Yliopisto
250 hakuosumaa
- Uutiset
2.2.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Viittaukset ja työtuomioistuimen toimivalta – TT 2020:112 ja TT 2017:103 sekä TT 2020:118
Työtuomioistuimen toimivaltaa käsitellään työtuomioistuimessa useita kertoja vuodessa. Useimmiten kyse on yleisen tuomioistuimen ja työtuomioistuimen välisestä toimivallan jaosta. Kyse voi olla myös tuomioistuimen ja sovittelulautakunnan välisestä toimivallasta. Työehtosopimuksissa on usein viittauksia työlainsäädäntöön, jolloin arvioitavaksi tulee se, kuuluuko riita tällöin yleiseen tuomioistuimeen vai työtuomioistuimeen. Työehtosopimuksessa voidaan myös sopia työtuomioistuimen syrjäyttävästä sovittelulautakunnasta. Seuraavaksi esittelen ensin kaksi työtuomioistuimen toimivallan kannalta eri lopputuloksiin tullutta ratkaisua tilanteessa, jossa työehtosopimuksessa on ollut viittaus työlainsäädäntöön. Tämän jälkeen tarkastelen jälkimmäistä asiaa tilanteessa, jossa sovittelulautakunnasta oli sovittu asianomaisia osapuolia sitovassa raamisopimuksessa mutta ei riidan kohteena olevassa työehtosopimuksessa. - Uutiset
8.1.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Yliopistolla ei ollut määräaikaisille työsopimuksille perustetta – TT 2020:116 ja TT 2020:117
Määräaikaisten työsopimusten pitäisi olla poikkeuksellisia ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tulisi olla päämuoto. Uusista työsopimuksista kuitenkin noin puolet on määräaikaisia ja joillakin aloilla on vakiintuneena käytäntönä laajasti käyttää määräaikaisuuksia. Työtuomioistuin ratkaisussaan laajasti tarkasteli työsopimuslain ja yliopistolain säännöksiä, EU-oikeudesta tulevia vaatimuksia sekä oikeuskirjallisuutta. Työtuomioistuimen mukaan työsuhteen määräaikaisuus on yliopistoissakin suppeasti sovellettava poikkeus, ja sen edellytykset on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. Työtuomioistuin totesi nimenomaisesti, että yliopiston strategiset painopisteet ja niiden muutokset eivät voi muuttaa professorin laissa määriteltyjä tehtäviä. Kyseiset ratkaisut koskivat Taideyliopistoa. Taidealoja ei ole lainsäädännössä asetettu muista poikkeavaan asemaan määräaikaisten työsopimusten käytön osalta, ja niiden on siten noudatettava samoja periaatteita kuin muidenkin alojen. Taideyliopisto vetosi taidealan opetustehtävän luonteeseen ja alalla vakiintuneeseen käytäntöön. Työtuomioistuin totesi, että vakiintunut käytäntö ei sellaisenaan voi muodostaa perusteltua syytä määräaikaiselle sopimukselle. Työtuomioistuin katsoi, että taidealan opetustehtävän luonne on käsitteenä liian täsmentymätön, jotta sen perusteella voitaisiin arvioida työvoiman tarpeen tilapäisyyttä. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksiä koskevat säännökset ovat työntekijän suojaksi säädettyä pakottavaa oikeutta. Merkitystä ei voida antaa esimerkiksi sille, mikä on mahdollisesti ollut työyhteisön tai opiskelijoiden kanta sen suhteen, tulisiko professoreiden olla määräaikaisia vai vakituisia. - Uutiset
14.12.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Helsingin HO 3.12.2020 S 19/1903 (ei lainv.): Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa professoria
Helsingin hovioikeuden uusi tuomio on erityisesti yliopistomaailman kannalta mutta myös muutoin merkittävä. Tuomiossa käsitellään yliopistomaailman sekä perinteisiä että uusia piirteitä. Perinteisinä piirteinä tulevat esille tutkimuksen ja opetuksen vapaus, uusina taas ns. vakinaistamispolku. Näitä arvioidaan työoikeudellisessa kehikossa koskien mahdollista laitonta irtisanomista. Tuomion mukaan valittajaprofessorin irtisanomisen jälkeen tapahtunut B:n siirtäminen lehtorin tehtävästä avoinna olevaan apulaisprofessorin tehtävään oli merkinnyt TSL 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa kielletyllä tavalla uuden työntekijän ottamista samankaltaisiin tehtäviin. Yliopiston toimintaedellytyksissä ei ollut vastaavana aikana edes väitetty tapahtuneen sellaisia muutoksia, joilla olisi voitu perustella valittajan korvaaminen toisella työntekijällä, koska B:n kutsuminen apulaisprofessorin tehtävään ei parantanut yliopiston varallisuutta. Tapauksessa valittaja oli työskennellyt yliopiston kasviekologian professorina bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnassa. Yliopisto oli irtisanomisilmoituksen 12.4.2016 mukaan irtisanonut valittajan työsuhteen päättymään 12.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. Dosentti B oli kutsuttu rehtorin päätöksellä 28.12.2016 kasvien evoluutiobiologian apulaisprofessorin tehtävään kolmen vuoden määräajaksi. - Uutiset
3.12.2020 11.30
Hovioikeus: Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa professoria
Valittajan irtisanomisen jälkeen tapahtunut B:n siirtäminen lehtorin tehtävästä avoinna olevaan apulaisprofessorin tehtävään oli merkinnyt TSL 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa kielletyllä tavalla uuden työntekijän ottamista samankaltaisiin tehtäviin. Yliopiston toimintaedellytyksissä ei ollut vastaavana aikana edes väitetty tapahtuneen sellaisia muutoksia, joilla olisi voitu perustella valittajan korvaaminen toisella työntekijällä, koska B:n kutsuminen apulaisprofessorin tehtävään ei parantanut yliopiston varallisuutta. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, että kohtuullinen korvaus valittajan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Huomioon ottaen sen, ettei valittaja ollut irtisanomisensa jälkeen ollut työttömänä, korvauksen määrittäminen erikseen aineettoman vahingon korvauksen osalta ei ollut tarpeen. (Vailla lainvoimaa 3.12.2020) - Uutiset
3.11.2020 11.32
Hallinto-oikeuden päätös ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä koskevassa asiassa
Asiassa oli kysymys siitä, onko yliopistolain ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä koskevan säännöksen soveltaminen ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa tilanteessa, jossa yliopistossa opiskeleva ylioppilaskuntaan lain nojalla automaattisesti ja pakollisesti kuuluva jäsen on ilmoittanut haluavansa erota ylioppilaskunnasta vedoten perustuslaissa perusoikeutena turvattuun yhdistymisvapauteen sekä hänen epäyhdenvertaiseen asemaansa suhteessa ammattikorkeakoulun opiskelijoihin. HAO tutki hallintoriitahakemuksena valittajan vaatimukset, jotka koskivat eroamista ylioppilaskunnasta ja jäsenmaksun palauttamista lukuvuodelta 2018–2019. HAO hylkäsi hakemuksen. Vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiin. (Ei lainvoim. 3.11.2020) - Uutiset
23.10.2020 10.23
Opiskelijan yliopiston dekaaniin kohdistama syrjintäkanne oli vanhentunutKanteen mukaan vastaaja oli yliopiston dekaanina toimiessaan päätöksellä kieltänyt ja estänyt asianomistaja osallistumasta opintojensa kannalta olennaiseen ja opinto-oppaassa kuvaillusti pakolliseen kandiseminaariin ja graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana. Kanteen mukaan vastaaja oli edellä kuvatulla menettelyllä julkisessa tehtävässä ilman hyväksyttävää syytä jättänyt palvelematta asianomistajaa yleisesti noudatettavilla ehdoilla sekä kieltäytynyt päästämästä asianomistajaa tilaisuuteen tai kokoukseen ja siten asettanut hänet ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan asianomistajan aikaisemmin saaman rikostuomion perusteella. (Vailla lainvoimaa 23.10.2020) - Uutiset
15.10.2020 10.40
Yliopisto perui valituksensa tasa-arvolakiin perustuvassa professorin nimitysriidassa
KO oli arvioinut kohtuullisen hyvityksen määräksi syrjitylle naiselle 60.000 euroa. - Uutiset
12.10.2020 12.20
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa - vakituisen yliopisto-opettajan aseman säilyttäminen lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen
Romanialainen pääasia koskee sitä, että yliopiston hallituksen vahvistaman menettelyohjeen mukaan mahdollisuus säilyttää vakituisen opettajan asema lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen on varattu pelkästään opetushenkilöstön jäsenille, joilla on väitöskirjaohjaajan nimike. Kyseinen tuomioistuin on pohtinut erityisesti, merkitseekö tällaisen rajoittavan kriteerin vahvistaminen välillistä syrjintää, kun otetaan huomioon se, että kyseisen kriteerin soveltaminen johtaa myös sellaisten peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tekemiseen, joiden yhteydessä maksetaan pienempää palkkaa. Jos näin on, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on halunnut tietää, voiko se sivuuttaa sellaisen kansallisen tuomioistuimen ratkaisun vaikutukset, josta on tullut lainvoimainen ja jolla on todettu, että pääasiassa kyseessä oleva tilanne ei merkitse direktiivin 2000/78 vastaista syrjintää. - Uutiset
14.9.2020 11.00
Hallinto-oikeus kumosi Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanin päätöksen ja palautti asian opiskeluoikeuden myöntämiseksi
HAO oli valittajan valituksen johdosta antamallaan lainvoimaisella päätöksellä 1.4.2020 nro 20/0190/2 kumonnut dekaanin päätöksen hylätä valittajan oikaisuvaatimus opiskelijavalinnasta ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi. HAO:n päätöksestä ilmenee selvästi, että sillä on ratkaistu valittajan pääsykokeen tehtävän 6 pisteytys. HAO:n päätös sitoo tältä osin yliopistoa siitä riippumatta, onko päätös ollut oikea vai ei. Koska HAO:n päätöksen mukainen pisteytys olisi oikeuttanut opiskelupaikkaan eikä muutakaan syytä evätä opiskelupaikkaa ole ollut, valittajalle olisi tullut myöntää opiskeluoikeus. Valituksenalainen päätös oli siksi kumottava ja asia palautettava opiskeluoikeuden myöntämiseksi. Asiamiehen tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneina valittajan kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina oli pidettävä 500 euroa. - Uutiset
27.7.2020 15.32
Vangille ei myönnetty lupaa suorittaa Turun avoimessa yliopistossa moodle-verkkoalustan kautta oikeustieteiden opintokurssia - apulaisoikeusasiamies otti kantaa
Kantelija arvosteli Riihimäen vankilan toimintaa siinä, että hänelle ei myönnetty lupaa internetin käyttöön opiskelua varten. Kantelijan mukaan hänen tarkoituksenaan oli ollut opiskella Turun avoimessa yliopistossa moodle-verkkoalustan kautta oikeustieteiden opintokurssi. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsitykset ja huomiot internetin käyttöä koskevien lupien myöntämisestä opiskeluja varten Riihimäen vankilan, Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen ja Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön tietoon ja huomioitavaksi. - Uutiset
23.6.2020 11.44
Luvaton poissaolo ja alkoholin vaikutuksen alaisena esiintyminen työpaikalla - hovioikeus arvioi työsuhteen irtisanomisen edellytyksiä
HO katsoi, että asiassa saadun selvityksen mukaan kantaja oli 5.6.2013 ja 17.1.2014 esiintynyt työpaikalla alkoholin vaikutuksen alaisena. Päätelmää tuki myös päihdeongelmaisen hoitoonohjaus, jota ei tehdä ilman perusteltua aihetta. Edellä todettuun nähden HO piti kantajan kertomusta 17.1.2014 tapahtuneen myöhästymisensä syystä epäuskottavana. Kantajan poissaolo 17.1.2014 aamupäivän aikana kello 12.44 asti ja poistuminen työpaikalta kello 15.26 eli vajaan kolmen tunnin kuluttua työpaikalle saapumisesta oli riidaton. Asiassa kerrotuilla perusteilla kantajan oli selvitetty olleen 17.1.2014 ilman työnantajan lupaa poissa työstä aamupäivän ja tämän jälkeen samana päivänä alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla siten, että yliopistolla oli kantajalle aiemmin annetut varoitukset huomioon ottaen ollut olosuhteita kokonaisuutena arvioiden TSL 7 luvun 1 §:n mukainen asiallinen ja painava syy irtisanoa kantajan työsopimus. Yliopistolla ei myöskään ollut esitetty syntyneen vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan hoitoonohjaukseen sisältyvät toimenpiteet tulisi ennen työsopimuksen irtisanomista saattaa loppuun (ks. TT 2013:184). KO:n tuomiota ei siten ollut syytä muuttaa. Koska kantaja oli hävinnyt asian yliopistoon nähden, hän oli OK 21 luvun 1 §:n mukaisesti velvollinen korvaamaan yliopiston oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 23.6.2020) - Uutiset
12.6.2020 14.04
Uusi ohje: Korkeakoulussa työskentelevien henkilöiden verotus kansainvälisissä tilanteissa
Verohallinnon ohjeessa käsitellään ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa työskentelevien henkilöiden kansainvälisten tilanteiden verotusta. Tällaisia ovat muun muassa asiantuntijapalkkiot ulkomailla tehdystä työstä, luentopalkkiot sekä opettajia ja tutkijoita koskevat verosopimusmääräykset. - Uutiset
9.6.2020 10.38
Oikeustieteellisessä tiedekunnassa työskennelleen määräaikaiselle työsopimukselle katsottiin olleen perusteltu syyOikeudenkäyntiin oli johtanut kantajan erimielisyys hänen työsuhteensa määräaikaisuuden hyväksyttävästä perusteesta. KO oli katsonut, että yliopistolla oli ollut työoikeuden oppiaineen työtehtävien uudelleen järjestelystä johtuva TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin tarkoittama perusteltu syy kantajan määräaikaiselle työsopimukselle. Kantajan työsopimusta ei näin ollen ollut tullut pitää toistaiseksi voimassa olevana. Kantaja perui valituksensa HO:ssa. - Uutiset
1.4.2020 10.19
KHO kumosi opiskelijamaksujen arvonlisäverosta annetun KVL:n päätöksen ja poisti annetun ennakkoratkaisun kokonaisuudessaan
X Oy, jäljempänä myös hakijayliopisto, olivat pyytäneet KVL:lta ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen: Ovatko ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitetut opiskelijoiden maksamat opiskelijamaksut, joita kerätään vastikkeena tutkintokoulutuksesta, jota järjestävät yhteistyössä Y ja X, arvonlisäverottomia? (Julkaisematon 1.4.2020) - Uutiset
13.11.2019 13.30
Tasa-arvovaltuutettu: Kiintiösäännöksen soveltaminen Tampereen yliopiston hallituksessa
Tampereen yliopistoon on vuonna 2018 valittu hallitus, jonka seitsemästä jäsenestä kaksi on naisia. Tasa-arvovaltuutettu otti selvitettäväkseen, onko hallituksen nimeämisessä noudatettu naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986, tasa-arvolaki) 4 a §:n säännöksiä.Avoin uutinen - Uutiset
30.10.2019 10.30
KHO:n äänestysratkaisu henkilökohtaisen avun myöntämisestä vaikeavammaiselle henkilölle ulkomailla tapahtuvaa vaihto-opiskelua varten
X:n yliopistossa Suomessa filosofian maisterin tutkintoa opiskeleva A tuli valituksi yhden lukukauden mittaiseen opiskelijavaihtoon Norjassa. X:n perusturvalautakunnan alainen viranhaltija hylkäsi A:n hakemuksen saada henkilökohtaista apua 12 tuntia vuorokaudessa vaihto-opiskelun ajaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan A oli vammaispalvelulain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla vaikeavammainen henkilö, jolla oli oikeus saada henkilökohtaista apua muun ohella opiskelua varten. Vaihto-opiskelua oli pidettävä säännöksessä tarkoitettuna opiskeluna ja siten tavanomaisena elämän toimintona. (Ään. 3-2) - Uutiset
10.10.2019 16.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu toisessa jäsenvaltiossa kertyneiden aikaisempien palvelusaikojen huomioon ottamisen rajoittamisesta yliopistonlehtorin palkkaluokkaa määritettäessä
SEUT 45 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion yliopiston säännöstölle, jossa yliopistonlehtorina (senior lecturer/postdoc) kyseisessä yliopistossa työskentelevän henkilön palkkaluokkaa määritettäessä otetaan huomioon kyseisen työntekijän aikaisemmista palvelusajoista toisessa jäsenvaltiossa enintään neljä vuotta, jos kyseinen työkokemus on vastaava tai jopa identtinen niiden tehtävien kanssa, joita kyseisen työntekijän on hoidettava yliopistonlehtorin tehtävässään. SEUT 45 artiklaa ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella annetun asetuksen (EU) N:o 492/2011 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä tällaiselle säännöstölle, jos tässä toisessa jäsenvaltiossa hankittu aikaisempi työkokemus ei ole vastaava vaan yksinkertaisesti hyödyllinen yliopistonlehtorin tehtävän hoitamisen kannalta. - Uutiset
8.10.2019 9.30
Hallitus esittää: Yliopistollisille sairaaloille velvollisuus antaa tuomioistuimille lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja erilliskorvausta vastaan
Hallitus esittää, että yliopistollisille sairaaloille säädettäisiin velvollisuus antaa tuomioistuimille lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja erilliskorvausta vastaan. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri hallinnoisi asiantuntijalausuntojen antamista. Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2020. - Uutiset
4.10.2019 14.30
Apulaisoikeuskansleri: Suomen kielen asema turvattava opetuksen ja tutkimuksen kielenä
Apulaisoikeuskanslerin mukaan Turun yliopiston tulisi harkita toimenpiteitä suomen kielen aseman turvaamiseksi opetuksen ja tutkimuksen kielenä. Yliopiston tulisi harkita esimerkiksi sitä, millä aloilla ja tutkintoasteilla englanninkielisen opetuksen lisääminen on tarkoituksenmukaista ja mitä laajempia seurauksia päätöksillä on sekä yhteiskunnan että suomen kielen kannalta.Avoin uutinen - Uutiset
26.9.2019 11.40
Hallinto-oikeus: Kirjallinen varoitus voitiin antaa yliopisto-opiskelijalle tiedoksi tavallisena tiedoksiantona
HAO:n oli ratkaistava, oliko opiskelijan valitus rehtorin hänelle antamasta kirjallisesta varoituksesta saapunut HAO:lle ennen valitusajan päättymistä. Asiassa oli kysymys siitä, oliko yliopistolain 45 §:n mukainen kirjallinen varoitus voitu antaa valittajalle tiedoksi tavallisena tiedoksiantona sekä siitä, mikä merkitys päätöksen tiedoksiannossa oli annettava päätöksen salassapitomerkinnälle tai sellaisen puuttumiselle. HAO katsoi, että päätös oli voitu antaa valittajalle tiedoksi tavallisena tiedoksiantona. Valittajan katsottiin saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös laillisine valitusosoituksineen oli postitettu hänelle tavallisena kirjeenä. Päätöksen tiedoksisaannin ja valitusajan alkamisen laskemisen osalta merkitystä ei ollut sillä, ettei tiedoksiannetussa päätöksessä ollut salassapitomerkintää. Viranomaisen asiakirjan salassapito ei määrity asiakirjaan tehdyn salassapitomerkinnän perusteella. Päätöksen tiedoksisaannin osalta ei ollut merkitystä myöskään sillä, että valittaja oli mahdollisesti erehtynyt salassapitomerkinnän tai sen puuttumisen vaikutuksesta hänen oikeusasemaansa. Myöskään sillä seikalla, että päätös oli tavallisella kirjeellä annetun tiedoksiannon jälkeen toimitettu valittajalle myös saantitodistuksella, ei ollut vaikutusta tavallisesta tiedoksiannosta laskettavan valitusajan päättymiseen. Valitus oli saapunut HAO:een tavallisesta tiedoksiannosta lasketun valitusajan päättymisen jälkeen eli myöhässä. Valitus jätettiin myöhästyneenä tutkimatta. (Ei lainvoim. 26.9.2019)