Virkamies
- Uutiset
19.7.2021 16.00
Hallinto-oikeus: Ministeriössä työskennelleen sihteerin virkasuhde voitiin irtisanoa virkamiehestä johtuvan erityisen painavan syyn perusteellaMinisteriö oli irtisanonut sihteerin virkasuhteen valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentin mukaisen virkamiehestä johtuvan erityisen painavan syyn perusteella sekä katsoen sihteeriin moitittavan käyttäytymisen oletettavasti jatkuvan irtisanomisaikana, vapauttanut hänet työtehtävien hoitamisesta irtisanomisajaksi välittömästi päätöksen tiedoksiannosta lukien. (Ei lainvoim. 19.7.2021) - Uutiset
19.7.2021 11.00
Hallinto-oikeus kumosi häiritsevän käytöksen perusteella tehdyn virkamiehen irtisanomispäätöksenPäätöksen perusteluissa oli todettu muun muassa, että työnantaja oli toistuvasti todennut valittajan häirinneen vakavasti muuta työyhteisöä epäasiallisella, loukkaavalla ja uhkaavalla käyttäytymisellä sekä epäasiallisin ja loukkaavin kirjallisin viestein, mikä menettely oli merkittävästi vaikeuttanut ja häirinnyt työyhteisön työtä. Häirintä oli jatkunut siitä huolimatta, että esimiehet olivat käyneet asiasta keskusteluja valittajan kanssa ja vaatineet häiritsevän käyttäytymisen lopettamista. HAO kumosi Verohallinnon päätöksen katsoen asiassa mainituilla perusteilla, ettei valittajan virkasuhteen irtisanomiseen ollut ollut valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisen painavaa syytä. (Ei lainvoim. 19.7.2021) - Uutiset
16.7.2021 15.00
Hallinto-oikeus hylkäsi toimistosihteerin virkasuhteen irtisanomisesta tehdyn valituksenValituksenalainen irtisanomispäätös oli perustunut siihen, ettei valittaja ollut suoriutunut tehtävistään valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaisesti, vaikka niitä oli useampaan otteeseen tarkistettu vuodesta 2016 lähtien. (Ei lainvoim. 16.7.2021) - Uutiset
24.6.2021 10.58
Valtion toimitilastrategia lausunnoille - tavoitteena yhteiskäyttöiset ja uusia työnteon tapoja tukevat tilatTyöryhmä esittää toimitilastrategiaan kahdeksaa linjausta. Tavoitteena muun muassa on, että valtion henkilöstöstä vähintään 25 prosenttia työskentelee virastojen ja laitosten yhteiskäyttötiloissa. Tiloja, työvälineitä ja työtapoja kehitetään tukemaan verkkotyöskentelyä ja ns. hybridityötä. Toimitilojen tulee tukea ja mahdollistaa tietoturvallinen työskentely. - Uutiset
3.6.2021 14.59
Valtion virkamiehen sairauden todistamista koskevia lievennyksiä jatketaan 31. joulukuuta 2021 astiValtioneuvosto antoi torstaina (3.6.) asetuksen, jolla säädetään valtion virkamiehen sairauden todistamiseen liittyvien määräaikaisten lievennysten voimassaolon jatkamisesta. Asetus koskee sairauden todistamista epäiltäessä COVID-19-koronavirustartuntaa. Asetus tulee voimaan 1. heinäkuuta 2021. - Uutiset
1.6.2021 14.09
Apulaisoikeuskansleri: Esteellisyys sisäministeriön suojelupoliisiin kohdistamassa laillisuusvalvonnassaApulaisoikeuskanslerin mukaan neuvotteleva virkamies ja poliisijohtaja eivät olleet asiaa kokonaisuutena arvioiden voineet osallistua arvioinnin kohteena olleisiin suojelupoliisiin kohdistuneisiin tarkastustoimenpiteisiin vaarantamatta luottamusta heidän puolueettomuuteensa. He olivat siten olleet näissä toimissaan esteellisiä yleislausekejäävin perusteella. Apulaisoikeuskanslerilla ei ollut oikeudellisia perusteita todeta neuvottelevan virkamiehen ja poliisijohtajan henkilökohtaisen menettelyn olleen lainvastaista, joten apulaisoikeuskansleri ei kohdistanut moitteitaan heihin. Apulaisoikeuskansleri toi lisäksi esille, että hallintolain esteellisyyssäännöksien soveltamiseen liittyy tulkinnanvaraisuutta nimenomaan virkavapausasetelmassa. - Uutiset
26.5.2021 13.17
Monipaikkaisuuden edistäminen valtionhallinnossa -linjaukset on hyväksyttyKuntaministeri on hyväksynyt valtionhallinnolle monipaikkaisen työn edistämistä koskevat linjaukset. Linjaukset on käsitelty myös julkisen hallinnon uudistamisen poliittisessa johtoryhmässä 19.5.2021. Linjauksilla parannetaan mahdollisuuksia hoitaa työtehtäviä monipaikkaisesti silloin, kun se on työtehtävien kannalta mahdollista. - Uutiset
26.5.2021 11.04
Oikeuskansleri: UM:n menettely tehtävän määräämistä koskevassa asiassa vaaransi kantelijan oikeuden hyvään hallintoonOikeuskanslerin mukaan ulkoministeriön menettely tehtävän määräämistä koskevassa asiassa vaaransi kantelijan oikeuden hyvään hallintoon. Oikeuskansleri edellyttää, että ministeriö ilmoittaa 15.10.2021 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt tehtävään määräämismenettelyn kehittämiseksi vastaamaan nykyistä paremmin hyvän hallinnon vaatimuksiin. - Uutiset
14.5.2021 14.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu perhe-avustuksia koskevien oikeuksien alentamisesta tuomarin työskenneltyä väliaikaisesti EU-tuomioistuimessaSEUT 45 artiklaa ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella annetun asetuksen (EU) N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan maksettavien perhe-etuuksien laskemista varten viitevuotena pidetään maksukautta edeltävää vuotta edeltänyttä kalenterivuotta, joten tapauksessa, jossa kansallisen virkamiehen saamat tulot kasvavat huomattavasti, kun hän tilapäisesti siirtyy toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaan unionin toimielimeen, perheavustusten määrä on huomattavasti pienempi kahden vuoden ajan, kun kyseinen virkamies palaa alkuperäjäsenvaltioonsa. - Uutiset
29.4.2021 8.40
Valtion virkamieseettisen neuvottelukunnan toimikausi alkaa 1.5.2021Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä virkamiesetiikkaan liittyviä asioita ja antaa valtion virastojen pyynnöstä lausuntoja virkamieseettisistä kysymyksistä. Neuvottelukunta on toiminnassaan riippumaton. Valtioneuvosto on asettanut neuvottelukunnan toimikaudeksi 1.5.2021 – 30.4.2025. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii oikeustieteiden tohtori Pekka Vihervuori. - Uutiset
15.4.2021 15.15
Unionin tuomioistuin: Kreikan julkisen sektorin työntekijöiden siirtäminen työvoimareservijärjestelmään ennen eläkkeelle siirtymistä ei loukkaa yhdenvertaisuuttaYhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin 2000/78/EY 2 artiklaa ja 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka nojalla julkisen sektorin työntekijät, jotka täyttävät tietyn ajanjakson aikana täyden eläkkeen saamisen edellytykset, sijoitetaan työvoimareservijärjestelmään heidän työsopimuksensa lakkaamiseen saakka, mikä johtaa heidän palkkansa alenemiseen, uralla etenemismahdollisuuksien menettämiseen sekä sen irtisanomiskorvauksen alenemiseen tai jopa poistamiseen, johon heillä olisi ollut oikeus työsuhteensa päättyessä, koska tällä lainsäädännöllä pyritään oikeutettuun työllisyyspoliittiseen tavoitteeseen ja koska tämän tavoitteen toteuttamiskeinot ovat asianmukaiset ja tarpeen. - Uutiset
14.4.2021 9.00
Työtuomioistuin: Kun virkamies oli tuomittu rangaistukseen muusta teosta kuin siitä, jonka vuoksi hänet oli pidätetty virantoimituksesta, hänelle tuli maksaa häneltä virantoimituksesta pidättämisen ajalta palkkauksesta pidätetty määräTyötuomioistuin totesi, että törkeä metsästysrikos on säädetty rangaistavaksi RL 48a luvun 1 ja 1 a §:issä kun taas metsästysrikkomus on rangaistava metsästyslain 74 §:n nojalla. Näiden tekojen tunnusmerkistötekijät ovat erilaiset ja toisistaan riippumattomat. A:ta oli esitutkinnassa epäilty ja KO:ssa syytetty kahdesta teosta, joilla oli omat teonkuvauksensa. Työtuomioistuin katsoi, että metsästysrikkomuksen teonkuvaus ei ollut osaksikaan sisältynyt törkeää metsästysrikosta koskeneen syytteen teonkuvaukseen. Metsästysrikkomusta koskeneen syytteen hyväksyminen ei siten tarkoittanut, että törkeää metsästysrikosta koskeva syyte olisi siinä yhteydessä tullut osaksikaan hyväksytyksi. Työtuomioistuin katsoi, että A oli tuomittu rangaistukseen muusta teosta kuin siitä, jonka johdosta hänet oli pidätetty virantoimituksesta. Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus oli siten hyväksyttävä. Kyseessä olevaa valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 53 §:n 2 momentin määräystä on pidettävä sanamuodoltaan selkeänä, eikä määräyksen sanamuodon vastaiselle tulkinnalle ollut tässä asiassa näytetty olleen perusteita. Työnantajan oli siten perustellusti pitänyt tietää rikkovansa edellä mainittua määräystä jättäessään maksamatta A:lle häneltä virantoimituksen pidättämisen ajalta palkkauksesta pidätetyn määrän. Näin ollen VM oli tuomittava maksamaan hyvityssakkoa JHL ry:lle valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 53 §:n määräyksen rikkomisesta. - Uutiset
31.3.2021 13.52
Hallitus esittää: Ulkomailla työskentelevien valtion virkamiesten rokotushaittojen korvaaminen samoin ehdoin kuin kotimaassa työskentelevienEsityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annettua lakia osin väliaikaisesti ja osin toistaiseksi. Esityksen mukaan lain mukaisena vahinkona voitaisiin korvata valtion virkamiehelle sekä hänen mukana seuraavalle perheenjäsenelleen sekä eräille virkamieheen rinnastettaville henkilöille covid-19-pandemian vuoksi ulkomailla annetusta rokotteesta aiheutuneet haittavaikutukset samoin edellytyksin kuin Suomessa annetusta rokotteesta korvattaisiin lääkevahinkona. Lisäksi tarkennettaisiin lain soveltamisalaa koskevaa säännöstä siten, että lakia sovellettaisiin myös siviili- ja sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä oleviin henkilöihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Sen covid-19-rokotevahinkoa koskevat säännökset olisivat voimassa 31.12.2022 saakka. Niiden voimassaoloaikana haettuja korvauksia voitaisiin maksaa niiden voimassaolon päättymisen jälkeenkin. - Uutiset
26.3.2021 12.00
Apulaisoikeuskansleri: Huolellisuus virkatehtävissäApulaisoikeuskansleri kiinnitti pelastuslaitoksen pelastusjohtajan huomiota kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa säädettyyn velvollisuuteen hoitaa virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä. - Uutiset
25.3.2021 7.00
Valtion virkamieslakia muutetaan - lausuntoja voi antaa 13.5.2021 saakkaHallituksen esityksen tarkoituksena on toteuttaa valtion virkamieslaissa (750/1994) eräitä ajankohtaisia muutostarpeita. - Uutiset
18.3.2021 10.05
Hallinto-oikeus: Poliisilaitos ei ollut voinut muuttaa virkanimikettäItä-Uudenmaan poliisilaitos oli toiminnallisen tarpeen mukaan siirtänyt 1.9.2018 lähtien erikoissuunnittelijana toimineen valittajan toimistosihteerin työtehtäviin. Virkanimike oli muutettu 1.9.2018 lähtien toimistosihteeriksi. HAO katsoi, että poliisilaitoksen päätös valittajan siirtämisestä toimistosihteerin tehtävään oli valituskelpoinen. Näin ollen HAO tutki valituksen. Pääasian osalta HAO katsoi, että valittajan virkaa oli Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen päätöksellä valittajan siirtämisestä toimistosihteerin tehtävään asiassa esitetyin tavoin muutettu niin olennaisesti, että virka oli muuttunut kokonaan toiseksi viraksi. Valituksenalaisella päätöksellä päätetty virkajärjestely vastasi tosiasialliselta luonteeltaan uuden viran perustamista. Valtion virkamiesasetuksen 3 §:n mukainen toimivalta poliisilaitoksen viran perustamiseen on Poliisihallituksella. Näin ollen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella ei ollut ollut toimivaltaa päättää valittajaa koskevasta virkajärjestelystä valituksenalaisesta päätöksestä ilmenevällä tavalla. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen päätös oli tämän vuoksi lainvastaisena kumottava. (Ei lainvoim. 18.3.2021) - Uutiset
15.3.2021 11.00
Hallinto-oikeuden päätös virkavelvollisuuden ja virkasalaisuuden rikkomisesta epäillyn vankilan turvallisuudesta vastaavan apulaisjohtajan irtisanomisesta ja virantoimituksesta pidättämisestäRikosseuraamuslaitoksen Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen aluejohtajan valituksenalainen päätös ei ollut lainvastainen. Valitus oli näin ollen hylättävä. Valittajan ja Rikosseuraamuslaitoksen oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylättiin. (Ei lainvoim. 15.3.2021) - Uutiset
12.3.2021 13.40
Hovioikeus: Polisin lupapalvelussa työskennellyt virkamies ei syyllistynyt virkasalaisuuden rikkomiseenHO totesi, ettei asiassa ollut kysymys siitä, että vastaaja olisi välittänyt tietoa siitä, että asianomistaja olisi hakenut lapselleen passia. Sen sijaan asiassa oli välitetty tieto asianomistajan kysymyksestä, voiko hän hakea passia ilman, että täytyy olla tekemisissä lapsen toisen vanhemman kanssa. HO katsoi, että tämä kysymystä koskeva tieto ei ollut julkisuuslain 24 §:n 32 kohdan tarkoittama perhe-elämää tai muuta siihen rinnastettavaa henkilökohtaista oloa koskeva tieto. Näin ollen aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 12.3.2021) - Uutiset
8.3.2021 11.48
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden laamannia vastaan ajetun rangaistusvaatimuksenKantaja oli pannut vireille Pohjois-Savon KO:ssa vuosina 2017– 2020 yhteensä 65 rikosasiaa ja 16 siviilijuttua, joista oli joulukuussa 2020 edelleen vireillä 21 rikosasiaa ja 12 siviiliasiaa. Tällä hetkellä vireillä on 44 rikosasiaa ja 28 siviiliasiaa. Hän oli toimittanut niihin liittyen KO:lle tuhansia sivuja kirjelmiä ja muuta aineistoa. HO totesi, että Pohjois-Savon KO:n työjärjestyksen, sitä täydentävien lainkäyttöasioiden työsuunnitelmien ja jako-ohjeiden sekä luotettavana pidettävän laamannin kertomuksen perustella laamanni oli voinut ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen kantajan vireille panemat asiat. Kantaja ja todistaja olivat kertoneet kokemuksensa siitä, miten laamanni oli asioita käsitellyt. Asiassa ei kuitenkaan ollut esitetty objektiivista näyttöä siitä, että laamanni olisi menetellyt teonkuvauksessa kuvatulla tavalla. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että laamanni olisi tarkoittanut estää kantajan asioiden käsittelyä, pyrkinyt aiheuttamaan kantajalle vahinkoa tai käyttäneen virkaansa perustuvaa valtaa väärin. Asiassa ei ollut myöskään näytetty, että laamanni olisi vaatinut, että kantajan tulee käyttää lakimiestä asioissaan. Laamannin ei voitu katsoa myöskään tuottamuksellisesti rikkoneen virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan. Tämän vuoksi, ja kun rangaistusvaatimuksen teonkuvaus ei kaikilta osin täyttänyt kanteessa vaadittujen rikosten tunnusmerkistöjä, kantajan laamannia vastaan ajama rangaistusvaatimus oli hylättävä. Kantaja velvoitettiin korvaamaan laamannillle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 6.550,80 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
1.3.2021 9.00
Tutkimus: Pystytäänkö ministereiden ja huippuvirkamiesten eturistiriitoja valvomaan tehokkaasti?Julkisjohtamisen professori Christoph Demmken ja yliopisto-opettaja Jari Autioniemen vertaileva tutkimus analysoi ministereiden ja huippuvirkamiesten eturistiriitoihin liittyviä sääntöjä, politiikoita ja käytäntöjä EU-maissa. Tutkimuksen on tilannut Euroopan parlamentti. Euroopan unionin jäsenmailta kysyttiin, miten ne sääntelevät ja käsittelevät eturistiriitoja aina ministerien ja virkamiesten taloudellisten intressien ilmoittamisesta niin sanottuun politiikan pyöröovi-ilmiöön saakka.