Yliopisto
245 hakuosumaa
- Uutiset
17.1.2019 14.39
Korkeakouluille uusi rahoitusmalli 2021 alkaen
Valtioneuvosto hyväksyi 17. tammikuuta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit sopimuskaudelle 2021–2024. Ehdotukset uusiksi rahoitusmalleiksi valmisteltiin laajapohjaisessa työryhmässä, jossa mukana olivat korkeakoulut, henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät. Jatkuvan oppimisen rahoitusosuudet korkeakouluille vahvistuvat merkittävästi. Rahoitusmallien uudistaminen on osa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Vision tavoitteena on nostaa koulutustasoa, lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa sekä lisätä panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan. - Uutiset
14.1.2019 13.00
Osittain verovelvollisten yhteisöjen ja yhteisetuuksien tuloveroprosentit 2017–2019
TVL 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovelvollisen yhteisön, tiekunnan, yhteisetuuden, yliopiston, ammattikorkeakouluosakeyhtiön, yleishyödyllisen yhteisön ja uskonnollisen yhdyskunnan voimassa olevat tuloveroprosentit ovat verovuosittain: - Uutiset
28.12.2018 10.30
KHO:n kaksi ratkaisua koulutuspalveluiden arvonlisäverosta vapauttamisesta
1. KHO:2018:177: Arvonlisävero – Poikkeukset myynnin verollisuudesta – Koulutuspalvelu – Yksityinen kauppakorkeakoulu – MBA-koulutus – Ulkomaisen yliopiston myöntämä tutkinto
2. KHO:2018:178: Arvonlisävero – Poikkeukset myynnin verollisuudesta – Koulutuspalvelu – Liiketaloudellisin perustein järjestetty MBA- ja EMBA-koulutus - Uutiset
23.3.2018 11.30
Hovioikeus velvoitti työntekijän suorittamaan yliopistolle takaisin sairausajan palkkaa kun työntekijä oli kieltäytynyt toimittamasta diagnoositietoa sisältävää lääkärintodistusta - työnteon estyminen ei johtunut työnantajasta
HO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n ratkaisun perustelut siltä osin kuin työntekijä (velkomusasian vastaaja) oli velvoitettu suorittamaan yliopistolle takaisin sairausajan palkkaa työntekijän kieltäydyttyä toimittamasta yliopistolle diagnoositietoa sisältävää lääkärintodistusta. HO muutti KO:n ratkaisun perusteluja siltä osin kuin KO oli katsonut, että Kelan päivärahaetuutta koskeva kielteinen päätös oli antanut yliopistolle oikeuden periä takaisin työntekijälle maksettu sairausajan palkka. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 23.3.2018) - Uutiset
20.3.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Määräaikaiset työsopimukset ja pysyvä työvoiman tarve - TT 2018:15
Työtuomioistuin antoi vastikään merkittävän päätöksen määräaikaisten työsopimusten arvioinnista yliopistotyönantajan yhteydessä. Päätökseen sisältyy myös monia yleisesti huomion arvoisia määräaikaisen työsopimuksen perustellun syyn arviointiperusteita. Erityisen keskeistä päätöksessä on sen arviointi, oliko kyse työnantajan pysyvästä työvoiman tarpeesta, vaikka jokaiselle määräaikaiselle työsopimukselle erikseen arvioituna oli perusteltu syy. - Uutiset
5.3.2018 12.30
Apulaisoikeuskansleri muistutti jälleen vakavalla huomautuksella: Asiakirjapyynnön tekijän tulee saada halutessaan valituskelpoinen päätös
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti yliopiston vakavaa huomiota velvollisuuteen noudattaa julkisuuslakia. - Uutiset
23.2.2018 14.46
Työtuomioistuimen tuomio peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten käyttämisestä ja henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnista yliopistossa
Asiassa oli kysymys siitä, olivatko yliopiston solmimat kolme peräkkäistä määräaikaista työsopimusta tehty vastoin työehtosopimuksen määräaikaista työsopimusta koskevaa määräystä sekä siitä, oliko yliopisto rikkonut henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia koskevia työehtosopimuksen määräyksiä. Asiassa katsottiin, että määräaikaisille työsopimuksille oli ollut lailliset perusteet eikä yliopisto ollut rikkonut työehtosopimuksen määräaikaista työsopimusta koskevaa määräystä. Yliopisto myönsi rikkoneensa työehtosopimuksen mukaista velvoitettaan arvioida työntekijän suoritustaso viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Yliopisto tuomittiin tältä osin hyvityssakkoon. Tuomiossa katsottiin, että asiassa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, joka osoittaisi yliopiston rikkoneen henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia koskevia työehtosopimuksen määräyksiä muilta osin. - Uutiset
15.12.2017 16.00
KHO:n ratkaisu opiskeluoikeudestaHallinto-oikeuden olisi yhdenvertaisuuslain 27 §:n mukaisesti tullut varata yhdenvertaisuusvaltuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi valituksen johdosta. Koska näin ei ollut menetelty, asiassa oli hallinto-oikeudessa tapahtunut menettelyvirhe. Asiassa tapahtuneen menettelyvirheen ei kuitenkaan katsottu esillä olleissa olosuhteissa voineen olennaisesti vaikuttaa päätökseen hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, minkä vuoksi purkuhakemus hylättiin. - Uutiset
5.12.2017 14.30
Hallinto-oikeuden ratkaisu yliopistosäätiön rahankeräysluvasta
Rahankeräyslain muutosta (652/2014) koskevassa hallituksen esityksessä (HE 6/2014 vp) on todettu, että yliopistojen yliopistolain 2 §:n mukaisten tehtävien voidaan katsoa täyttävän rahankeräyslain 4 §:n 1 kohdan mukaisen yleishyödyllisen toiminnan määritelmän. Myös sivistysvaliokunta on lausunnossaan (SiVL 3/2014 vp) todennut samoin. Poliisihallitus ei siten ollut voinut hylätä hakemusta sillä esittämällään perusteella, ettei säätiön hakemuksessa esitetty keräystarkoitus ole rahankeräyslain 6 §:ssä säädetyn mukainen. - Uutiset
21.11.2017 6.38
OPH:n blogi: Todistuksellako korkeakouluun?
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistukset ja erityisesti todistuksen perusteella tehtävien valintojen lisääntyminen ovat olleet viime päivinä esillä niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa. Mistä oikein on kyse? - Uutiset
9.10.2017 8.00
Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijat ovat tyytymättömimpiä opetukseen
Helsingin yliopiston opiskelijat ovat tyytymättömimpiä opetukseen ja Itä-Suomen yliopiston opiskelijat tyytyväisimpiä. Lapin ja Turun yliopistojen opiskelijoiden tyytyväisyys asettuu sille välille. Tiedot käyvät ilmi Kaijus Ervastin ja Mikko Aaltosen Edilexin Lakikirjastossa julkaistusta kirjoituksesta. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että oikeustieteellisessä koulutuksessa olisi syytä kiinnittää huomiota sekä opetusmetodeihin että oppimisympäristöön ja erityisesti opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan vuorovaikutukseen. Tulisi kehittää toimintatapoja, jotka edesauttavat sitä, että opiskelijat tuntevat opettajia ja kokevat heidät helposti lähestyttäviksi. Itse oppimisen kannalta myös pienryhmäopetusta on syytä lisätä entisestään. Opetusresurssien rajallisuus voi luonnollisesti asettaa tälle rajoitteita. - Uutiset
21.9.2017 9.00
Dekaani Kimmo Nuotio Helsinki Law -blogissa: Miten oikeustieteelliseen tulisi valita opiskelijat?
Opiskelijavalinnat on takuuvarma keskustelunaihe, josta riittää mielipiteitä. Myös alan piireissä asiasta keskustellaan säännöllisesti. Oikeustieteelliset tiedekunnat ovat tarttuneet nykyjärjestelmän ongelmiin ja päättäneet siirtyä yhteisvalintaan kesän 2018 valinnoissa. Valintaperusteetkin on yhtenäistetty. Luettavaa materiaalia ja lukuaikaa on vähennetty, ja aineistotehtävät valtaavat alaa. Valintaperusteissa korostetaan aikaisempaa enemmän ylioppilastutkinnon arvosanoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti viemässä uudistusta jo seuraavaan vaiheeseen. Katse on nyt vuodessa 2020. Asiasta bloggaa Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio. - Uutiset
30.8.2017 14.46
Itä-Suomen yliopiston luokanopettajakoulutukseen ei ylimääräisiä opiskelijoitaItä-Suomen yliopiston muutoksenhakulautakunta päätti keskiviikkona (30.8.) pidetyssä kokouksessaan hylätä Itä-Suomen yliopiston luokanopettajakoulutuksen sisäänottoprosessissa tapahtuneen virheen vuoksi tehdyt oikaisupyynnöt. Koulutukseen hyväksyttiin erehdyksessä 71 ylimääräistä opiskelijaa. Virheellisen ilmoituksen saaneista osa ehti ottaa paikan vastaan. Muutoksenhakulautakuntaan valitti 31 ihmistä. - Uutiset
18.8.2017 7.06
Korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistetaan – valmennuskurssirahastus siirtyy lukioihin?
Opetus- ja kulttuuriministeriö on yhdessä korkeakoulujen kanssa linjannut korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisestä. Korkeakoulut uudistavat valintakoemenettelyjään tavoitteena vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa opintojen aloitusta. Todistusarvosanoihin perustuvaa opiskelijavalintaa lisätään. Valintakoelinjakin säilytetään, mutta pääsykokeita muutetaan siten, etteivät ne edellytä hakijoilta pitkää valmentautumista. Hakeminen helpottuu ja tarve osallistua valmennuskursseille poistuu. - Uutiset
17.8.2017 9.05
HS: Professori Tapio Määttä tyrmää pääsykoeuudistuksen: ”Käytännössä oikeustieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla”
Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtajan, professorin Tapio Määtän mukaan haku-uudistus ei sovi aloille, joille on jo nyt runsaasti tunkua. Ministeriön mukaan hakujärjestelmää tukkivat jo korkeakouluun päässeet, jotka vievät aloituspaikat ensikertalaisilta. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat. - Uutiset
9.8.2017 10.10
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti yliopiston huomiota menettelyyn valintakokeen erityisjärjestelyistä päätettäessä
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti yliopiston huomiota erityisjärjestelyjä koskevan ohjeistuksen selkeyteen, erityisjärjestelyratkaisujen perustelemiseen sekä siihen, että yliopiston olisi ollut asianmukaista pyytää hakijaa täydentämään hakemustaan vuonna 2016. Lisäksi apulaisoikeuskansleri katsoi, että hakijan oikeusturvan kannalta olisi aiheellista kertoa erityisjärjestelyjä koskevassa ilmoituksessa se, missä vaiheessa erityisjärjestelyjä koskevaan ratkaisuun voi hakea muutosta. - Uutiset
6.7.2017 12.05
Apulaisoikeusasiamies arvioi hallintolain soveltamista yliopistoon – tutkimussuunnitelmaan liittyvästä läsnä olevaksi ilmoittautumisen epääminen ja sen perusteleminen, tiedusteluihin vastaaminen sekä oikeus tuoda tiedekunnan järjestämään neuvotteluun todistaja ja nauhoittaa kyseinen tapaaminen
Apulaisoikeusasiamies totesi muun muassa, että hallintolain 7 §:n tarkoittamaan hyvän hallinnon palveluperiaatteeseen kuuluvan asiakaslähtöisyyden näkökulmasta katson, että todistajan, tukihenkilön tai avustajan mukaan ottamisen asiakkaan niin nimenomaisesti pyytäessä olisi perusteltua olla mahdollista silloinkin, kun kyse on henkilön omaa jo päättynyttä hallintoasiaa läheisesti koskevasta keskustelutilaisuudesta tai muusta sellaisesta asioinnista, joka ei sinänsä enää tähtää hallintopäätöksen tekemiseen, jollei epäämiseen ole erityistä ja erikseen perusteltavissa olevaa hyväksyttävää syytä. Nauhoittamisen kieltämisen osalta yliopisto oli katsonut tiedekunnan tältä osin menetelleen perustuslain 12 §:ssä turvatun sananvapauden vastaisesti, joskin yliopiston mukaan oli huomattava, että tiedekunta oli selvityksessään myöntänyt virheensä ja pahoitellut tapahtunutta. Apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei asia tältä osin enää edellyttänyt enempiä toimenpiteitä. - Uutiset
19.5.2017 11.00
KHO:n ratkaisu yliopiston opiskelijoilleen alle omakustannushinnan luovuttamien liikuntapalvelujen arvonlisäverosta ja direktiivin välittömästä oikeusvaikutuksesta
Arvonlisäverodirektiivin säännöksellä, jonka mukaan tietyt, läheisesti urheiluun ja liikuntakasvatukseen liittyvät palvelujen suoritukset, joita voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tarjoavat urheiluun tai liikuntakasvatukseen osallistuville henkilöille, on vapautettava verosta, ei katsottu olevan välitöntä oikeusvaikutusta. Yliopiston oli suoritettava arvonlisäveroa liikuntapalvelujen luovuttamisesta. HAO:n päätös kumottiin ja Verohallinnon antaman ennakkoratkaisu saatettiin voimaan valituksenalaiselta osin. Ennakkoratkaisu. - Uutiset
11.5.2017 11.05
KHO: Brittiläisen yliopiston ei ollut suoritettava arvonlisäveroa Suomessa järjestämästään MBA-koulutuksesta koulutukseen osallistuvilta perittävästä vastikkeestaYliopiston oli tarjotessaan Suomessa ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitettua MBA-koulutusta katsottava olevan siinä määrin samanlaisessa asemassa suomalaisten AVL 40 §:ssä tarkoitettua koulutuspalvelua tarjoavien korkeakoulujen kanssa, että sen asettaminen arvonlisäverotuksessa eri asemaan olisi unionin oikeuden mukaisen yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysperiaatteen vastaista. - Uutiset
9.5.2017 8.39
Apulaisoikeuskansleri: Yliopiston olisi tullut antaa tietopyyntöön valituskelpoinen päätös
Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi yliopiston tietoon näkemyksensä, jonka mukaan yliopiston olisi tullut tulkita kantelijan yhteydenotot tietopyynnöksi ja oikaisuvaatimukseksi ja antaa kieltäytymisestään valituskelpoinen päätös. Viimeistään kantelijan toisen sähköpostiviestin jälkeen yliopiston olisi ollut perusteltua katsoa, että kyseessä oli julkisuuslaissa tarkoitettu tietopyyntö. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että kantelija ei ollut saanut tietopyyntöönsä sellaista valituskelpoista päätöstä, jonka hän olisi voinut saattaa hallintotuomioistuimen tutkittavaksi. Hänellä ei siten ollut mahdollisuutta saada hallintotuomioistuimen arviota pyytämiensä tietojen oikeudellisesta luonteesta ja yliopiston kieltäytymisen lainmukaisuudesta.