Yhteisomistussuhde
- Uutiset
20.12.2023 8.28
Hovioikeus: Tuomarin esteellisyys, käräjäoikeuden todistelun vastaanottamista koskeva käsittelyratkaisu, uskotun miehen henkilö ja toimivalta, irtaimen esineen myyntitapa sekä edellytykset alimman myyntihinnan vahvistamiselleHovioikeus katsoi muun muassa, ettei PH osoittanut hänellä olleen pätevää syytä olla tekemättä esteellisyyttä koskevaa väitettä aikaisemmin ja jätti tätä koskevan väitteen enemmälti tutkimatta. Päätöksessä lausutuilla perusteilla hovioikeus katsoi, ettei asianajaja T ollut esteellinen toimimaan uskottuna miehenä. Asiassa ei esitetty riittävää selvitystä irtaimen omaisuuden tämänhetkisestä käyvästä arvosta. Asiassa esitetystä selvityksestä ei myöskään ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella kummankaan yhteisomistajan oikeusturva edellyttäisi alimman myyntihinnan määräämistä. Tässä tapauksessa ei ilmennyt aihetta määrätä alinta myyntihintaa. (Vailla lainvoimaa 20.12.2023) - Uutiset
30.9.2022 14.02
Hovioikeus: Uskotun miehen määräämiselle myymään asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet oli perusteetOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että uskotun miehen hakeminen ei edellytä näyttöä riitaisuuksista. Hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on näyttö siitä, ettei yhteisesti omistetun esineen jakaminen fyysisesti ole mahdollista taikka jakaminen aiheuttaisi suhteettoman kalliita kustannuksia tai alentaisi esineen arvoa huomattavasti (Mikkola, Tuulikki. 2017. Yhteisomistus, s. 59). (Vailla lainvoimaa 30.9.2022) - Uutiset
5.7.2022 12.15
Maanmittauslaitos: Halkominen on nykyaikainen keino purkaa tilan yhteisomistusYhteisomistajuus on monesti toimiva tapa omistaa tila, mutta jos tilan yhteisomistajuuden haluaa purkaa, se onnistuu myös. Usein purun taustalla on omistajan halu saada itselleen oma alue, jota voi hoitaa tai käyttää haluamallaan tavalla ja jonka voi halutessaan myydä. - Uutiset
4.3.2022 14.00
Avopuoliso muutti yhteenoton jälkeen turvakotiin ja turvakodista edelleen omaan vuokra-asuntoon - hovioikeus arvioi asumishyötykorvauksen perustetta ja määrää samoin kuin käräjäoikeusAsiassa oli ollut KO:ssa riidatonta, että kantaja ja vastaaja olivat eläneet useita vuosia yhteistaloudessa yhteisessä kodissa, josta kantaja oli 29.3.2019 tapahtuneen yhteenoton jälkeen muuttanut pois turvakotiin ja turvakodista edelleen omaan vuokra-asuntoon. Asiassa oli riidatonta myös, ettei kantaja ollut ajanjaksona, jolta kantaja vaatii asumishyötykorvausta (1.4.2019-31.10.2019) asunut aiemmin yhteisenä kotina käytetyssä asunnossa, vaan asunto oli ollut sanotun ajanjakson vastaajan käytössä. KO oli katsonut kohtuulliseksi määrätä asumishyötykorvausta suoritettavaksi ajalta 1.6.2019 - 31.10.2019. Asiassa korvauksen määrän arvioinnista sanottu ja tapauskohtaiset olosuhteet huomioiden KO oli päätynyt siihen, että kohtuullisena korvauksen kuukausikohtaisena määränä voitiin pitää 240 euroa. HO arvioi todistelua ja asiaa oikeudellisesti samalla tavoin kuin KO. KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 4.3.2022) - Uutiset
8.12.2021 11.15
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden päätöksen: Hakemus uskotun miehen määräämisestä hoitamaan koiraa avoerotilanteessa hylättiin kun yhteisomistuksesta ei esitetty riittävää näyttöäPäätöksessä esitetyin perustein käräjäoikeus päätyi siihen, että yhteisomistussuhteen olemassaoloa, joka on hakemuksen hyväksymisen edellytys, ei ollut riittävällä tavalla näytetty. Koska käräjäoikeus ei esitetyn näytön perusteella voinut katsoa yhteisomistusta koskevaa edellytystä täyttyneeksi, oli käräjäoikeuden hylättävä uskotun miehen määräämistä koskeva hakemus. (Vailla lainvoimaa 8.12.2021) - Uutiset
2.9.2021 9.00
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä asunto-osakkeiden yhteisomistussuhteen purkamista koskevassa asiassa - asiamieheen kohdistettu oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiinAsianosaisen puhevalta - Väliintulohakemus - Muutoksenhakuoikeus - Asian palauttamisesta käräjäoikeuteen - Uudet vaatimukset hovioikeudessa - Uudet seikat ja todistelu hovioikeudessa - Vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa - Asianosaisten kuluvastuu - Asiamiehen oikeudenkäyntikuluvastuu (Vailla lainvoimaa 2.9.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
28.7.2021 15.00
Oikeuspaikkaa koskeva väite hylättiin - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyOikeudellinen sääntely yleisen oikeuspaikan osalta (asuinpaikka / väestötietojärjestelmä) - Oikeudellinen sääntely kiinteistöä koskevan valinnaisen oikeuspaikan osalta - Uutiset
9.4.2021 13.33
Hovioikeuden ratkaisu paritaloon liittyvästä hallinnanjakosopimuksen tulkinnasta ja oikeudesta kiinteistön vesiliittymään sekä vesiliittymän käyttösopimuksestaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätöksen siitä, että kiinteistöllä oleva vesiliittymä ja tätä koskeva käyttösopimus on kiinteistökohtainen, ja siten yhteinen paritalon A- ja B-puoliskoille. (Vailla lainvoimaa 9.4.2021) - Uutiset
12.2.2021 16.00
Hovioikeuden tuomio asumisoikeutta koskevan yhteisomistussuhteen purkamisestaYhteisoimistus voitiin purkaa ja koko asumisoikeus määrätä luovutettavaksi hakijalle. Hakija velvoitettiin suorittamaan luovutushintana vastapuolelle 5.869,91 euroa. Kysymys myös siitä, oliko KO menetellyt asiassa väittämistaakkaa koskevan sääntelyn vastaisesti. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
12.11.2020 9.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta yhteisomistuskiinteistön käyttöä koskevassa riidassaBryssel I asetuksen 1215/2012 24 artiklan 1 alakohtaa on tulkittava siten, että yhteisomistajan nostamaa kannetta, jolla vaaditaan kieltämään toista yhteisomistajaa muuttamasta yhteisomistuskiinteistöön kuuluvan huoneiston käyttötarkoitusta omavaltaisesti ilman muiden yhteisomistajien suostumusta, on pidettävä tässä säännöksessä tarkoitettuna kanteena, joka koskee ”esineoikeutta kiinteään omaisuuteen”, edellyttäen että tähän käyttötarkoitukseen voidaan vedota sekä kiinteistön yhteisomistajia että kaikkia vastaan, ja tämän seikan tarkistaminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävä. Asetuksen 7 artiklan 1 alakohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että jollei yhteisomistussopimuksessa määrättyyn yhteisomistuskiinteistön käyttötarkoitukseen voida vedota kaikkia vastaan, kannetta, jolla kiinteistön yhteisomistaja vaatii kieltämään saman kiinteistön toista yhteisomistajaa muuttamasta tätä käyttötarkoitusta omavaltaisesti ja ilman muiden yhteisomistajien suostumusta, on pidettävä kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna kanteena ”sopimusta koskevassa asiassa”. Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen suorittamasta tarkistuksesta muuta johdu, kanteen perusteena olevan velvoitteen täyttämispaikka on paikka, jossa mainittu kiinteistö sijaitsee. - Uutiset
9.6.2020 9.00
Hovioikeus piti eronneen aviopuolison häätämistä yhteisestä kodista oikeasuhtaisena toimenpiteenäAsiassa oli ollut KO:ssa selvitettävä ensin, oliko asiassa perusteita oikeuttaa B avioliittolain 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla jäämään asumaan puolisoiden entiseen yhteiseen kotiin. Mikäli todettiin, että B:llä ei tällaista oikeutta ollut, oli selvitettävä, oliko asiassa perusteita velvoittaa B muuttamaan pois asunnosta. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen. B:n häätämistä oli tässä tapauksessa pidettävä oikeasuhtaisena toimenpiteenä A:n oikeuksien turvaamiseksi. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
17.3.2020 8.02
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta kiinteistön yhteisomistussuhteen purkamisesta myymällä – uuteen seikkaan vetoamista rakennuksen omistusoikeudesta ei sallittuKiinteistö muodostaa pinta-alaltaan yhden rakennuspaikan ja kiinteistöllä sijaitsee vapaa-ajanrakennus. Tähän nähden ja ottaen huomioon kiinteistönmuodostamislain 33 ja 53 §:ien säännökset hovioikeus katsoi, ettei kiinteistön jakaminen kiinteistötoimituksin ole esitetyn selvityksen perusteella mahdollista. (Vailla lainvoimaa 17.3.2020) - Uutiset
3.3.2020 16.00
Hovioikeuden päätös yhteisomistussuhteen purkamista koskevassa riidassaA:n valituksen johdosta HO:ssa oli kysymys uskotun miehen henkilöstä, kiinteistön myyntitavasta ja siitä, oliko edellytyksiä alimman myyntihinnan vahvistamiselle. HO totesi, ettei tapauksessa ollut ilmennyt aihetta määrätä alinta myyntihintaa. HO määräsi kiinteistön myymisen toimitettavaksi kiinteistönvälittäjän välityksellä tapahtuvan myynnin asemesta huutokaupalla. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Osapuolten vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylättiin. Asianosaiset vastasivat itse oikeudenkäyntikuluistaan myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020) - Uutiset
5.2.2020 9.25
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen kiinteistön yhteisomistussuhteen purkamisestaHakemuksessa ei edes väitetty, että kysymyksessä olevan kiinteistön jakaminen kiinteistönmuodostamistoimituksessa ei olisi mahdollista tai että jakaminen aiheuttaisi suhteettoman kalliita kustannuksia tai alentaisi huomattavasti kiinteistön arvoa. Näistä kiinteistön myytäväksi määräämisen edellytyksistä ei esitetty muutenkaan mitään selvitystä eikä käräjäoikeuskaan ollut niistä lausunut. Käräjäoikeuden olisi tullut ennen asian ratkaisemista kehottaa hakijaa täydentämään hakemustaan esittämällä selvityksen kiinteistön myytäväksi määräämisen edellytyksistä. Tämän vuoksi ja asian tultua MJ:n valituksen johdosta riitaiseksi, JJ:lle oli varattava sanottu tilaisuus. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
9.12.2019 10.00
Unionin tuomioistuin: Yhteisomistuksessa olevassa kiinteistössä olevien asuntojen omistajat voidaan velvoittaa osallistumaan kiinteistön yhteisten osien lämpöenergian kulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiinUnionin oikeus ei ole esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään, että yhteisomistuksessa olevassa kiinteistössä olevien asuntojen omistajat ovat velvollisia osallistumaan kiinteistön yhteisten osien lämpöenergian kulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. - Uutiset
12.9.2019 14.16
Hovioikeuden ratkaisu yhteisomistussuhteen purkamisestaRiidatonta oli, että osakkeet eivät olleet yhteisomistuslain 9 §:n 1 momentin mukaisesti jaettavissa, minkä vuoksi edellytykset yhteisomistussuhteen purkamiseksi asunto-osakkeet myymällä sinällään täyttyivät. Ottaen edelleen huomioon, että tuomioistuimessa ei ollut vireillä omistusoikeusriitaa koskevaa kannetta, käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen myyntimääräyksen osalta ei ollut aihetta. Sen varalta, että kanne nostetaan joko ennen osakkeiden myyntiä tai ennen rahavarojen tilitystä, hovioikeus katsoi tarpeelliseksi määrätä, että myynnistä ja rahavarojen tilityksestä tulee pidättäytyä siihen saakka, kunnes omistusoikeutta koskeva riita on ratkaistu lainvoimaisesti tai tuomioistuin toisin määrää. Yhteisomistajilla on tästä määräyksestä poiketen mahdollisuus sopia asia yhteisesti haluamallaan tavalla. (Vailla lainvoimaa 12.9.2019) - Uutiset
30.4.2019 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjälle voitu antaa lupaa kuolinpesän omistuksessa olevan tilan myymiseksiHO katsoi, ettei pesänselvittäjä ollut näyttänyt, ettei tarvittavien rahavarojen hankkiminen pesään olisi voinut tapahtua OK 19 luvun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetuin velkakiinnityksin pesän kiinteistöihin tai ettei tarvittavia rahavaroja olisi voitu saada esimerkiksi metsää myymällä. Kiinteistön myynti velkojen suorittamiseksi olisi ollut myyntiä vastustavan A:n kannalta kohtuutonta ottaen huomioon pesänselvittäjän ilmoittamien velkojen määrä ja kiinteistön arvo. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei edellytyksiä luvan myöntämiselle kiinteistön myymiseksi ollut. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 30.4.2019) - Uutiset
25.10.2018 11.00
Käräjäoikeuden tuomio kiinteistön yhteisomistussuhteesta sekä hallinnanjakosopimuksen rikkomisesta ja muuttamisesta – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaAsiassa oli käräjäoikeuden tuomiossa lausutuilla perusteilla jäänyt näyttämättä, että olosuhteet olivat oleellisesti muuttuneet hallinnanjakosopimuksen tekemisen 8.5.2008 jälkeen tai että vastaajat olivat olennaisesti rikkoneet hallinnanjakosopimusta. Siltä osin kuin olosuhteiden oli näytetty muuttuneen, muutosten ei selvitetty aiheutuneen osapuolten vaikutuspiirin ulkopuolella olevista seikoista ja olosuhteiden oli joka tapauksessa selvitetty olevan palautettavissa hallinnanjakosopimuksen mukaisiksi. Koska hallinnanjakosopimuksen päättämiselle ei esitetty perusteita, ei sopimuksen muuttaminenkaan voinut tulla kysymykseen. Koska hallinnanjakosopimuksen muuttamiselle ei näytetty olleen perusteita, ei vastaajia voitu myöskään velvoittaa purkamaan ullakkokerroksen nykyistä seinärakennetta ja rakentamaan uutta seinää kantajan vaatimalla tavalla. Vastaajilla oli ollut oikeus vuokrata hallitsemansa asunto, jolloin piha-alue ja pihasauna olivat olleet vuokrasopimuksesta ilmenevällä tavalla yhteiskäytössä asunnon 1 kanssa. Vuokratulojen ei näytetty perustuneen piha-alueen ja pihasaunan vaan asunnon vuokraamiseen. Vastaajilla oli ollut pätevä peruste saada vuokratulot asuntonsa vuokraamisesta eikä kantaja ollut menettänyt mitään hänelle kuuluvaa etua. Koska vastaajien ei näytetty saaneen perusteetonta etua, kanne oli myös tältä osin hylättävä. (Vailla lainvoimaa 25.10.2018) - Uutiset
16.7.2018 9.09
Hovioikeus: Kiinteistön jakaminen kiinteistötoimituksin ei ollut esitetyn selvityksen perusteella mahdollista tai tarkoituksenmukaistaHovioikeus totesi, että kiinteistö muodostaa pinta-alaltaan yhden rakennuspaikan ja kiinteistöllä sijaitsee vapaa-ajanrakennus. Tähän nähden ja ottaen huomioon ratkaisussa selostetut kiinteistönmuodostamislain 33 ja 53 §:ien säännökset hovioikeus katsoi, ettei kiinteistön jakaminen kiinteistötoimituksin ollut esitetyn selvityksen perusteella mahdollista tai tarkoituksenmukaista. (Vailla lainvoimaa 16.7.2018) - Uutiset
10.11.2017 9.05
Hovioikeuden ratkaisu kuolinpesien yhteisomistussuhteeseen sovellettavasta laista – asia palautettiin käräjäoikeuteenAsiassa esitetystä selvityksestä ilmeni, että tila oli ollut ennen ulosottoviraston toimittamaa myyntiä usean eri kuolinpesän yhteisomistuksessa. Kysymys ei ole jakamattoman kuolinpesän osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista, vaan kuolinpesistä, jotka omistavat yhteisesti irtaimen esineen, tässä tapauksessa Lapin aluehallintovirastoon talletetut rahavarat yhteismäärältään 60.423,86 euroa, yhteisomistuslain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Estettä yhteisomistuslain soveltamiselle ei siten ole. Käräjäoikeuden ei olisi näin ollen tullut hylätä hakemusta selvästi perusteettomana sen vuoksi, että jäämistöön kuuluvan omaisuuden hallintoon, selvitykseen ja jakoon sovelletaan perintökaaren säännöksiä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2017)