-
Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Viivästysvalitus
Viivästysvalitus
- Uutiset
17.4.2024 15.59
Myös hovioikeus hylkäsi vaatimuksen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestäEsitutkintavaihe oli kestänyt varsin pitkään, noin 2 vuotta 3 kuukautta. Hovioikeus katsoi kuitenkin, että asian kokonaiskäsittelyaikaa, esitutkinnassa suoritetusta kuulustelusta lainvoimaiseen tuomioon käräjäoikeudessa noin 3 vuotta 7 kuukautta, ei voitu pitää siinä määrin pitkänä, että hyvityslain mukaiset korvauksen määräämisen edellytykset täyttyisivät. (Vailla lainvoimaa 17.4.2024) - Uutiset
21.3.2024 14.45
Hovioikeus mittasi laittoman maahantulon järjestämisen rangaistusta – oikeudenkäynnin viivästyminen tuli riittävästi hyvitetyksi rangaistusseuraamuksessaHovioikeuden ratkaisussa katsottiin oikeudenkäynnin keston olleen kohtuuton ja nimenomaisesti yksilöity tämän viivästyksen vaikutus rangaistuksen mittaamiseen. M:n kokonaisrangaistusta oli alennettu 60 päivällä, joka oli katsottava huomattavaksi vähennykseksi alkuperäisestä rangaistuksesta. Rangaistuksen alentaminen ja viivästyksen huomioiminen vapaudenmenetysajan vaikutusta koskevassa arvioinnissa oli lisäksi käytännössä johtanut käräjäoikeudenkin katsomin tavoin siihen, että M:lle ei ollut jäänyt vapaudenmenetysajan lisäksi enää muuta rangaistusseuraamusta. Nämä seikat puolsivat sitä, ettei M:lle tullut määrätä enää muuta hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. (Vailla lainvoimaa 21.3.2024) - Uutiset
19.3.2024 16.00
Hovioikeus hylkäsi asianajajan vaatimuksen saada hyvitystä päämiehensä oikeudenkäynnin viivästymisen perusteellaPäätöksessä mainituin perustein hovioikeus katsoi, että asianosaisen puolustajaa ei voitu pitää viivästymishyvityslaissa tarkoitettuna asianosaisena, jolla mainitun lain nojalla olisi oikeus hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä. Vaatimus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 19.3.2024) - Uutiset
4.12.2023 14.31
Hovioikeuskin hylkäsi oikeudenkäynnin viivästyshyvitysvaatimuksen vaikka asiassa ei käräjäoikeudessa tehty vuoden aikana mitään toimenpiteitäAsiassa oli ennen kaikkea arvioitava sitä, oliko oikeudenkäynti viivästynyt siten, että asiassa olisi loukattu S:n oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa. Tässä arviossa keskeinen merkitys on oikeudenkäynnin kokonaiskestolla, joka oli ollut tässä tapauksessa noin kaksi vuotta. Vaikka oikeudenkäynnissä oli ollut noin vuoden ajanjakso, jolloin asiakirjoista ei ilmene, että asiassa olisi tehty mitään toimenpiteitä, hovioikeus katsoi näissä olosuhteissa, ettei S:n oikeutta ollut loukattu hyvitysvaatimuksen edellytykset täyttävällä tavalla. Näin ollen käräjäoikeuden ratkaisua, jolla se oli hylännyt S:n vaatimuksen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä, ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 4.12.2023) - Uutiset
3.11.2023 8.40
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että syyllisyydestä törkeään rahanpesuun jäi varteenotettava epäily – oikeudenkäynnin viivästymisestä 3.000 euron hyvitysHovioikeus totesi yhteenvetona tuomiossa selostetusta, että T:n esittämä vaihtoehtoinen tapahtumienkulku oli olennaisilta osiltaan mahdollinen ja siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voitu riittävällä varmuudella poissulkea. Näyttöä kokonaisuutena arvioituaan hovioikeus päätyi siihen, että T:n syyllisyydestä törkeään rahanpesuun jäi varteenotettava epäily. Näin ollen syyte ja siihen liittyvät korvausvaatimukset oli hylättävä. Oikeudenkäynti oli viivästynyt kaksi vuotta valtion vastuulla olevasta syystä. Lopputulokseen nähden T oli oikeutettu viivästystä vastaavaan rahamääräiseen hyvitykseen kahdelta vuodelta. (Vailla lainvoimaa 3.11.2023) - Uutiset
5.10.2023 8.28
Hovioikeus: Oikeudenkäynnin viivästyminen kavallusta ym. koskevassa rikosasiassa tuli hyvitetyksi rangaistusta alentamallaKäräjäoikeus oli alentanut H:lle ja O:lle kavalluksesta tuomittuja sakkorangaistuksia viidenneksellä, koska asian käsittely oli kestänyt asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuuttoman pitkään eli noin viisi ja puoli vuotta siitä, kun vastaajat olivat tulleet tietoisiksi rikosepäilyistä. H oli tuomittu 40 päiväsakon ja O 60 päiväsakon rangaistukseen. Hovioikeuden tuomio oli annettu noin kuusi ja puoli vuotta sen jälkeen, kun H ja O ovat tulleet tietoisiksi rikosepäilyistä. Kun otettiin huomioon toisaalta oikeudenkäynnissä käsiteltyjen syytteiden yksinkertainen laatu sekä toisaalta esitutkinnan ja syyteharkinnan kytkeytyminen laajempaan asiakokonaisuuteen, hovioikeus arvioi asian kokonaiskäsittelyn viivästyneen runsaat kaksi vuotta. H:n ja O:n rangaistuksia oli näin ollen alennettava viivästymisen perusteella enemmän kuin käräjäoikeus oli tehnyt. Hovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi H:n kohdalla 30 päiväsakkoa ja O:n kohdalla 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 5.10.2023) - Uutiset
25.9.2023 15.56
Hovioikeus kunnianloukkauksesta: "uusnatsin näköinen tyyppi", "uusnatsi", "äärivassari" ja "vassari" -sanojen käyttö – oikeudenkäynnin viivästymisestä hyvitysHovioikeus katsoi, että valittajan ilmaisut ”uusnatsin näköinen” ja ”uusnatsi” olivat itsessään selvästi halventavia. Asiassa oli näytön perusteella selvää, että valittaja ei ollut millään tavalla mieltänyt asianomistajan olevan ”uusnatsi” tai omaavan kansallissosialismia lähellä olevia ajatuksia. Sanan käytöllä oli siten ollut pelkästään halventamistarkoitus. (Vailla lainvoimaa 25.9.2023) - Uutiset
22.6.2023 14.05
Hovioikeus: Kelapetosasian oikeudenkäynnin kestoa arvioitaessa huomioon otettava aika ei alkanut kulua siitä, kun Kela oli pyytänyt asumistuen saajalta selvitystäKelaa ei voitu pitää hyvityslain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna rikosasian oikeudenkäynnin toimivaltaisena viranomaisena, eikä rikosasian oikeudenkäynnin voitu katsoa alkaneen oikeudenkäynnissä asianomistajana olevan Kelan kirjeestä 1.2.2013. Kelan kirjeessä 1.2.2013 esitettyjen seikkojen perusteella kirjeen ja siinä esitettyjen seikkojen ei voitu katsoa vaikuttaneen olennaisesti valittajan asemaan. Kelan 3.9.2014, 5.11.2015 ja 30.7.2019 päivättyjä kirjeitä oli niiden samankaltaisuuden vuoksi arvioitava samoin. Edellä mainituilla perusteilla HO hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, ettei oikeudenkäynnin kestoa arvioitaessa huomioon otettava aika ollut alkanut kulua siitä, kun Kela oli pyytänyt valittajalta selvitystä. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä muustakaan sellaisesta tapahtumasta, josta valittajan rikosasian oikeudenkäynnin olisi voinut katsoa alkaneen ennen esitutkinnan alkamista. Oikeudenkäynti ei siten ollut viivästynyt hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 22.6.2023) - Uutiset
2.6.2023 12.15
Hovioikeus: Oikeudenkäynnin viivästymisestä 2.500 euron hyvitysHovioikeus katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt käräjäoikeudessa valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. M oli oikeutettu hyvityslain 6 §:n 2 momentin nojalla 1.500 euron hyvitykseen yhdeltä vuodelta. Tämän lisäksi toimeentuloon välittömästi liittyvän pääasian erityinen merkitys M:lle huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että asiassa oli mainitussa lainkohdassa tarkoitettu peruste korottaa hyvitystä hänen vaatimallaan 1.000 eurolla. Näin ollen valtio oli velvoitettava maksamaan M:lle hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 2.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 2.6.2023) - Uutiset
30.5.2023 9.23
KKO: Huoneenvuokra-asian käsittelyn viivästymisestä 1.500 euron hyvitysHuoneenvuokraa koskevan riita-asian käsittely oli kestänyt kahdessa oikeusasteessa lähes viisi vuotta. Käräjäoikeudessa asiaa oli käsitelty yli kaksi vuotta kymmenen kuukautta, mihin sisältyi asian käsittelyssä ollut passiivinen jakso ja sitä seurannut työtilanteen ruuhkautumisesta aiheutunut valmisteluistunnon siirtäminen.
Korkein oikeus katsoi, että asian käsittely oli kestänyt pitempään kuin asian laatuun ja laajuuteen nähden olisi ollut kohtuullista. Tuomioistuinten yleinen ja pitkäaikainen ruuhkautuminen ei oikeuttanut käsittelyajan pitenemistä. Oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä yhden vuoden. Asianosaisella oli oikeus 1.500 euron viivästymishyvitykseen. - Uutiset
17.3.2023 14.00
Rikosasian kokonaiskesto rikosilmoituksesta käräjäoikeuden tuomioon kesti yli 4 vuotta - hovioikeus katsoi, ettei asianomistajalla ollut oikeutta hyvitykseenHuolimatta siitä, että syyteharkinta oli asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kestänyt pitkään ja että asia oli KO:ssa ollut vireillä yli 2 vuotta, HO katsoi, että tässä tapauksessa asianomistajalla ei ollut oikeutta hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 17.3.2023) - Uutiset
1.11.2022 11.30
Hovioikeus: Oikeudenkäynti ei ollut tavanomaista pidemmästä käsittelyajasta huolimatta viivästynytKysymyksessä olevan yksinkertaisen rikosasian kokonaiskäsittely oli kestänyt asian laatuun ja laajuuteen nähden tavanomaista kauemmin. HO kuitenkin katsoi, että käsittelyn viivästymiselle haasteen antamisen jälkeen oli ollut hyväksyttävä syy. (Vailla lainvoimaa 1.11.2022) - Uutiset
1.9.2022 13.45
Hovioikeus: Oikeudenkäynnin viivästymisestä 6.000 euron hyvitysYhtiöllä olisi oikeus saada hyvitystä kolmen vuoden osalta lähtökohtaisesti 1.500 euroa kultakin vuodelta. Hyvityslain esitöiden mukaan syyttäjä voi valtion puolesta myöntää asianosaisen vaatimuksen kokonaan tai osittain oikeaksi (HE 233/2008 vp, s. 27). Näin ollen syyttäjän myönnettyä valtion puolesta yhtiön vaatimuksesta määrällisesti 6.000 euroa, oli yhtiöllä oikeus myönnetyn suuruiseen hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä. (KKO:ssa tietyiltä osin; VL:2023-10) - Uutiset
27.10.2021 14.00
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annettua lakia ei sovellettu oikeudenkäyntimaksun määräämisessä ja siitä tehdyn oikaisuvaatimuksen käsittelemisessä hovioikeudessaKuten asiassa selostetuista tuomioistuinlain säännöksistä sekä oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetusta laista ja sen esitöistä ilmenee, oikeudenkäyntimaksun määräämisessä ja siitä tehdyn oikaisuvaatimuksen käsittelemisessä HO:ssa oli ollut kysymys hallinnollisesta päätöksenteosta. Näin ollen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annettua lakia ei tällaisessa tapauksessa sovelleta HO:ssa. Laki tulee sovellettavaksi vasta HAO:sa, jos oikaisuvaatimukseen annettuun ratkaisuun haetaan siellä muutosta, kuten hakija oli ilmoittanut tehneensä. Asiassa mainituilla perusteilla HO jätti tutkimatta vaatimuksen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä. HO ei myöskään voinut ottaa tutkittavaksi uutta oikaisuvaatimusta, joka olennaisilta osiltaan vastasi HAO:ssa vireillä olevaa asiaa. (Vailla lainvoimaa 27.10.2021) - Uutiset
3.3.2021 9.22
KKO: Rikosasian vastaajalla oli oikeus 3 000 euron määräiseen viivästyshyvitykseenA:n syyksi oli luettu avunanto törkeään kirjanpitorikokseen ja törkeään veropetokseen A:n laadittua Z Oy:n nimissä tekaistuja laskuja, joita oli käytetty hyväksi B Oy:n kirjanpidossa ja verotuksessa. A:ta oli kuultu B Oy:tä koskeneessa asiassa rikoksesta epäiltynä ensimmäisen kerran 29.10.2010. Oikeudenkäynnin katsottiin alkaneen 29.10.2010, vaikka A:ta oli kuultu rikoksesta epäiltynä jo 8.2.2008 Z Oy:n nimissä laadituista laskuista, jotka liittyivät C Oy:n toiminnassa tehtyihin rikoksiin.
Oikeudenkäynnin katsottiin viivästyneen viranomaisen vastuulla olevista syistä kaksi vuotta. Käräjäoikeuden tuomiosta ei ilmennyt ihmisoikeustuomioistuimen edellyttämällä nimenomaisella ja mitattavalla tavalla, oliko A:n rangaistusta alennettu viivästymisen vuoksi. Näin ollen A:lla oli oikeus 3 000 euron määräiseen viivästyshyvitykseen. - Uutiset
16.2.2021 10.30
Erimielinen hovioikeus: Työriidan oikeudenkäynti viivästyi käräjäoikeudessa - asiassa oli peruste korottaa hyvitystäAsiassa oli kysymys siitä, oliko valittajan työsopimuksen päättämistä ja palkkaetuja koskenut oikeudenkäynti viivästynyt siten, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että oikeudenkäynti oli viivästynyt siten, että se oli loukannut valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt KO:ssa valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. Valittaja oli oikeutettu hyvityslain 6 §:n 2 momentin nojalla vaatimaansa 1.500 euron hyvitykseen yhdeltä vuodelta. Tämän lisäksi toimeentuloon välittömästi liittyvän pääasian erityinen merkitys valittajalle huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli mainitussa lainkohdassa tarkoitettu peruste korottaa hyvitystä hänen vaatimallaan 1.500 eurolla. Näin ollen valtio oli velvoitettava maksamaan valittajalle hyvityksenä 3.000 euroa. Päätös oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
15.2.2021 10.32
Hovioikeus arvioi 5-vuotiaan lapsen kertomuksen luotettavuutta KKO:n palauttamassa vapaudenriistoa ja pahoinpitelyä koskevassa asiassa - oikeudenkäynnin viivästyminen hyvitettiin jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsemattaKoska lapsi oli HO:n pääkäsittelyn aikaan ollut 10-vuotias, häntä ei ollut kuultu henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Lapsen esitutkintakertomukset oli otettu HO:ssa todisteena vastaan videotallenteelta. HO katsoi, että esitutkintakertomuksia oli voitu hyödyntää asiassa. Lapsen kertomuksen osalta HO totesi, että sitä voitiin pitää sisältönsä perusteella vakuuttavana ja syntytapansa sekä yksityiskohtaisuutensa johdosta luotettavana. Lapsen äidin vaihtoehtoisia tapahtumainkuvauksia ei voitu tähän nähden pitää luotettavina. Arvioituaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuudessaan, HO päätyi siihen, ettei äidin syyllisyydestä ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja syyksilukemisen lopputuloksen. Yksittäisten tekokertojen ajankohta ja vapaudenriiston todellinen kesto oli jäänyt asiassa epäselväksi. Ottaen kuitenkin huomioon, että teon kohteena oli ollut pieni lapsi ja tekijänä oli ollut lapsen äiti, jonka kanssa lapsi oli asunut samassa taloudessa ja josta lapsi oli ollut riippuvainen, tekoja ei voitu kokonaisuutena arvostellen pitää lievinä. KO:n tuomitsema yhteinen sakkorangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus äidin syyksi luetuista teoista, eikä sitä sinänsä ollut aihetta alentaa. HO kuitenkin asiassa ilmenevillä perusteilla päätyi siihen, että äiti jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella, ja äidillä oli näin ollen oikeus hyvitykseen. HO päätyi siihen, että viivästyminen oli hyvitettävissä jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
22.12.2020 14.10
Hovioikeuden ratkaisu kirjanpitorikos- ja veropetosasioissa sekä oikeudenkäynnin viivästymisestä - Uutiset
13.11.2020 10.26
Hovioikeus: Oikeudenkäynti viivästyi 2 vuottaHyvityslain 5 §:n mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioitava aika oli alkanut asian vireilletulosta 16.7.2014 KO:ssa. KO:n tuomio oli annettu 31.5.2018. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä viivästynyt kaksi vuotta, miltä ajalta kantajayhtiölle myönnettiin hyvitystä. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, joten valtio velvoitettiin maksamaan kantajayhtiölle oikeudenkäynnin viivästyksen hyvityksenä 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
3.11.2020 11.32
Hallinto-oikeuden päätös ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä koskevassa asiassaAsiassa oli kysymys siitä, onko yliopistolain ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä koskevan säännöksen soveltaminen ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa tilanteessa, jossa yliopistossa opiskeleva ylioppilaskuntaan lain nojalla automaattisesti ja pakollisesti kuuluva jäsen on ilmoittanut haluavansa erota ylioppilaskunnasta vedoten perustuslaissa perusoikeutena turvattuun yhdistymisvapauteen sekä hänen epäyhdenvertaiseen asemaansa suhteessa ammattikorkeakoulun opiskelijoihin. HAO tutki hallintoriitahakemuksena valittajan vaatimukset, jotka koskivat eroamista ylioppilaskunnasta ja jäsenmaksun palauttamista lukuvuodelta 2018–2019. HAO hylkäsi hakemuksen. Vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiin. (KHO hylkäsi HAO:n päätöksestä tehdyn valituksen)