Yhteiselämän lopettaminen
- Uutiset
30.11.2022 11.40
Hovioikeus: Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:n mukainen hyvitys ja oikeudenkäyntikulutHovioikeus katsoi B:n työpanoksen yhtiössä olleen merkittävä erityisesti yhtiön perustamisvaiheessa, jolloin hänen tekemänsä yritystoiminnan käynnistämiseen liittynyt laaja valmistelu- ja selvitystyö oli mahdollistanut sen, että A oli voinut heti yhtiön toiminnan alkuvaiheessa kohdistaa työpanoksensa täysipainoisesti liikevaihtoa kerryttäneeseen työhön. Myös B:n yhtiössä myöhemmin tekemät yritystoimintaa avustaneet sinänsä melko vähäiset toimistotyöt, joiden tekemisestä A ja B olivat yhdessä sopineet, olivat säästäneet A:n aikaa ja yhtiön kuluja. Näin täydennettynä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut. Hovioikeudessa esitetty selvitys ei antanut aihetta päätyä avoliittolain 8 §:n mukaisen hyvityksen tuomitsemisen edellytysten ja hyvityksen määrän, tässä tapauksessa 20.000 euroa viivästyskorkoineen, osalta muuhun lopputulokseen kuin mihin käräjäoikeus oli päätynyt. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 30.11.2022) - Uutiset
17.2.2022 12.15
Hovioikeuden päätös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta yhteiselämän lopettamista koskevassa asiassaKO oli katsonut, että asiassa oli ollut erityisiä syitä velvoittaa A korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut. HO ei muuttanut KO:n päätöstä. (Vailla lainvoimaa 17.2.2022) - Uutiset
30.11.2020 14.06
Hovioikeus arvioi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaista hyvitystäHovioikeus katsoi, että B oli saanut avoliittolain 8 §:ssä tarkoitettua perusteetonta etua A:n kustannuksella käräjäoikeuden katsoman 47.854,23 euron lisäksi myös siltä osin kuin A oli metsänmyyntituloilla lyhentänyt osapuolten yhteistä asuntolainaa kiinteistön omistusosuuttaan enemmän eli 11.328,73 euroa. B:n A:lle maksettavaksi tuomittu hyvityksen määrä oli siten korotettava 59.182,96 euroksi. - Uutiset
10.11.2020 11.40
Hovioikeus tulkitsi aviolittolain yhteisen kodin käsitettä toisin kuin käräjäoikeus: Ex-puolisolla oli oikeus jäädä asumaan ns. ”kakkoskotiin” - vaatimus häädöstä hylättiinAsunto oli rinnastettava niin sanottuun ”kakkoskotiin” ja sitä oli pidettävä AL 24 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna puolisoiden yhteisenä kotina. KO:n päätös 11.3.2020 kumottiin. HO määräsi, että A:lla oli AL 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla oikeus jäädä asumaan huoneistoon. Päätös on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes puolisoiden välillä toimitettu omaisuuden ositus on saanut lainvoiman. Päätös raukeaa kuitenkin kahden vuoden kuluttua siitä, kun HO päätös on annettu, vaikka omaisuuden ositusta ei olisikaan toimitettu. KO:n tuomio 11.3.2020 kumottiin ja vaatimus häädöstä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
13.1.2020 14.55
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen yhteiselämän lopettamisestaKäräjäoikeus oli ratkaissut asian kirjallisessa menettelyssä ja perustanut hakemuksen hyväksyvän ratkaisunsa pelkästään RA:n passiivisuuteen lausumatta mitään siitä, oliko MA enemmän asunnon tarpeessa kuin RA. RA:n ei voitu katsoa hyväksyneen hakemusta pelkästään sillä perusteella, ettei hän ollut antanut hakemuksesta kirjallista lausumaa. Käräjäoikeus ei ollut perustellut ratkaisuaan oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Tämän vuoksi ja kun asia oli muuttunut RA:n valituksen johdosta riitaiseksi, MA:lle on varattava tilaisuus esittää todistelua hakemuksen perusteena olevista seikoista. MA:n nimeämällä todistelulla voidaan olettaa olevan merkitystä asiaa ratkaistaessa. (Vailla lainvoimaa 13.1.2019) - Uutiset
6.6.2019 8.00
Hovioikeuden tuomio osituksen moitetta ja yhteiselämän lopettamista koskevassa asiassaHO kumosi yhteiselämän lopettamista koskevat KO:n tuomiolauselman määräykset ja hylkäsi miehen vaatimukset tältä osin. HO vahvisti kuitenkin, että nainen oli ollut osituksen lopputuloksen perusteella velvollinen välittömästi muuttamaan pois omakotitalosta. KO:n tuomion lopputulosta ei muilta osin muutettu. (Vailla lainvoimaa 6.6.2019) - Uutiset
25.4.2019 8.12
Hovioikeuden ratkaisu hyvityksestä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta avoerossaA vapautettiin velvollisuudesta maksaa B:lle käräjäoikeuden pesänjakajan ratkaisun pysyttämä rahana maksettava 43.405,11 euron suuruinen hyvitys. Hyvityksen määräksi vahvistettiin pesänjakajan määräämän 51.000 euron asemesta 7.594,89 euroa. Hyvitys tuli tältä osin katetuksi yhteisen omaisuuden säästöstä. (KKO muutti HO:n ratkaisua: KKO:2020:65) - Uutiset
15.11.2018 11.30
Hyvityksen vaatiminen avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessa - hovioikeus arvioi riidan hävinneen naisen oikeudenkäyntikuluvastuuta toisin kuin käräjäoikeusKO oli velvoittanut naisen (A) suorittamaan miehelle (B) hyvityksenä 8 000 euroa (vaatimus oli ollut 15 618 euroa) ja korvaamaan kaksi kolmasosaa B:n oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi perustelluksi alentaa A:n korvausvelvollisuuden kolmasosaan B:n vaatimien oikeudenkäyntikulujen määrästä KO:ssa. A oli peruuttanut valituksensa HO:ssa pääasian osalta ja KO:n ratkaisua muutettiin hänen hyväkseen oikeudenkäyntikulujen osalta vain vähäiseltä, harkinnanvaraista seikkaa koskevalta osaltaan. Tähän nähden A oli velvoitettava korvaamaan B:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:sta kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 15.11.2018) - Uutiset
27.3.2017 10.30
KKO:n ennakkopäätös yhteisen kodin käsitteestäAviopuolisot olivat vuodesta 2003 vuoteen 2014 saakka asuneet keskimäärin huhti- ja toukokuun vaihteesta syys- ja lokakuun vaihteeseen Suomessa pinta-alaltaan noin 60 neliömetrin asuinrakennuksessa, joka soveltui vakituiseen asumiseen. Muun ajan vuodesta he olivat asuneet Espanjassa, missä heillä oli yhteisenä kotina omakotitalo. Toinen puoliso vaati yhteiselämän lopettamista koskevassa hakemuksessaan sen vahvistamista, että hän saa jäädä asumaan mainittuun kiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla asuinrakennus katsottiin avioliittolain 24 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi puolisoiden yhteiseksi kodiksi. - Uutiset
25.2.2016 15.11
Hovioikeus: Käräjäoikeus tulkitsi väärin avioliittolain yhteisen kodin käsitettä – asia palautettiinKun puolisoilla voi avioliittolain esitöistä ilmenevällä tavalla olla useampi yhteiseksi kodiksi katsottava asunto, hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että puolisoilla oli Heinolan kiinteistöllä avioliittolain 24 §:ssä tarkoitettu yhteiseksi kodiksi tarkoitettu asunto. Seuraavaksi ratkaistavaksi tulisi kysymys siitä, oikeutetaanko toinen puoliso vaatimuksensa mukaisesti yksin jäämään asumaan Heinolan kiinteistölle avioliittolain 24 §:ssä säädetyin tavoin. Päädyttyään siihen lopputulokseen, ettei Heinolan kiinteistö ollut puolisoiden yhteinen koti, käräjäoikeus ei katsonut tarpeelliseksi lausua vaatimuksesta. Asia oli palautettava tältä osin käräjäoikeuteen käsiteltäväksi. (Lainvoimainen, ks. KKO:2017:13) - Uutiset
22.2.2016 9.00
Yhteisasumisen edellytykset rikkonut puoliso häädettiin yhteisestä asunnostaVaimon kertomusta miehen väkivaltaisesta, uhkaavasta ja leimaavin sanankääntein nimittelevästä käyttäytymisestä ei ollut aihetta epäillä. Hän oli kertonut kokemuksistaan luontevasti ja ilman, että kertomuksen todenperäisyyttä olisi osoitettu tai yritetty osoittaa paikkansapitämättömäksi. Hänen mukaansa mies oli käynyt hänen kurkkuunsa käsiksi, raivonnut, hajottanut hänen makuuhuoneensa lukituksen, nimitellyt ja puhunut viitteellisesti hengen menettämisestä. Tämän takia ei ollut perusteltua oikeuttaa miestä jäämään asumaan yhteiseen kotiin ja velvoittaa vaimoa muuttamaan sieltä, vaan yhteisasumisen edellytykset rikkoneen miehen oli perusteltua kantaa siitä tältä osin vastuu (avioliittolaki 24 § 1). Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
2.2.2016 13.51
Käräjäoikeus ja hovioikeus: Avioliittolain yhteiselämän lopettamista koskevaa säännöstä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi pitkälle eron jälkeiseen aikaanA oli pyytänyt, että käräjäoikeus muun muassa päättää, että A saa jäädä asumaan osapuolten yhteiseen asuntoon ja kotiin. Kokonaisuutena arvioiden käräjäoikeus katsoi, ettei A:n ja B:n yhteisesti omistaman kiinteistön
käyttämisessä ollut enää kysymys avioliittolain tarkoittamasta yhteiselämästä eikä näin ollen kyseinen yhteiselämän lopettamista koskeva säännös voinut tulla sovellettavaksi omaisuuden käyttämisen suhteen. Näin ollen hakemus tuli hylätä. Hovioikeudella ei ollut aihetta arvioida riidanalaisia kysymyksiä tai jutun lopputulosta toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 2.2.2016) - Uutiset
3.12.2014 15.03
Hovioikeus vapautti avopuolison avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaisesta hyvityksestäAsiassa jäi näyttämättä, että miehen työpanos naisen osittain omistamalla kiinteistöllä olisi ollut siinä määrin merkittävää, että sen perusteella miehen voitaisiin katsoa auttaneen naista kartuttamaan omaisuuttaan avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 3 luvun 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Nainen vapautettiin velvollisuudesta suorittaa miehelle hyvityksenä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta käräjäoikeuden tuomitsemat 7.000 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 3.12.2014) - Uutiset
13.10.2014 16.05
Kuljetusyrittäjällä oli oikeus jäädä erossa yhteisenä kotina käytettyyn taloon - työkyvyttömyyseläkkeellä ollut ex-puoliso velvoitettiin häädön uhalla muuttamaan poisKO päätyi yhteiselämän lopettamista koskevassa asiassa, jossa puolisoiden esittämät perustelut asumistarpeelle olivat olleet tasavahvat, siihen lopputulokseen, että omistamastaan talosta aiemmin pois muuttanut kuljetusyrittäjänä toimiva mies oli ollut puolisoista enemmän asunnon tarpeessa. Naisen tulot huomioiden hänelläkin katsottiin olleen mahdollisuus vuokrata asunto ja turvata näin täysi-ikäisen huollettavan tyttärensä asuminen sekä koulunkäynti. Koska puolisoiden esittämät perustelut asumistarpeelle olivat olleet tasavahvat, harkinnassa otettiin huomioon myös asunnon omistussuhteet. (Vailla lainvoimaa 13.10.2014) - Uutiset
22.8.2014 8.30
Ex-avopuoliso velvoitettiin luovuttamaan kopiot yhteiselämän aikana otetuista perhevalokuvistaHO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla ex-puoliso oli velvoitettu huolehtimaan siitä, että hänen koneelleen tallennetuista hänen ex-puolisonsa ottamista valokuvista, jotka esittivät valokuvia vaatinutta ex-puolisoa ja/tai lapsia, otetaan kopiot ja luovutetaan ex-puolison käyttöön. (Vailla lainvoimaa 22.8.2014) - Uutiset
11.10.2011 11.03
Hovioikeuden ratkaisu yhteiselämän lopettamista koskevassa asiassaItä-Suomen hovioikeus katsoi, että tuomioistuin voi antaa avioliittolain 24 §:ssä tarkoitetun yhteiselämän lopettamista koskevan uuden päätöksen ja velvoituksen, joka koskee lainkohdassa mainitun kahden vuoden määräajan jälkeistä aikaa, kun puolisoiden omaisuuden ositusta tai erottelua ei ollut vielä lainvoimaisesti toimitettu.