-
Rikoksentekijä
- Avunanto rikokseen
- Laiminlyönti
- Nuori rikoksentekijä
- Oikeuttamisperuste
- Osallisuus rikokseen
- Rikoksen valmistelu
- Rikoksen yritys
- Rikoksentekijän suojeleminen
- Rikoskumppani
- Rikosoikeudellinen koskemattomuus
- Rikosvastuun kohdentaminen
- Syyksiluettavuus
- Syyntakeisuus
- Tahallisuus (rikosoikeudessa)
- Tehokas katuminen
- Tuottamus (rikosoikeudessa)
- Vaarallinen rikoksenuusija
- Yllytys rikokseen
Yllytys rikokseen
- Uutiset
8.8.2023 11.55
Vierashuoneessa lakimies Aki Eriksson: Henkilöstövuokrausyrityksen edustajan rikosoikeudellinen vastuu työsyrjintäasiassaHenkilöstövuokraus on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa työelämässä, mutta jaettu työnantajavastuu aiheuttaa edelleen päänvaivaa arjen työnjohtotilanteissa. Työsuojeluviranomainen joutuu valvontatoiminnassaan usein muistuttamaan työturvallisuuslain 1 luvun 3 §:n velvoitteista ja esimerkiksi työaikalain velvoitteiden hoidossa jaettu työnantajavastuu johtaa usein tilanteeseen, jossa kukaan ei tosiasiassa seuraa vuokratyöntekijän työaikaa. Rikosoikeuden näkökulmasta työnteon aikainen työturvallisuus ja työturvallisuusrikosten vastuukysymykset ovat kuitenkin yleensä helposti selvitettävissä yleisten vastuuoppien ja rikoslain 47 luvun 7 ja 8 §:ien kautta. - Uutiset
3.9.2021 14.03
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vastaajat vankeusrangaistuksiin Koskelan murhaa koskevassa asiassaKäräjäoikeus on tuominnut kolme tekoaikaan 16-vuotiasta poikaa 4.-5.12.2020 tehdystä murhasta nuorena henkilönä ja erinäisistä muista 14.8.-20.11.2020 välisenä aikana tehdyistä samaan asianomistajaan kohdistuneista rikoksista eniten väkivaltaa tehneen vastaajan 10 vuoden 1 kuukauden, toisen vastaajan 9 vuoden 2 kuukauden ja vähiten väkivaltaa tehneen vastaajan 8 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistuksiin. Julkisuutta ei otettu rangaistusta lieventävänä seikkana huomioon. (Vailla lainvoimaa 3.9.2021) - Uutiset
13.3.2020 9.38
KKO purki rikostuomion: Päätekijän syytteen tultua valituksen johdosta hylätyksi hovioikeudessa, yllyttäjäkään joka ei ollut hakenut tuomioon muutosta, ei ollut voinut syyllistyä rikokseenB oli käräjäoikeudessa tuomittu yllytyksestä törkeään pahoinpitelyyn, eikä hän ollut hakenut muutosta tuomioonsa. Murhasta päätekijänä tuomitun A:n osalta tuomio oli Korkeimmassa oikeudessa kumottu todisteluaineiston hyödyntämiseen liittyvän menettelyvirheen perusteella, ja asia oli palautettu käräjäoikeuteen. Asiaa uudelleen käsiteltäessä A:ta vastaan nostettu syyte murhasta oli hylätty toteen näyttämättömänä hovioikeuden lainvoimaiseksi jääneellä tuomiolla. B haki tuomionsa purkamista sillä perusteella, että päätekijän syytteen tultua hylätyksi hän ei ollut voinut yllyttäjänä syyllistyä rikokseen. Korkein oikeus katsoi, että asiassa ei ollut jäänyt jäljelle sellaista päärikosta, johon B:n yllytys olisi voinut kohdistua. Korkein oikeus purki B:n tuomion. - Uutiset
4.9.2019 16.00
Hovioikeuden tuomio lahjuksen antamista ym. koskevassa asiassaSyytteessä selostettu tapahtumainkulku oli HO:ssa kunkin vastaajan osalta ollut pääosin riidaton ja kysymys oli ollut siitä, miten väitettyjä etuja oli arvioitava oikeudellisesti. (Vailla lainvoimaa 4.9.2019) - Uutiset
18.10.2018 12.12
Ilja Janitskinille yksi vuosi kymmenen kuukautta ehdotonta vankeutta MV-lehden toimintaan liittyvistä rikoksistaHelsingin käräjäoikeus on tuominnut Ilja Janitskinin yhden vuoden kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen yhteensä 16 eri teosta liittyen MV-lehden toimintaan. Kolmen syytekohdan osalta syyte on hylätty. Käräjäoikeus on lisäksi tuominnut Johan Bäckmanin yhden vuoden sekä Asta Tuomisen kolmen kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Yhden vastaajan osalta syyte on hylätty. Vastaajat on tuomittu korvaamaan asianomistajille aiheuttamansa vahingot. Yhteensä vahingonkorvauksia ja hyvityksiä on tuomittu maksettavaksi noin 136 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.10.2018) - Uutiset
30.10.2017 14.17
Hovioikeuskin hylkäsi syytteen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelustaVastaajan menettelyn motiivina oli syytteen mukaan ollut se, että hän oli katsonut neurologian yksikön ylilääkärin ja muiden lääkäreiden aiheuttaneen hänen tyttärensä kuoleman. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja neurologian yksikön ylilääkärin murhan tekemistä varten palkannut tai muuten yllyttänyt toista henkilöä mainitun rikoksen tekemiseen. Keskeinen kysymys asiassa oli se, mitä yllytyksellä tarkoitetaan valmistelurikoksen yhteydessä ja oliko vastaaja menetellyt niin. Tunnusmerkistön täyttymistä arvioitaessa merkitystä oli myös rikoksen toteuttamista koskevalla vaaralla. Syyte vastaajaa vastaan hylättiin. (Vailla lainvoimaa 30.10.2017) - Uutiset
11.5.2017 10.00
Yllyttikö murhaamaan vaimonsa - erimielinen hovioikeus hylkäsi syytteenToisin kuin KO, joka oli tuominnut miehen elinkautiseen vankeusrangaistukseen yllytyksestä murhaan, HO hylkäsi syytteen ja siihen perustavat korvausvaatimukset. Esitetty näyttö ei kokonaisuutena arvioiden riittänyt syyksi lukemisen edellyttämällä varmuudella osoittamaan, että mies olisi yllyttänyt veljensä murhaamaan vaimonsa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi riittävällä varmuudella näytetyksi, että miehen veli oli tappanut naisen jonkun yllytyksestä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos myös katsoi, ettei asiassa ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että mies oli yllyttänyt veljensä tappamaan vaimonsa. (Vailla lainvoimaa 11.5.2017) - Uutiset
12.11.2015 7.46
Hovioikeus korotti yllytyksestä törkeään velallisen epärehellisyyteen tuomitun entisen aviopuolison rangaistuksen 4 kuukauden ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi ja poisti oheissakonTörkeästä velallisen epärehellisyydestä tuomitun naisen entinen puoliso tuli tuomita KO:n tuomitseman 60 päivän ehdollisen vankeusrangaistuksen ja 20 päivän oheissakon sijasta RL 39:1a säädettyyn 4 kuukauden vähimmäisrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 12.11.2015) - Uutiset
5.11.2014 16.05
OTM, tutkija Miikka Vuorela: Kaksoisrangaistavuuden kielto ja osallisuus rikokseenKaksoisrangaistavuuden kieltoa koskeva oikeuskäytäntö on ollut viime vuosina aktiivisen oikeustieteellisen keskustelun kohteena. Erityistä kiinnostusta tutkijoissa on herättänyt hallinnollisessa menettelyssä määrättyjen seuraamusten luokittelu rikosoikeudellisiksi. Suurin huomio on keskittynyt veronkorotuksen ja veropetossyytteen välisen jännitteen tarkasteluun. Kotimaisen keskustelun moottorina on toiminut korkein oikeus, joka on vuoden 2009 jälkeen antanut lukuisia aihepiiriä käsitteleviä ennakkopäätöksiä. Asiasta kirjoittaa OTM, tutkija Miikka Vuorela Defensor Legis -lehdessä. - Uutiset
22.1.2009 10.09
KKO:n ratkaisu yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä, salassapitorikosta ja törkeää kunnianloukkausta koskevassa asiassaA oli tuomittu rangaistukseen seksuaalirikosasiassa, johon liittyvä oikeudenkäyntiaineisto oli lainkohtia ja tuomiolauselmaa lukuunottamatta määrätty salassa pidettäväksi. Myöhemmin A oli ollut toimittaja B:n haastateltavana huoltoriitoihin liittyviä insestiväitteitä ja niiden tutkimista käsittelevässä television ajankohtaisohjelmassa, jolloin kyseiseen rikosasiaan liittyviä seikkoja oli tullut esiin. Kysymys yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä, salassapitorikosta, yllytystä ja avunantoa siihen sekä törkeää kunnianloukkausta koskevien tunnusmerkistöjen täyttymisestä.