Yliopisto
245 hakuosumaa
- Uutiset
29.4.2016 12.27
Yliopistojen rahoitusmalli uudistuu vuonna 2017
Valtioneuvosto hyväksyi 29. huhtikuuta 2016 mallin, jolla jaetaan valtion perusrahoitus yliopistoille vuodesta 2017 alkaen. Uudistettu rahoitusmalli katsoo entistä enemmän tulevaisuuteen, antaa yliopistoille lisää mahdollisuuksia omien vahvuuksiensa korostamiseen ja tukee korkeakoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Mallissa koulutuksen perusteella myönnetään rahoituksesta 39 %, tutkimuksen perusteella 33 % sekä muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella 28 %. - Uutiset
1.3.2016 14.11
Selvitysmiehen ehdotus opintotukiuudistukseksi valmistui
Opintotuen selvitysmies, professori Roope Uusitalo esittää muutoksia korkeakouluopiskelijoiden opintotukeen. Hallitusohjelmassa sovitut säästöt toteutettaisiin pienentämällä opintorahaa samalle tasolle kuin toisen asteen opiskelijoilla eli 250,28 euroon kuukaudessa, vähentämällä opintotukikuukausien enimmäismäärää ja nostamalla opintojen edistymisvaatimusta. Opintolainan valtiontakausta esitetään nostettavaksi siten, että opintorahan, asumislisän ja opintolainan summa nousisi 1100 euroon kuussa. - Uutiset
5.2.2016 9.36
KKO ei myöntänyt valituslupaa Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan ja kauppatieteilijöiden KY-säätiön välisessä omaisuus- ja lahjoituskiistassa
Korkein oikeus on hylännyt Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) valituslupahakemuksen omaisuuden lahjoittamista koskevassa asiassa. Helsingin hovioikeuden syyskuussa 2015 antama AAY:n kanteen hylkäävä tuomio jäi siis pysyväksi. - Uutiset
11.12.2015 10.10
Yliopistotutkija Pauli Rautiainen Perustuslakiblogissa: Säästölait läpäisivät perustuslakivaliokunnan seulan
Vuoden 2015 valtiopäivät ovat lopuillaan. Nyt on mahdollisuus tarkastella, miten Sipilän hallituksen ensimmäisten säästölakien perustuslainmukaisuutta arvioitiin vuoden 2015 valtiopäivillä. Tampereen yliopiston yliopistotutkija Pauli Rautiainen käy Perustuslakiblogissa läpi kootusti perustuslakivaliokunnan tänä syksynä käsittelemät säästölait. Rautiaisen mukaan taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen tasoon vaikuttaa olevan suhteellisen helppo kajota, jos se tehdään hallituksen valitsemalla tavalla eli etuuksien indeksisidonnaisuuksia purkamalla. Tänä syksynä käsitellyt säästölait osoittavat havainnollisesti, kuinka oikeuskulttuurissamme tss-oikeudet mielletään edelleen lähinnä perälautanormeiksi, joiden tehtävänä on varmistaa, ettei kaikkein julmimpia säästölakeja voida hyväksyä eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä. - Uutiset
12.10.2015 11.00
Yliopiston ei katsottu pyrkineen kiertämään toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin liittyvää työntekijän suojaa - osapuolet sovintoon hovioikeudessa
KO oli katsonut, että yliopistolla oli ollut TSL 1 luvun 3 §:ssä mainittu perusteltu syy solmia tutkimusohjelmassa työskennelleen tutkijan kanssa määräaikainen työsuhde 21.10.2011 ja 21.12.2011. Viimeksi mainitun työsopimuksen mukaan tutkijan työsuhde oli päättynyt 30.3.2012. Vaatimukset työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä johtuvasta työsopimuslain mukaisesta korvauksesta ja yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä sekä irtisanomisajan palkasta hylättiin. Osapuolet sopivat asian hovioikeuskäsittelyn välttämiseksi oikeudenkäyntikuluja jakamalla. (Vailla lainvoimaa 12.10.2015) - Uutiset
7.9.2015 15.31
Apulaisoikeusasiamies: Helsingin yliopiston lääketieteellinen suosii pitkän ruotsin lukijoita – opiskelijavalinnan käytäntöä tulisi muuttaa
Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja katsoo, että Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta suosii suomenkielisen opintolinjan opiskelijavalinnoissa lukion pitkän ruotsin suorittaneita ylioppilaita antamalla heille valintakokeessa kolme lisäpistettä. Pajuoja pitää käytäntöä opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta ongelmallisena. - Uutiset
2.7.2015 13.03
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä linjasi 2020-luvun koulutustarpeita
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on laatinut ehdotukset ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen määrällisiksi tavoitteiksi 2020-luvulle. - Uutiset
26.5.2015 8.00
Apulaisoikeusasiamies: Sibelius-Akatemia menetteli lainvastaisesti kansanmusiikin työsuhteisen professuurin täytössä
Pätevöitymisajan myöntäminen vain tehtävään valitulle hakijalle ja vain tohtorin tutkinnon opintojen täydentämiseksi loukkasi hakijoiden yhdenvertaisuutta ja valintamenettelyn objektiivisuutta. Hakumenettely ja työsopimus olivat olleet ongelmallisia myös hyvään hallintoon kuuluvan hakijoiden luottamuksensuojan kannalta. Menettelyä pidettiin laillisuusvalvonnan kannalta yliopistolain 30 §:n ja PL 6 §:n 1 momentin näkökulmista lainvastaisena. - Uutiset
8.5.2015 15.02
Tiekartta edistämään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä
Kahdeksan ministeriön, Suomen yliopistojen, Suomen ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ja Tutkimuslaitosjohtajien neuvoston yhteistyönä on valmisteltu tiekartta korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön lisäämiseksi. Uudistuksilla haetaan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän vaikuttavuuden kasvua, osaamisen kansainvälistä näkyvyyttä ja osaamiseen pohjautuvaa yhteiskunta- ja elinkeinoelämän uudistumista. - Uutiset
6.5.2015 16.05
Hovioikeus: Yliopistolla ei ollut perusteltua syytä tehdä kolmea määräaikaista työsopimusta tutkimuslaboratoriossa työskennelleen tutkijan kanssa - taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperusteperuste sen sijaan oli
Kun yliopistolla ei ollut perusteltua syytä tehdä kolmea määräaikaista työsopimusta kantajan kanssa, työsuhdetta oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Yliopistolla katsottiin kuitenkin olleen TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperusteperuste päättää kantajan työsopimus, minkä vuoksi kantajalla ei ollut perustetta saada korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Koska yliopisto oli irtisanonut kantajan työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, yliopiston oli maksettava hänelle TSL 6 luvun 4 § 1 momentin mukaisesti täysi palkka irtisanomisajalta. Yt-lain hyvitystä koskevalle vaatimukselle ei ollut perustetta. (Vailla lainvoimaa 6.5.2015) - Uutiset
5.2.2015 9.25
Hovioikeus: Yliopisto päätti tiedottajan tehtävistä kirjaston suunnittelijan tehtäviin siirretyn työntekijän työsopimuksen työsopimuslain vastaisestiTyöntekijällä katsottiin olleen oikeus kahden kuukauden irtisanomisajan palkkaan ja kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, kun yliopiston viestintäyksikön työtehtäviä koskevaa työsopimusta ei ollut missään vaiheessa päätetty työsopimuslain edellyttämällä tavalla tai perusteella. Työsopimuksen oli katsottava olleen edelleen voimassa kun yliopisto oli suorittanut suunnittelijan tehtävää koskeneen työsopimuksen koeaikapurun ja päättänyt tämän työsuhteen kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 5.2.2015) - Uutiset
22.1.2015 16.15
Oppilaitosten turvallisuuden parantamisesta työryhmän suosituksia
Opetus- ja kulttuuriministeriön koulurakennusten turvallisuutta pohtinut työryhmä luovutti esityksensä 22. tammikuuta. Esityksen mukaan turvallisuus tulee asettaa yhdeksi päätavoitteeksi sekä uusia rakennuksia että korjaustöitä suunniteltaessa. Turvallisuutta tulee tarkastella niin arjen toimintojen kannalta kuin häiriötilanteidenkin varalta. Turvallisuuteen vaikutetaan suunnitteluratkaisuilla, materiaaleilla, opasteilla, esteettömyydellä ja monilla muilla tekijöillä. - Uutiset
30.12.2014 14.58
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisuja
Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 28.11.–5.12.2014 koskevat muun muassa sopimuksen ulkoista vahingonlorvausoikeudellista vastuuta, panettelua, pesänhoitajan palkkiota, tuomioistuimen toimivaltaa sekä konkurssipesään kuuluvan saatavan vanhentumista. - Uutiset
20.10.2014 12.14
Hallinto-oikeus kumosi dekaanin päätöksen maisterin oppiarvon peruuttamisesta luottamuksensuojaperiaatteen vastaisenaYliopiston dekaani oli päätöksellään peruuttanut valittajan filosofian maisterin oppiarvon. Yli vuosi oppiarvon myöntämisen jälkeen valittajan maisteriopintoihin liittynyt opinnäytetyö oli arvioitu uudelleen, jolloin se oli arvioitu osin plagioiduksi. Dekaani oli hylännyt valittajan opinnäytetyön ja peruuttanut valittajan maisterin oppiarvon puuttuvan opinnäytetyön johdosta. Hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana maisterin oppiarvon peruuttamista koskeva asia. Hallinto-oikeus kumosi dekaanin päätöksen luottamuksensuojaperiaatteen vastaisena. - Uutiset
15.8.2014 10.40
Oikeuskansleri: Hakijoiden oikeusturva koetuksella yhteisvalinnassa – hakijat eivät saa lain mukaista päätöstä tuloksista
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on huolissaan opiskelijoiden oikeusturvasta, sillä hakijat eivät saa lain mukaista päätöstä yhteisvalintatuloksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen ohjeiden mukaan opiskelija saa valituskelpoisen päätöksen vasta, kun hän pyytää sitä erikseen. Ministeriö ja Opetushallitus perustelevat menettelyä yhteisvalintapäätösten suurella määrällä ja valintaprosessiin liittyvillä erityispiirteillä. Oikeuskanslerin mukaan opiskelijavalintapäätökset ovat hallintolaissa tarkoitettuja hallintopäätöksiä, joiden muotoa ja antamisvelvollisuutta koskevat perustuslain ja hallintolain säännökset. Mahdollisten poikkeamisten tulee, myös massapäätösten osalta, perustua asiasta nimenomaisesti säädettyyn lakiin. - Uutiset
30.4.2014 15.26
Korkeakouluopiskelijoille 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimus lukuvuodessa
Korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioinnissa otetaan käyttöön lukuvuosittainen vähimmäisopiskelun vaatimus. Opintotukea nostaneelta opiskelijalta edellytetään 1. elokuuta 2014 lukien lukuvuodessa vähintään 20 opintopisteen laajuisten opintojen suorittamista. Vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta opiskelijaan, joka on aloittanut opinnot seurantalukuvuoden kevätlukukaudella alkavassa koulutuksessa. Korkeakouluopiskelijalta edellytetään edelleen myös keskimäärin viiden opintopisteen suorituksia jokaista nostamaansa tukikuukautta kohden. - Uutiset
14.4.2014 13.42
Korkeakoulujen hakijasuman purkuun 123 miljoonaa euroa – Lakimiesliitolla eri näkemys oikeustieteilijöistä
Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään määräaikaisesti vähintään 3 000:lla vuosina 2014–2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö kohdistaa korkeakoulujen hakijasuman purkuun 123 miljoonaa euroa hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti. Lisäys suunnataan erityisesti työelämän kannalta keskeisille aloille, joilla on työvoimatarpeita, sekä uutta kasvua, kilpailukykyä ja hyvinvointia tukeville aloille. Lisäykset on tarkoitettu ensisijaisesti uusille tutkinto-opiskelijoille. Ennakointitiedon perusteella koulutuksen lisätarvetta on esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan eri sektoreilla, opettajankoulutuksessa, psykologiassa, oikeustieteissä ja kaupallisella alalla. - Uutiset
11.4.2014 12.22
Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin tulee yhteinen haku syksystä 2014 alkaen
Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan jatkossa korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa. Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 10. huhtikuuta asiaa koskevan asetuksen. Ammattikorkeakoulujen neljä sähköistä hakujärjestelmää ja yliopistojen yksi sähköinen hakujärjestelmä yhdistetään yhdeksi korkeakoulujen valtakunnalliseksi hakujärjestelmäksi. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät jatkossakin opiskelijavalintapäätökset ja päättävät itsenäisesti opiskelijavalinnan perusteista. - Uutiset
8.4.2014 9.00
Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu arvioitiin – ei suurta taloudellista merkitystä
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on arvioinut korkeakoulujen lukukausimaksukokeilun vaikutuksia. Kokeiluun osallistui odotettua vähemmän korkeakouluja ja ohjelmia, joten kokeilun perusteella ei voitu tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista. Kokeilu oli osallistuneille korkeakouluille oppimisprosessi, mutta sillä ei ollut suurta taloudellista merkitystä. - Uutiset
2.4.2014 8.02
Rahankeräyslakiin palautettiin "yksinomaan yleishyödyllinen" -määritelmä – ainakin väliaikaisesti
Rahankeräyslain 7 §:n 1 momentin 1 kohtaan on lisätty yksinomaan-sana. Laki tuli voimaan 1. huhtikuuta 2014. Lakia aiemmin muutettaessa sana yksinomaan oli unohtunut opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelussa. Laki on hyvin tiukka eli sen mukaan rahankeräyslupa voidaan myöntää yksinomaan yleishyödyllisille säätiöille ja järjestöille. Hallitus on kuitenkin jo esittänyt lain muuttamista pysyvästi siten, että jatkossa rahankeräyslupa voitaisiin myöntää vaikka lupaa hakevan koko toiminta ei olisikaan yleishyödyllistä.