Yliopisto
- Uutiset
1.3.2021 14.21
Selvitys yliopistojen hallinnollisesta autonomiasta: Ei tarvetta yliopistolain muutoksiin – yliopistojen johtosäännöillä voidaan kehittää toimintaaYliopistojen itsehallinto on turvattu perustuslaissa ja hallinnon yleiset puitteet yliopistolaissa. Hallinnollista autonomiaa selvittäneen ryhmän mukaan laintasoisen sääntelyn ei tule olla nykyistä yksityiskohtaisempaa. Ryhmä katsoo, että monet yliopistojen hallinnon haasteet ja ongelmat ovat ratkaistavissa yliopistojen omassa päätösvallassa olevilla johtosäännöillä, kehittämällä johtamista ja muuttamalla toimintatapoja. Selvittäjäryhmä katsoo, että ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden poistamiselle ei löydy välittömiä perusteita. Vakiintuneen perustuslakitulkinnan mukaisesti ylioppilaskunnat ovat perinteinen osa itsehallinnon omaavaa yliopistoa ja ylioppilaskunnilla on merkittävä osuus yliopistojen hallinnossa.
- Uutiset
1.3.2021 10.30
Työtuomioistuin: Oliko yliopiston harjoittelukoulussa työskennelleiden kahden opettajan henkilökohtaiset suoritustasot arvioitu työehtosopimuksen mukaisesti ja mitkä olivat olleet heidän oikeat suoritustasonsaAsiassa oli kyse siitä, oliko yliopiston harjoittelukoulussa työskennelleiden kahden opettajan henkilökohtaiset suoritustasot arvioitu työehtosopimuksen mukaisesti ja mitkä olivat olleet heidän oikeat suoritustasonsa. Työtuomioistuin katsoi, että sillä ei esitetyn näytön perusteella ollut edellytyksiä arvioida opettajien oikeaa suoriutumistasoa muutoin kuin toteamalla, että heidän suoriutumisensa oli kokonaisuutena selvitetty täyttäneen heille asetetut tavoitteet ja heiltä kohtuudella edellytettävän työstä suoriutumisen tason ja että heidän työstä suoriutumisessaan ei ollut ollut merkittävää kehittymistarvetta. Selvitetyksi voitiin myös katsoa, että jos arviointi olisi tehty työehtosopimuksessa sovittujen arviointikriteerien mukaisesti, opettajien henkilökohtaiset palkanosat olisivat olleet korkeammalla tasolla. Kanteessa esitetyt toissijaiset vahvistusvaatimukset hyväksyttiin. Työnantaja tuomittiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoihin.
- Uutiset
2.2.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Viittaukset ja työtuomioistuimen toimivalta – TT 2020:112 ja TT 2017:103 sekä TT 2020:118Työtuomioistuimen toimivaltaa käsitellään työtuomioistuimessa useita kertoja vuodessa. Useimmiten kyse on yleisen tuomioistuimen ja työtuomioistuimen välisestä toimivallan jaosta. Kyse voi olla myös tuomioistuimen ja sovittelulautakunnan välisestä toimivallasta. Työehtosopimuksissa on usein viittauksia työlainsäädäntöön, jolloin arvioitavaksi tulee se, kuuluuko riita tällöin yleiseen tuomioistuimeen vai työtuomioistuimeen. Työehtosopimuksessa voidaan myös sopia työtuomioistuimen syrjäyttävästä sovittelulautakunnasta. Seuraavaksi esittelen ensin kaksi työtuomioistuimen toimivallan kannalta eri lopputuloksiin tullutta ratkaisua tilanteessa, jossa työehtosopimuksessa on ollut viittaus työlainsäädäntöön. Tämän jälkeen tarkastelen jälkimmäistä asiaa tilanteessa, jossa sovittelulautakunnasta oli sovittu asianomaisia osapuolia sitovassa raamisopimuksessa mutta ei riidan kohteena olevassa työehtosopimuksessa.
- Uutiset
8.1.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Yliopistolla ei ollut määräaikaisille työsopimuksille perustetta – TT 2020:116 ja TT 2020:117Määräaikaisten työsopimusten pitäisi olla poikkeuksellisia ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tulisi olla päämuoto. Uusista työsopimuksista kuitenkin noin puolet on määräaikaisia ja joillakin aloilla on vakiintuneena käytäntönä laajasti käyttää määräaikaisuuksia. Työtuomioistuin ratkaisussaan laajasti tarkasteli työsopimuslain ja yliopistolain säännöksiä, EU-oikeudesta tulevia vaatimuksia sekä oikeuskirjallisuutta. Työtuomioistuimen mukaan työsuhteen määräaikaisuus on yliopistoissakin suppeasti sovellettava poikkeus, ja sen edellytykset on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. Työtuomioistuin totesi nimenomaisesti, että yliopiston strategiset painopisteet ja niiden muutokset eivät voi muuttaa professorin laissa määriteltyjä tehtäviä. Kyseiset ratkaisut koskivat Taideyliopistoa. Taidealoja ei ole lainsäädännössä asetettu muista poikkeavaan asemaan määräaikaisten työsopimusten käytön osalta, ja niiden on siten noudatettava samoja periaatteita kuin muidenkin alojen. Taideyliopisto vetosi taidealan opetustehtävän luonteeseen ja alalla vakiintuneeseen käytäntöön. Työtuomioistuin totesi, että vakiintunut käytäntö ei sellaisenaan voi muodostaa perusteltua syytä määräaikaiselle sopimukselle. Työtuomioistuin katsoi, että taidealan opetustehtävän luonne on käsitteenä liian täsmentymätön, jotta sen perusteella voitaisiin arvioida työvoiman tarpeen tilapäisyyttä. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksiä koskevat säännökset ovat työntekijän suojaksi säädettyä pakottavaa oikeutta. Merkitystä ei voida antaa esimerkiksi sille, mikä on mahdollisesti ollut työyhteisön tai opiskelijoiden kanta sen suhteen, tulisiko professoreiden olla määräaikaisia vai vakituisia.
- Uutiset
14.12.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Helsingin HO 3.12.2020 S 19/1903 (ei lainv.): Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa professoriaHelsingin hovioikeuden uusi tuomio on erityisesti yliopistomaailman kannalta mutta myös muutoin merkittävä. Tuomiossa käsitellään yliopistomaailman sekä perinteisiä että uusia piirteitä. Perinteisinä piirteinä tulevat esille tutkimuksen ja opetuksen vapaus, uusina taas ns. vakinaistamispolku. Näitä arvioidaan työoikeudellisessa kehikossa koskien mahdollista laitonta irtisanomista. Tuomion mukaan valittajaprofessorin irtisanomisen jälkeen tapahtunut B:n siirtäminen lehtorin tehtävästä avoinna olevaan apulaisprofessorin tehtävään oli merkinnyt TSL 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa kielletyllä tavalla uuden työntekijän ottamista samankaltaisiin tehtäviin. Yliopiston toimintaedellytyksissä ei ollut vastaavana aikana edes väitetty tapahtuneen sellaisia muutoksia, joilla olisi voitu perustella valittajan korvaaminen toisella työntekijällä, koska B:n kutsuminen apulaisprofessorin tehtävään ei parantanut yliopiston varallisuutta. Tapauksessa valittaja oli työskennellyt yliopiston kasviekologian professorina bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnassa. Yliopisto oli irtisanomisilmoituksen 12.4.2016 mukaan irtisanonut valittajan työsuhteen päättymään 12.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. Dosentti B oli kutsuttu rehtorin päätöksellä 28.12.2016 kasvien evoluutiobiologian apulaisprofessorin tehtävään kolmen vuoden määräajaksi.
- Uutiset
3.12.2020 11.30
Hovioikeus: Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa professoriaValittajan irtisanomisen jälkeen tapahtunut B:n siirtäminen lehtorin tehtävästä avoinna olevaan apulaisprofessorin tehtävään oli merkinnyt TSL 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa kielletyllä tavalla uuden työntekijän ottamista samankaltaisiin tehtäviin. Yliopiston toimintaedellytyksissä ei ollut vastaavana aikana edes väitetty tapahtuneen sellaisia muutoksia, joilla olisi voitu perustella valittajan korvaaminen toisella työntekijällä, koska B:n kutsuminen apulaisprofessorin tehtävään ei parantanut yliopiston varallisuutta. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, että kohtuullinen korvaus valittajan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Huomioon ottaen sen, ettei valittaja ollut irtisanomisensa jälkeen ollut työttömänä, korvauksen määrittäminen erikseen aineettoman vahingon korvauksen osalta ei ollut tarpeen. (Vailla lainvoimaa 3.12.2020)
- Uutiset
3.11.2020 11.32
Hallinto-oikeuden päätös ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä koskevassa asiassaAsiassa oli kysymys siitä, onko yliopistolain ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä koskevan säännöksen soveltaminen ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa tilanteessa, jossa yliopistossa opiskeleva ylioppilaskuntaan lain nojalla automaattisesti ja pakollisesti kuuluva jäsen on ilmoittanut haluavansa erota ylioppilaskunnasta vedoten perustuslaissa perusoikeutena turvattuun yhdistymisvapauteen sekä hänen epäyhdenvertaiseen asemaansa suhteessa ammattikorkeakoulun opiskelijoihin. HAO tutki hallintoriitahakemuksena valittajan vaatimukset, jotka koskivat eroamista ylioppilaskunnasta ja jäsenmaksun palauttamista lukuvuodelta 2018–2019. HAO hylkäsi hakemuksen. Vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiin. (Ei lainvoim. 3.11.2020)
- Uutiset
23.10.2020 10.23
Opiskelijan yliopiston dekaaniin kohdistama syrjintäkanne oli vanhentunutKanteen mukaan vastaaja oli yliopiston dekaanina toimiessaan päätöksellä kieltänyt ja estänyt asianomistaja osallistumasta opintojensa kannalta olennaiseen ja opinto-oppaassa kuvaillusti pakolliseen kandiseminaariin ja graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana. Kanteen mukaan vastaaja oli edellä kuvatulla menettelyllä julkisessa tehtävässä ilman hyväksyttävää syytä jättänyt palvelematta asianomistajaa yleisesti noudatettavilla ehdoilla sekä kieltäytynyt päästämästä asianomistajaa tilaisuuteen tai kokoukseen ja siten asettanut hänet ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan asianomistajan aikaisemmin saaman rikostuomion perusteella. (Vailla lainvoimaa 23.10.2020)
- Uutiset
15.10.2020 10.40
Yliopisto perui valituksensa tasa-arvolakiin perustuvassa professorin nimitysriidassaKO oli arvioinut kohtuullisen hyvityksen määräksi syrjitylle naiselle 60.000 euroa.
- Uutiset
12.10.2020 12.20
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa - vakituisen yliopisto-opettajan aseman säilyttäminen lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeenRomanialainen pääasia koskee sitä, että yliopiston hallituksen vahvistaman menettelyohjeen mukaan mahdollisuus säilyttää vakituisen opettajan asema lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen on varattu pelkästään opetushenkilöstön jäsenille, joilla on väitöskirjaohjaajan nimike. Kyseinen tuomioistuin on pohtinut erityisesti, merkitseekö tällaisen rajoittavan kriteerin vahvistaminen välillistä syrjintää, kun otetaan huomioon se, että kyseisen kriteerin soveltaminen johtaa myös sellaisten peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tekemiseen, joiden yhteydessä maksetaan pienempää palkkaa. Jos näin on, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on halunnut tietää, voiko se sivuuttaa sellaisen kansallisen tuomioistuimen ratkaisun vaikutukset, josta on tullut lainvoimainen ja jolla on todettu, että pääasiassa kyseessä oleva tilanne ei merkitse direktiivin 2000/78 vastaista syrjintää.
- Uutiset
14.9.2020 11.00
Hallinto-oikeus kumosi Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanin päätöksen ja palautti asian opiskeluoikeuden myöntämiseksiHAO oli valittajan valituksen johdosta antamallaan lainvoimaisella päätöksellä 1.4.2020 nro 20/0190/2 kumonnut dekaanin päätöksen hylätä valittajan oikaisuvaatimus opiskelijavalinnasta ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi. HAO:n päätöksestä ilmenee selvästi, että sillä on ratkaistu valittajan pääsykokeen tehtävän 6 pisteytys. HAO:n päätös sitoo tältä osin yliopistoa siitä riippumatta, onko päätös ollut oikea vai ei. Koska HAO:n päätöksen mukainen pisteytys olisi oikeuttanut opiskelupaikkaan eikä muutakaan syytä evätä opiskelupaikkaa ole ollut, valittajalle olisi tullut myöntää opiskeluoikeus. Valituksenalainen päätös oli siksi kumottava ja asia palautettava opiskeluoikeuden myöntämiseksi. Asiamiehen tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneina valittajan kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina oli pidettävä 500 euroa.
- Uutiset
27.7.2020 15.32
Vangille ei myönnetty lupaa suorittaa Turun avoimessa yliopistossa moodle-verkkoalustan kautta oikeustieteiden opintokurssia - apulaisoikeusasiamies otti kantaaKantelija arvosteli Riihimäen vankilan toimintaa siinä, että hänelle ei myönnetty lupaa internetin käyttöön opiskelua varten. Kantelijan mukaan hänen tarkoituksenaan oli ollut opiskella Turun avoimessa yliopistossa moodle-verkkoalustan kautta oikeustieteiden opintokurssi. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsitykset ja huomiot internetin käyttöä koskevien lupien myöntämisestä opiskeluja varten Riihimäen vankilan, Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen ja Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön tietoon ja huomioitavaksi.
- Uutiset
23.6.2020 11.44
Luvaton poissaolo ja alkoholin vaikutuksen alaisena esiintyminen työpaikalla - hovioikeus arvioi työsuhteen irtisanomisen edellytyksiäHO katsoi, että asiassa saadun selvityksen mukaan kantaja oli 5.6.2013 ja 17.1.2014 esiintynyt työpaikalla alkoholin vaikutuksen alaisena. Päätelmää tuki myös päihdeongelmaisen hoitoonohjaus, jota ei tehdä ilman perusteltua aihetta. Edellä todettuun nähden HO piti kantajan kertomusta 17.1.2014 tapahtuneen myöhästymisensä syystä epäuskottavana. Kantajan poissaolo 17.1.2014 aamupäivän aikana kello 12.44 asti ja poistuminen työpaikalta kello 15.26 eli vajaan kolmen tunnin kuluttua työpaikalle saapumisesta oli riidaton. Asiassa kerrotuilla perusteilla kantajan oli selvitetty olleen 17.1.2014 ilman työnantajan lupaa poissa työstä aamupäivän ja tämän jälkeen samana päivänä alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla siten, että yliopistolla oli kantajalle aiemmin annetut varoitukset huomioon ottaen ollut olosuhteita kokonaisuutena arvioiden TSL 7 luvun 1 §:n mukainen asiallinen ja painava syy irtisanoa kantajan työsopimus. Yliopistolla ei myöskään ollut esitetty syntyneen vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan hoitoonohjaukseen sisältyvät toimenpiteet tulisi ennen työsopimuksen irtisanomista saattaa loppuun (ks. TT 2013:184). KO:n tuomiota ei siten ollut syytä muuttaa. Koska kantaja oli hävinnyt asian yliopistoon nähden, hän oli OK 21 luvun 1 §:n mukaisesti velvollinen korvaamaan yliopiston oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 23.6.2020)
- Uutiset
12.6.2020 14.04
Uusi ohje: Korkeakoulussa työskentelevien henkilöiden verotus kansainvälisissä tilanteissaVerohallinnon ohjeessa käsitellään ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa työskentelevien henkilöiden kansainvälisten tilanteiden verotusta. Tällaisia ovat muun muassa asiantuntijapalkkiot ulkomailla tehdystä työstä, luentopalkkiot sekä opettajia ja tutkijoita koskevat verosopimusmääräykset.
- Uutiset
9.6.2020 10.38
Oikeustieteellisessä tiedekunnassa työskennelleen määräaikaiselle työsopimukselle katsottiin olleen perusteltu syyOikeudenkäyntiin oli johtanut kantajan erimielisyys hänen työsuhteensa määräaikaisuuden hyväksyttävästä perusteesta. KO oli katsonut, että yliopistolla oli ollut työoikeuden oppiaineen työtehtävien uudelleen järjestelystä johtuva TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin tarkoittama perusteltu syy kantajan määräaikaiselle työsopimukselle. Kantajan työsopimusta ei näin ollen ollut tullut pitää toistaiseksi voimassa olevana. Kantaja perui valituksensa HO:ssa.
- Uutiset
1.4.2020 10.19
KHO kumosi opiskelijamaksujen arvonlisäverosta annetun KVL:n päätöksen ja poisti annetun ennakkoratkaisun kokonaisuudessaanX Oy, jäljempänä myös hakijayliopisto, olivat pyytäneet KVL:lta ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen: Ovatko ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitetut opiskelijoiden maksamat opiskelijamaksut, joita kerätään vastikkeena tutkintokoulutuksesta, jota järjestävät yhteistyössä Y ja X, arvonlisäverottomia? (Julkaisematon 1.4.2020)
- Uutiset
13.11.2019 13.30
Tasa-arvovaltuutettu: Kiintiösäännöksen soveltaminen Tampereen yliopiston hallituksessaTampereen yliopistoon on vuonna 2018 valittu hallitus, jonka seitsemästä jäsenestä kaksi on naisia. Tasa-arvovaltuutettu otti selvitettäväkseen, onko hallituksen nimeämisessä noudatettu naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986, tasa-arvolaki) 4 a §:n säännöksiä.Avoin uutinen
- Uutiset
30.10.2019 10.30
KHO:n äänestysratkaisu henkilökohtaisen avun myöntämisestä vaikeavammaiselle henkilölle ulkomailla tapahtuvaa vaihto-opiskelua vartenX:n yliopistossa Suomessa filosofian maisterin tutkintoa opiskeleva A tuli valituksi yhden lukukauden mittaiseen opiskelijavaihtoon Norjassa. X:n perusturvalautakunnan alainen viranhaltija hylkäsi A:n hakemuksen saada henkilökohtaista apua 12 tuntia vuorokaudessa vaihto-opiskelun ajaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan A oli vammaispalvelulain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla vaikeavammainen henkilö, jolla oli oikeus saada henkilökohtaista apua muun ohella opiskelua varten. Vaihto-opiskelua oli pidettävä säännöksessä tarkoitettuna opiskeluna ja siten tavanomaisena elämän toimintona. (Ään. 3-2)
- Uutiset
10.10.2019 16.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu toisessa jäsenvaltiossa kertyneiden aikaisempien palvelusaikojen huomioon ottamisen rajoittamisesta yliopistonlehtorin palkkaluokkaa määritettäessäSEUT 45 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion yliopiston säännöstölle, jossa yliopistonlehtorina (senior lecturer/postdoc) kyseisessä yliopistossa työskentelevän henkilön palkkaluokkaa määritettäessä otetaan huomioon kyseisen työntekijän aikaisemmista palvelusajoista toisessa jäsenvaltiossa enintään neljä vuotta, jos kyseinen työkokemus on vastaava tai jopa identtinen niiden tehtävien kanssa, joita kyseisen työntekijän on hoidettava yliopistonlehtorin tehtävässään. SEUT 45 artiklaa ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella annetun asetuksen (EU) N:o 492/2011 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä tällaiselle säännöstölle, jos tässä toisessa jäsenvaltiossa hankittu aikaisempi työkokemus ei ole vastaava vaan yksinkertaisesti hyödyllinen yliopistonlehtorin tehtävän hoitamisen kannalta.
- Uutiset
8.10.2019 9.30
Hallitus esittää: Yliopistollisille sairaaloille velvollisuus antaa tuomioistuimille lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja erilliskorvausta vastaanHallitus esittää, että yliopistollisille sairaaloille säädettäisiin velvollisuus antaa tuomioistuimille lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja erilliskorvausta vastaan. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri hallinnoisi asiantuntijalausuntojen antamista. Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2020.
- Uutiset
4.10.2019 14.30
Apulaisoikeuskansleri: Suomen kielen asema turvattava opetuksen ja tutkimuksen kielenäApulaisoikeuskanslerin mukaan Turun yliopiston tulisi harkita toimenpiteitä suomen kielen aseman turvaamiseksi opetuksen ja tutkimuksen kielenä. Yliopiston tulisi harkita esimerkiksi sitä, millä aloilla ja tutkintoasteilla englanninkielisen opetuksen lisääminen on tarkoituksenmukaista ja mitä laajempia seurauksia päätöksillä on sekä yhteiskunnan että suomen kielen kannalta.Avoin uutinen
- Uutiset
26.9.2019 11.40
Hallinto-oikeus: Kirjallinen varoitus voitiin antaa yliopisto-opiskelijalle tiedoksi tavallisena tiedoksiantonaHAO:n oli ratkaistava, oliko opiskelijan valitus rehtorin hänelle antamasta kirjallisesta varoituksesta saapunut HAO:lle ennen valitusajan päättymistä. Asiassa oli kysymys siitä, oliko yliopistolain 45 §:n mukainen kirjallinen varoitus voitu antaa valittajalle tiedoksi tavallisena tiedoksiantona sekä siitä, mikä merkitys päätöksen tiedoksiannossa oli annettava päätöksen salassapitomerkinnälle tai sellaisen puuttumiselle. HAO katsoi, että päätös oli voitu antaa valittajalle tiedoksi tavallisena tiedoksiantona. Valittajan katsottiin saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös laillisine valitusosoituksineen oli postitettu hänelle tavallisena kirjeenä. Päätöksen tiedoksisaannin ja valitusajan alkamisen laskemisen osalta merkitystä ei ollut sillä, ettei tiedoksiannetussa päätöksessä ollut salassapitomerkintää. Viranomaisen asiakirjan salassapito ei määrity asiakirjaan tehdyn salassapitomerkinnän perusteella. Päätöksen tiedoksisaannin osalta ei ollut merkitystä myöskään sillä, että valittaja oli mahdollisesti erehtynyt salassapitomerkinnän tai sen puuttumisen vaikutuksesta hänen oikeusasemaansa. Myöskään sillä seikalla, että päätös oli tavallisella kirjeellä annetun tiedoksiannon jälkeen toimitettu valittajalle myös saantitodistuksella, ei ollut vaikutusta tavallisesta tiedoksiannosta laskettavan valitusajan päättymiseen. Valitus oli saapunut HAO:een tavallisesta tiedoksiannosta lasketun valitusajan päättymisen jälkeen eli myöhässä. Valitus jätettiin myöhästyneenä tutkimatta. (Ei lainvoim. 26.9.2019)
- Uutiset
16.9.2019 15.30
Yli 30 toimenpide-ehdotusta: Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantuloa ja integroitumista sujuvoitetaan yhteistyölläOpetus- ja kulttuuriministeriön ja sisäministeriön maaliskuussa 2019 asettama yhteistyöryhmä on tehnyt yli kolmekymmentä toimenpide-ehdotusta kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulon ja integroitumisen sujuvoittamiseksi. Tavoitteena on vahvistaa Suomen mahdollisuuksia kilpailla kansainvälisistä osaajista. Esitys julkistettiin maanantaina 16. syyskuuta. Jotta Suomi olisi houkutteleva maa kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille, maahantulon prosessien tulee olla toimivia. Entistä useamman Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneen tulisi myös työllistyä Suomeen. Siten vastattaisiin työvoimatarpeeseen ja kansainvälisten opiskelijoiden toiveisiin.
- Uutiset
25.7.2019 15.00
Apulaisoikeusasiamies: Epäasiallisesta käytöksestä varoituksen saaneelle yliopisto-opiskelijalle olisi tullut vielä erikseen varata tilaisuus tulla kuulluksiYliopiston tiedekunta oli antanut 20.11.2017 kantelijalle kirjallisen huomautuksen epäasiallisesta käytöksestä opettajaa kohtaan. Apulaisoikeusasiamies totesi, että kantelijan esiin nostama – ja opettajan edelleen välittämä – kokemus epäasiallisesta kohtelusta olikin lopulta johtanut paitsi opettajan toiminnan arviointiin myös kantelijalle itselleen annettuun kirjalliseen huomautukseen epäasiallisesta käytöksestä. Tähän nähden asian asianmukaiseen käsittelyyn olisi apulaisoikeusasiamiehen mielestä kuulunut, että kantelijalle olisi erikseen vielä varattu tilaisuus tulla kuulluksi siitä, että myös hänen oma käytöksensä voi tulla kyseisessä menettelyssä arvioitavaksi.
- Uutiset
19.7.2019 13.00
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu Turun yliopiston lakimiehen tehtävän täyttämisestäApulaisoikeusasiamies katsoi muun muassa lakiasiat-yksikön päällikön toimineen hyvän hallinnon perusteiden vastaisesti, kun hän ei ollut vastannut kantelijan hänelle 26.6.2018 lähettämään tiedusteluun. - Uutiset
21.5.2019 14.00
Helsingin yliopiston 18 professorin yleistajuisia juhlaluentoja voi seurata paikan päällä tai videolähetyksinä 29. toukokuuta – juridiikan aiheita urheiluoikeus, osuuskuntaoikeus ja oikeuden rooli yhteiskunnassaHelsingin yliopiston 18 uutta professoria kertoo yleistajuisesti omien tieteenalojensa keskeisistä kysymyksistä keskiviikkona 29.5.
- Uutiset
28.3.2019 11.20
Apulaisoikeusasiamies: Tampereen yliopiston johtosääntö ei ole lainvastainenApulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on antanut päätöksensä kanteluun, jossa pyydettiin tutkimaan Tampereen yliopistona toimivan Tampereen korkeakoulusäätiön siirtymäkauden hallituksen hyväksymän johtosäännön lainmukaisuus. Kyse oli muun muassa siitä, voiko yliopiston konsistorin puheenjohtajana toimia konsistorin ulkopuolinen henkilö (provosti). - Uutiset
17.1.2019 14.39
Korkeakouluille uusi rahoitusmalli 2021 alkaenValtioneuvosto hyväksyi 17. tammikuuta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit sopimuskaudelle 2021–2024. Ehdotukset uusiksi rahoitusmalleiksi valmisteltiin laajapohjaisessa työryhmässä, jossa mukana olivat korkeakoulut, henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät. Jatkuvan oppimisen rahoitusosuudet korkeakouluille vahvistuvat merkittävästi. Rahoitusmallien uudistaminen on osa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Vision tavoitteena on nostaa koulutustasoa, lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa sekä lisätä panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
- Uutiset
14.1.2019 13.00
Osittain verovelvollisten yhteisöjen ja yhteisetuuksien tuloveroprosentit 2017–2019TVL 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovelvollisen yhteisön, tiekunnan, yhteisetuuden, yliopiston, ammattikorkeakouluosakeyhtiön, yleishyödyllisen yhteisön ja uskonnollisen yhdyskunnan voimassa olevat tuloveroprosentit ovat verovuosittain:
- Uutiset
28.12.2018 10.30
KHO:n kaksi ratkaisua koulutuspalveluiden arvonlisäverosta vapauttamisesta1. KHO:2018:177: Arvonlisävero – Poikkeukset myynnin verollisuudesta – Koulutuspalvelu – Yksityinen kauppakorkeakoulu – MBA-koulutus – Ulkomaisen yliopiston myöntämä tutkinto
2. KHO:2018:178: Arvonlisävero – Poikkeukset myynnin verollisuudesta – Koulutuspalvelu – Liiketaloudellisin perustein järjestetty MBA- ja EMBA-koulutus - Uutiset
23.3.2018 11.30
Hovioikeus velvoitti työntekijän suorittamaan yliopistolle takaisin sairausajan palkkaa kun työntekijä oli kieltäytynyt toimittamasta diagnoositietoa sisältävää lääkärintodistusta - työnteon estyminen ei johtunut työnantajastaHO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n ratkaisun perustelut siltä osin kuin työntekijä (velkomusasian vastaaja) oli velvoitettu suorittamaan yliopistolle takaisin sairausajan palkkaa työntekijän kieltäydyttyä toimittamasta yliopistolle diagnoositietoa sisältävää lääkärintodistusta. HO muutti KO:n ratkaisun perusteluja siltä osin kuin KO oli katsonut, että Kelan päivärahaetuutta koskeva kielteinen päätös oli antanut yliopistolle oikeuden periä takaisin työntekijälle maksettu sairausajan palkka. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 23.3.2018)
- Uutiset
20.3.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Määräaikaiset työsopimukset ja pysyvä työvoiman tarve - TT 2018:15Työtuomioistuin antoi vastikään merkittävän päätöksen määräaikaisten työsopimusten arvioinnista yliopistotyönantajan yhteydessä. Päätökseen sisältyy myös monia yleisesti huomion arvoisia määräaikaisen työsopimuksen perustellun syyn arviointiperusteita. Erityisen keskeistä päätöksessä on sen arviointi, oliko kyse työnantajan pysyvästä työvoiman tarpeesta, vaikka jokaiselle määräaikaiselle työsopimukselle erikseen arvioituna oli perusteltu syy.
- Uutiset
5.3.2018 12.30
Apulaisoikeuskansleri muistutti jälleen vakavalla huomautuksella: Asiakirjapyynnön tekijän tulee saada halutessaan valituskelpoinen päätösApulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti yliopiston vakavaa huomiota velvollisuuteen noudattaa julkisuuslakia.
- Uutiset
23.2.2018 14.46
Työtuomioistuimen tuomio peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten käyttämisestä ja henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnista yliopistossaAsiassa oli kysymys siitä, olivatko yliopiston solmimat kolme peräkkäistä määräaikaista työsopimusta tehty vastoin työehtosopimuksen määräaikaista työsopimusta koskevaa määräystä sekä siitä, oliko yliopisto rikkonut henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia koskevia työehtosopimuksen määräyksiä. Asiassa katsottiin, että määräaikaisille työsopimuksille oli ollut lailliset perusteet eikä yliopisto ollut rikkonut työehtosopimuksen määräaikaista työsopimusta koskevaa määräystä. Yliopisto myönsi rikkoneensa työehtosopimuksen mukaista velvoitettaan arvioida työntekijän suoritustaso viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Yliopisto tuomittiin tältä osin hyvityssakkoon. Tuomiossa katsottiin, että asiassa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, joka osoittaisi yliopiston rikkoneen henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia koskevia työehtosopimuksen määräyksiä muilta osin.
- Uutiset
15.12.2017 16.00
KHO:n ratkaisu opiskeluoikeudestaHallinto-oikeuden olisi yhdenvertaisuuslain 27 §:n mukaisesti tullut varata yhdenvertaisuusvaltuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi valituksen johdosta. Koska näin ei ollut menetelty, asiassa oli hallinto-oikeudessa tapahtunut menettelyvirhe. Asiassa tapahtuneen menettelyvirheen ei kuitenkaan katsottu esillä olleissa olosuhteissa voineen olennaisesti vaikuttaa päätökseen hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, minkä vuoksi purkuhakemus hylättiin. - Uutiset
5.12.2017 14.30
Hallinto-oikeuden ratkaisu yliopistosäätiön rahankeräysluvastaRahankeräyslain muutosta (652/2014) koskevassa hallituksen esityksessä (HE 6/2014 vp) on todettu, että yliopistojen yliopistolain 2 §:n mukaisten tehtävien voidaan katsoa täyttävän rahankeräyslain 4 §:n 1 kohdan mukaisen yleishyödyllisen toiminnan määritelmän. Myös sivistysvaliokunta on lausunnossaan (SiVL 3/2014 vp) todennut samoin. Poliisihallitus ei siten ollut voinut hylätä hakemusta sillä esittämällään perusteella, ettei säätiön hakemuksessa esitetty keräystarkoitus ole rahankeräyslain 6 §:ssä säädetyn mukainen.
- Uutiset
21.11.2017 6.38
OPH:n blogi: Todistuksellako korkeakouluun?Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistukset ja erityisesti todistuksen perusteella tehtävien valintojen lisääntyminen ovat olleet viime päivinä esillä niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa. Mistä oikein on kyse?
- Uutiset
9.10.2017 8.00
Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijat ovat tyytymättömimpiä opetukseenHelsingin yliopiston opiskelijat ovat tyytymättömimpiä opetukseen ja Itä-Suomen yliopiston opiskelijat tyytyväisimpiä. Lapin ja Turun yliopistojen opiskelijoiden tyytyväisyys asettuu sille välille. Tiedot käyvät ilmi Kaijus Ervastin ja Mikko Aaltosen Edilexin Lakikirjastossa julkaistusta kirjoituksesta. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että oikeustieteellisessä koulutuksessa olisi syytä kiinnittää huomiota sekä opetusmetodeihin että oppimisympäristöön ja erityisesti opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan vuorovaikutukseen. Tulisi kehittää toimintatapoja, jotka edesauttavat sitä, että opiskelijat tuntevat opettajia ja kokevat heidät helposti lähestyttäviksi. Itse oppimisen kannalta myös pienryhmäopetusta on syytä lisätä entisestään. Opetusresurssien rajallisuus voi luonnollisesti asettaa tälle rajoitteita.
- Uutiset
21.9.2017 9.00
Dekaani Kimmo Nuotio Helsinki Law -blogissa: Miten oikeustieteelliseen tulisi valita opiskelijat?Opiskelijavalinnat on takuuvarma keskustelunaihe, josta riittää mielipiteitä. Myös alan piireissä asiasta keskustellaan säännöllisesti. Oikeustieteelliset tiedekunnat ovat tarttuneet nykyjärjestelmän ongelmiin ja päättäneet siirtyä yhteisvalintaan kesän 2018 valinnoissa. Valintaperusteetkin on yhtenäistetty. Luettavaa materiaalia ja lukuaikaa on vähennetty, ja aineistotehtävät valtaavat alaa. Valintaperusteissa korostetaan aikaisempaa enemmän ylioppilastutkinnon arvosanoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti viemässä uudistusta jo seuraavaan vaiheeseen. Katse on nyt vuodessa 2020. Asiasta bloggaa Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.
- Uutiset
30.8.2017 14.46
Itä-Suomen yliopiston luokanopettajakoulutukseen ei ylimääräisiä opiskelijoitaItä-Suomen yliopiston muutoksenhakulautakunta päätti keskiviikkona (30.8.) pidetyssä kokouksessaan hylätä Itä-Suomen yliopiston luokanopettajakoulutuksen sisäänottoprosessissa tapahtuneen virheen vuoksi tehdyt oikaisupyynnöt. Koulutukseen hyväksyttiin erehdyksessä 71 ylimääräistä opiskelijaa. Virheellisen ilmoituksen saaneista osa ehti ottaa paikan vastaan. Muutoksenhakulautakuntaan valitti 31 ihmistä. - Uutiset
18.8.2017 7.06
Korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistetaan – valmennuskurssirahastus siirtyy lukioihin?Opetus- ja kulttuuriministeriö on yhdessä korkeakoulujen kanssa linjannut korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisestä. Korkeakoulut uudistavat valintakoemenettelyjään tavoitteena vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa opintojen aloitusta. Todistusarvosanoihin perustuvaa opiskelijavalintaa lisätään. Valintakoelinjakin säilytetään, mutta pääsykokeita muutetaan siten, etteivät ne edellytä hakijoilta pitkää valmentautumista. Hakeminen helpottuu ja tarve osallistua valmennuskursseille poistuu.
- Uutiset
17.8.2017 9.05
HS: Professori Tapio Määttä tyrmää pääsykoeuudistuksen: ”Käytännössä oikeustieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla”Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtajan, professorin Tapio Määtän mukaan haku-uudistus ei sovi aloille, joille on jo nyt runsaasti tunkua. Ministeriön mukaan hakujärjestelmää tukkivat jo korkeakouluun päässeet, jotka vievät aloituspaikat ensikertalaisilta. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.
- Uutiset
9.8.2017 10.10
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti yliopiston huomiota menettelyyn valintakokeen erityisjärjestelyistä päätettäessäApulaisoikeuskansleri kiinnitti yliopiston huomiota erityisjärjestelyjä koskevan ohjeistuksen selkeyteen, erityisjärjestelyratkaisujen perustelemiseen sekä siihen, että yliopiston olisi ollut asianmukaista pyytää hakijaa täydentämään hakemustaan vuonna 2016. Lisäksi apulaisoikeuskansleri katsoi, että hakijan oikeusturvan kannalta olisi aiheellista kertoa erityisjärjestelyjä koskevassa ilmoituksessa se, missä vaiheessa erityisjärjestelyjä koskevaan ratkaisuun voi hakea muutosta.
- Uutiset
6.7.2017 12.05
Apulaisoikeusasiamies arvioi hallintolain soveltamista yliopistoon – tutkimussuunnitelmaan liittyvästä läsnä olevaksi ilmoittautumisen epääminen ja sen perusteleminen, tiedusteluihin vastaaminen sekä oikeus tuoda tiedekunnan järjestämään neuvotteluun todistaja ja nauhoittaa kyseinen tapaaminenApulaisoikeusasiamies totesi muun muassa, että hallintolain 7 §:n tarkoittamaan hyvän hallinnon palveluperiaatteeseen kuuluvan asiakaslähtöisyyden näkökulmasta katson, että todistajan, tukihenkilön tai avustajan mukaan ottamisen asiakkaan niin nimenomaisesti pyytäessä olisi perusteltua olla mahdollista silloinkin, kun kyse on henkilön omaa jo päättynyttä hallintoasiaa läheisesti koskevasta keskustelutilaisuudesta tai muusta sellaisesta asioinnista, joka ei sinänsä enää tähtää hallintopäätöksen tekemiseen, jollei epäämiseen ole erityistä ja erikseen perusteltavissa olevaa hyväksyttävää syytä. Nauhoittamisen kieltämisen osalta yliopisto oli katsonut tiedekunnan tältä osin menetelleen perustuslain 12 §:ssä turvatun sananvapauden vastaisesti, joskin yliopiston mukaan oli huomattava, että tiedekunta oli selvityksessään myöntänyt virheensä ja pahoitellut tapahtunutta. Apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei asia tältä osin enää edellyttänyt enempiä toimenpiteitä.
- Uutiset
19.5.2017 11.00
KHO:n ratkaisu yliopiston opiskelijoilleen alle omakustannushinnan luovuttamien liikuntapalvelujen arvonlisäverosta ja direktiivin välittömästä oikeusvaikutuksestaArvonlisäverodirektiivin säännöksellä, jonka mukaan tietyt, läheisesti urheiluun ja liikuntakasvatukseen liittyvät palvelujen suoritukset, joita voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tarjoavat urheiluun tai liikuntakasvatukseen osallistuville henkilöille, on vapautettava verosta, ei katsottu olevan välitöntä oikeusvaikutusta. Yliopiston oli suoritettava arvonlisäveroa liikuntapalvelujen luovuttamisesta. HAO:n päätös kumottiin ja Verohallinnon antaman ennakkoratkaisu saatettiin voimaan valituksenalaiselta osin. Ennakkoratkaisu.
- Uutiset
11.5.2017 11.05
KHO: Brittiläisen yliopiston ei ollut suoritettava arvonlisäveroa Suomessa järjestämästään MBA-koulutuksesta koulutukseen osallistuvilta perittävästä vastikkeestaYliopiston oli tarjotessaan Suomessa ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitettua MBA-koulutusta katsottava olevan siinä määrin samanlaisessa asemassa suomalaisten AVL 40 §:ssä tarkoitettua koulutuspalvelua tarjoavien korkeakoulujen kanssa, että sen asettaminen arvonlisäverotuksessa eri asemaan olisi unionin oikeuden mukaisen yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysperiaatteen vastaista.
- Uutiset
9.5.2017 8.39
Apulaisoikeuskansleri: Yliopiston olisi tullut antaa tietopyyntöön valituskelpoinen päätösApulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi yliopiston tietoon näkemyksensä, jonka mukaan yliopiston olisi tullut tulkita kantelijan yhteydenotot tietopyynnöksi ja oikaisuvaatimukseksi ja antaa kieltäytymisestään valituskelpoinen päätös. Viimeistään kantelijan toisen sähköpostiviestin jälkeen yliopiston olisi ollut perusteltua katsoa, että kyseessä oli julkisuuslaissa tarkoitettu tietopyyntö. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että kantelija ei ollut saanut tietopyyntöönsä sellaista valituskelpoista päätöstä, jonka hän olisi voinut saattaa hallintotuomioistuimen tutkittavaksi. Hänellä ei siten ollut mahdollisuutta saada hallintotuomioistuimen arviota pyytämiensä tietojen oikeudellisesta luonteesta ja yliopiston kieltäytymisen lainmukaisuudesta.
- Uutiset
8.5.2017 15.15
Hallinto-oikeus: Dekaanin päätöksellä hylätä vapautushakemus toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta ruotsin kielessä ei loukattu perustuslain yhdenvertaisuusperiaatettaValittaja oli hakenut vapautusta toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta ruotsin kielessä. Asiassa saadun selvityksen mukaan Aalto-yliopiston perustieteiden laitoksella tekniikan kandidaatin tutkintoa suorittavalla valittajalla on päättötodistus Sipoon lukiosta. Hänen päättötodistukseensa on merkitty suomi äidinkielenä hyväksytysti suoritetuksi, minkä lisäksi hän on suorittanut ruotsin kielestä B1-tasolla 6 kurssia. Hallinto-oikeus katsoi, että valittajan koulusivistyskieli on siten suomi ja näin ollen hänen tulee osoittaa toisen kotimaisen kielen taito ruotsin kielessä. A ei esittänyt erityistä syytä kielitaitovaatimuksesta vapauttamiseksi. Hallinto-oikeus katsoi, ettei valituksenalaisella päätöksellä loukattu Suomen perustuslain 6 §:stä ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta. (Vailla lainvoimaa 8.5.2017)
- Uutiset
13.4.2017 15.45
Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa koskeneen valituksenA oli vaatinut valintalautakuntaa oikaisemaan vuoden 2016 oikeustieteellisen tiedekunnan valintakokeen arvostelua tehtävien 3, 4 ja 5 osalta. Valintalautakunta oli hylännyt oikaisuvaatimuksen. A vaati, että päätös on kumottava ja asia on palautettava valintalautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
- Uutiset
12.4.2017 14.56
Hallitus esittää: Korkeakoulujen opintotukilautakunnat lakkautetaanOpintotuen lakisääteiset tehtävät siirtyvät korkeakouluilta pääosin Kelalle ja korkeakoulujen opintotuntilautakunnat lakkautetaan. Muutoksilla opintotuen toimeenpano tehostuisi ja yhtenäistyisi. Hallitus antoi keskiviikkona eduskunnalle asiaa koskevan hallituksen esityksen. - Uutiset
31.3.2017 8.02
Etla ehdottaa käynnistettäväksi selvitystyön korkeakoulujen lukukausimaksuistaEtlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja tutkimusjohtaja Niku Määttänen ehdottavat 31. maaliskuuta julkaistussa muistiossaan, että hallitus käynnistäisi valmistelutyön korkeakoulujen lukukausimaksuista ja opintotukijärjestelmän uudistamisesta. Lisäksi Tekesin rahoituksesta ja yliopistojen pääomittamisesta tulisi tehdä ratkaisut jo hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa, Vihriälä ja Määttänen kirjoittavat.
- Uutiset
24.3.2017 6.01
Hallinto-oikeuden kolme ratkaisua Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan vuoden 2016 opiskelijavalinnoistaHAO hylkäsi valituksen, joka koski valintakokeen arvostelua tehtävien 3, 4 ja 5 osalta. Asiassa hylättiin myös valintakokeen laatimiseen, käsittelyyn ja arvosteluun sekä valittajan oikaisupyyntönsä käsittelyyn osallistuneiden henkilöiden henkilötietojen antamista koskeva vaatimus. Toinen valitus, joka koski niin ikään tehtäviä 3-5, hyväksyttiin ja asia palautettiin valintalautakunnalle kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, kun valittajan kokonaispisteiden muodostuminen ei ollut luotettavasti pääteltävissä. Kolmas valitus, joka koski tehtävien 3 ja 5 arvostelua, hylättiin. (Lainvoim.)
- Uutiset
17.3.2017 9.10
Hallinto-oikeuden kaksi ratkaisua oikeustieteellisen opiskelijavalinnoista – valintakoelautakunnan päätöksiä ei muutettuValittaja esitti, että opiskelijavalintapäätös oli tehty virheellistä menettelyä soveltaen. Tiedekunnan olisi tullut myöntää yhteispistejonosta peruuntunut opiskelupaikka valittajalle, koska valittaja oli ollut yhteispistejonossa ensimmäisellä varasijalla. Hallinto-oikeus totesi, että yliopistolain mukaan yliopisto oli voinut päättää opiskelijavalinnan perusteista. Helsingin yliopisto oli voinut valintaperusteissaan päättää, että opiskelija valitaan ensin yhteispistejonosta ja vasta sen jälkeen koepistejonosta. Toisessa tapauksessa valittaja vaati, että valintakokeen pisteytystä oikaistaan siten, että valittajan vastaus tehtävän 1 kohdassa 6 katsotaan oikeaksi ja hänelle myönnetään kyseisestä vastauksesta valintakokeen sääntöjen mukainen pisteytys. Valittaja katsoi, että vastausvaihtoehto B:n lisäksi myös vastausvaihtoehtoa C oli pidettävä oikeana vastauksena kysymykseen, koska kysymyksenasettelu oli tulkinnanvarainen. Hallinto-oikeus katsoi, että valittajan vastaus oli ollut väärä. Näin ollen valintakoelautakunta oli voinut hylätä valittajan oikaisuvaatimuksen. (Lainvoimaisia)
- Uutiset
16.3.2017 12.49
Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta: Yhteisvalinnalla oikeustieteelliseenOikeustieteen alan opiskelijavalintojen uudistamistyöryhmä ehdottaa helmikuussa 2017 valmistuneessa mietinnössään, että kaikkiin suomenkielisiin oikeustieteen alan yksiköihin voi hakea opiskelijaksi yhdellä valintakokeella vuodesta 2018 alkaen. Alan valtakunnallisessa dekaanikokouksessa Joensuussa 8.12.2015 sovittiin, että oikeustieteelliset koulutusyksiköt aloittavat valtakunnallisen valintakoeyhteistyön valmistelun ja perustavat tätä varten työryhmän. Asettamispäätöksen taustalla on pääministeri Sipilän hallitusohjelman kärkihanke, jolla halutaan uudistaa korkeakoulujen valintamenettelyjä. Työryhmän puheenjohtajana toimi professori Leena Halila ja sihteerinä koulutussuunnittelija Karoliina Pakkanen Helsingin yliopistosta sekä jäseninä edustajat kaikista oikeustieteen alan yksiköistä.
- Uutiset
15.2.2017 11.30
Prof. Seppo Koskinen: KHO:n hyväksymä hallinto-oikeuden päätös antaa irtisanotun yksityisyyden suojaa musertavalle julkistamiskäytännölle lisätilaaProfessorin tehtävä on normaali tehtävä, johon ei liity esimerkiksi ministerin tehtävien hoitamiseen yhdistyvää julkisuusarvoa. Professorina oleminen ei ole julkinen asema, jossa olisi perusteita katsoa toimittajalla tai kenellä tahansa ulkopuolisella olevan oikeus saada tietoonsa ja julkistaa asianomaista koskevan henkilökohtaisella perusteella tapahtuneen irtisanomisen tai vielä suuremmalla syyllä purkamisen perusteet. KHO:n säilyttämässä hallinto-oikeuden päätöksessä ylikorostetaan professorin tehtävän julkisuutta ja julkisuuslakia ja vastaavasti vähätellään yksityisyyden suojaa ja perustuslakia.
- Uutiset
10.2.2017 9.40
Hallinto-oikeus: University of the Arts London -oppilaitoksessa suoritettu Master of Arts -tutkinto voitiin rinnastaa Suomessa suoritettavaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoonHAO hylkäsi valittajan vaatimuksen tutkinnon rinnastamisesta ylempään korkeakoulututkintoon. (Ei lainvoimainen 10.2.2017)
- Uutiset
9.2.2017 12.30
Hovioikeus: Yliopiston professorilla oli todistustaakka siitä, että hänen virkasuhteensa palkkauksessa noudatetaan CERN:issä työskentelyn ajalta CERN:in palkkaehtojaKantajan väittämässä sopimusehdossa oli kysymys kirjallisista sopimusehdoista ja yleisestä käytännöstä poikkeavasta sekä sopijapuolille hyvin merkityksellisestä palkan määräytymisen ehdosta, jonka kaltaisissa sopimustilanteissa yleensä laaditaan kirjallinen sopimus. Kantajan kertomusta ei yksinään voitu pitää riittävänä näyttönä siitä, että yliopisto olisi sitoutunut noudattamaan kanteessa tarkoitettuja palkan määräytymisen ehtoja. Asiassa ei ollut myöskään esitetty näyttöä siitä, että yliopisto olisi sitoutunut muuttokustannusten korvaamiseen. HO:n mainitsemilla ja muuten KO:n välituomiosta ilmenevillä perusteilla aihetta KO:n välituomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 9.2.2017) - Uutiset
23.1.2017 12.05
KHO:n ratkaisu yliopiston liiketoiminnan myyntiä koskevan kauppakirjan julkisuudestaHallinto-oikeus totesi, että yliopistolla ei ollut päätöksessä selostettujen perusteiden mukaisesti laillista perustetta kieltäytyä antamasta valittajalle tietoa ratkaisukohdassa mainituista sopimuskohdista ja kauppakirjan liiteasiakirjoista. Muilta osin salaamiselle oli ollut julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 ja 23 kohdan mukaiset perusteet. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä
- Uutiset
23.1.2017 9.44
KHO: Toimittajalla oli oikeus saada tieto moitittavasti käyttäytyneelle professorille annetusta irtisanomisilmoituksestaKun henkilön ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen liittyvät seikat liittyivät tapauksessa yliopiston professorin tehtävän hoitamiseen, niiden ei voitu katsoa tässä julkisessa tehtävässä kuuluvan yksityiselämän suojan piiriin. Irtisanomisilmoituksesta ei käynyt ilmi muita henkilöitä koskevia tietoja, joten asiakirjaa ei ollut perusteita salata silläkään perusteella, että suojattavana olisi ollut professorin lisäksi muiden henkilöiden yksityiselämä. Sillä seikalla, että professori oli yliopistoon työsuhteessa eikä virkasuhteessa, ei ollut vaikutusta julkisuuslain soveltamiseen asiassa. Koska julkisuuslain mukaista salassapitoperustetta ei irtisanomisilmoituksen osalta ollut, asiakirjasta oli annettava tieto sitä pyytäneelle.
- Uutiset
18.1.2017 7.51
Muutoksia yliopistojen koulutusvastuisiinOpetus- ja kulttuuriministeriö antoi tiistaina 17. tammikuuta asetuksen, jolla yliopistojen koulutusvastuita muutetaan. Muutokset tulevat voimaan elokuun 2017 alusta. Koulutusvastuiden muutokset vahvistavat yliopistojen profiloitumista vahvuusalueilleen. Muutokset perustuvat yliopistojen esityksiin.
- Uutiset
3.1.2017 12.10
Hallinto-oikeus: Yliopiston provostilla ei ollut toimivaltaa käsitellä opiskelijavalinnan oikaisuvaatimustaHallinto-oikeus katsoi, ettei provostilla ollut toimivaltaa käsitellä oikaisuvaatimuksia. Näin ollen hallinto-oikeus kumosi valituksenalaisen päätöksen ja palautti asian toimivaltaisen viranomaisen uudelleen käsiteltäväksi. Koska päätös tuli yksin tällä perusteella kumotuksi, hallinto-oikeus ei ottanut kantaa asiaan muilta osin. (Lainvoimainen)
- Uutiset
2.11.2016 15.26
Hallinto-oikeus: Virossa suoritettu õigusteaduse magister -tutkinto voitiin rinnastaa Suomessa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon, mutta ei kuitenkaan Suomessa suoritettavaan oikeustieteen maisterin tutkintoonOPH oli katsonut, että hakijan koulutuskokonaisuus ei vastaa alaltaan Suomessa suoritettavaa oikeustieteen maisterin tutkintoa, koska õigusteaduse magister -korkeakoulututkintoa edeltävät Suomessa suoritetut korkeakoulututkinnot ovat muun kuin oikeustieteellisen koulutusalan tutkintoja. HAO hylkäsi valittajan valituksen. (Ei lainvoim. 2.11.2016)
- Uutiset
27.9.2016 13.00
Työtuomioistuimelta lausunto työehtosopimuksessa olevan työsuhteen yhdenjaksoisuutta koskevan ehdon pätevyydestä yliopiston työntekijän työsuhteen päättämistä koskevassa asiassaTyötuomioistuin totesi lausuntonaan Oulun KO:lle, että yliopistojen yleisen työehtosopimuksen 1 luvun 4 §:n 2 momenttia on pidettävä pätevänä TSL 1 luvun 5 §:n ja 13 luvun 7 §:n nojalla. Edelleen työtuomioistuin totesi, että työehtosopimuksella voidaan pätevästi sopia työsuhteeseen sovellettavasta irtisanomisajasta TSL 6 luvun 3 §:n mukaisesta irtisanomisajasta poiketen myös työntekijän kannalta epäedullisemmin, kuitenkin TSL 6 luvun 2 §:ssä säädetyin rajoituksin.
- Uutiset
19.9.2016 11.15
Oikeustieteelliselle alalle sähköinen yhteisvalintaOikeustieteellisen alan dekaanikokous päätti perjantaina 16. syyskuuta Rovaniemellä, että oikeustieteelliset yksiköt siirtyvät valtakunnalliseen yhteisvalintaan vuonna 2018. Samalla päätettiin käynnistää sähköisen valintakokeen valmistelu.
- Uutiset
16.9.2016 14.24
Yliopiston toteuttamassa, ulkopuolisen tilaamassa projektissa työskennellyttä määräaikaista työntekijää syrjittiin tasa-arvolaissa kielletyllä tavallaTasa-arvovaltuutettu katsoi kesällä antamassaan lausunnossaan, että yliopiston toteuttamassa, ulkopuolisen tilaamassa projektissa työskennellyttä määräaikaista työntekijää syrjittiin tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla, kun hänen sopimustaan ei jatkettu hänen ilmoitettuaan halustaan jäädä vanhempainvapaan jälkeen hoitovapaalle.
- Uutiset
15.9.2016 12.35
Yliopistolain vaikutuksista tehtiin arviointi – ministerin mukaan välitöntä tarvetta lain muuttamiselle ei oleVuonna 2010 voimaan tulleen yliopistolain vaikutuksia on arvioitu. Yliopistojen johtamisessa on käynnistynyt merkittävä rakenne- ja kulttuurimuutos. Yliopistojen taloudellinen ja hallinnollinen autonomia on vahvistunut, mutta uudistuksen mahdollisuuksia ei ole vielä täysimääräisesti hyödynnetty. Autonomia on kasvattanut jossain määrin yliopistojen taloudellista liikkumatilaa. Yliopistot ovat myös tehostaneet toimintansa seurantaa ja talouskontrollia. Itsenäinen henkilöstöpolitiikka on mahdollistanut joustavamman ja strategisemman henkilöstöresurssien suunnittelun.
- Uutiset
17.5.2016 13.01
Hallinto-oikeuden ratkaisu yliopiston kirjaston myöhästymismaksustaHallinto-oikeus jätti toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta vaatimuksen Itä-Suomen yliopiston kirjaston määräämän myöhästymismaksun poistamisesta tai kohtuullistamisesta. - Uutiset
29.4.2016 12.27
Yliopistojen rahoitusmalli uudistuu vuonna 2017Valtioneuvosto hyväksyi 29. huhtikuuta 2016 mallin, jolla jaetaan valtion perusrahoitus yliopistoille vuodesta 2017 alkaen. Uudistettu rahoitusmalli katsoo entistä enemmän tulevaisuuteen, antaa yliopistoille lisää mahdollisuuksia omien vahvuuksiensa korostamiseen ja tukee korkeakoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Mallissa koulutuksen perusteella myönnetään rahoituksesta 39 %, tutkimuksen perusteella 33 % sekä muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella 28 %.
- Uutiset
1.3.2016 14.11
Selvitysmiehen ehdotus opintotukiuudistukseksi valmistuiOpintotuen selvitysmies, professori Roope Uusitalo esittää muutoksia korkeakouluopiskelijoiden opintotukeen. Hallitusohjelmassa sovitut säästöt toteutettaisiin pienentämällä opintorahaa samalle tasolle kuin toisen asteen opiskelijoilla eli 250,28 euroon kuukaudessa, vähentämällä opintotukikuukausien enimmäismäärää ja nostamalla opintojen edistymisvaatimusta. Opintolainan valtiontakausta esitetään nostettavaksi siten, että opintorahan, asumislisän ja opintolainan summa nousisi 1100 euroon kuussa.
- Uutiset
5.2.2016 9.36
KKO ei myöntänyt valituslupaa Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan ja kauppatieteilijöiden KY-säätiön välisessä omaisuus- ja lahjoituskiistassaKorkein oikeus on hylännyt Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) valituslupahakemuksen omaisuuden lahjoittamista koskevassa asiassa. Helsingin hovioikeuden syyskuussa 2015 antama AAY:n kanteen hylkäävä tuomio jäi siis pysyväksi.
- Uutiset
11.12.2015 10.10
Yliopistotutkija Pauli Rautiainen Perustuslakiblogissa: Säästölait läpäisivät perustuslakivaliokunnan seulanVuoden 2015 valtiopäivät ovat lopuillaan. Nyt on mahdollisuus tarkastella, miten Sipilän hallituksen ensimmäisten säästölakien perustuslainmukaisuutta arvioitiin vuoden 2015 valtiopäivillä. Tampereen yliopiston yliopistotutkija Pauli Rautiainen käy Perustuslakiblogissa läpi kootusti perustuslakivaliokunnan tänä syksynä käsittelemät säästölait. Rautiaisen mukaan taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen tasoon vaikuttaa olevan suhteellisen helppo kajota, jos se tehdään hallituksen valitsemalla tavalla eli etuuksien indeksisidonnaisuuksia purkamalla. Tänä syksynä käsitellyt säästölait osoittavat havainnollisesti, kuinka oikeuskulttuurissamme tss-oikeudet mielletään edelleen lähinnä perälautanormeiksi, joiden tehtävänä on varmistaa, ettei kaikkein julmimpia säästölakeja voida hyväksyä eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä.
- Uutiset
12.10.2015 11.00
Yliopiston ei katsottu pyrkineen kiertämään toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin liittyvää työntekijän suojaa - osapuolet sovintoon hovioikeudessaKO oli katsonut, että yliopistolla oli ollut TSL 1 luvun 3 §:ssä mainittu perusteltu syy solmia tutkimusohjelmassa työskennelleen tutkijan kanssa määräaikainen työsuhde 21.10.2011 ja 21.12.2011. Viimeksi mainitun työsopimuksen mukaan tutkijan työsuhde oli päättynyt 30.3.2012. Vaatimukset työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä johtuvasta työsopimuslain mukaisesta korvauksesta ja yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä sekä irtisanomisajan palkasta hylättiin. Osapuolet sopivat asian hovioikeuskäsittelyn välttämiseksi oikeudenkäyntikuluja jakamalla. (Vailla lainvoimaa 12.10.2015)
- Uutiset
7.9.2015 15.31
Apulaisoikeusasiamies: Helsingin yliopiston lääketieteellinen suosii pitkän ruotsin lukijoita – opiskelijavalinnan käytäntöä tulisi muuttaaApulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja katsoo, että Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta suosii suomenkielisen opintolinjan opiskelijavalinnoissa lukion pitkän ruotsin suorittaneita ylioppilaita antamalla heille valintakokeessa kolme lisäpistettä. Pajuoja pitää käytäntöä opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta ongelmallisena.
- Uutiset
2.7.2015 13.03
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä linjasi 2020-luvun koulutustarpeitaOpetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on laatinut ehdotukset ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen määrällisiksi tavoitteiksi 2020-luvulle.
- Uutiset
26.5.2015 8.00
Apulaisoikeusasiamies: Sibelius-Akatemia menetteli lainvastaisesti kansanmusiikin työsuhteisen professuurin täytössäPätevöitymisajan myöntäminen vain tehtävään valitulle hakijalle ja vain tohtorin tutkinnon opintojen täydentämiseksi loukkasi hakijoiden yhdenvertaisuutta ja valintamenettelyn objektiivisuutta. Hakumenettely ja työsopimus olivat olleet ongelmallisia myös hyvään hallintoon kuuluvan hakijoiden luottamuksensuojan kannalta. Menettelyä pidettiin laillisuusvalvonnan kannalta yliopistolain 30 §:n ja PL 6 §:n 1 momentin näkökulmista lainvastaisena.
- Uutiset
8.5.2015 15.02
Tiekartta edistämään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötäKahdeksan ministeriön, Suomen yliopistojen, Suomen ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ja Tutkimuslaitosjohtajien neuvoston yhteistyönä on valmisteltu tiekartta korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön lisäämiseksi. Uudistuksilla haetaan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän vaikuttavuuden kasvua, osaamisen kansainvälistä näkyvyyttä ja osaamiseen pohjautuvaa yhteiskunta- ja elinkeinoelämän uudistumista.
- Uutiset
6.5.2015 16.05
Hovioikeus: Yliopistolla ei ollut perusteltua syytä tehdä kolmea määräaikaista työsopimusta tutkimuslaboratoriossa työskennelleen tutkijan kanssa - taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperusteperuste sen sijaan oliKun yliopistolla ei ollut perusteltua syytä tehdä kolmea määräaikaista työsopimusta kantajan kanssa, työsuhdetta oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Yliopistolla katsottiin kuitenkin olleen TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperusteperuste päättää kantajan työsopimus, minkä vuoksi kantajalla ei ollut perustetta saada korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Koska yliopisto oli irtisanonut kantajan työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, yliopiston oli maksettava hänelle TSL 6 luvun 4 § 1 momentin mukaisesti täysi palkka irtisanomisajalta. Yt-lain hyvitystä koskevalle vaatimukselle ei ollut perustetta. (Vailla lainvoimaa 6.5.2015)
- Uutiset
5.2.2015 9.25
Hovioikeus: Yliopisto päätti tiedottajan tehtävistä kirjaston suunnittelijan tehtäviin siirretyn työntekijän työsopimuksen työsopimuslain vastaisestiTyöntekijällä katsottiin olleen oikeus kahden kuukauden irtisanomisajan palkkaan ja kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, kun yliopiston viestintäyksikön työtehtäviä koskevaa työsopimusta ei ollut missään vaiheessa päätetty työsopimuslain edellyttämällä tavalla tai perusteella. Työsopimuksen oli katsottava olleen edelleen voimassa kun yliopisto oli suorittanut suunnittelijan tehtävää koskeneen työsopimuksen koeaikapurun ja päättänyt tämän työsuhteen kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 5.2.2015) - Uutiset
22.1.2015 16.15
Oppilaitosten turvallisuuden parantamisesta työryhmän suosituksiaOpetus- ja kulttuuriministeriön koulurakennusten turvallisuutta pohtinut työryhmä luovutti esityksensä 22. tammikuuta. Esityksen mukaan turvallisuus tulee asettaa yhdeksi päätavoitteeksi sekä uusia rakennuksia että korjaustöitä suunniteltaessa. Turvallisuutta tulee tarkastella niin arjen toimintojen kannalta kuin häiriötilanteidenkin varalta. Turvallisuuteen vaikutetaan suunnitteluratkaisuilla, materiaaleilla, opasteilla, esteettömyydellä ja monilla muilla tekijöillä.
- Uutiset
30.12.2014 14.58
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 28.11.–5.12.2014 koskevat muun muassa sopimuksen ulkoista vahingonlorvausoikeudellista vastuuta, panettelua, pesänhoitajan palkkiota, tuomioistuimen toimivaltaa sekä konkurssipesään kuuluvan saatavan vanhentumista.
- Uutiset
20.10.2014 12.14
Hallinto-oikeus kumosi dekaanin päätöksen maisterin oppiarvon peruuttamisesta luottamuksensuojaperiaatteen vastaisenaYliopiston dekaani oli päätöksellään peruuttanut valittajan filosofian maisterin oppiarvon. Yli vuosi oppiarvon myöntämisen jälkeen valittajan maisteriopintoihin liittynyt opinnäytetyö oli arvioitu uudelleen, jolloin se oli arvioitu osin plagioiduksi. Dekaani oli hylännyt valittajan opinnäytetyön ja peruuttanut valittajan maisterin oppiarvon puuttuvan opinnäytetyön johdosta. Hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana maisterin oppiarvon peruuttamista koskeva asia. Hallinto-oikeus kumosi dekaanin päätöksen luottamuksensuojaperiaatteen vastaisena. - Uutiset
15.8.2014 10.40
Oikeuskansleri: Hakijoiden oikeusturva koetuksella yhteisvalinnassa – hakijat eivät saa lain mukaista päätöstä tuloksistaOikeuskansleri Jaakko Jonkka on huolissaan opiskelijoiden oikeusturvasta, sillä hakijat eivät saa lain mukaista päätöstä yhteisvalintatuloksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen ohjeiden mukaan opiskelija saa valituskelpoisen päätöksen vasta, kun hän pyytää sitä erikseen. Ministeriö ja Opetushallitus perustelevat menettelyä yhteisvalintapäätösten suurella määrällä ja valintaprosessiin liittyvillä erityispiirteillä. Oikeuskanslerin mukaan opiskelijavalintapäätökset ovat hallintolaissa tarkoitettuja hallintopäätöksiä, joiden muotoa ja antamisvelvollisuutta koskevat perustuslain ja hallintolain säännökset. Mahdollisten poikkeamisten tulee, myös massapäätösten osalta, perustua asiasta nimenomaisesti säädettyyn lakiin.
- Uutiset
30.4.2014 15.26
Korkeakouluopiskelijoille 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimus lukuvuodessaKorkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioinnissa otetaan käyttöön lukuvuosittainen vähimmäisopiskelun vaatimus. Opintotukea nostaneelta opiskelijalta edellytetään 1. elokuuta 2014 lukien lukuvuodessa vähintään 20 opintopisteen laajuisten opintojen suorittamista. Vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta opiskelijaan, joka on aloittanut opinnot seurantalukuvuoden kevätlukukaudella alkavassa koulutuksessa. Korkeakouluopiskelijalta edellytetään edelleen myös keskimäärin viiden opintopisteen suorituksia jokaista nostamaansa tukikuukautta kohden.
- Uutiset
14.4.2014 13.42
Korkeakoulujen hakijasuman purkuun 123 miljoonaa euroa – Lakimiesliitolla eri näkemys oikeustieteilijöistäKorkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään määräaikaisesti vähintään 3 000:lla vuosina 2014–2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö kohdistaa korkeakoulujen hakijasuman purkuun 123 miljoonaa euroa hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti. Lisäys suunnataan erityisesti työelämän kannalta keskeisille aloille, joilla on työvoimatarpeita, sekä uutta kasvua, kilpailukykyä ja hyvinvointia tukeville aloille. Lisäykset on tarkoitettu ensisijaisesti uusille tutkinto-opiskelijoille. Ennakointitiedon perusteella koulutuksen lisätarvetta on esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan eri sektoreilla, opettajankoulutuksessa, psykologiassa, oikeustieteissä ja kaupallisella alalla.
- Uutiset
11.4.2014 12.22
Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin tulee yhteinen haku syksystä 2014 alkaenAmmattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan jatkossa korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa. Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 10. huhtikuuta asiaa koskevan asetuksen. Ammattikorkeakoulujen neljä sähköistä hakujärjestelmää ja yliopistojen yksi sähköinen hakujärjestelmä yhdistetään yhdeksi korkeakoulujen valtakunnalliseksi hakujärjestelmäksi. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät jatkossakin opiskelijavalintapäätökset ja päättävät itsenäisesti opiskelijavalinnan perusteista.
- Uutiset
8.4.2014 9.00
Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu arvioitiin – ei suurta taloudellista merkitystäOpetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on arvioinut korkeakoulujen lukukausimaksukokeilun vaikutuksia. Kokeiluun osallistui odotettua vähemmän korkeakouluja ja ohjelmia, joten kokeilun perusteella ei voitu tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista. Kokeilu oli osallistuneille korkeakouluille oppimisprosessi, mutta sillä ei ollut suurta taloudellista merkitystä.
- Uutiset
2.4.2014 8.02
Rahankeräyslakiin palautettiin "yksinomaan yleishyödyllinen" -määritelmä – ainakin väliaikaisestiRahankeräyslain 7 §:n 1 momentin 1 kohtaan on lisätty yksinomaan-sana. Laki tuli voimaan 1. huhtikuuta 2014. Lakia aiemmin muutettaessa sana yksinomaan oli unohtunut opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelussa. Laki on hyvin tiukka eli sen mukaan rahankeräyslupa voidaan myöntää yksinomaan yleishyödyllisille säätiöille ja järjestöille. Hallitus on kuitenkin jo esittänyt lain muuttamista pysyvästi siten, että jatkossa rahankeräyslupa voitaisiin myöntää vaikka lupaa hakevan koko toiminta ei olisikaan yleishyödyllistä.
- Uutiset
17.3.2014 10.00
Väitös: Koulutusinflaatio on nakertanut korkea-asteen tutkintojen arvoaKoulutuksen arvo on viimeisten vuosikymmenten aikana laskenut Suomessa merkittävästi, selviää Turun yliopistossa 21. maaliskuuta väittelevän Mikko Aron tutkimuksesta. Tietyn tasoiseen asemaan päästäkseen kunkin sukupolven on täytynyt kouluttautua edellistä pidemmälle. Nykyään kuitenkin jopa ylemmällä korkeakoulututkinnolla eli maisterin tutkinnolla päädytään aiempaa huomattavasti useammin alemman toimihenkilön asemaan.
- Uutiset
14.3.2014 6.30
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu yliopiston opettajien perättäisten määräaikaisten työsopimusten sallittavuudestaYliopistojen voidaan sallia uudistaa tuntiopettajien kanssa tehtyjä perättäisiä työsopimuksia rajoituksetta siltä osin kuin on kyse niiden enimmäiskestosta ja uudistamisten lukumäärästä ja kun tällaisten sopimusten käyttö on perusteltua. Tällöin on kuitenkin varmistettava, että perättäisten työsopimusten uudistamisella pyritään todella kattamaan väliaikaisia tarpeita ja ettei kansallista säännöstöä käytetä tosiasiassa pysyvien ja jatkuvien tarpeiden kattamiseen.
- Uutiset
24.2.2014 12.44
Yliopistojen vuoropuhelusta työelämän kanssa julkaistu raporttiEK:n yhdessä yliopistojen kanssa laatima tuore raportti kuvaa konkreettisen mallin, millä tavalla työnantajien palautetta koulutuksen työelämävastaavuudesta voitaisiin hyödyntää yliopistokoulutuksessa. Tällä ns. työelämärelevanssilla tarkoitetaan yliopistojen kykyä vastata rekrytoinnin edellyttämiin osaamistarpeisiin sekä kykyä luoda uudenlaista työelämää, yrittäjyyttä ja innovaatioita.
- Uutiset
20.2.2014 10.26
Turun yliopiston työriitojen sovittelumenettelylle kunniamainintaTurun yliopiston sovittelumenettely on saanut Henkilöstöjohdon ammattilaisten yhdistys HENRY ry:n kunniamaininnan sovittelumenettelystään, jonka ajatuksena on, että työyhteisön konfliktitilanteita ei piilotella, vaan ne nostetaan ratkaistaviksi. Vuonna 2007 aloitettu työyhteisön konfliktien sovittelu otettiin pysyväksi osaksi yliopiston työkulttuuria vuonna 2009.
- Uutiset
7.2.2014 13.04
Selvityksen mukaan tekijänoikeus ei estä tutkimustyötäVaikuttavatko tekijänoikeuskysymykset yliopistoissa tehtävään tutkimukseen? Asiaa selvittivät Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, IPR University Centerin, Taideyliopiston ja Kopiosto ry:n edustajat. Selvitys toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön tuella ja siihen vastasi yli 1200 tutkijaa ja tutkimusjohtajaa eri tieteenaloilta kaikista Suomen yliopistoista. Vastauksista kävi ilmi, että tutkijat kohtaavat tutkimustyössään ratkaisematta jääviä tekijänoikeudellisia ongelmia vain harvoin.
- Uutiset
21.1.2014 15.21
Lakimiesliitto ei hyväksy lakimiesten koulutuspaikkojen lisäystäRakennepoliittisen ohjelmalla ja lakimiesten koulutusmäärillä on Lakimiesliiton mielestä eriskummallinen yhteys: kestävyysvajetta pyritään ratkaisemaan lisäämällä lakimiesten koulutuspaikkoja. Lakimiesliiton mukaan ratkaisu on kestämätön ja lyhytnäköinen eikä liitto hyväksy ratkaisua. Liiton näkemyksiä on julkaistu LakimiesUutisissa.
- Uutiset
10.1.2014 14.37
EU:ssa tarvetta lisätoimiin ulkomailla suoritettavien korkeakouluopintojen edistämiseksiEU:n ensimmäisen liikkuvuuden tulostaulun mukaan parhaat julkisesti tuetut järjestelmät, jotka edistävät korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella tai harjoitella ulkomailla tai antavat siihen liittyviä neuvoja, ovat Saksassa, Belgiassa, Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa. Jäsenvaltiot ovat toivoneet, että ulkomailla opiskelun ja harjoittelun tieltä poistetaan esteitä, ja tulostaulu on osa Euroopan komission vastausta tähän. Se on myös osa laajempia pyrkimyksiä auttaa nuoria hankkimaan taitoja ja kokemusta, joita he tarvitsevat työllistettävyytensä parantamiseksi.
- Uutiset
13.11.2013 12.00
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen: Suomen kielen tulee säilyä yliopiston opetus- ja tutkintokielenäApulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan yliopistolaki suo yliopistoille laajan harkintavallan opetuskielestä. Muiden kielten käyttö ei kuitenkaan saa olla niin laajaa, että suomen kielen asema opetus- ja tutkintokielenä syrjäytyy. Oikeuskanslerinvirastoon oli tehty kaksi kantelua, joissa arvosteltiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun syksyllä 2013 käyttöön ottamaa menettelyä, jossa yliopisto tarjoaa uusille opiskelijoille vain englanninkielisiä maisterinkoulutusohjelmia.
- Uutiset
4.11.2013 13.00
Selvitysryhmä: Koulutusviennistä kannattavaa liiketoimintaa – lainsäädännölliset esteet poistettavaKoulutusviennin toimenpideohjelma luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle maanantaina 4. marraskuuta 2013. Selvitysryhmä esittää seitsemän kohdan toimenpideohjelmaa koulutusviennin edistämiseksi. Koulutuksen laadunhallinta ja oppiminen nostetaan keskiöön, Suomeen rekrytoidaan lisää motivoituneita opiskelijoita, lainsäädännölliset esteet poistetaan ja koulutusviennistä tehdään kannattavaa liiketoimintaa. Koulutusviennillä tuetaan kehityspolitiikkaa ja vahvistetaan myönteistä Suomi-maakuvaa. Toimenpideohjelman seurantaa varten perustettaisiin arvovaltainen arviointi- ja kehitysryhmä.
- Uutiset
18.10.2013 14.36
Kirkot ja yliopistot tulossa rahankeräyslain piiriinTällä hetkellä rahankeräysluvan voivat saada Suomessa rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt, joilla on yksinomaan yleishyödyllinen tarkoitus. Muutoksen myötä myös kirkolle ja yliopistoille tulisi oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä. Hallituksen esitys rahankeräyslain muuttamisesta lähti lausunnolle perjantaina 18. lokakuuta.
- Uutiset
8.10.2013 13.02
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti yliopiston huomiota hyvän hallinnon noudattamiseen dosentuurihakemuksen hylkäämistä koskevassa asiassaApulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt yliopiston huomiota velvollisuuteen noudattaa toiminnassaan hyvää hallintoa tapauksessa, jossa yliopiston kansleri oli hylännyt dosentuurihakemuksen vastoin sitä puoltaneiden tiedekuntaneuvoston ja asiantuntijalausuntojen yksimielistä kantaa. - Uutiset
7.10.2013 10.00
KHO: Sukurahastolta ammattikorkeakouluopintoja varten saatu apuraha oli veronalaista tuloaTestamenttimääräyksellä perustetusta sukurahastosta saatua 15 000 euron suuruista apurahaa ei pidetty ammattikorkeakouluopiskelijan verovapaana tulona.
- Uutiset
18.9.2013 9.00
Prof. Tarmo Miettinen: Opiskeluoikeuden saaminen ja lakkaaminen yliopistossaHallinto-oikeuden professorin Tarmo Miettisen Edilexin referee-artikkelissa analysoidaan opiskeluoikeuden saamista ja lakkaamista yliopistojen tutkintokoulutuksessa. Aiheen tekevät ajankohtaiseksi sekä yliopistolain viimeaikaiset muutokset että yliopisto-opinnoille jo aiemmin asetetut, mutta käytännössä vasta nyttemmin konkretisoituvat tutkintojen suorittamisajat. Säännösten tulkinnassa annetaan erityistä merkitystä perusoikeuksille ja hallinto-oikeudellisille oikeusperiaatteille, minkä vuoksi niitä käsitellään artikkelin alussa opiskelijan näkökulmasta.