Yliopisto
- Uutiset
16.2.2024 15.03
Oikeuskansleri: Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen Akatemia toimivat harkintavaltansa puitteissa kohdentaessaan tohtorikoulutuspilotin rahoitushaun pääosin lippulaiva-aloilleKantelussa arvosteltiin sitä, että tohtorikoulutuspilottiin myönnettävä rahoitus kohdistuu valtaosin (80 prosenttia) lippulaiva-aloille, jotka sijoittuvat vain tiettyihin yliopistoihin. Lisäksi kantelussa arvosteltiin rahoituksenhakuprosessin läpinäkyvyyttä ja pidettiin kahden viikon hakuaikaa epäoikeudenmukaisena kaikkien yliopistojen valmistautumisen kannalta. - Uutiset
17.1.2024 9.40
Työryhmä ehdottaa korkeakoulujen valtakunnallisten rahoitusmallien uudistamista: keskiössä korkeakoulujen autonominen päätöksenteko ja hallitusohjelmatavoitteiden edistäminenEhdotukset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uusiksi rahoitusmalleiksi vuodesta 2025 alkaen ja niitä koskeviksi säädöksiksi valmisteltiin laajapohjaisessa työryhmässä, jossa mukana olivat korkeakoulut, henkilöstö, opiskelijat ja keskeiset sidosryhmät. Työryhmän työtä on tukenut aiemmin tänä vuonna valmistunut korkeakoulujen ohjaus- ja rahoituskäytänteiden kansainvälinen arviointi, jonka yhteydessä kuultiin laajasti korkeakouluyhteisöä ja sidosryhmiä. Lisäksi työryhmä on työssään hyödyntänyt OECD:n tekemiä selvityksiä, joissa on vertailtu Suomen korkeakoulujärjestelmää ja rahoituskäytänteitä muiden samankaltaisten järjestelmien kanssa. - Uutiset
16.1.2024 9.21
KHO: Julkisuuslakia sovellettiin yliopiston ylioppilaskunnan kaikkeen toimintaan ja asiakirjoihinJulkisuuslakia sovellettiin yliopistolain 30 §:n 2 momentin ja julkisuuslain 4 §:n 1 momentin perusteella yliopiston ylioppilaskunnan kaikkeen toimintaan ja asiakirjoihin. Julkisuuslain soveltaminen ei siten rajoittunut pelkästään sanotun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tilanteeseen, jossa ylioppilaskunta julkista tehtävää hoitaessaan käyttää julkista valtaa. - Uutiset
15.12.2023 14.15
Työryhmä ehdottaa korkeakoulujen valtakunnallisten rahoitusmallien uudistamista: keskiössä korkeakoulujen autonominen päätöksenteko ja hallitusohjelmatavoitteiden edistäminenEhdotukset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uusiksi rahoitusmalleiksi vuodesta 2025 alkaen ja niitä koskeviksi säädöksiksi valmisteltiin laajapohjaisessa työryhmässä, jossa mukana olivat korkeakoulut, henkilöstö, opiskelijat ja keskeiset sidosryhmät. Työryhmän työtä on tukenut aiemmin tänä vuonna valmistunut korkeakoulujen ohjaus- ja rahoituskäytänteiden kansainvälinen arviointi, jonka yhteydessä kuultiin laajasti korkeakouluyhteisöä ja sidosryhmiä. Lisäksi työryhmä on työssään hyödyntänyt OECD:n tekemiä selvityksiä, joissa on vertailtu Suomen korkeakoulujärjestelmää ja rahoituskäytänteitä muiden samankaltaisten järjestelmien kanssa. - Uutiset
6.11.2023 16.00
Juristiuutiset: Pääsykokeella vai todistuksella oikikseen?Todistusvalinta on nuorentanut oikeustieteen opiskelijoiden joukkoa, mutta muuten suuria eroja pääsykokeilla sisään tulleisiin ei näyttäisi olevan. Todistusvalinnan pisteytys muuttuu 2026, ja myös pääsykokeita ollaan kehittämässä. - Uutiset
11.10.2023 15.03
Tutkimus: Yliopisto-opintoihin kiinnittymisen häiriötekijät ja opetuksen saavutettavuus eri koulutusaloillaTutkimuksessa tarkastellaan yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä opiskelun hidasteista ja häiriötekijöistä covid-19-pandemian hiipumisvaiheessa keväällä 2022. Aihetta tarkastellaan opintoihin kiinnittymisen ja koulutuksen saavutettavuuden käsitteiden kautta. - Uutiset
10.8.2023 9.15
Digi- ja väestötietovirasto sujuvoittaa Suomeen saapuvien kansainvälisten opiskelijoiden rekisteröitymistä ja kotikunnan hakemistaTuhannet kansainväliset vaihto- ja tutkinto-opiskelijat aloittavat jälleen korkeakouluopintonsa Suomessa syksyllä. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) nopeuttaa heidän asiointiaan tarjoamalla digitaalisen tavan tietojen ilmoittamiseen ja jalkautumalla muun muassa oppilaitoksiin henkilöllisyyden tarkastamista varten. - Uutiset
19.6.2023 9.22
KHO: Yliopistolaissa säädetty valituskielto estää valittamisen KHO:een HAO:n päätöksestä, joka koskee hakijan korkeakoulukelpoisuutta ja oikeutta osallistua valintakokeeseenHallinto-oikeuden päätöksellä oli ratkaistu valitus yliopiston päätöksestä, joka koski hakijan korkeakoulukelpoisuutta ja oikeutta osallistua yliopiston valintakokeeseen. Hallinto-oikeuden päätös koski opiskelijaksi ottamista eikä siihen saanut hakea valittamalla muutosta. - Uutiset
2.6.2023 8.11
Työtuomioistuin: Tenure track -urapolkujärjestelmä voi yksittäistapauksessa muodostaa työsopimuslaissa tarkoitetun perustellun syyn solmia työsopimus määräaikaisena - Professoriliiton mielestä professoreiden rekrytointikäytäntöjä tulee kehittääTyötuomioistuin on torstaina 1.6. antamassaan tuomiossa (H45/2023) todennut, että tenure track -urapolkujärjestelmä voi yksittäistapauksessa muodostaa työsopimuslaissa tarkoitetun perustellun syyn solmia työsopimus määräaikaisena. Järjestelmää ei työtuomioistuimen mukaan voi siten pitää sellaisenaan työsopimuslain vastaisena. Lainmukaisuus on ratkaistava tapauskohtaisesti työlainsäädännön periaatteiden mukaisesti ottaen huomioon alan luonne ja sen erityistarpeet sekä yliopistoissa tehtävän työn erityispiirteet. - Uutiset
1.6.2023 11.30
Hallinto-oikeus: Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani oli voinut hylätä valittajan hakemuksen oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suoritusoikeuden palauttamisestaAsiassa esitetyin perustein HAO katsoi, että oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani oli voinut hylätä valittajan opiskeluoikeuden palauttamista koskevan hakemuksen ja tiedekuntaneuvosto oli valituksenalaisesta päätöksestä ilmenevillä perusteilla voinut hylätä valittajan oikaisuvaatimuksen. Valituksenalainen päätös ei ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen eikä Helsingin yliopisto ollut käyttänyt harkintavaltaansa muutoinkaan väärin. Asiassa ei myöskään ollut ilmennyt, että valittajaa olisi syrjitty hänen ikänsä vuoksi. Asiaa ei ollut arvioitava toisin muillakaan valittajan valituksessaan ja vastaselityksessään esittämillä perusteilla. (Ei lainvoim. 1.6.2023) - Uutiset
24.5.2023 9.32
KHO: Opinnäytteen arvostelu ei ole sellainen lainvoimainen hallintopäätös, jonka korkein hallinto-oikeus voi purkaa - Uutiset
9.5.2023 8.08
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Aalto-yliopiston huomiota yliopistolain noudattamiseen: Kielelliset linjauksetApulaisoikeuskansleri kiinnitti Aalto-yliopiston huomiota yliopistolain noudattamiseen. Ratkaisun mukaan englannin kielen käyttö yliopiston opetuksessa ei saa olla niin laajaa, että suomen kielen asema opetus- ja tutkintokielenä syrjäytyy. Yliopistolaki antaa yliopistolle harkintavaltaa päättää, missä määrin lakisääteisiä opetus- ja tutkintokieliä ja muita kieliä käytetään opetuksessa. Lainmukaisen harkintavallan rajat kuitenkin ylitetään, jos englannin käyttö syrjäyttää suomen aseman opetus- ja tutkintokielenä. - Uutiset
9.3.2023 15.30
Erikoiseläinlääkärikoulutuksen uudistusta koskeva lainsäädäntö voimaan 1. elokuuta 2023Tasavallan presidentti on vahvistanut lait eläinlääkärin ammatin harjoittamisesta annetun lain ja yliopistolain 7. ja 37. pykälän muuttamisesta. Tavoitteena on parantaa erikoiseläinlääkärikoulutuksen työelämävastaavuutta sekä tiivistää koulutuksen yhteyttä palvelujärjestelmään ja ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtäviin. Pyrkimyksenä on myös estää opintojen pitkittyminen poistamalla tiettyjä koulutuksen suorittamiseen vaikuttavia pullonkauloja. - Uutiset
7.2.2023 13.30
HTM, FM Jonna Kososen väitös 17.2.2023: Lainsäädännön merkitys yliopistojen toiminnan ohjaamisessa on menettänyt merkitystäänAutonomian oikeudellinen tarkastelu osoittaa, että yliopiston autonomia on dynaamisesti kehittyvää, erilaisiin yliopiston ulkoisiin ja sisäisiin suhteisiin kiinnittyvää sekä asiasidonnaista. Tutkimuksessa on havaittu, että yliopistojen koulutuksen järjestämiseen liittyvä lainsäädäntö muuttuu ja lisääntyy alati. Yliopistojen koulutuksen järjestämiseen liittyvä toimintavapaus on kasvanut vähän kerrassaan voimassa olevan yliopistolain aikana, toteaa HTM, FM Jonna Kosonen. - Uutiset
25.1.2023 12.40
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu: Yliopiston muutos ja akateemisen työn tasa-arvot – Opetus- ja tutkimustyön tekemisen ehdot ja mahdollisuudet yliopistossaRaportissa tarkastellaan erilaisissa asemissa olevien opetus- ja tutkimustyön tekijöiden tehtäviä, työn tekemisen ehtoja ja mahdollisuuksia ja niiden muutoksia. Raportissa erittellään haastatteluaineistoihin pohjautuen tutkija-opettajien työnkuvaa ja urakehitystä. Aineistot on kerätty Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoista. - Uutiset
16.1.2023 11.55
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Irtisanomisen kohdistaminen taloudellisen perusteen yhteydessä – KKO:2023:1Korkeimman oikeuden ratkaisun 2023:1 mukaan ensisijaista on arvioida taloudellisen syyhyn perustuvan irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden osalta heidän asemansa erillisyyttä. Tämän näyttäminen kuuluu työnantajalle. Vaikka työnantaja voisi tämän näyttää, silti työntekijä voi vielä näyttää, että irtisanominen on toimitettu epäasiallisin perustein. - Uutiset
13.1.2023 12.33
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan katsaus: Koulutuspolitiikka ja yliopistojen johtaminen ristiriidassaYliopistojen opetus- ja tutkimustyötä tarkastelevien tutkijoiden laatiman Policy Brief -katsauksen mukaan yliopistojen johtamisen yhdeksi trendiksi ovat nousseet suuruuden ekonomian toimintamallit eli suuret yksiköt ja resurssien hyödyntämisessä taloudellisten kriteerien ensisijaisuus. Taustalla ovat yliopistojen niukkenevat resurssit. Korkeakoulupolitiikkaan on kirjattu riittäviä opetusresursseja edellyttäviä tavoitteita, kuten opetuksen laadun parantaminen ja erilaisista taustoista tulevien opiskelijoiden huomioon ottaminen opetuksessa. Samanaikaisesti yliopisto-opetuksen johtamisen yhdeksi trendiksi on noussut suuruuden ekonomian mukainen työn organisointi, joka ilmenee massaopetusjärjestelyiden suosimisena sekä opetus- ja tutkimustehtävien eriytymisenä. Tämä johtamisperiaate on ristiriidassa koulutustavoitteiden kanssa. - Uutiset
10.1.2023 9.09
KKO: Professorin irtisanominen ei ollut ollut perusteeton - yliopiston palveluksessa olleen yliopistonlehtorin kutsuminen tenure track -apulaisprofessoriksi ei ollut merkinnyt uuden työntekijän ottamistaYliopisto oli irtisanonut professori A:n työsopimuksen TSL 7 luvun 3 §:n mukaisella taloudellisella, tuotannollisella ja toiminnan uudelleen järjestelemisestä johtuneella perusteella. Yliopisto oli pian tämän jälkeen kutsunut palveluksessaan ennestään olleen yliopistonlehtori B:n kolmen vuoden määräajaksi tenure track -apulaisprofessorin tehtävään samalle tutkimusalalle. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, ettei B:n nimitys tenure track -apulaisprofessoriksi ollut merkinnyt TSL 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua uuden työntekijän ottamista. A:n irtisanominen ei ollut ollut perusteeton. HO:n tuomio kumottiin. Asia jätettiin KO:n tuomion lopputuloksen varaan. - Uutiset
18.11.2022 14.35
Hallituksen esitys pyrkii helpottamaan tutkijoiden jäämistä Suomeen ja parantamaan Suomen veto- ja pitovoimaaHallituksen esitys tutkijoiden oleskelulupia koskevan lain muuttamisesta tekisi Suomeen jäämisestä houkuttelevampaa. Tutkijoiden oleskelulupien voimassaoloaikaa pidennettäisiin ja samalla kohennettaisiin myös jatkotutkintoa suorittavien asemaa. Hallituksen pyrkimyksenä on helpottaa kolmansista maista tulevien tutkijoiden, opiskelijoiden ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä jäämistä maahan. Saavuttaakseen tavoitteen hallitus on uudistanut lupakäytäntöjä, sujuvoittanut oleskelulupaprosesseja ja vahvistanut korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta 2023, ulkomaalaisasioiden käsittelyjärjestelmän eli UMA-järjestelmäkehityksestä johtuen. - Uutiset
17.11.2022 14.05
Työtuomioistuin: Työvoiman tarve ei ollut pysyvä eikä työsopimusten solmiminen määräaikaisina ollut työehtosopimuksen vastaista Helsingin yliopistossaHenkilö oli toiminut Helsingin yliopiston palveluksessa samassa yksikössä yhteensä kahdeksassa määräaikaisessa, toisiaan välittömästi seuranneessa työsuhteessa, joista viisi ensimmäistä oli työsopimusten mukaan koskenut tutkijatohtorin tehtävää ja kolme viimeisintä yliopistonlehtorin tehtävää. Kaikkien työsuhteiden yhteenlaskettu pituus oli yli seitsemän vuotta. - Uutiset
8.11.2022 7.59
Selvitys esittää 14 toimenpidettä: Korkeakoulujen kiinnitettävä huomiota etnisiin vähemmistöihin kuuluvan henkilöstön tasa-arvoonTuoreen selvityksen mukaan suomalaisilla korkeakouluilla on vielä paljon tehtävää opetus- ja tutkimushenkilöstön tasa-arvon edistämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama KOTAMO-hanke selvitti, miten sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja korkeakouluyhteisöjen monimuotoisuus toteutuvat suomalaisissa korkeakouluissa ja miten niitä voidaan edistää. Hankkeen loppuraportti julkaistiin maanantaina 7. marraskuuta. - Uutiset
2.11.2022 11.30
Hallinto-oikeus: Dekaani oli voinut päättää, ettei valittajalle myönnetä erivapautta osallistua oikeustieteelisen tiedekunnan valintakokeeseenValittaja oli perustellut vaatimustaan sillä, että hän oli suorittanut perusopetuksen oppimäärän ja panostajan tutkinnon. Hän oli tehnyt noin 20 vuoden ajan valituksia hallintotuomioistuimiin sekä kanteita ja hakemuksia yleisiin tuomioistuimiin. Kun otettiin huomioon valittajan koulutus sekä erivapaushakemuksesta ilmenevä työkokemus, dekaani oli voinut päättää, ettei valittajalle tule myöntää erivapautta osallistua pääsykokeeseen eli katsoa häntä opintokelpoiseksi. Tätä kysymystä ei ollut aihetta arvioida toisin sen vuoksi, että valittaja oli tosiasiassa riidattomasti osallistunut pääsykokeeseen. - Uutiset
31.10.2022 10.06
Oikeus-lehti 3/2022 on julkaistu EdilexissäLehden aiheena ovat muun muassa poliisitoimenpiteet, Queer-kansalaisjärjestöt, hallintoasian selvittämisvelvollisuus, tekijänoikeus yliopistossa, whistleblowing yliopistossa sekä syyttämättäjättäminen ja kohtuuttomuusperusteen soveltuminen eläimiin kohdistuneisiin rikoksiin. - Uutiset
28.10.2022 9.12
KHO:n ratkaisu asiakirjajulkisuudesta ja yliopiston päätöksen valituskelpoisuudestaAsiakirjajulkisuus – Tutkinta hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä – Asiakirjan julkisuusarvioinnin osalta lopulliseksi tarkoitettu ratkaisu – Yliopiston päätös olla salaamatta tai poistamatta eräitä tietoja loppuraportista – Muutoksenhaku – Valituskelpoisuus – Valitusoikeus - Uutiset
30.8.2022 11.50
Hovioikeus alensi yliopiston maksettavaksi tuomitun korvauksen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 42.140,89 euroon - hyvitystä syrjinnästä 8.000 euroa - hyvitysvaatimus oikeudenkäynnin viivästymisestä hylättiinHO:ssa oli riidatonta, ettei yliopisto ollut täyttänyt työn tarjoamisvelvollisuuttaan palkattuaan B:n 22.6.2016 osa-aikaiseksi italian kielen opettajaksi kantajan sijasta. Kantajan irtisanominen oli tältä osin ollut perusteeton ja kantajalla oli oikeus korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. HO:ssa kysymys oli näin ollen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen määrästä. Lisäksi korvauksen määrään välillisesti vaikuttavina seikkoina kysymys oli irtisanomiseen liittyvistä muistakin syistä eli siitä, oliko yliopisto ennen kantajan irtisanomista ottanut uusia työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin, joita kantaja oli tehnyt tietoisena tulevista säästötarpeista, oliko tarjolla ollut työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi ja oliko yliopisto valikoinut kantajan irtisanottavaksi epäasiallisin perustein. Kysymys oli siten myös siitä, oliko kantaja oikeutettu hyvitykseen syrjinnän perusteella sekä oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 30.8.2022) - Uutiset
28.7.2022 13.30
Erasmus+ -ohjelma: 44 Eurooppalaista yliopistoa yhteistyöhön rajojen yli ja tieteenalojen välilläKomissio ilmoitti keskiviikkona 27.7. Eurooppalaiset yliopistot -aloitetta koskevan, vuoden 2022 ehdotuspyynnön tulokset: Erasmus+ -ohjelman budjetti on ennätykselliset 272 miljoonaa euroa. Tukea jatketaan edelleen 16 Eurooppalaiselle yliopistolle, ja lisäksi neljä uutta yhteenliittymää voi aloittaa yhteistyönsä. Kun mukaan lasketaan vuonna 2020 valitut 24 yhteenliittymää, yhteensä 44 Eurooppalaisessa yliopistossa on nyt mukana 340 korkea-asteen oppilaitosta 31 maan pääkaupungeissa ja syrjäisemmillä alueilla. - Uutiset
27.6.2022 11.50
Vierashuoneessa oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori (emeritus) Jukka Kekkonen: Yliopistolaki kaipaa muutoksiaVuonna 2010 voimaan tullut uusi yliopistolaki on monumentti huonosta, yksipuolisesta lainvalmistelusta. Sen aiheuttamat ongelmat ovat pahentuneet vuosi vuodelta: yliopistojen tulokset ovat ja niiden toimintakulttuuri on rapautunut selvästi 2010 jälkeen. - Uutiset
3.6.2022 14.10
Tutkimuksen mukaan korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus tehosti opiskelijavalintaa – jatkotutkimusta ja -kehittämistä tarvitaan vieläViime hallituskaudella aloitetun, vuosina 2018–2020 toteutetun opiskelijavalintauudistuksen myötä korkeakoulujen opiskelijoista pääosa on alettu valita todistusvalinnalla ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen arvosanojen perusteella. 3. kesäkuuta julkaistussa seurantatutkimuksessa tutkijoiden johtopäätös on, että mittava opiskelijavalintauudistus saavutti keskeisiä tavoitteitaan, eikä aiheuttanut korkeakoulujen opiskelijavalintaan epätoivottuja lieveilmiöitä. - Uutiset
13.4.2022 11.00
Hovioikeus: Työriidan hävinnnyt työntekijä oli velvollinen korvaamaan puolet yliopiston oikeudenkäyntikuluistaKantaja oli hävinnyt työsopimuksen irtisanomista ynnä muuta koskeneen riita-asian KO:ssa. KO oli katsonut, että kantajan velvoittaminen korvaamaan yliopiston oikeudenkäyntikulut KO:ssa täysimääräisesti olisi ollut OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuutonta ja tämän vuoksi velvoittanut kantajan korvaamaan yliopiston oikeudenkäyntikuluista puolet. HO:sa kysymys oli siitä, oliko asiassa perusteita alentaa asian hävinneen kantajan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta seuraavilla perusteilla: ensiksikin OK 21 luvun 8 b §:n nojalla, koska oikeudenkäyntikulujen korvaaminen olisi ilmeisen kohtuutonta; toiseksi saman luvun 8 a §:n nojalla, koska asia olisi ollut oikeudellisesti epäselvä ja kolmanneksi saman luvun 5 §:n nojalla, koska yliopistolle olisi aiheutunut lainkohdassa tarkoitettuja kuluja. (Vailla lainvoimaa 13.4.2022) - Uutiset
12.4.2022 13.00
Hovioikeus: Yliopistolla oli ollut työntekijän käyttäytymisen perusteella oikeus irtisanoa työsopimus - ei kuitenkaan perustetta lomauttaa työntekijää tuotannollisella tai taloudellisella perusteellaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko kantajan irtisanomiselle ollut peruste. Yliopisto oli irtisanonut kantajan työsopimuksen epäasiallisen käyttäytymisen takia. Asiassa oli arvioitava ensisijaisesti, oliko irtisanomiselle ollut mainittu peruste. Yliopisto oli oikeudenkäynnissä vedonnut siihen, että sillä oli ollut myös tuotannollinen ja taloudellinen peruste irtisanoa kantaja sekä peruste irtisanoa kantaja myös hänen työntekoedellytystensä olennaisen muuttumisen perusteella. Asiassa oli arvioitava toissijaisesti, oliko yliopistolla ollut mainittuja irtisanomisperusteita. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko yliopisto valikoinut kantajan irtisanottavaksi syrjivin perustein. Vielä kysymys oli siitä, oliko kantaja asetettu eriarvoiseen asemaan ennen irtisanomista ja oliko yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä koskeva vaatimus hylättävä vanhentuneena 10.1.2016 edeltäneiden tapahtumien osalta. Edelleen kysymys oli irtisanomisajan palkkaa koskevan vaatimuksen osalta siitä, oliko kantajan lomauttamiselle ollut peruste. Mikäli kantajan vaatimukset hyväksyttii edes osaksi, kysymys oli myös tuomittavien korvausten määristä. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta asiassa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2022) - Uutiset
24.3.2022 8.58
Hallinto-oikeuden ratkaisu yliopiston valintakokeen automaattisesta pisteytysalgoritmista: Hakijalle oli myönnettävä vaatimansa pisteet oikeista numeerisista vastauksistaYliopistot – Monivalintatehtävät – Automaattinen pisteytysalgoritmi - Uutiset
20.1.2022 14.05
Tasa-arvovaltuutettu: Yliopistojen käyttäjätunnukset ja sukupuolensa korjaavien tilanneTasa-arvovaltuutettu suositteli, että IT-järjestelmissä ja niitä kehitettäessä otettaisiin huomioon transsukupuolisten ihmisten tarve yksityisyyden suojaan sekä siihen liittyvä syrjinnän ennalta ehkäisemisen näkökulma. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi niin, että heidän kohdallaan käyttäjätunnuksessa entiseen nimeen viittaavat kirjaimet saisi pyydettäessä helposti korjatuiksi vastaamaan uutta nimeä tai käyttäjätunnuksissa ei olisi nimeen viittavia alkukirjaimia. - Uutiset
31.12.2021 10.26
Työtuomioistuin: Taideyliopistolla ei ollut perusteltua syytä solmia professoreiden kanssa määräaikaisia työsopimuksia noin viiden vuoden ajalleTT 2020:116: Asiassa oli kysymys siitä, oliko yliopistolla ollut perusteltu syy solmia esittämiskäytäntöjen ja tilallisuuden professorin kanssa määräaikainen työsopimus noin viiden vuoden ajalle. TT katsoi, että yliopiston ja professorin välinen työsopimus oli tehty työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, ja työsopimusta oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Yliopisto ja työnantajaliitto tuomittiin hyvityssakkoihin.
TT 2020:117: Asiassa oli kysymys siitä, oliko yliopistolla ollut perusteltu syy solmia taidehistorian ja -teorian professorin kanssa määräaikainen työsopimus noin viiden vuoden ajalle. TT katsoi, että yliopiston ja professorin välinen työsopimus oli tehty työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, ja työsopimusta oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Yliopisto ja työnantajaliitto tuomittiin hyvityssakkoihin. - Uutiset
21.12.2021 7.55
Akatemiatutkija Hanna Kuuselan tutkimus: Elinkeinoelämällä vahva ote yliopistojen hallituksistaTutkimus osoittaa elinkeinoelämän ja huipputuloisten vahvan aseman suomalaisyliopistojen hallituksissa. Elinkeinoelämän edustajia on lähes kymmenkertainen määrä kolmannen sektorin edustajiin nähden. Ulkopuolisten jäsenten vahvistunut asema yliopistojen hallituksissa on siirtänyt valtaa etenkin elinkeinoelämälle ja erilaisten eliittien käsiin, selviää akatemiatutkija Hanna Kuuselan Sosiologia-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Vuoden 2010 yliopistolakiuudistus edellytti, että yliopistojen hallituksissa on oltava vähintään 40 prosenttia yliopistoyhteisöjen ulkopuolelta nimitettyjä jäseniä. Useimmissa yliopistoissa ulkopuolisten sidosryhmien edustajien osuus on ollut vielä tätäkin suurempi. - Uutiset
18.11.2021 10.18
Hallinto-oikeus: Oikeustieteelliseen hakenutta korkeakoulututkinnon jo suorittanutta valittajaa ei ollut opiskelijavalinnassa asetettu kohtuuttomasti erilaiseen asemaan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeviin nähdenAsiassa oli ratkaistavana, oliko Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan valintalautakunta voinut olla huomioimatta valittajaa ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella tehtävässä todistusvalinnassa. Kun otettiin huomioon asiassa saatu selvitys ei-ensikertalaisten hakijoiden ja ensikertalaisten hakijoiden hakijaryhmiin kuuluneiden suhteesta valinnassa hyväksytyistä ja vastaavat tiedot alle ja yli 30-vuotiaista hakijoista sekä se seikka, että oikeustieteelliseen tiedekuntaan oli yhteishaun lisäksi ollut mahdollisuus hakeutua myös avoimen väylän kautta, hallinto-oikeus katsoi, että valittajaa ei ollut opiskelijavalinnassa asetettu kohtuuttomasti erilaiseen asemaan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeviin nähden. (Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla) - Uutiset
1.11.2021 12.01
Oikeuskansleri: Yliopistokollegion menettely sekä julkisuus ja henkilötietojen suoja yliopiston hallituksen jäsenvalinnassaRatkaisu 1: Oikeuskansleri kiinnitti sekä yliopistokollegion että sen puheenjohtajan huomiota perustuslaissa ja hallintolaissa säädettyyn, hyvään hallintoon kuuluvan asianmukaisen ja tasapuolisen kohtelun vaatimukseen, kun kollegio valitsee jäseniä yliopiston hallitukseen.
Ratkaisu 2: Oikeuskansleri saattoi yliopiston ja yliopistokollegion tietoon käsityksensä julkisuuslain ja henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön soveltamisesta yliopiston hallituksen jäsenvalinnassa. Oikeuskansleri pyysi yliopistoa ilmoittamaan viimeistään 31.3.2022, mihin mahdollisiin toimenpiteisiin se on ryhtynyt oikeuskanslerin esille tuomien julkisuutta ja tietosuojalainsäädäntöä koskevien tarkempien määräysten ja ohjeiden suunnittelussa ja laatimisessa. - Uutiset
1.10.2021 12.20
Hallinto-oikeuden päätös koronan vaikutuksesta opiskelijavalintaanHallinto-oikeus katsoi keväällä 2020 covid-19-epidemiasta johtuneiden poikkeuksellisten ja yllättävien olosuhteiden edellyttäneen perustellusti yliopistolta yleisen terveydellisen edun turvaamista valintakokeiden järjestämisessä. Hallinto-oikeus katsoi myös yliopiston esittäneen hyväksyttävät perusteet valintakokeiden toteuttamistavalle näissä olosuhteissa. Asiassa ei ilmennyt, että valittajaan sovellettujen valintaperusteiden tavoitteena olisi ollut syrjiä tiettyä hakijaa tai hakijaryhmää tai että näitä valintaperusteita olisi sovellettu valittajaan toisin kuin muihin hakijoihin. (Päätökseen ei saa hakea muutosta) - Uutiset
29.9.2021 15.30
Maskipakko yliopistossa - asia ei antanut aihetta oikeusasiamiehen toimenpiteisiin - Uutiset
20.9.2021 14.41
Lainsäädännön arviointineuvosto: Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin esitetyn henkilöstömitoituksen toteutuminen haasteellistaArviointineuvosto on antanut lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa kuvataan kuraattori- ja psykologipalveluiden merkitystä lasten ja nuorten edulle, mutta ehdotetun muutoksen vaikutukset lapsiin, nuoriin ja perheisiin jäävät epäselviksi. Esitysluonnoksessa ei ole myöskään arvioitu riittävästi psykologien saatavuuden haasteiden vaikutusta henkilöstömitoituksen noudattamiseen. - Uutiset
18.8.2021 10.30
Opiskelija väitti dekaanin estäneen häntä osallistumasta pakolliseen kandi- /graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana - syyteoikeus väitetystä syrjintärikoksesta oli vanhentunutKantajan mukaan vastaaja oli dekaanina aikavälillä 1.1.2017-31.8.2018 kieltänyt ja estänyt häntä osallistumasta opintojen kannalta olennaiseen ja opinto-oppaassa kuvaillusti pakolliseen kandiseminaariin ja graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana. KO oli katsonut, että nyt kysymyksessä olevan syrjintärikoksen vanhentumisaika oli laskettava alkaneen 7.2.2017. Syyte katsottiin vanhentumisajan katkaisevalla tavalla nostetuksi, kun vastaajalle oli laillisesti annettu haaste tiedoksi. Tässä tapauksessa haaste olisi tullut antaa vastaajalle tiedoksi viimeistään 6.2.2019. Kun syyte oli nostettu vasta 14.7.2020 ja haaste oli annettu vastaajalle tiedoksi vasta 24.7.2020, syyteoikeus oli vanhentunut ja syyte tuli tällä perusteella hylätä. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 18.8.2021) - Uutiset
22.6.2021 10.14
AVI:lta huomautus Helsingin yliopistolle – Sisu-järjestelmän vakavat saavutettavuuspuutteet estävät opiskelijoiden yhdenvertaisuuden toteutumistaEtelä-Suomen aluehallintovirastolle tehdyn kantelun mukaan Sisussa on vakavia saavutettavuusongelmia, joista osa on suunniteltu korjattavan vasta vuonna 2023. Aluehallintovirasto on antanut ratkaisussaan yliopistolle huomautuksen vakavista saavutettavuuspuutteista. Digipalvelulaki velvoittaa muun muassa viranomaisia ja muita julkisen sektorin toimijoita tekemään verkkosivustoistaan saavutettavuusvaatimusten mukaisia. - Uutiset
17.6.2021 8.08
Apulaisoikeusasiamies: Yliopistot eivät menetelleet lainvastaisesti muuttaessaan opiskelijavalintaperusteita keväällä 2020Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on antanut päätöksensä kevään 2020 opiskelijavalintoja koskeneisiin kanteluihin. AOA:lla ei ollut oikeudellisia perusteita puuttua yliopistojen menettelyyn. Oikeusasiamiehelle saapui 104 kantelua yliopistojen opiskelijavalinnoista. Kantelut koskivat erityisesti todistusvalinnan osuuden kasvattamista, muutoksista tiedottamista, fyysisten kokeiden perumisen tarpeellisuutta ja sähköiseen esivalintakokeeseen liittyviä ongelmia, erityisesti vilpin mahdollisuutta. - Uutiset
4.6.2021 11.00
EUT:n ennakkoratkaisu perättäisten määräaikaisten työsopimusten käytöstä yliopistossaMääräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen liitteen 5 lauseketta on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka nojalla on säädetty yliopistotutkijoiden palvelukseen ottamisen osalta määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä kolmen vuoden ajaksi siten, että työsopimusta voidaan jatkaa vain yhden kerran enintään kahdeksi vuodeksi, ja jossa asetetaan yhtäältä tällaisten työsopimusten tekemisen edellytykseksi se, että ”suunnittelua varten” on käytettävissä resursseja ”tutkimus- ja opetustehtävien, täydentävää opetusta koskevien tehtävien sekä opiskelijapalvelutoiminnan toteuttamiseksi”, ja toisaalta näiden työsopimusten jatkamisen edellytykseksi se, että ”suoritetuista opetus- ja tutkimustehtävistä annettu arvio on positiivinen”, eikä kyseisessä säännöstössä ole tarpeellista vahvistaa objektiivisia ja avoimia perusteita sen varmistamiseksi, että kyseisten työsopimusten tekeminen ja uudistaminen vastaavat tosiasiassa todellista tarvetta, soveltuvat tavoitellun päämäärän saavuttamiseen ja ovat sen kannalta tarpeellisia. - Uutiset
12.4.2021 13.15
Luonnos korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuussuunnitelmaksi lausuntokierrokselle 7. toukokuuta saakkaSelvityshenkilön laatima luonnos korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuussuunnitelmaksi on lausunnoilla lausuntopalvelu.fi:ssa 12.4.–7.5.2021. Suunnitelmaluonnoksessa esitetään tilannekuvan pohjalta valtakunnalliset tavoitteet korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuuden edistämiseksi. Esitettyjen tavoitteiden ja suuntaviivojen pohjalta korkeakoulut valmistelisivat omat kaikkia korkeakoulutoimijoita koskevat saavutettavuussuunnitelmansa, joissa opiskelijoiden moninaisuus sekä korkeakoulutuksessa aliedustetut ja vähemmistöryhmät otetaan huomioon. - Uutiset
23.3.2021 14.00
Opiskeluterveydenhuollon opas on päivitetty – mukana myös henkilöstömitoitussuositusSTM on päivittänyt opiskeluterveydenhuollon oppaan uusimpien lainsäädännön ja toimintaympäristön muutosten mukaiseksi. Oppaan laajempi päivitys tehtiin viime vuonna. - Uutiset
10.3.2021 11.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi yliopiston korvauksiin työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja suorittamaan irtisanotulle yliopisto-opettajalle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8 000 euroaA oli työskennellyt yliopiston kielikeskuksessa ranskan kielen opettajana. Yliopisto oli 26.4.2016 irtisanonut A:n työsuhteen päättymään 26.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko tarjolla oleva työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, oliko yliopisto valikoinut A:n irtisanottavaksi syrjivin perustein sekä siitä, oliko yliopisto rikkonut takaisinottovelvollisuutta. Edelleen HO:ssa oli kysymys mahdollisen työsopimuslain mukaisen korvauksen ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä sekä oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi, että yliopistolla oli asiassa todetuin tavoin lähtökohtaisesti ollut taloudelliset perusteet irtisanoa henkilöstöä. A:n oli kuitenkin näytetty valikoituneen irtisanottavaksi syrjivin perustein esittämiensä mielipiteiden takia. KO:n tuomio kumottiin lukuun ottamatta avustajalle maksettua palkkiota. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta 13 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, josta aineettoman vahingon osuus oli 1 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Korvauksen määrää arvioidessaan HO otti korottavina seikkoina huomioon A:n pitkään, 18 vuotta, kestäneen työsuhteen ja työsuhteen irtisanomisen jälkeisen työttömyyden. A ei myöskään ollut antanut aihetta työsopimuksen päättämiseen eikä hän ollut toiminut moitittavasti. Korvausta määrättäessä oli toisaalta otettava huomioon, että yliopistolla oli sinänsä ollut työn vähentymisestä johtuvat perusteet irtisanomisille. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan kantajalle myös yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 21.8.2017 lukien. (Vailla lainvoimaa 10.3.2021) - Uutiset
1.3.2021 14.21
Selvitys yliopistojen hallinnollisesta autonomiasta: Ei tarvetta yliopistolain muutoksiin – yliopistojen johtosäännöillä voidaan kehittää toimintaaYliopistojen itsehallinto on turvattu perustuslaissa ja hallinnon yleiset puitteet yliopistolaissa. Hallinnollista autonomiaa selvittäneen ryhmän mukaan laintasoisen sääntelyn ei tule olla nykyistä yksityiskohtaisempaa. Ryhmä katsoo, että monet yliopistojen hallinnon haasteet ja ongelmat ovat ratkaistavissa yliopistojen omassa päätösvallassa olevilla johtosäännöillä, kehittämällä johtamista ja muuttamalla toimintatapoja. Selvittäjäryhmä katsoo, että ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden poistamiselle ei löydy välittömiä perusteita. Vakiintuneen perustuslakitulkinnan mukaisesti ylioppilaskunnat ovat perinteinen osa itsehallinnon omaavaa yliopistoa ja ylioppilaskunnilla on merkittävä osuus yliopistojen hallinnossa. - Uutiset
1.3.2021 10.30
Työtuomioistuin: Oliko yliopiston harjoittelukoulussa työskennelleiden kahden opettajan henkilökohtaiset suoritustasot arvioitu työehtosopimuksen mukaisesti ja mitkä olivat olleet heidän oikeat suoritustasonsaAsiassa oli kyse siitä, oliko yliopiston harjoittelukoulussa työskennelleiden kahden opettajan henkilökohtaiset suoritustasot arvioitu työehtosopimuksen mukaisesti ja mitkä olivat olleet heidän oikeat suoritustasonsa. Työtuomioistuin katsoi, että sillä ei esitetyn näytön perusteella ollut edellytyksiä arvioida opettajien oikeaa suoriutumistasoa muutoin kuin toteamalla, että heidän suoriutumisensa oli kokonaisuutena selvitetty täyttäneen heille asetetut tavoitteet ja heiltä kohtuudella edellytettävän työstä suoriutumisen tason ja että heidän työstä suoriutumisessaan ei ollut ollut merkittävää kehittymistarvetta. Selvitetyksi voitiin myös katsoa, että jos arviointi olisi tehty työehtosopimuksessa sovittujen arviointikriteerien mukaisesti, opettajien henkilökohtaiset palkanosat olisivat olleet korkeammalla tasolla. Kanteessa esitetyt toissijaiset vahvistusvaatimukset hyväksyttiin. Työnantaja tuomittiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoihin. - Uutiset
2.2.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Viittaukset ja työtuomioistuimen toimivalta – TT 2020:112 ja TT 2017:103 sekä TT 2020:118Työtuomioistuimen toimivaltaa käsitellään työtuomioistuimessa useita kertoja vuodessa. Useimmiten kyse on yleisen tuomioistuimen ja työtuomioistuimen välisestä toimivallan jaosta. Kyse voi olla myös tuomioistuimen ja sovittelulautakunnan välisestä toimivallasta. Työehtosopimuksissa on usein viittauksia työlainsäädäntöön, jolloin arvioitavaksi tulee se, kuuluuko riita tällöin yleiseen tuomioistuimeen vai työtuomioistuimeen. Työehtosopimuksessa voidaan myös sopia työtuomioistuimen syrjäyttävästä sovittelulautakunnasta. Seuraavaksi esittelen ensin kaksi työtuomioistuimen toimivallan kannalta eri lopputuloksiin tullutta ratkaisua tilanteessa, jossa työehtosopimuksessa on ollut viittaus työlainsäädäntöön. Tämän jälkeen tarkastelen jälkimmäistä asiaa tilanteessa, jossa sovittelulautakunnasta oli sovittu asianomaisia osapuolia sitovassa raamisopimuksessa mutta ei riidan kohteena olevassa työehtosopimuksessa. - Uutiset
8.1.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Yliopistolla ei ollut määräaikaisille työsopimuksille perustetta – TT 2020:116 ja TT 2020:117Määräaikaisten työsopimusten pitäisi olla poikkeuksellisia ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tulisi olla päämuoto. Uusista työsopimuksista kuitenkin noin puolet on määräaikaisia ja joillakin aloilla on vakiintuneena käytäntönä laajasti käyttää määräaikaisuuksia. Työtuomioistuin ratkaisussaan laajasti tarkasteli työsopimuslain ja yliopistolain säännöksiä, EU-oikeudesta tulevia vaatimuksia sekä oikeuskirjallisuutta. Työtuomioistuimen mukaan työsuhteen määräaikaisuus on yliopistoissakin suppeasti sovellettava poikkeus, ja sen edellytykset on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. Työtuomioistuin totesi nimenomaisesti, että yliopiston strategiset painopisteet ja niiden muutokset eivät voi muuttaa professorin laissa määriteltyjä tehtäviä. Kyseiset ratkaisut koskivat Taideyliopistoa. Taidealoja ei ole lainsäädännössä asetettu muista poikkeavaan asemaan määräaikaisten työsopimusten käytön osalta, ja niiden on siten noudatettava samoja periaatteita kuin muidenkin alojen. Taideyliopisto vetosi taidealan opetustehtävän luonteeseen ja alalla vakiintuneeseen käytäntöön. Työtuomioistuin totesi, että vakiintunut käytäntö ei sellaisenaan voi muodostaa perusteltua syytä määräaikaiselle sopimukselle. Työtuomioistuin katsoi, että taidealan opetustehtävän luonne on käsitteenä liian täsmentymätön, jotta sen perusteella voitaisiin arvioida työvoiman tarpeen tilapäisyyttä. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksiä koskevat säännökset ovat työntekijän suojaksi säädettyä pakottavaa oikeutta. Merkitystä ei voida antaa esimerkiksi sille, mikä on mahdollisesti ollut työyhteisön tai opiskelijoiden kanta sen suhteen, tulisiko professoreiden olla määräaikaisia vai vakituisia. - Uutiset
14.12.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Helsingin HO 3.12.2020 S 19/1903 (ei lainv.): Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa professoriaHelsingin hovioikeuden uusi tuomio on erityisesti yliopistomaailman kannalta mutta myös muutoin merkittävä. Tuomiossa käsitellään yliopistomaailman sekä perinteisiä että uusia piirteitä. Perinteisinä piirteinä tulevat esille tutkimuksen ja opetuksen vapaus, uusina taas ns. vakinaistamispolku. Näitä arvioidaan työoikeudellisessa kehikossa koskien mahdollista laitonta irtisanomista. Tuomion mukaan valittajaprofessorin irtisanomisen jälkeen tapahtunut B:n siirtäminen lehtorin tehtävästä avoinna olevaan apulaisprofessorin tehtävään oli merkinnyt TSL 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa kielletyllä tavalla uuden työntekijän ottamista samankaltaisiin tehtäviin. Yliopiston toimintaedellytyksissä ei ollut vastaavana aikana edes väitetty tapahtuneen sellaisia muutoksia, joilla olisi voitu perustella valittajan korvaaminen toisella työntekijällä, koska B:n kutsuminen apulaisprofessorin tehtävään ei parantanut yliopiston varallisuutta. Tapauksessa valittaja oli työskennellyt yliopiston kasviekologian professorina bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnassa. Yliopisto oli irtisanomisilmoituksen 12.4.2016 mukaan irtisanonut valittajan työsuhteen päättymään 12.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. Dosentti B oli kutsuttu rehtorin päätöksellä 28.12.2016 kasvien evoluutiobiologian apulaisprofessorin tehtävään kolmen vuoden määräajaksi. - Uutiset
3.12.2020 11.30
Hovioikeus: Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa professoriaValittajan irtisanomisen jälkeen tapahtunut B:n siirtäminen lehtorin tehtävästä avoinna olevaan apulaisprofessorin tehtävään oli merkinnyt TSL 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa kielletyllä tavalla uuden työntekijän ottamista samankaltaisiin tehtäviin. Yliopiston toimintaedellytyksissä ei ollut vastaavana aikana edes väitetty tapahtuneen sellaisia muutoksia, joilla olisi voitu perustella valittajan korvaaminen toisella työntekijällä, koska B:n kutsuminen apulaisprofessorin tehtävään ei parantanut yliopiston varallisuutta. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, että kohtuullinen korvaus valittajan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Huomioon ottaen sen, ettei valittaja ollut irtisanomisensa jälkeen ollut työttömänä, korvauksen määrittäminen erikseen aineettoman vahingon korvauksen osalta ei ollut tarpeen. (Ks. KKO:2023:1: HO:n tuomio kumottiin. Asia jätettiin KO:n tuomion lopputuloksen varaan) - Uutiset
3.11.2020 11.32
Hallinto-oikeuden päätös ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä koskevassa asiassaAsiassa oli kysymys siitä, onko yliopistolain ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä koskevan säännöksen soveltaminen ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa tilanteessa, jossa yliopistossa opiskeleva ylioppilaskuntaan lain nojalla automaattisesti ja pakollisesti kuuluva jäsen on ilmoittanut haluavansa erota ylioppilaskunnasta vedoten perustuslaissa perusoikeutena turvattuun yhdistymisvapauteen sekä hänen epäyhdenvertaiseen asemaansa suhteessa ammattikorkeakoulun opiskelijoihin. HAO tutki hallintoriitahakemuksena valittajan vaatimukset, jotka koskivat eroamista ylioppilaskunnasta ja jäsenmaksun palauttamista lukuvuodelta 2018–2019. HAO hylkäsi hakemuksen. Vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiin. (KHO hylkäsi HAO:n päätöksestä tehdyn valituksen) - Uutiset
23.10.2020 10.23
Opiskelijan yliopiston dekaaniin kohdistama syrjintäkanne oli vanhentunutKanteen mukaan vastaaja oli yliopiston dekaanina toimiessaan päätöksellä kieltänyt ja estänyt asianomistaja osallistumasta opintojensa kannalta olennaiseen ja opinto-oppaassa kuvaillusti pakolliseen kandiseminaariin ja graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana. Kanteen mukaan vastaaja oli edellä kuvatulla menettelyllä julkisessa tehtävässä ilman hyväksyttävää syytä jättänyt palvelematta asianomistajaa yleisesti noudatettavilla ehdoilla sekä kieltäytynyt päästämästä asianomistajaa tilaisuuteen tai kokoukseen ja siten asettanut hänet ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan asianomistajan aikaisemmin saaman rikostuomion perusteella. (Vailla lainvoimaa 23.10.2020) - Uutiset
15.10.2020 10.40
Yliopisto perui valituksensa tasa-arvolakiin perustuvassa professorin nimitysriidassaKO oli arvioinut kohtuullisen hyvityksen määräksi syrjitylle naiselle 60.000 euroa. - Uutiset
12.10.2020 12.20
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa - vakituisen yliopisto-opettajan aseman säilyttäminen lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeenRomanialainen pääasia koskee sitä, että yliopiston hallituksen vahvistaman menettelyohjeen mukaan mahdollisuus säilyttää vakituisen opettajan asema lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen on varattu pelkästään opetushenkilöstön jäsenille, joilla on väitöskirjaohjaajan nimike. Kyseinen tuomioistuin on pohtinut erityisesti, merkitseekö tällaisen rajoittavan kriteerin vahvistaminen välillistä syrjintää, kun otetaan huomioon se, että kyseisen kriteerin soveltaminen johtaa myös sellaisten peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tekemiseen, joiden yhteydessä maksetaan pienempää palkkaa. Jos näin on, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on halunnut tietää, voiko se sivuuttaa sellaisen kansallisen tuomioistuimen ratkaisun vaikutukset, josta on tullut lainvoimainen ja jolla on todettu, että pääasiassa kyseessä oleva tilanne ei merkitse direktiivin 2000/78 vastaista syrjintää. - Uutiset
14.9.2020 11.00
Hallinto-oikeus kumosi Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanin päätöksen ja palautti asian opiskeluoikeuden myöntämiseksiHAO oli valittajan valituksen johdosta antamallaan lainvoimaisella päätöksellä 1.4.2020 nro 20/0190/2 kumonnut dekaanin päätöksen hylätä valittajan oikaisuvaatimus opiskelijavalinnasta ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi. HAO:n päätöksestä ilmenee selvästi, että sillä on ratkaistu valittajan pääsykokeen tehtävän 6 pisteytys. HAO:n päätös sitoo tältä osin yliopistoa siitä riippumatta, onko päätös ollut oikea vai ei. Koska HAO:n päätöksen mukainen pisteytys olisi oikeuttanut opiskelupaikkaan eikä muutakaan syytä evätä opiskelupaikkaa ole ollut, valittajalle olisi tullut myöntää opiskeluoikeus. Valituksenalainen päätös oli siksi kumottava ja asia palautettava opiskeluoikeuden myöntämiseksi. Asiamiehen tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneina valittajan kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina oli pidettävä 500 euroa. - Uutiset
27.7.2020 15.32
Vangille ei myönnetty lupaa suorittaa Turun avoimessa yliopistossa moodle-verkkoalustan kautta oikeustieteiden opintokurssia - apulaisoikeusasiamies otti kantaaKantelija arvosteli Riihimäen vankilan toimintaa siinä, että hänelle ei myönnetty lupaa internetin käyttöön opiskelua varten. Kantelijan mukaan hänen tarkoituksenaan oli ollut opiskella Turun avoimessa yliopistossa moodle-verkkoalustan kautta oikeustieteiden opintokurssi. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsitykset ja huomiot internetin käyttöä koskevien lupien myöntämisestä opiskeluja varten Riihimäen vankilan, Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen ja Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön tietoon ja huomioitavaksi. - Uutiset
23.6.2020 11.44
Luvaton poissaolo ja alkoholin vaikutuksen alaisena esiintyminen työpaikalla - hovioikeus arvioi työsuhteen irtisanomisen edellytyksiäHO katsoi, että asiassa saadun selvityksen mukaan kantaja oli 5.6.2013 ja 17.1.2014 esiintynyt työpaikalla alkoholin vaikutuksen alaisena. Päätelmää tuki myös päihdeongelmaisen hoitoonohjaus, jota ei tehdä ilman perusteltua aihetta. Edellä todettuun nähden HO piti kantajan kertomusta 17.1.2014 tapahtuneen myöhästymisensä syystä epäuskottavana. Kantajan poissaolo 17.1.2014 aamupäivän aikana kello 12.44 asti ja poistuminen työpaikalta kello 15.26 eli vajaan kolmen tunnin kuluttua työpaikalle saapumisesta oli riidaton. Asiassa kerrotuilla perusteilla kantajan oli selvitetty olleen 17.1.2014 ilman työnantajan lupaa poissa työstä aamupäivän ja tämän jälkeen samana päivänä alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla siten, että yliopistolla oli kantajalle aiemmin annetut varoitukset huomioon ottaen ollut olosuhteita kokonaisuutena arvioiden TSL 7 luvun 1 §:n mukainen asiallinen ja painava syy irtisanoa kantajan työsopimus. Yliopistolla ei myöskään ollut esitetty syntyneen vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan hoitoonohjaukseen sisältyvät toimenpiteet tulisi ennen työsopimuksen irtisanomista saattaa loppuun (ks. TT 2013:184). KO:n tuomiota ei siten ollut syytä muuttaa. Koska kantaja oli hävinnyt asian yliopistoon nähden, hän oli OK 21 luvun 1 §:n mukaisesti velvollinen korvaamaan yliopiston oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 23.6.2020) - Uutiset
12.6.2020 14.04
Uusi ohje: Korkeakoulussa työskentelevien henkilöiden verotus kansainvälisissä tilanteissaVerohallinnon ohjeessa käsitellään ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa työskentelevien henkilöiden kansainvälisten tilanteiden verotusta. Tällaisia ovat muun muassa asiantuntijapalkkiot ulkomailla tehdystä työstä, luentopalkkiot sekä opettajia ja tutkijoita koskevat verosopimusmääräykset. - Uutiset
9.6.2020 10.38
Oikeustieteellisessä tiedekunnassa työskennelleen määräaikaiselle työsopimukselle katsottiin olleen perusteltu syyOikeudenkäyntiin oli johtanut kantajan erimielisyys hänen työsuhteensa määräaikaisuuden hyväksyttävästä perusteesta. KO oli katsonut, että yliopistolla oli ollut työoikeuden oppiaineen työtehtävien uudelleen järjestelystä johtuva TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin tarkoittama perusteltu syy kantajan määräaikaiselle työsopimukselle. Kantajan työsopimusta ei näin ollen ollut tullut pitää toistaiseksi voimassa olevana. Kantaja perui valituksensa HO:ssa. - Uutiset
1.4.2020 10.19
KHO kumosi opiskelijamaksujen arvonlisäverosta annetun KVL:n päätöksen ja poisti annetun ennakkoratkaisun kokonaisuudessaanX Oy, jäljempänä myös hakijayliopisto, olivat pyytäneet KVL:lta ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen: Ovatko ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitetut opiskelijoiden maksamat opiskelijamaksut, joita kerätään vastikkeena tutkintokoulutuksesta, jota järjestävät yhteistyössä Y ja X, arvonlisäverottomia? (Julkaisematon 1.4.2020) - Uutiset
13.11.2019 13.30
Tasa-arvovaltuutettu: Kiintiösäännöksen soveltaminen Tampereen yliopiston hallituksessaTampereen yliopistoon on vuonna 2018 valittu hallitus, jonka seitsemästä jäsenestä kaksi on naisia. Tasa-arvovaltuutettu otti selvitettäväkseen, onko hallituksen nimeämisessä noudatettu naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986, tasa-arvolaki) 4 a §:n säännöksiä. - Uutiset
30.10.2019 10.30
KHO:n äänestysratkaisu henkilökohtaisen avun myöntämisestä vaikeavammaiselle henkilölle ulkomailla tapahtuvaa vaihto-opiskelua vartenX:n yliopistossa Suomessa filosofian maisterin tutkintoa opiskeleva A tuli valituksi yhden lukukauden mittaiseen opiskelijavaihtoon Norjassa. X:n perusturvalautakunnan alainen viranhaltija hylkäsi A:n hakemuksen saada henkilökohtaista apua 12 tuntia vuorokaudessa vaihto-opiskelun ajaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan A oli vammaispalvelulain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla vaikeavammainen henkilö, jolla oli oikeus saada henkilökohtaista apua muun ohella opiskelua varten. Vaihto-opiskelua oli pidettävä säännöksessä tarkoitettuna opiskeluna ja siten tavanomaisena elämän toimintona. (Ään. 3-2) - Uutiset
10.10.2019 16.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu toisessa jäsenvaltiossa kertyneiden aikaisempien palvelusaikojen huomioon ottamisen rajoittamisesta yliopistonlehtorin palkkaluokkaa määritettäessäSEUT 45 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion yliopiston säännöstölle, jossa yliopistonlehtorina (senior lecturer/postdoc) kyseisessä yliopistossa työskentelevän henkilön palkkaluokkaa määritettäessä otetaan huomioon kyseisen työntekijän aikaisemmista palvelusajoista toisessa jäsenvaltiossa enintään neljä vuotta, jos kyseinen työkokemus on vastaava tai jopa identtinen niiden tehtävien kanssa, joita kyseisen työntekijän on hoidettava yliopistonlehtorin tehtävässään. SEUT 45 artiklaa ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella annetun asetuksen (EU) N:o 492/2011 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä tällaiselle säännöstölle, jos tässä toisessa jäsenvaltiossa hankittu aikaisempi työkokemus ei ole vastaava vaan yksinkertaisesti hyödyllinen yliopistonlehtorin tehtävän hoitamisen kannalta. - Uutiset
8.10.2019 9.30
Hallitus esittää: Yliopistollisille sairaaloille velvollisuus antaa tuomioistuimille lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja erilliskorvausta vastaanHallitus esittää, että yliopistollisille sairaaloille säädettäisiin velvollisuus antaa tuomioistuimille lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja erilliskorvausta vastaan. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri hallinnoisi asiantuntijalausuntojen antamista. Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2020. - Uutiset
4.10.2019 14.30
Apulaisoikeuskansleri: Suomen kielen asema turvattava opetuksen ja tutkimuksen kielenäApulaisoikeuskanslerin mukaan Turun yliopiston tulisi harkita toimenpiteitä suomen kielen aseman turvaamiseksi opetuksen ja tutkimuksen kielenä. Yliopiston tulisi harkita esimerkiksi sitä, millä aloilla ja tutkintoasteilla englanninkielisen opetuksen lisääminen on tarkoituksenmukaista ja mitä laajempia seurauksia päätöksillä on sekä yhteiskunnan että suomen kielen kannalta. - Uutiset
26.9.2019 11.40
Hallinto-oikeus: Kirjallinen varoitus voitiin antaa yliopisto-opiskelijalle tiedoksi tavallisena tiedoksiantonaHAO:n oli ratkaistava, oliko opiskelijan valitus rehtorin hänelle antamasta kirjallisesta varoituksesta saapunut HAO:lle ennen valitusajan päättymistä. Asiassa oli kysymys siitä, oliko yliopistolain 45 §:n mukainen kirjallinen varoitus voitu antaa valittajalle tiedoksi tavallisena tiedoksiantona sekä siitä, mikä merkitys päätöksen tiedoksiannossa oli annettava päätöksen salassapitomerkinnälle tai sellaisen puuttumiselle. HAO katsoi, että päätös oli voitu antaa valittajalle tiedoksi tavallisena tiedoksiantona. Valittajan katsottiin saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös laillisine valitusosoituksineen oli postitettu hänelle tavallisena kirjeenä. Päätöksen tiedoksisaannin ja valitusajan alkamisen laskemisen osalta merkitystä ei ollut sillä, ettei tiedoksiannetussa päätöksessä ollut salassapitomerkintää. Viranomaisen asiakirjan salassapito ei määrity asiakirjaan tehdyn salassapitomerkinnän perusteella. Päätöksen tiedoksisaannin osalta ei ollut merkitystä myöskään sillä, että valittaja oli mahdollisesti erehtynyt salassapitomerkinnän tai sen puuttumisen vaikutuksesta hänen oikeusasemaansa. Myöskään sillä seikalla, että päätös oli tavallisella kirjeellä annetun tiedoksiannon jälkeen toimitettu valittajalle myös saantitodistuksella, ei ollut vaikutusta tavallisesta tiedoksiannosta laskettavan valitusajan päättymiseen. Valitus oli saapunut HAO:een tavallisesta tiedoksiannosta lasketun valitusajan päättymisen jälkeen eli myöhässä. Valitus jätettiin myöhästyneenä tutkimatta. (Ei lainvoim. 26.9.2019) - Uutiset
16.9.2019 15.30
Yli 30 toimenpide-ehdotusta: Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantuloa ja integroitumista sujuvoitetaan yhteistyölläOpetus- ja kulttuuriministeriön ja sisäministeriön maaliskuussa 2019 asettama yhteistyöryhmä on tehnyt yli kolmekymmentä toimenpide-ehdotusta kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulon ja integroitumisen sujuvoittamiseksi. Tavoitteena on vahvistaa Suomen mahdollisuuksia kilpailla kansainvälisistä osaajista. Esitys julkistettiin maanantaina 16. syyskuuta. Jotta Suomi olisi houkutteleva maa kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille, maahantulon prosessien tulee olla toimivia. Entistä useamman Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneen tulisi myös työllistyä Suomeen. Siten vastattaisiin työvoimatarpeeseen ja kansainvälisten opiskelijoiden toiveisiin. - Uutiset
25.7.2019 15.00
Apulaisoikeusasiamies: Epäasiallisesta käytöksestä varoituksen saaneelle yliopisto-opiskelijalle olisi tullut vielä erikseen varata tilaisuus tulla kuulluksiYliopiston tiedekunta oli antanut 20.11.2017 kantelijalle kirjallisen huomautuksen epäasiallisesta käytöksestä opettajaa kohtaan. Apulaisoikeusasiamies totesi, että kantelijan esiin nostama – ja opettajan edelleen välittämä – kokemus epäasiallisesta kohtelusta olikin lopulta johtanut paitsi opettajan toiminnan arviointiin myös kantelijalle itselleen annettuun kirjalliseen huomautukseen epäasiallisesta käytöksestä. Tähän nähden asian asianmukaiseen käsittelyyn olisi apulaisoikeusasiamiehen mielestä kuulunut, että kantelijalle olisi erikseen vielä varattu tilaisuus tulla kuulluksi siitä, että myös hänen oma käytöksensä voi tulla kyseisessä menettelyssä arvioitavaksi. - Uutiset
19.7.2019 13.00
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu Turun yliopiston lakimiehen tehtävän täyttämisestäApulaisoikeusasiamies katsoi muun muassa lakiasiat-yksikön päällikön toimineen hyvän hallinnon perusteiden vastaisesti, kun hän ei ollut vastannut kantelijan hänelle 26.6.2018 lähettämään tiedusteluun. - Uutiset
21.5.2019 14.00
Helsingin yliopiston 18 professorin yleistajuisia juhlaluentoja voi seurata paikan päällä tai videolähetyksinä 29. toukokuuta – juridiikan aiheita urheiluoikeus, osuuskuntaoikeus ja oikeuden rooli yhteiskunnassaHelsingin yliopiston 18 uutta professoria kertoo yleistajuisesti omien tieteenalojensa keskeisistä kysymyksistä keskiviikkona 29.5. - Uutiset
28.3.2019 11.20
Apulaisoikeusasiamies: Tampereen yliopiston johtosääntö ei ole lainvastainenApulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on antanut päätöksensä kanteluun, jossa pyydettiin tutkimaan Tampereen yliopistona toimivan Tampereen korkeakoulusäätiön siirtymäkauden hallituksen hyväksymän johtosäännön lainmukaisuus. Kyse oli muun muassa siitä, voiko yliopiston konsistorin puheenjohtajana toimia konsistorin ulkopuolinen henkilö (provosti). - Uutiset
17.1.2019 14.39
Korkeakouluille uusi rahoitusmalli 2021 alkaenValtioneuvosto hyväksyi 17. tammikuuta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit sopimuskaudelle 2021–2024. Ehdotukset uusiksi rahoitusmalleiksi valmisteltiin laajapohjaisessa työryhmässä, jossa mukana olivat korkeakoulut, henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät. Jatkuvan oppimisen rahoitusosuudet korkeakouluille vahvistuvat merkittävästi. Rahoitusmallien uudistaminen on osa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Vision tavoitteena on nostaa koulutustasoa, lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa sekä lisätä panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan. - Uutiset
14.1.2019 13.00
Osittain verovelvollisten yhteisöjen ja yhteisetuuksien tuloveroprosentit 2017–2019TVL 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovelvollisen yhteisön, tiekunnan, yhteisetuuden, yliopiston, ammattikorkeakouluosakeyhtiön, yleishyödyllisen yhteisön ja uskonnollisen yhdyskunnan voimassa olevat tuloveroprosentit ovat verovuosittain: - Uutiset
28.12.2018 10.30
KHO:n kaksi ratkaisua koulutuspalveluiden arvonlisäverosta vapauttamisesta1. KHO:2018:177: Arvonlisävero – Poikkeukset myynnin verollisuudesta – Koulutuspalvelu – Yksityinen kauppakorkeakoulu – MBA-koulutus – Ulkomaisen yliopiston myöntämä tutkinto
2. KHO:2018:178: Arvonlisävero – Poikkeukset myynnin verollisuudesta – Koulutuspalvelu – Liiketaloudellisin perustein järjestetty MBA- ja EMBA-koulutus - Uutiset
23.3.2018 11.30
Hovioikeus velvoitti työntekijän suorittamaan yliopistolle takaisin sairausajan palkkaa kun työntekijä oli kieltäytynyt toimittamasta diagnoositietoa sisältävää lääkärintodistusta - työnteon estyminen ei johtunut työnantajastaHO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n ratkaisun perustelut siltä osin kuin työntekijä (velkomusasian vastaaja) oli velvoitettu suorittamaan yliopistolle takaisin sairausajan palkkaa työntekijän kieltäydyttyä toimittamasta yliopistolle diagnoositietoa sisältävää lääkärintodistusta. HO muutti KO:n ratkaisun perusteluja siltä osin kuin KO oli katsonut, että Kelan päivärahaetuutta koskeva kielteinen päätös oli antanut yliopistolle oikeuden periä takaisin työntekijälle maksettu sairausajan palkka. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 23.3.2018) - Uutiset
20.3.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Määräaikaiset työsopimukset ja pysyvä työvoiman tarve - TT 2018:15Työtuomioistuin antoi vastikään merkittävän päätöksen määräaikaisten työsopimusten arvioinnista yliopistotyönantajan yhteydessä. Päätökseen sisältyy myös monia yleisesti huomion arvoisia määräaikaisen työsopimuksen perustellun syyn arviointiperusteita. Erityisen keskeistä päätöksessä on sen arviointi, oliko kyse työnantajan pysyvästä työvoiman tarpeesta, vaikka jokaiselle määräaikaiselle työsopimukselle erikseen arvioituna oli perusteltu syy. - Uutiset
5.3.2018 12.30
Apulaisoikeuskansleri muistutti jälleen vakavalla huomautuksella: Asiakirjapyynnön tekijän tulee saada halutessaan valituskelpoinen päätösApulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti yliopiston vakavaa huomiota velvollisuuteen noudattaa julkisuuslakia. - Uutiset
23.2.2018 14.46
Työtuomioistuimen tuomio peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten käyttämisestä ja henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnista yliopistossaAsiassa oli kysymys siitä, olivatko yliopiston solmimat kolme peräkkäistä määräaikaista työsopimusta tehty vastoin työehtosopimuksen määräaikaista työsopimusta koskevaa määräystä sekä siitä, oliko yliopisto rikkonut henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia koskevia työehtosopimuksen määräyksiä. Asiassa katsottiin, että määräaikaisille työsopimuksille oli ollut lailliset perusteet eikä yliopisto ollut rikkonut työehtosopimuksen määräaikaista työsopimusta koskevaa määräystä. Yliopisto myönsi rikkoneensa työehtosopimuksen mukaista velvoitettaan arvioida työntekijän suoritustaso viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Yliopisto tuomittiin tältä osin hyvityssakkoon. Tuomiossa katsottiin, että asiassa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, joka osoittaisi yliopiston rikkoneen henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia koskevia työehtosopimuksen määräyksiä muilta osin. - Uutiset
15.12.2017 16.00
KHO:n ratkaisu opiskeluoikeudestaHallinto-oikeuden olisi yhdenvertaisuuslain 27 §:n mukaisesti tullut varata yhdenvertaisuusvaltuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi valituksen johdosta. Koska näin ei ollut menetelty, asiassa oli hallinto-oikeudessa tapahtunut menettelyvirhe. Asiassa tapahtuneen menettelyvirheen ei kuitenkaan katsottu esillä olleissa olosuhteissa voineen olennaisesti vaikuttaa päätökseen hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, minkä vuoksi purkuhakemus hylättiin. - Uutiset
5.12.2017 14.30
Hallinto-oikeuden ratkaisu yliopistosäätiön rahankeräysluvastaRahankeräyslain muutosta (652/2014) koskevassa hallituksen esityksessä (HE 6/2014 vp) on todettu, että yliopistojen yliopistolain 2 §:n mukaisten tehtävien voidaan katsoa täyttävän rahankeräyslain 4 §:n 1 kohdan mukaisen yleishyödyllisen toiminnan määritelmän. Myös sivistysvaliokunta on lausunnossaan (SiVL 3/2014 vp) todennut samoin. Poliisihallitus ei siten ollut voinut hylätä hakemusta sillä esittämällään perusteella, ettei säätiön hakemuksessa esitetty keräystarkoitus ole rahankeräyslain 6 §:ssä säädetyn mukainen. - Uutiset
21.11.2017 6.38
OPH:n blogi: Todistuksellako korkeakouluun?Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistukset ja erityisesti todistuksen perusteella tehtävien valintojen lisääntyminen ovat olleet viime päivinä esillä niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa. Mistä oikein on kyse? - Uutiset
9.10.2017 8.00
Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijat ovat tyytymättömimpiä opetukseenHelsingin yliopiston opiskelijat ovat tyytymättömimpiä opetukseen ja Itä-Suomen yliopiston opiskelijat tyytyväisimpiä. Lapin ja Turun yliopistojen opiskelijoiden tyytyväisyys asettuu sille välille. Tiedot käyvät ilmi Kaijus Ervastin ja Mikko Aaltosen Edilexin Lakikirjastossa julkaistusta kirjoituksesta. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että oikeustieteellisessä koulutuksessa olisi syytä kiinnittää huomiota sekä opetusmetodeihin että oppimisympäristöön ja erityisesti opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan vuorovaikutukseen. Tulisi kehittää toimintatapoja, jotka edesauttavat sitä, että opiskelijat tuntevat opettajia ja kokevat heidät helposti lähestyttäviksi. Itse oppimisen kannalta myös pienryhmäopetusta on syytä lisätä entisestään. Opetusresurssien rajallisuus voi luonnollisesti asettaa tälle rajoitteita. - Uutiset
21.9.2017 9.00
Dekaani Kimmo Nuotio Helsinki Law -blogissa: Miten oikeustieteelliseen tulisi valita opiskelijat?Opiskelijavalinnat on takuuvarma keskustelunaihe, josta riittää mielipiteitä. Myös alan piireissä asiasta keskustellaan säännöllisesti. Oikeustieteelliset tiedekunnat ovat tarttuneet nykyjärjestelmän ongelmiin ja päättäneet siirtyä yhteisvalintaan kesän 2018 valinnoissa. Valintaperusteetkin on yhtenäistetty. Luettavaa materiaalia ja lukuaikaa on vähennetty, ja aineistotehtävät valtaavat alaa. Valintaperusteissa korostetaan aikaisempaa enemmän ylioppilastutkinnon arvosanoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti viemässä uudistusta jo seuraavaan vaiheeseen. Katse on nyt vuodessa 2020. Asiasta bloggaa Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio. - Uutiset
30.8.2017 14.46
Itä-Suomen yliopiston luokanopettajakoulutukseen ei ylimääräisiä opiskelijoitaItä-Suomen yliopiston muutoksenhakulautakunta päätti keskiviikkona (30.8.) pidetyssä kokouksessaan hylätä Itä-Suomen yliopiston luokanopettajakoulutuksen sisäänottoprosessissa tapahtuneen virheen vuoksi tehdyt oikaisupyynnöt. Koulutukseen hyväksyttiin erehdyksessä 71 ylimääräistä opiskelijaa. Virheellisen ilmoituksen saaneista osa ehti ottaa paikan vastaan. Muutoksenhakulautakuntaan valitti 31 ihmistä. - Uutiset
18.8.2017 7.06
Korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistetaan – valmennuskurssirahastus siirtyy lukioihin?Opetus- ja kulttuuriministeriö on yhdessä korkeakoulujen kanssa linjannut korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisestä. Korkeakoulut uudistavat valintakoemenettelyjään tavoitteena vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa opintojen aloitusta. Todistusarvosanoihin perustuvaa opiskelijavalintaa lisätään. Valintakoelinjakin säilytetään, mutta pääsykokeita muutetaan siten, etteivät ne edellytä hakijoilta pitkää valmentautumista. Hakeminen helpottuu ja tarve osallistua valmennuskursseille poistuu. - Uutiset
17.8.2017 9.05
HS: Professori Tapio Määttä tyrmää pääsykoeuudistuksen: ”Käytännössä oikeustieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla”Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtajan, professorin Tapio Määtän mukaan haku-uudistus ei sovi aloille, joille on jo nyt runsaasti tunkua. Ministeriön mukaan hakujärjestelmää tukkivat jo korkeakouluun päässeet, jotka vievät aloituspaikat ensikertalaisilta. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat. - Uutiset
9.8.2017 10.10
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti yliopiston huomiota menettelyyn valintakokeen erityisjärjestelyistä päätettäessäApulaisoikeuskansleri kiinnitti yliopiston huomiota erityisjärjestelyjä koskevan ohjeistuksen selkeyteen, erityisjärjestelyratkaisujen perustelemiseen sekä siihen, että yliopiston olisi ollut asianmukaista pyytää hakijaa täydentämään hakemustaan vuonna 2016. Lisäksi apulaisoikeuskansleri katsoi, että hakijan oikeusturvan kannalta olisi aiheellista kertoa erityisjärjestelyjä koskevassa ilmoituksessa se, missä vaiheessa erityisjärjestelyjä koskevaan ratkaisuun voi hakea muutosta. - Uutiset
6.7.2017 12.05
Apulaisoikeusasiamies arvioi hallintolain soveltamista yliopistoon – tutkimussuunnitelmaan liittyvästä läsnä olevaksi ilmoittautumisen epääminen ja sen perusteleminen, tiedusteluihin vastaaminen sekä oikeus tuoda tiedekunnan järjestämään neuvotteluun todistaja ja nauhoittaa kyseinen tapaaminenApulaisoikeusasiamies totesi muun muassa, että hallintolain 7 §:n tarkoittamaan hyvän hallinnon palveluperiaatteeseen kuuluvan asiakaslähtöisyyden näkökulmasta katson, että todistajan, tukihenkilön tai avustajan mukaan ottamisen asiakkaan niin nimenomaisesti pyytäessä olisi perusteltua olla mahdollista silloinkin, kun kyse on henkilön omaa jo päättynyttä hallintoasiaa läheisesti koskevasta keskustelutilaisuudesta tai muusta sellaisesta asioinnista, joka ei sinänsä enää tähtää hallintopäätöksen tekemiseen, jollei epäämiseen ole erityistä ja erikseen perusteltavissa olevaa hyväksyttävää syytä. Nauhoittamisen kieltämisen osalta yliopisto oli katsonut tiedekunnan tältä osin menetelleen perustuslain 12 §:ssä turvatun sananvapauden vastaisesti, joskin yliopiston mukaan oli huomattava, että tiedekunta oli selvityksessään myöntänyt virheensä ja pahoitellut tapahtunutta. Apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei asia tältä osin enää edellyttänyt enempiä toimenpiteitä. - Uutiset
19.5.2017 11.00
KHO:n ratkaisu yliopiston opiskelijoilleen alle omakustannushinnan luovuttamien liikuntapalvelujen arvonlisäverosta ja direktiivin välittömästä oikeusvaikutuksestaArvonlisäverodirektiivin säännöksellä, jonka mukaan tietyt, läheisesti urheiluun ja liikuntakasvatukseen liittyvät palvelujen suoritukset, joita voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tarjoavat urheiluun tai liikuntakasvatukseen osallistuville henkilöille, on vapautettava verosta, ei katsottu olevan välitöntä oikeusvaikutusta. Yliopiston oli suoritettava arvonlisäveroa liikuntapalvelujen luovuttamisesta. HAO:n päätös kumottiin ja Verohallinnon antaman ennakkoratkaisu saatettiin voimaan valituksenalaiselta osin. Ennakkoratkaisu. - Uutiset
11.5.2017 11.05
KHO: Brittiläisen yliopiston ei ollut suoritettava arvonlisäveroa Suomessa järjestämästään MBA-koulutuksesta koulutukseen osallistuvilta perittävästä vastikkeestaYliopiston oli tarjotessaan Suomessa ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitettua MBA-koulutusta katsottava olevan siinä määrin samanlaisessa asemassa suomalaisten AVL 40 §:ssä tarkoitettua koulutuspalvelua tarjoavien korkeakoulujen kanssa, että sen asettaminen arvonlisäverotuksessa eri asemaan olisi unionin oikeuden mukaisen yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysperiaatteen vastaista. - Uutiset
9.5.2017 8.39
Apulaisoikeuskansleri: Yliopiston olisi tullut antaa tietopyyntöön valituskelpoinen päätösApulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi yliopiston tietoon näkemyksensä, jonka mukaan yliopiston olisi tullut tulkita kantelijan yhteydenotot tietopyynnöksi ja oikaisuvaatimukseksi ja antaa kieltäytymisestään valituskelpoinen päätös. Viimeistään kantelijan toisen sähköpostiviestin jälkeen yliopiston olisi ollut perusteltua katsoa, että kyseessä oli julkisuuslaissa tarkoitettu tietopyyntö. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että kantelija ei ollut saanut tietopyyntöönsä sellaista valituskelpoista päätöstä, jonka hän olisi voinut saattaa hallintotuomioistuimen tutkittavaksi. Hänellä ei siten ollut mahdollisuutta saada hallintotuomioistuimen arviota pyytämiensä tietojen oikeudellisesta luonteesta ja yliopiston kieltäytymisen lainmukaisuudesta. - Uutiset
8.5.2017 15.15
Hallinto-oikeus: Dekaanin päätöksellä hylätä vapautushakemus toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta ruotsin kielessä ei loukattu perustuslain yhdenvertaisuusperiaatettaValittaja oli hakenut vapautusta toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta ruotsin kielessä. Asiassa saadun selvityksen mukaan Aalto-yliopiston perustieteiden laitoksella tekniikan kandidaatin tutkintoa suorittavalla valittajalla on päättötodistus Sipoon lukiosta. Hänen päättötodistukseensa on merkitty suomi äidinkielenä hyväksytysti suoritetuksi, minkä lisäksi hän on suorittanut ruotsin kielestä B1-tasolla 6 kurssia. Hallinto-oikeus katsoi, että valittajan koulusivistyskieli on siten suomi ja näin ollen hänen tulee osoittaa toisen kotimaisen kielen taito ruotsin kielessä. A ei esittänyt erityistä syytä kielitaitovaatimuksesta vapauttamiseksi. Hallinto-oikeus katsoi, ettei valituksenalaisella päätöksellä loukattu Suomen perustuslain 6 §:stä ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta. (Vailla lainvoimaa 8.5.2017) - Uutiset
13.4.2017 15.45
Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa koskeneen valituksenA oli vaatinut valintalautakuntaa oikaisemaan vuoden 2016 oikeustieteellisen tiedekunnan valintakokeen arvostelua tehtävien 3, 4 ja 5 osalta. Valintalautakunta oli hylännyt oikaisuvaatimuksen. A vaati, että päätös on kumottava ja asia on palautettava valintalautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. - Uutiset
12.4.2017 14.56
Hallitus esittää: Korkeakoulujen opintotukilautakunnat lakkautetaanOpintotuen lakisääteiset tehtävät siirtyvät korkeakouluilta pääosin Kelalle ja korkeakoulujen opintotuntilautakunnat lakkautetaan. Muutoksilla opintotuen toimeenpano tehostuisi ja yhtenäistyisi. Hallitus antoi keskiviikkona eduskunnalle asiaa koskevan hallituksen esityksen. - Uutiset
31.3.2017 8.02
Etla ehdottaa käynnistettäväksi selvitystyön korkeakoulujen lukukausimaksuistaEtlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja tutkimusjohtaja Niku Määttänen ehdottavat 31. maaliskuuta julkaistussa muistiossaan, että hallitus käynnistäisi valmistelutyön korkeakoulujen lukukausimaksuista ja opintotukijärjestelmän uudistamisesta. Lisäksi Tekesin rahoituksesta ja yliopistojen pääomittamisesta tulisi tehdä ratkaisut jo hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa, Vihriälä ja Määttänen kirjoittavat. - Uutiset
24.3.2017 6.01
Hallinto-oikeuden kolme ratkaisua Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan vuoden 2016 opiskelijavalinnoistaHAO hylkäsi valituksen, joka koski valintakokeen arvostelua tehtävien 3, 4 ja 5 osalta. Asiassa hylättiin myös valintakokeen laatimiseen, käsittelyyn ja arvosteluun sekä valittajan oikaisupyyntönsä käsittelyyn osallistuneiden henkilöiden henkilötietojen antamista koskeva vaatimus. Toinen valitus, joka koski niin ikään tehtäviä 3-5, hyväksyttiin ja asia palautettiin valintalautakunnalle kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, kun valittajan kokonaispisteiden muodostuminen ei ollut luotettavasti pääteltävissä. Kolmas valitus, joka koski tehtävien 3 ja 5 arvostelua, hylättiin. (Lainvoim.) - Uutiset
17.3.2017 9.10
Hallinto-oikeuden kaksi ratkaisua oikeustieteellisen opiskelijavalinnoista – valintakoelautakunnan päätöksiä ei muutettuValittaja esitti, että opiskelijavalintapäätös oli tehty virheellistä menettelyä soveltaen. Tiedekunnan olisi tullut myöntää yhteispistejonosta peruuntunut opiskelupaikka valittajalle, koska valittaja oli ollut yhteispistejonossa ensimmäisellä varasijalla. Hallinto-oikeus totesi, että yliopistolain mukaan yliopisto oli voinut päättää opiskelijavalinnan perusteista. Helsingin yliopisto oli voinut valintaperusteissaan päättää, että opiskelija valitaan ensin yhteispistejonosta ja vasta sen jälkeen koepistejonosta. Toisessa tapauksessa valittaja vaati, että valintakokeen pisteytystä oikaistaan siten, että valittajan vastaus tehtävän 1 kohdassa 6 katsotaan oikeaksi ja hänelle myönnetään kyseisestä vastauksesta valintakokeen sääntöjen mukainen pisteytys. Valittaja katsoi, että vastausvaihtoehto B:n lisäksi myös vastausvaihtoehtoa C oli pidettävä oikeana vastauksena kysymykseen, koska kysymyksenasettelu oli tulkinnanvarainen. Hallinto-oikeus katsoi, että valittajan vastaus oli ollut väärä. Näin ollen valintakoelautakunta oli voinut hylätä valittajan oikaisuvaatimuksen. (Lainvoimaisia) - Uutiset
16.3.2017 12.49
Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta: Yhteisvalinnalla oikeustieteelliseenOikeustieteen alan opiskelijavalintojen uudistamistyöryhmä ehdottaa helmikuussa 2017 valmistuneessa mietinnössään, että kaikkiin suomenkielisiin oikeustieteen alan yksiköihin voi hakea opiskelijaksi yhdellä valintakokeella vuodesta 2018 alkaen. Alan valtakunnallisessa dekaanikokouksessa Joensuussa 8.12.2015 sovittiin, että oikeustieteelliset koulutusyksiköt aloittavat valtakunnallisen valintakoeyhteistyön valmistelun ja perustavat tätä varten työryhmän. Asettamispäätöksen taustalla on pääministeri Sipilän hallitusohjelman kärkihanke, jolla halutaan uudistaa korkeakoulujen valintamenettelyjä. Työryhmän puheenjohtajana toimi professori Leena Halila ja sihteerinä koulutussuunnittelija Karoliina Pakkanen Helsingin yliopistosta sekä jäseninä edustajat kaikista oikeustieteen alan yksiköistä.