Yliopisto
- Uutiset
22.6.2021 10.14
AVI:lta huomautus Helsingin yliopistolle – Sisu-järjestelmän vakavat saavutettavuuspuutteet estävät opiskelijoiden yhdenvertaisuuden toteutumistaEtelä-Suomen aluehallintovirastolle tehdyn kantelun mukaan Sisussa on vakavia saavutettavuusongelmia, joista osa on suunniteltu korjattavan vasta vuonna 2023. Aluehallintovirasto on antanut ratkaisussaan yliopistolle huomautuksen vakavista saavutettavuuspuutteista. Digipalvelulaki velvoittaa muun muassa viranomaisia ja muita julkisen sektorin toimijoita tekemään verkkosivustoistaan saavutettavuusvaatimusten mukaisia. - Uutiset
17.6.2021 8.08
Apulaisoikeusasiamies: Yliopistot eivät menetelleet lainvastaisesti muuttaessaan opiskelijavalintaperusteita keväällä 2020Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on antanut päätöksensä kevään 2020 opiskelijavalintoja koskeneisiin kanteluihin. AOA:lla ei ollut oikeudellisia perusteita puuttua yliopistojen menettelyyn. Oikeusasiamiehelle saapui 104 kantelua yliopistojen opiskelijavalinnoista. Kantelut koskivat erityisesti todistusvalinnan osuuden kasvattamista, muutoksista tiedottamista, fyysisten kokeiden perumisen tarpeellisuutta ja sähköiseen esivalintakokeeseen liittyviä ongelmia, erityisesti vilpin mahdollisuutta. - Uutiset
4.6.2021 11.00
EUT:n ennakkoratkaisu perättäisten määräaikaisten työsopimusten käytöstä yliopistossaMääräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen liitteen 5 lauseketta on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka nojalla on säädetty yliopistotutkijoiden palvelukseen ottamisen osalta määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä kolmen vuoden ajaksi siten, että työsopimusta voidaan jatkaa vain yhden kerran enintään kahdeksi vuodeksi, ja jossa asetetaan yhtäältä tällaisten työsopimusten tekemisen edellytykseksi se, että ”suunnittelua varten” on käytettävissä resursseja ”tutkimus- ja opetustehtävien, täydentävää opetusta koskevien tehtävien sekä opiskelijapalvelutoiminnan toteuttamiseksi”, ja toisaalta näiden työsopimusten jatkamisen edellytykseksi se, että ”suoritetuista opetus- ja tutkimustehtävistä annettu arvio on positiivinen”, eikä kyseisessä säännöstössä ole tarpeellista vahvistaa objektiivisia ja avoimia perusteita sen varmistamiseksi, että kyseisten työsopimusten tekeminen ja uudistaminen vastaavat tosiasiassa todellista tarvetta, soveltuvat tavoitellun päämäärän saavuttamiseen ja ovat sen kannalta tarpeellisia. - Uutiset
12.4.2021 13.15
Luonnos korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuussuunnitelmaksi lausuntokierrokselle 7. toukokuuta saakkaSelvityshenkilön laatima luonnos korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuussuunnitelmaksi on lausunnoilla lausuntopalvelu.fi:ssa 12.4.–7.5.2021. Suunnitelmaluonnoksessa esitetään tilannekuvan pohjalta valtakunnalliset tavoitteet korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuuden edistämiseksi. Esitettyjen tavoitteiden ja suuntaviivojen pohjalta korkeakoulut valmistelisivat omat kaikkia korkeakoulutoimijoita koskevat saavutettavuussuunnitelmansa, joissa opiskelijoiden moninaisuus sekä korkeakoulutuksessa aliedustetut ja vähemmistöryhmät otetaan huomioon. - Uutiset
23.3.2021 14.00
Opiskeluterveydenhuollon opas on päivitetty – mukana myös henkilöstömitoitussuositusSTM on päivittänyt opiskeluterveydenhuollon oppaan uusimpien lainsäädännön ja toimintaympäristön muutosten mukaiseksi. Oppaan laajempi päivitys tehtiin viime vuonna. - Uutiset
10.3.2021 11.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi yliopiston korvauksiin työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja suorittamaan irtisanotulle yliopisto-opettajalle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8 000 euroaA oli työskennellyt yliopiston kielikeskuksessa ranskan kielen opettajana. Yliopisto oli 26.4.2016 irtisanonut A:n työsuhteen päättymään 26.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko tarjolla oleva työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, oliko yliopisto valikoinut A:n irtisanottavaksi syrjivin perustein sekä siitä, oliko yliopisto rikkonut takaisinottovelvollisuutta. Edelleen HO:ssa oli kysymys mahdollisen työsopimuslain mukaisen korvauksen ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä sekä oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi, että yliopistolla oli asiassa todetuin tavoin lähtökohtaisesti ollut taloudelliset perusteet irtisanoa henkilöstöä. A:n oli kuitenkin näytetty valikoituneen irtisanottavaksi syrjivin perustein esittämiensä mielipiteiden takia. KO:n tuomio kumottiin lukuun ottamatta avustajalle maksettua palkkiota. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta 13 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, josta aineettoman vahingon osuus oli 1 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Korvauksen määrää arvioidessaan HO otti korottavina seikkoina huomioon A:n pitkään, 18 vuotta, kestäneen työsuhteen ja työsuhteen irtisanomisen jälkeisen työttömyyden. A ei myöskään ollut antanut aihetta työsopimuksen päättämiseen eikä hän ollut toiminut moitittavasti. Korvausta määrättäessä oli toisaalta otettava huomioon, että yliopistolla oli sinänsä ollut työn vähentymisestä johtuvat perusteet irtisanomisille. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan kantajalle myös yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 21.8.2017 lukien. (Vailla lainvoimaa 10.3.2021) - Uutiset
1.3.2021 14.21
Selvitys yliopistojen hallinnollisesta autonomiasta: Ei tarvetta yliopistolain muutoksiin – yliopistojen johtosäännöillä voidaan kehittää toimintaaYliopistojen itsehallinto on turvattu perustuslaissa ja hallinnon yleiset puitteet yliopistolaissa. Hallinnollista autonomiaa selvittäneen ryhmän mukaan laintasoisen sääntelyn ei tule olla nykyistä yksityiskohtaisempaa. Ryhmä katsoo, että monet yliopistojen hallinnon haasteet ja ongelmat ovat ratkaistavissa yliopistojen omassa päätösvallassa olevilla johtosäännöillä, kehittämällä johtamista ja muuttamalla toimintatapoja. Selvittäjäryhmä katsoo, että ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden poistamiselle ei löydy välittömiä perusteita. Vakiintuneen perustuslakitulkinnan mukaisesti ylioppilaskunnat ovat perinteinen osa itsehallinnon omaavaa yliopistoa ja ylioppilaskunnilla on merkittävä osuus yliopistojen hallinnossa. - Uutiset
1.3.2021 10.30
Työtuomioistuin: Oliko yliopiston harjoittelukoulussa työskennelleiden kahden opettajan henkilökohtaiset suoritustasot arvioitu työehtosopimuksen mukaisesti ja mitkä olivat olleet heidän oikeat suoritustasonsaAsiassa oli kyse siitä, oliko yliopiston harjoittelukoulussa työskennelleiden kahden opettajan henkilökohtaiset suoritustasot arvioitu työehtosopimuksen mukaisesti ja mitkä olivat olleet heidän oikeat suoritustasonsa. Työtuomioistuin katsoi, että sillä ei esitetyn näytön perusteella ollut edellytyksiä arvioida opettajien oikeaa suoriutumistasoa muutoin kuin toteamalla, että heidän suoriutumisensa oli kokonaisuutena selvitetty täyttäneen heille asetetut tavoitteet ja heiltä kohtuudella edellytettävän työstä suoriutumisen tason ja että heidän työstä suoriutumisessaan ei ollut ollut merkittävää kehittymistarvetta. Selvitetyksi voitiin myös katsoa, että jos arviointi olisi tehty työehtosopimuksessa sovittujen arviointikriteerien mukaisesti, opettajien henkilökohtaiset palkanosat olisivat olleet korkeammalla tasolla. Kanteessa esitetyt toissijaiset vahvistusvaatimukset hyväksyttiin. Työnantaja tuomittiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoihin. - Uutiset
2.2.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Viittaukset ja työtuomioistuimen toimivalta – TT 2020:112 ja TT 2017:103 sekä TT 2020:118Työtuomioistuimen toimivaltaa käsitellään työtuomioistuimessa useita kertoja vuodessa. Useimmiten kyse on yleisen tuomioistuimen ja työtuomioistuimen välisestä toimivallan jaosta. Kyse voi olla myös tuomioistuimen ja sovittelulautakunnan välisestä toimivallasta. Työehtosopimuksissa on usein viittauksia työlainsäädäntöön, jolloin arvioitavaksi tulee se, kuuluuko riita tällöin yleiseen tuomioistuimeen vai työtuomioistuimeen. Työehtosopimuksessa voidaan myös sopia työtuomioistuimen syrjäyttävästä sovittelulautakunnasta. Seuraavaksi esittelen ensin kaksi työtuomioistuimen toimivallan kannalta eri lopputuloksiin tullutta ratkaisua tilanteessa, jossa työehtosopimuksessa on ollut viittaus työlainsäädäntöön. Tämän jälkeen tarkastelen jälkimmäistä asiaa tilanteessa, jossa sovittelulautakunnasta oli sovittu asianomaisia osapuolia sitovassa raamisopimuksessa mutta ei riidan kohteena olevassa työehtosopimuksessa. - Uutiset
8.1.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Yliopistolla ei ollut määräaikaisille työsopimuksille perustetta – TT 2020:116 ja TT 2020:117Määräaikaisten työsopimusten pitäisi olla poikkeuksellisia ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tulisi olla päämuoto. Uusista työsopimuksista kuitenkin noin puolet on määräaikaisia ja joillakin aloilla on vakiintuneena käytäntönä laajasti käyttää määräaikaisuuksia. Työtuomioistuin ratkaisussaan laajasti tarkasteli työsopimuslain ja yliopistolain säännöksiä, EU-oikeudesta tulevia vaatimuksia sekä oikeuskirjallisuutta. Työtuomioistuimen mukaan työsuhteen määräaikaisuus on yliopistoissakin suppeasti sovellettava poikkeus, ja sen edellytykset on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. Työtuomioistuin totesi nimenomaisesti, että yliopiston strategiset painopisteet ja niiden muutokset eivät voi muuttaa professorin laissa määriteltyjä tehtäviä. Kyseiset ratkaisut koskivat Taideyliopistoa. Taidealoja ei ole lainsäädännössä asetettu muista poikkeavaan asemaan määräaikaisten työsopimusten käytön osalta, ja niiden on siten noudatettava samoja periaatteita kuin muidenkin alojen. Taideyliopisto vetosi taidealan opetustehtävän luonteeseen ja alalla vakiintuneeseen käytäntöön. Työtuomioistuin totesi, että vakiintunut käytäntö ei sellaisenaan voi muodostaa perusteltua syytä määräaikaiselle sopimukselle. Työtuomioistuin katsoi, että taidealan opetustehtävän luonne on käsitteenä liian täsmentymätön, jotta sen perusteella voitaisiin arvioida työvoiman tarpeen tilapäisyyttä. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksiä koskevat säännökset ovat työntekijän suojaksi säädettyä pakottavaa oikeutta. Merkitystä ei voida antaa esimerkiksi sille, mikä on mahdollisesti ollut työyhteisön tai opiskelijoiden kanta sen suhteen, tulisiko professoreiden olla määräaikaisia vai vakituisia. - Uutiset
14.12.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Helsingin HO 3.12.2020 S 19/1903 (ei lainv.): Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa professoriaHelsingin hovioikeuden uusi tuomio on erityisesti yliopistomaailman kannalta mutta myös muutoin merkittävä. Tuomiossa käsitellään yliopistomaailman sekä perinteisiä että uusia piirteitä. Perinteisinä piirteinä tulevat esille tutkimuksen ja opetuksen vapaus, uusina taas ns. vakinaistamispolku. Näitä arvioidaan työoikeudellisessa kehikossa koskien mahdollista laitonta irtisanomista. Tuomion mukaan valittajaprofessorin irtisanomisen jälkeen tapahtunut B:n siirtäminen lehtorin tehtävästä avoinna olevaan apulaisprofessorin tehtävään oli merkinnyt TSL 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa kielletyllä tavalla uuden työntekijän ottamista samankaltaisiin tehtäviin. Yliopiston toimintaedellytyksissä ei ollut vastaavana aikana edes väitetty tapahtuneen sellaisia muutoksia, joilla olisi voitu perustella valittajan korvaaminen toisella työntekijällä, koska B:n kutsuminen apulaisprofessorin tehtävään ei parantanut yliopiston varallisuutta. Tapauksessa valittaja oli työskennellyt yliopiston kasviekologian professorina bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnassa. Yliopisto oli irtisanomisilmoituksen 12.4.2016 mukaan irtisanonut valittajan työsuhteen päättymään 12.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. Dosentti B oli kutsuttu rehtorin päätöksellä 28.12.2016 kasvien evoluutiobiologian apulaisprofessorin tehtävään kolmen vuoden määräajaksi. - Uutiset
3.12.2020 11.30
Hovioikeus: Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa professoriaValittajan irtisanomisen jälkeen tapahtunut B:n siirtäminen lehtorin tehtävästä avoinna olevaan apulaisprofessorin tehtävään oli merkinnyt TSL 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa kielletyllä tavalla uuden työntekijän ottamista samankaltaisiin tehtäviin. Yliopiston toimintaedellytyksissä ei ollut vastaavana aikana edes väitetty tapahtuneen sellaisia muutoksia, joilla olisi voitu perustella valittajan korvaaminen toisella työntekijällä, koska B:n kutsuminen apulaisprofessorin tehtävään ei parantanut yliopiston varallisuutta. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, että kohtuullinen korvaus valittajan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Huomioon ottaen sen, ettei valittaja ollut irtisanomisensa jälkeen ollut työttömänä, korvauksen määrittäminen erikseen aineettoman vahingon korvauksen osalta ei ollut tarpeen. (Ks. KKO:2023:1: HO:n tuomio kumottiin. Asia jätettiin KO:n tuomion lopputuloksen varaan) - Uutiset
3.11.2020 11.32
Hallinto-oikeuden päätös ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä koskevassa asiassaAsiassa oli kysymys siitä, onko yliopistolain ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä koskevan säännöksen soveltaminen ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa tilanteessa, jossa yliopistossa opiskeleva ylioppilaskuntaan lain nojalla automaattisesti ja pakollisesti kuuluva jäsen on ilmoittanut haluavansa erota ylioppilaskunnasta vedoten perustuslaissa perusoikeutena turvattuun yhdistymisvapauteen sekä hänen epäyhdenvertaiseen asemaansa suhteessa ammattikorkeakoulun opiskelijoihin. HAO tutki hallintoriitahakemuksena valittajan vaatimukset, jotka koskivat eroamista ylioppilaskunnasta ja jäsenmaksun palauttamista lukuvuodelta 2018–2019. HAO hylkäsi hakemuksen. Vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiin. (KHO hylkäsi HAO:n päätöksestä tehdyn valituksen) - Uutiset
23.10.2020 10.23
Opiskelijan yliopiston dekaaniin kohdistama syrjintäkanne oli vanhentunutKanteen mukaan vastaaja oli yliopiston dekaanina toimiessaan päätöksellä kieltänyt ja estänyt asianomistaja osallistumasta opintojensa kannalta olennaiseen ja opinto-oppaassa kuvaillusti pakolliseen kandiseminaariin ja graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana. Kanteen mukaan vastaaja oli edellä kuvatulla menettelyllä julkisessa tehtävässä ilman hyväksyttävää syytä jättänyt palvelematta asianomistajaa yleisesti noudatettavilla ehdoilla sekä kieltäytynyt päästämästä asianomistajaa tilaisuuteen tai kokoukseen ja siten asettanut hänet ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan asianomistajan aikaisemmin saaman rikostuomion perusteella. (Vailla lainvoimaa 23.10.2020) - Uutiset
15.10.2020 10.40
Yliopisto perui valituksensa tasa-arvolakiin perustuvassa professorin nimitysriidassaKO oli arvioinut kohtuullisen hyvityksen määräksi syrjitylle naiselle 60.000 euroa. - Uutiset
12.10.2020 12.20
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa - vakituisen yliopisto-opettajan aseman säilyttäminen lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeenRomanialainen pääasia koskee sitä, että yliopiston hallituksen vahvistaman menettelyohjeen mukaan mahdollisuus säilyttää vakituisen opettajan asema lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen on varattu pelkästään opetushenkilöstön jäsenille, joilla on väitöskirjaohjaajan nimike. Kyseinen tuomioistuin on pohtinut erityisesti, merkitseekö tällaisen rajoittavan kriteerin vahvistaminen välillistä syrjintää, kun otetaan huomioon se, että kyseisen kriteerin soveltaminen johtaa myös sellaisten peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tekemiseen, joiden yhteydessä maksetaan pienempää palkkaa. Jos näin on, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on halunnut tietää, voiko se sivuuttaa sellaisen kansallisen tuomioistuimen ratkaisun vaikutukset, josta on tullut lainvoimainen ja jolla on todettu, että pääasiassa kyseessä oleva tilanne ei merkitse direktiivin 2000/78 vastaista syrjintää. - Uutiset
14.9.2020 11.00
Hallinto-oikeus kumosi Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanin päätöksen ja palautti asian opiskeluoikeuden myöntämiseksiHAO oli valittajan valituksen johdosta antamallaan lainvoimaisella päätöksellä 1.4.2020 nro 20/0190/2 kumonnut dekaanin päätöksen hylätä valittajan oikaisuvaatimus opiskelijavalinnasta ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi. HAO:n päätöksestä ilmenee selvästi, että sillä on ratkaistu valittajan pääsykokeen tehtävän 6 pisteytys. HAO:n päätös sitoo tältä osin yliopistoa siitä riippumatta, onko päätös ollut oikea vai ei. Koska HAO:n päätöksen mukainen pisteytys olisi oikeuttanut opiskelupaikkaan eikä muutakaan syytä evätä opiskelupaikkaa ole ollut, valittajalle olisi tullut myöntää opiskeluoikeus. Valituksenalainen päätös oli siksi kumottava ja asia palautettava opiskeluoikeuden myöntämiseksi. Asiamiehen tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneina valittajan kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina oli pidettävä 500 euroa. - Uutiset
27.7.2020 15.32
Vangille ei myönnetty lupaa suorittaa Turun avoimessa yliopistossa moodle-verkkoalustan kautta oikeustieteiden opintokurssia - apulaisoikeusasiamies otti kantaaKantelija arvosteli Riihimäen vankilan toimintaa siinä, että hänelle ei myönnetty lupaa internetin käyttöön opiskelua varten. Kantelijan mukaan hänen tarkoituksenaan oli ollut opiskella Turun avoimessa yliopistossa moodle-verkkoalustan kautta oikeustieteiden opintokurssi. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsitykset ja huomiot internetin käyttöä koskevien lupien myöntämisestä opiskeluja varten Riihimäen vankilan, Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen ja Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön tietoon ja huomioitavaksi. - Uutiset
23.6.2020 11.44
Luvaton poissaolo ja alkoholin vaikutuksen alaisena esiintyminen työpaikalla - hovioikeus arvioi työsuhteen irtisanomisen edellytyksiäHO katsoi, että asiassa saadun selvityksen mukaan kantaja oli 5.6.2013 ja 17.1.2014 esiintynyt työpaikalla alkoholin vaikutuksen alaisena. Päätelmää tuki myös päihdeongelmaisen hoitoonohjaus, jota ei tehdä ilman perusteltua aihetta. Edellä todettuun nähden HO piti kantajan kertomusta 17.1.2014 tapahtuneen myöhästymisensä syystä epäuskottavana. Kantajan poissaolo 17.1.2014 aamupäivän aikana kello 12.44 asti ja poistuminen työpaikalta kello 15.26 eli vajaan kolmen tunnin kuluttua työpaikalle saapumisesta oli riidaton. Asiassa kerrotuilla perusteilla kantajan oli selvitetty olleen 17.1.2014 ilman työnantajan lupaa poissa työstä aamupäivän ja tämän jälkeen samana päivänä alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla siten, että yliopistolla oli kantajalle aiemmin annetut varoitukset huomioon ottaen ollut olosuhteita kokonaisuutena arvioiden TSL 7 luvun 1 §:n mukainen asiallinen ja painava syy irtisanoa kantajan työsopimus. Yliopistolla ei myöskään ollut esitetty syntyneen vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan hoitoonohjaukseen sisältyvät toimenpiteet tulisi ennen työsopimuksen irtisanomista saattaa loppuun (ks. TT 2013:184). KO:n tuomiota ei siten ollut syytä muuttaa. Koska kantaja oli hävinnyt asian yliopistoon nähden, hän oli OK 21 luvun 1 §:n mukaisesti velvollinen korvaamaan yliopiston oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 23.6.2020) - Uutiset
12.6.2020 14.04
Uusi ohje: Korkeakoulussa työskentelevien henkilöiden verotus kansainvälisissä tilanteissaVerohallinnon ohjeessa käsitellään ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa työskentelevien henkilöiden kansainvälisten tilanteiden verotusta. Tällaisia ovat muun muassa asiantuntijapalkkiot ulkomailla tehdystä työstä, luentopalkkiot sekä opettajia ja tutkijoita koskevat verosopimusmääräykset.