin niin, että isiä tai äitejä voi olla kaksi. - Uutiset
9.9.2021 8.30
Lainsäädännön arviointineuvosto: Vanhemmuuslain esitysluonnoksen vaikutukset lapsiin jäävät epäselviksiArviointineuvosto katsoo, että nykytilan kuvauksessa on tiiviisti kuvattava esitysluonnoksen kannalta merkityksellinen nykytila ja tuotava esiin, mikä vallitsevassa tilanteessa on toimivaa ja mitkä ovat ne ongelmat tai epäkohdat, jotka edellyttävät muutosta vallitsevaan tilaan. Arviointineuvosto pitää tärkeänä, että esitysluonnoksessa tuotaisiin kokoavasti esille ne muutokset ja tarkistukset, joita esitetään, ja niiden vaikutukset. - Uutiset
14.5.2021 15.30
Tasa-arvo - Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu koskien kansallista lainsäädäntöä, jossa säädetään eläkkeen äitiyslisän myöntämisestä naisille, joilla on tietty määrä lapsia (Espanja)Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä annettua direktiiviä 79/7/ETY ei voida soveltaa kansalliseen lainsäädäntöön, jossa säädetään, että naisille, joilla on vähintään kaksi biologista tai adoptoitua lasta, maksetaan eläkkeen äitiyslisää, jos he jäävät eläkkeelle lakisääteisessä eläkeiässä tai jos he jäävät varhennetulle vanhuuseläkkeelle tietyillä laissa säädetyillä perusteilla, paitsi siinä tapauksessa, että asianomainen jää vapaaehtoisesti varhennetulle vanhuuseläkkeelle. - Uutiset
25.3.2021 10.30
Uusi vanhemmuuslaki korvaisi voimassaolevan isyyslain ja äitiyslain - lausuntoja voi antaa 7.5.2021 saakkaLuonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan säädettäväksi vanhemmuuslaki. Laki korvaisi voimassaolevan isyyslain (11/2015) ja äitiyslain (253/2018). Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi hedelmöityshoidoista annetun lain (1237/2006) 16 §:ää. Samalla ehdotetaan toteutettavaksi vanhemmuuslain säätämisestä aiheutuvat muut välttämättömät lainsäädäntömuutokset. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2023. - Uutiset
16.2.2021 11.21
Hallituksen esityksen luonnos perhevapaauudistuksesta valmistunutHallituksen esityksen luonnos perhevapaauudistuksesta on valmistunut ja julkaistu. Siitä pyydetään 19.2.- 2.4.2021 välisenä aikana lausuntopalautetta. - Uutiset
11.12.2020 14.19
Hovioikeus: Raskauden vuoksi irtisanotulle korvausta syrjinnästä ja työsuhteen perusteettomasta päättämisestäYhtiö oli 7.8.2018 irtisanonut raskaana olleen kantajan 1.9.2017 alkaneen työsopimuksen päättymään 7.9.2018. Irtisanomisen perusteena olivat olleet tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Kantajan työ oli irtisanomisilmoituksen mukaan vähentynyt töiden uudelleen järjestelyn vuoksi. Kysymys oli siitä, oliko yhtiö näyttänyt, että sillä oli ollut toiminnan uudelleen järjestelystä johtuneet tuotannolliset ja taloudelliset syyt irtisanoa kantajan työsuhde tarjottavan työn vähentymisen vuoksi vai oliko syynä pidettävä kantajan raskautta. HO katsoi, ettei henkilöstökulujen vähentäminen ollut kantajan irtisanomisen todellinen syy, vaan kantajan raskaus. Irtisanomisella yhtiön edustaja oli myös syrjinyt kantajaa raskauden perusteella. KO:n tuomiota ei muutettu. HO:n pääkäsittelystä poisjäänyt vastaajayhtiön oikeudenkäyntiavustaja velvoitettiin korvaamaan kantajalle HO:ssa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista 1.941,43 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
18.11.2020 13.56
Unionin tuomioistuin: Kansallisessa työehtosopimuksessa voidaan varata ylimääräinen äitiysloma yksin äideilleOn kuitenkin osoitettava, että lisälomalla pyritään suojelemaan naispuolisia työntekijöitä raskauden ja äitiyden vaikutuksilta. - Uutiset
30.9.2020 11.33
Hovioikeus palautti äitiyden vahvistamista koskevan asian käräjäoikeuteen ja määräsi oikeusgeneettisen tutkimuksen suoritettavaksiA oli saapunut Suomeen kahden lapsen kanssa, joista toinen, vuonna 2011 syntynyt poika, oli merkitty väestötietojärjestelmään hänen lapsekseen. A oli pyytänyt maistraattia muuttamaan hänen väestötietojärjestelmässä olevia tietojaan siten, että myös B merkitään hänen lapsekseen. Maistraatti ei ollut muuttanut kyseistä tietoa väestötietojärjestelmään katsoen, että se ei ollut saanut luotettavaa selvitystä vanhempi-lapsisuhteesta B:n syntymäpäivämerkintöjä koskevien ristiriitaisuuksien vuoksi. B:n isän oli ilmoitettu menehtyneen ennen perheen saapumista Suomeen. Näin ollen ja kun B:tä ei ollut väestötietojärjestelmään merkitty A:n lapseksi, hänellä ei ollut virallista huoltajaa. HO:ssa oli kysymys siitä, voitiinko A:sta ja B:stä määrätä tehtäväksi oikeusgeneettinen tutkimus ja vahvistaa A olevan B:n äiti. KO:n päätös kumottiin. HO määräsi suoritettavaksi oikeusgeneettisen tutkimuksen A:sta sta ja B:stä. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020)