1.3.2021 14.21

Yliopistojen itsehallinto on turvattu perustuslaissa ja hallinnon yleiset puitteet yliopistolaissa. Hallinnollista autonomiaa selvittäneen ryhmän mukaan laintasoisen sääntelyn ei tule olla nykyistä yksityiskohtaisempaa. Ryhmä katsoo, että monet yliopistojen hallinnon haasteet ja ongelmat ovat ratkaistavissa yliopistojen omassa päätösvallassa olevilla johtosäännöillä, kehittämällä johtamista ja muuttamalla toimintatapoja. Selvittäjäryhmä katsoo, että ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden poistamiselle ei löydy välittömiä perusteita. Vakiintuneen perustuslakitulkinnan mukaisesti ylioppilaskunnat ovat perinteinen osa itsehallinnon omaavaa yliopistoa ja ylioppilaskunnilla on merkittävä osuus yliopistojen hallinnossa.

2.2.2021 11.30

Työtuomioistuimen toimivaltaa käsitellään työtuomioistuimessa useita kertoja vuodessa. Useimmiten kyse on yleisen tuomioistuimen ja työtuomioistuimen välisestä toimivallan jaosta. Kyse voi olla myös tuomioistuimen ja sovittelulautakunnan välisestä toimivallasta. Työehtosopimuksissa on usein viittauksia työlainsäädäntöön, jolloin arvioitavaksi tulee se, kuuluuko riita tällöin yleiseen tuomioistuimeen vai työtuomioistuimeen. Työehtosopimuksessa voidaan myös sopia työtuomioistuimen syrjäyttävästä sovittelulautakunnasta. Seuraavaksi esittelen ensin kaksi työtuomioistuimen toimivallan kannalta eri lopputuloksiin tullutta ratkaisua tilanteessa, jossa työehtosopimuksessa on ollut viittaus työlainsäädäntöön. Tämän jälkeen tarkastelen jälkimmäistä asiaa tilanteessa, jossa sovittelulautakunnasta oli sovittu asianomaisia osapuolia sitovassa raamisopimuksessa mutta ei riidan kohteena olevassa työehtosopimuksessa.

14.12.2020 11.45

Helsingin hovioikeuden uusi tuomio on erityisesti yliopistomaailman kannalta mutta myös muutoin merkittävä. Tuomiossa käsitellään yliopistomaailman sekä perinteisiä että uusia piirteitä. Perinteisinä piirteinä tulevat esille tutkimuksen ja opetuksen vapaus, uusina taas ns. vakinaistamispolku. Näitä arvioidaan työoikeudellisessa kehikossa koskien mahdollista laitonta irtisanomista. Tuomion mukaan valittajaprofessorin irtisanomisen jälkeen tapahtunut B:n siirtäminen lehtorin tehtävästä avoinna olevaan apulaisprofessorin tehtävään oli merkinnyt TSL 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa kielletyllä tavalla uuden työntekijän ottamista samankaltaisiin tehtäviin. Yliopiston toimintaedellytyksissä ei ollut vastaavana aikana edes väitetty tapahtuneen sellaisia muutoksia, joilla olisi voitu perustella valittajan korvaaminen toisella työntekijällä, koska B:n kutsuminen apulaisprofessorin tehtävään ei parantanut yliopiston varallisuutta. Tapauksessa valittaja oli työskennellyt yliopiston kasviekologian professorina bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnassa. Yliopisto oli irtisanomisilmoituksen 12.4.2016 mukaan irtisanonut valittajan työsuhteen päättymään 12.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. Dosentti B oli kutsuttu rehtorin päätöksellä 28.12.2016 kasvien evoluutiobiologian apulaisprofessorin tehtävään kolmen vuoden määräajaksi.

3.11.2020 11.32

Asiassa oli kysymys siitä, onko yliopistolain ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä koskevan säännöksen soveltaminen ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa tilanteessa, jossa yliopistossa opiskeleva ylioppilaskuntaan lain nojalla automaattisesti ja pakollisesti kuuluva jäsen on ilmoittanut haluavansa erota ylioppilaskunnasta vedoten perustuslaissa perusoikeutena turvattuun yhdistymisvapauteen sekä hänen epäyhdenvertaiseen asemaansa suhteessa ammattikorkeakoulun opiskelijoihin. HAO tutki hallintoriitahakemuksena valittajan vaatimukset, jotka koskivat eroamista ylioppilaskunnasta ja jäsenmaksun palauttamista lukuvuodelta 2018–2019. HAO hylkäsi hakemuksen. Vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiin. (Ei lainvoim. 3.11.2020)

15.10.2020 10.40

KO oli arvioinut kohtuullisen hyvityksen määräksi syrjitylle naiselle 60.000 euroa.

14.9.2020 11.00

HAO oli valittajan valituksen johdosta antamallaan lainvoimaisella päätöksellä 1.4.2020 nro 20/0190/2 kumonnut dekaanin päätöksen hylätä valittajan oikaisuvaatimus opiskelijavalinnasta ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi. HAO:n päätöksestä ilmenee selvästi, että sillä on ratkaistu valittajan pääsykokeen tehtävän 6 pisteytys. HAO:n päätös sitoo tältä osin yliopistoa siitä riippumatta, onko päätös ollut oikea vai ei. Koska HAO:n päätöksen mukainen pisteytys olisi oikeuttanut opiskelupaikkaan eikä muutakaan syytä evätä opiskelupaikkaa ole ollut, valittajalle olisi tullut myöntää opiskeluoikeus. Valituksenalainen päätös oli siksi kumottava ja asia palautettava opiskeluoikeuden myöntämiseksi. Asiamiehen tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneina valittajan kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina oli pidettävä 500 euroa.

23.6.2020 11.44

HO katsoi, että asiassa saadun selvityksen mukaan kantaja oli 5.6.2013 ja 17.1.2014 esiintynyt työpaikalla alkoholin vaikutuksen alaisena. Päätelmää tuki myös päihdeongelmaisen hoitoonohjaus, jota ei tehdä ilman perusteltua aihetta. Edellä todettuun nähden HO piti kantajan kertomusta 17.1.2014 tapahtuneen myöhästymisensä syystä epäuskottavana. Kantajan poissaolo 17.1.2014 aamupäivän aikana kello 12.44 asti ja poistuminen työpaikalta kello 15.26 eli vajaan kolmen tunnin kuluttua työpaikalle saapumisesta oli riidaton. Asiassa kerrotuilla perusteilla kantajan oli selvitetty olleen 17.1.2014 ilman työnantajan lupaa poissa työstä aamupäivän ja tämän jälkeen samana päivänä alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla siten, että yliopistolla oli kantajalle aiemmin annetut varoitukset huomioon ottaen ollut olosuhteita kokonaisuutena arvioiden TSL 7 luvun 1 §:n mukainen asiallinen ja painava syy irtisanoa kantajan työsopimus. Yliopistolla ei myöskään ollut esitetty syntyneen vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan hoitoonohjaukseen sisältyvät toimenpiteet tulisi ennen työsopimuksen irtisanomista saattaa loppuun (ks. TT 2013:184). KO:n tuomiota ei siten ollut syytä muuttaa. Koska kantaja oli hävinnyt asian yliopistoon nähden, hän oli OK 21 luvun 1 §:n mukaisesti velvollinen korvaamaan yliopiston oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 23.6.2020)

9.6.2020 10.38

Oikeudenkäyntiin oli johtanut kantajan erimielisyys hänen työsuhteensa määräaikaisuuden hyväksyttävästä perusteesta. KO oli katsonut, että yliopistolla oli ollut työoikeuden oppiaineen työtehtävien uudelleen järjestelystä johtuva TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin tarkoittama perusteltu syy kantajan määräaikaiselle työsopimukselle. Kantajan työsopimusta ei näin ollen ollut tullut pitää toistaiseksi voimassa olevana. Kantaja perui valituksensa HO:ssa.

13.11.2019 13.30

Tampereen yliopistoon on vuonna 2018 valittu hallitus, jonka seitsemästä jäsenestä kaksi on naisia. Tasa-arvovaltuutettu otti selvitettäväkseen, onko hallituksen nimeämisessä noudatettu naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986, tasa-arvolaki) 4 a §:n säännöksiä.Avoin uutinen

10.10.2019 16.00

SEUT 45 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion yliopiston säännöstölle, jossa yliopistonlehtorina (senior lecturer/postdoc) kyseisessä yliopistossa työskentelevän henkilön palkkaluokkaa määritettäessä otetaan huomioon kyseisen työntekijän aikaisemmista palvelusajoista toisessa jäsenvaltiossa enintään neljä vuotta, jos kyseinen työkokemus on vastaava tai jopa identtinen niiden tehtävien kanssa, joita kyseisen työntekijän on hoidettava yliopistonlehtorin tehtävässään. SEUT 45 artiklaa ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella annetun asetuksen (EU) N:o 492/2011 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä tällaiselle säännöstölle, jos tässä toisessa jäsenvaltiossa hankittu aikaisempi työkokemus ei ole vastaava vaan yksinkertaisesti hyödyllinen yliopistonlehtorin tehtävän hoitamisen kannalta.

4.10.2019 14.30

Apulaisoikeuskanslerin mukaan Turun yliopiston tulisi harkita toimenpiteitä suomen kielen aseman turvaamiseksi opetuksen ja tutkimuksen kielenä. Yliopiston tulisi harkita esimerkiksi sitä, millä aloilla ja tutkintoasteilla englanninkielisen opetuksen lisääminen on tarkoituksenmukaista ja mitä laajempia seurauksia päätöksillä on sekä yhteiskunnan että suomen kielen kannalta.Avoin uutinen

16.9.2019 15.30

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja sisäministeriön maaliskuussa 2019 asettama yhteistyöryhmä on tehnyt yli kolmekymmentä toimenpide-ehdotusta kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulon ja integroitumisen sujuvoittamiseksi. Tavoitteena on vahvistaa Suomen mahdollisuuksia kilpailla kansainvälisistä osaajista. Esitys julkistettiin maanantaina 16. syyskuuta. Jotta Suomi olisi houkutteleva maa kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille, maahantulon prosessien tulee olla toimivia. Entistä useamman Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneen tulisi myös työllistyä Suo­meen. Siten vastattaisiin työvoimatarpeeseen ja kansainvälisten opiskelijoiden toiveisiin.

19.7.2019 13.00

28.3.2019 11.20

14.1.2019 13.00

TVL 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovelvollisen yhteisön, tiekunnan, yhteisetuuden, yliopiston, ammattikorkeakouluosakeyhtiön, yleishyödyllisen yhteisön ja uskonnollisen yhdyskunnan voimassa olevat tuloveroprosentit ovat verovuosittain:

23.3.2018 11.30

HO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n ratkaisun perustelut siltä osin kuin työntekijä (velkomusasian vastaaja) oli velvoitettu suorittamaan yliopistolle takaisin sairausajan palkkaa työntekijän kieltäydyttyä toimittamasta yliopistolle diagnoositietoa sisältävää lääkärintodistusta. HO muutti KO:n ratkaisun perusteluja siltä osin kuin KO oli katsonut, että Kelan päivärahaetuutta koskeva kielteinen päätös oli antanut yliopistolle oikeuden periä takaisin työntekijälle maksettu sairausajan palkka. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 23.3.2018)

5.3.2018 12.30

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti yliopiston vakavaa huomiota velvollisuuteen noudattaa julkisuuslakia.

15.12.2017 16.00

21.11.2017 6.38

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistukset ja erityisesti todistuksen perusteella tehtävien valintojen lisääntyminen ovat olleet viime päivinä esillä niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa. Mistä oikein on kyse?

21.9.2017 9.00

Opiskelijavalinnat on takuuvarma keskustelunaihe, josta riittää mielipiteitä. Myös alan piireissä asiasta keskustellaan säännöllisesti. Oikeustieteelliset tiedekunnat ovat tarttuneet nykyjärjestelmän ongelmiin ja päättäneet siirtyä yhteisvalintaan kesän 2018 valinnoissa. Valintaperusteetkin on yhtenäistetty. Luettavaa materiaalia ja lukuaikaa on vähennetty, ja aineistotehtävät valtaavat alaa. Valintaperusteissa korostetaan aikaisempaa enemmän ylioppilastutkinnon arvosanoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti viemässä uudistusta jo seuraavaan vaiheeseen. Katse on nyt vuodessa 2020. Asiasta bloggaa Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

18.8.2017 7.06

Opetus- ja kulttuuriministeriö on yhdessä korkeakoulujen kanssa linjannut korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisestä. Korkeakoulut uudistavat valintakoemenettelyjään tavoitteena vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa opintojen aloitusta. Todistusarvosanoihin perustuvaa opiskelijavalintaa lisätään. Valintakoelinjakin säilytetään, mutta pääsykokeita muutetaan siten, etteivät ne edellytä hakijoilta pitkää valmentautumista. Hakeminen helpottuu ja tarve osallistua valmennuskursseille poistuu.

9.8.2017 10.10

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti yliopiston huomiota erityisjärjestelyjä koskevan ohjeistuksen selkeyteen, erityisjärjestelyratkaisujen perustelemiseen sekä siihen, että yliopiston olisi ollut asianmukaista pyytää hakijaa täydentämään hakemustaan vuonna 2016. Lisäksi apulaisoikeuskansleri katsoi, että hakijan oikeusturvan kannalta olisi aiheellista kertoa erityisjärjestelyjä koskevassa ilmoituksessa se, missä vaiheessa erityisjärjestelyjä koskevaan ratkaisuun voi hakea muutosta.

19.5.2017 11.00

Arvonlisäverodirektiivin säännöksellä, jonka mukaan tietyt, läheisesti urheiluun ja liikuntakasvatukseen liittyvät palvelujen suoritukset, joita voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tarjoavat urheiluun tai liikuntakasvatukseen osallistuville henkilöille, on vapautettava verosta, ei katsottu olevan välitöntä oikeusvaikutusta. Yliopiston oli suoritettava arvonlisäveroa liikuntapalvelujen luovuttamisesta. HAO:n päätös kumottiin ja Verohallinnon antaman ennakkoratkaisu saatettiin voimaan valituksenalaiselta osin. Ennakkoratkaisu.

9.5.2017 8.39

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi yliopiston tietoon näkemyksensä, jonka mukaan yliopiston olisi tullut tulkita kantelijan yhteydenotot tietopyynnöksi ja oikaisuvaatimukseksi ja antaa kieltäytymisestään valituskelpoinen päätös. Viimeistään kantelijan toisen sähköpostiviestin jälkeen yliopiston olisi ollut perusteltua katsoa, että kyseessä oli julkisuuslaissa tarkoitettu tietopyyntö. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että kantelija ei ollut saanut tietopyyntöönsä sellaista valituskelpoista päätöstä, jonka hän olisi voinut saattaa hallintotuomioistuimen tutkittavaksi. Hänellä ei siten ollut mahdollisuutta saada hallintotuomioistuimen arviota pyytämiensä tietojen oikeudellisesta luonteesta ja yliopiston kieltäytymisen lainmukaisuudesta.

13.4.2017 15.45

A oli vaatinut valintalautakuntaa oikaisemaan vuoden 2016 oikeustieteellisen tiedekunnan valintakokeen arvostelua tehtävien 3, 4 ja 5 osalta. Valintalautakunta oli hylännyt oikaisuvaatimuksen. A vaati, että päätös on kumottava ja asia on palautettava valintalautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

31.3.2017 8.02

Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja tutkimusjohtaja Niku Määttänen ehdottavat 31. maaliskuuta julkaistussa muistiossaan, että hallitus käynnistäisi valmistelutyön korkeakoulujen lukukausimaksuista ja opintotukijärjestelmän uudistamisesta. Lisäksi Tekesin rahoituksesta ja yliopistojen pääomittamisesta tulisi tehdä ratkaisut jo hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa, Vihriälä ja Määttänen kirjoittavat.

17.3.2017 9.10

Valittaja esitti, että opiskelijavalintapäätös oli tehty virheellistä menettelyä soveltaen. Tiedekunnan olisi tullut myöntää yhteispistejonosta peruuntunut opiskelupaikka valittajalle, koska valittaja oli ollut yhteispistejonossa ensimmäisellä varasijalla. Hallinto-oikeus totesi, että yliopistolain mukaan yliopisto oli voinut päättää opiskelijavalinnan perusteista. Helsingin yliopisto oli voinut valintaperusteissaan päättää, että opiskelija valitaan ensin yhteispistejonosta ja vasta sen jälkeen koepistejonosta. Toisessa tapauksessa valittaja vaati, että valintakokeen pisteytystä oikaistaan siten, että valittajan vastaus tehtävän 1 kohdassa 6 katsotaan oikeaksi ja hänelle myönnetään kyseisestä vastauksesta valintakokeen sääntöjen mukainen pisteytys. Valittaja katsoi, että vastausvaihtoehto B:n lisäksi myös vastausvaihtoehtoa C oli pidettävä oikeana vastauksena kysymykseen, koska kysymyksenasettelu oli tulkinnanvarainen. Hallinto-oikeus katsoi, että valittajan vastaus oli ollut väärä. Näin ollen valintakoelautakunta oli voinut hylätä valittajan oikaisuvaatimuksen. (Lainvoimaisia)

15.2.2017 11.30

Professorin tehtävä on normaali tehtävä, johon ei liity esimerkiksi ministerin tehtävien hoitamiseen yhdistyvää julkisuusarvoa. Professorina oleminen ei ole julkinen asema, jossa olisi perusteita katsoa toimittajalla tai kenellä tahansa ulkopuolisella olevan oikeus saada tietoonsa ja julkistaa asianomaista koskevan henkilökohtaisella perusteella tapahtuneen irtisanomisen tai vielä suuremmalla syyllä purkamisen perusteet. KHO:n säilyttämässä hallinto-oikeuden päätöksessä ylikorostetaan professorin tehtävän julkisuutta ja julkisuuslakia ja vastaavasti vähätellään yksityisyyden suojaa ja perustuslakia.

9.2.2017 12.30

23.1.2017 9.44

Kun henkilön ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen liittyvät seikat liittyivät tapauksessa yliopiston professorin tehtävän hoitamiseen, niiden ei voitu katsoa tässä julkisessa tehtävässä kuuluvan yksityiselämän suojan piiriin. Irtisanomisilmoituksesta ei käynyt ilmi muita henkilöitä koskevia tietoja, joten asiakirjaa ei ollut perusteita salata silläkään perusteella, että suojattavana olisi ollut professorin lisäksi muiden henkilöiden yksityiselämä. Sillä seikalla, että professori oli yliopistoon työsuhteessa eikä virkasuhteessa, ei ollut vaikutusta julkisuuslain soveltamiseen asiassa. Koska julkisuuslain mukaista salassapitoperustetta ei irtisanomisilmoituksen osalta ollut, asiakirjasta oli annettava tieto sitä pyytäneelle.

3.1.2017 12.10

Hallinto-oikeus katsoi, ettei provostilla ollut toimivaltaa käsitellä oikaisuvaatimuksia. Näin ollen hallinto-oikeus kumosi valituksenalaisen päätöksen ja palautti asian toimivaltaisen viranomaisen uudelleen käsiteltäväksi. Koska päätös tuli yksin tällä perusteella kumotuksi, hallinto-oikeus ei ottanut kantaa asiaan muilta osin. (Lainvoimainen)

27.9.2016 13.00

Työtuomioistuin totesi lausuntonaan Oulun KO:lle, että yliopistojen yleisen työehtosopimuksen 1 luvun 4 §:n 2 momenttia on pidettävä pätevänä TSL 1 luvun 5 §:n ja 13 luvun 7 §:n nojalla. Edelleen työtuomioistuin totesi, että työehtosopimuksella voidaan pätevästi sopia työsuhteeseen sovellettavasta irtisanomisajasta TSL 6 luvun 3 §:n mukaisesta irtisanomisajasta poiketen myös työntekijän kannalta epäedullisemmin, kuitenkin TSL 6 luvun 2 §:ssä säädetyin rajoituksin.

16.9.2016 14.24

Tasa-arvovaltuutettu katsoi kesällä antamassaan lausunnossaan, että yliopiston toteuttamassa, ulkopuolisen tilaamassa projektissa työskennellyttä määräaikaista työntekijää syrjittiin tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla, kun hänen sopimustaan ei jatkettu hänen ilmoitettuaan halustaan jäädä vanhempainvapaan jälkeen hoitovapaalle.

17.5.2016 13.01

1.3.2016 14.11

Opintotuen selvitysmies, professori Roope Uusitalo esittää muutoksia korkeakouluopiskelijoiden opintotukeen. Hallitusohjelmassa sovitut säästöt toteutettaisiin pienentämällä opintorahaa samalle tasolle kuin toisen asteen opiskelijoilla eli 250,28 euroon kuukaudessa, vähentämällä opintotukikuukausien enimmäismäärää ja nostamalla opintojen edistymisvaatimusta. Opintolainan valtiontakausta esitetään nostettavaksi siten, että opintorahan, asumislisän ja opintolainan summa nousisi 1100 euroon kuussa. 

11.12.2015 10.10

Vuoden 2015 valtiopäivät ovat lopuillaan. Nyt on mahdollisuus tarkastella, miten Sipilän hallituksen ensimmäisten säästölakien perustuslainmukaisuutta arvioitiin vuoden 2015 valtiopäivillä. Tampereen yliopiston yliopistotutkija Pauli Rautiainen käy Perustuslakiblogissa läpi kootusti perustuslakivaliokunnan tänä syksynä käsittelemät säästölait. Rautiaisen mukaan taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen tasoon vaikuttaa olevan suhteellisen helppo kajota, jos se tehdään hallituksen valitsemalla tavalla eli etuuksien indeksisidonnaisuuksia purkamalla. Tänä syksynä käsitellyt säästölait osoittavat havainnollisesti, kuinka oikeuskulttuurissamme tss-oikeudet mielletään edelleen lähinnä perälautanormeiksi, joiden tehtävänä on varmistaa, ettei kaikkein julmimpia säästölakeja voida hyväksyä eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä.

7.9.2015 15.31

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja katsoo, että Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta suosii suomenkielisen opintolinjan opiskelijavalinnoissa lukion pitkän ruotsin suorittaneita ylioppilaita antamalla heille valintakokeessa kolme lisäpistettä. Pajuoja pitää käytäntöä opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta ongelmallisena.

26.5.2015 8.00

Pätevöitymisajan myöntäminen vain tehtävään valitulle hakijalle ja vain tohtorin tutkinnon opintojen täydentämiseksi loukkasi hakijoiden yhdenvertaisuutta ja valintamenettelyn objektiivisuutta. Hakumenettely ja työsopimus olivat olleet ongelmallisia myös hyvään hallintoon kuuluvan hakijoiden luottamuksensuojan kannalta. Menettelyä pidettiin laillisuusvalvonnan kannalta yliopistolain 30 §:n ja PL 6 §:n 1 momentin näkökulmista lainvastaisena.

6.5.2015 16.05

Kun yliopistolla ei ollut perusteltua syytä tehdä kolmea määräaikaista työsopimusta kantajan kanssa, työsuhdetta oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Yliopistolla katsottiin kuitenkin olleen TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperusteperuste päättää kantajan työsopimus, minkä vuoksi kantajalla ei ollut perustetta saada korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Koska yliopisto oli irtisanonut kantajan työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, yliopiston oli maksettava hänelle TSL 6 luvun 4 § 1 momentin mukaisesti täysi palkka irtisanomisajalta. Yt-lain hyvitystä koskevalle vaatimukselle ei ollut perustetta. (Vailla lainvoimaa 6.5.2015)

22.1.2015 16.15

Opetus- ja kulttuuriministeriön koulurakennusten turvallisuutta pohtinut työryhmä luovutti esityksensä 22. tammikuuta. Esityksen mukaan turvallisuus tulee asettaa yhdeksi päätavoitteeksi sekä uusia rakennuksia että korjaustöitä suunniteltaessa. Turvallisuutta tulee tarkastella niin arjen toimintojen kannalta kuin häiriötilanteidenkin varalta. Turvallisuuteen vaikutetaan suunnitteluratkaisuilla, materiaaleilla, opasteilla, esteettömyydellä ja monilla muilla tekijöillä.

20.10.2014 12.14

30.4.2014 15.26

Korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioinnissa otetaan käyttöön lukuvuosittainen vähimmäisopiskelun vaatimus. Opintotukea nostaneelta opiskelijalta edellytetään 1. elokuuta 2014 lukien lukuvuodessa vähintään 20 opintopisteen laajuisten opintojen suorittamista. Vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta opiskelijaan, joka on aloittanut opinnot seurantalukuvuoden kevätlukukaudella alkavassa koulutuksessa. Korkeakouluopiskelijalta edellytetään edelleen myös keskimäärin viiden opintopisteen suorituksia jokaista nostamaansa tukikuukautta kohden.

11.4.2014 12.22

Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan jatkossa korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa. Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 10. huhtikuuta asiaa koskevan asetuksen. Ammattikorkeakoulujen neljä sähköistä hakujärjestelmää ja yliopistojen yksi sähköinen hakujärjestelmä yhdistetään yhdeksi korkeakoulujen valtakunnalliseksi hakujärjestelmäksi. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät jatkossakin opiskelijavalintapäätökset ja päättävät itsenäisesti opiskelijavalinnan perusteista.

2.4.2014 8.02

Rahankeräyslain 7 §:n 1 momentin 1 kohtaan on lisätty yksinomaan-sana. Laki tuli voimaan 1. huhtikuuta 2014. Lakia aiemmin muutettaessa sana yksinomaan oli unohtunut opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelussa. Laki on hyvin tiukka eli sen mukaan rahankeräyslupa voidaan myöntää yksinomaan yleishyödyllisille säätiöille ja järjestöille. Hallitus on kuitenkin jo esittänyt lain muuttamista pysyvästi siten, että jatkossa rahankeräyslupa voitaisiin myöntää vaikka lupaa hakevan koko toiminta ei olisikaan yleishyödyllistä.

14.3.2014 6.30

Yliopistojen voidaan sallia uudistaa tuntiopettajien kanssa tehtyjä perättäisiä työsopimuksia rajoituksetta siltä osin kuin on kyse niiden enimmäiskestosta ja uudistamisten lukumäärästä ja kun tällaisten sopimusten käyttö on perusteltua. Tällöin on kuitenkin varmistettava, että perättäisten työsopimusten uudistamisella pyritään todella kattamaan väliaikaisia tarpeita ja ettei kansallista säännöstöä käytetä tosiasiassa pysyvien ja jatkuvien tarpeiden kattamiseen.

20.2.2014 10.26

Turun yliopiston sovittelumenettely on saanut Henkilöstöjohdon ammattilaisten yhdistys HENRY ry:n kunniamaininnan sovittelumenettelystään, jonka ajatuksena on, että työyhteisön konfliktitilanteita ei piilotella, vaan ne nostetaan ratkaistaviksi. Vuonna 2007 aloitettu työyhteisön konfliktien sovittelu otettiin pysyväksi osaksi yliopiston työkulttuuria vuonna 2009.

21.1.2014 15.21

Rakennepoliittisen ohjelmalla ja lakimiesten koulutusmäärillä on Lakimiesliiton mielestä eriskummallinen yhteys: kestävyysvajetta pyritään ratkaisemaan lisäämällä lakimiesten koulutuspaikkoja. Lakimiesliiton mukaan ratkaisu on kestämätön ja lyhytnäköinen eikä liitto hyväksy ratkaisua. Liiton näkemyksiä on julkaistu LakimiesUutisissa.

13.11.2013 12.00

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan yliopistolaki suo yliopistoille laajan harkintavallan opetuskielestä. Muiden kielten käyttö ei kuitenkaan saa olla niin laajaa, että suomen kielen asema opetus- ja tutkintokielenä syrjäytyy. Oikeuskanslerinvirastoon oli tehty kaksi kantelua, joissa arvosteltiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun syksyllä 2013 käyttöön ottamaa menettelyä, jossa yliopisto tarjoaa uusille opiskelijoille vain englanninkielisiä maisterinkoulutusohjelmia.

18.10.2013 14.36

Tällä hetkellä rahankeräysluvan voivat saada Suomessa rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt, joilla on yksinomaan yleishyödyllinen tarkoitus. Muutoksen myötä myös kirkolle ja yliopistoille tulisi oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä. Hallituksen esitys rahankeräyslain muuttamisesta lähti lausunnolle perjantaina 18. lokakuuta.

7.10.2013 10.00

Testamenttimääräyksellä perustetusta sukurahastosta saatua 15 000 euron suuruista apurahaa ei pidetty ammattikorkeakouluopiskelijan verovapaana tulona.