-
Talousrikos
- Arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos
- Avustuksen väärinkäyttö
- Avustuspetos
- Avustusrikkomus
- Kilpailumenettelyrikos
- Kirjanpitorikos
- Kuluttajaluottorikos
- Kurssin vääristäminen
- Markkinoiden manipulointi
- Matkapalvelurikos
- Rahanpesu
- Sisäpiirintiedon ilmaiseminen
- Sisäpiirintiedon väärinkäyttö
- Säännöstelyrikos
- Tapaturmavakuutusmaksupetos
- Tilintarkastusrikos
- Työeläkevakuutusmaksupetos
- Velallisen epärehellisyys
- Velallisen petos
- Velallisen rikos
- Velallisen vilpillisyys
- Velallisrikkomus
- Velkojansuosinta
- Veronkierto
- Veropetos
- Verorikkomus
- Yrityssalaisuuden rikkominen
- Yrityssalaisuuden väärinkäyttö
- Yritysvakoilu
Veropetos
- Uutiset
23.12.2019 14.02
Arvonlisäveroja 46 773 euroa välttänyt yrittäjä voitiin määrätä 3 vuoden liiketoimintakieltoonValittaja oli HO:ssa kertonut, ettei hän ollut pyrkimyksistään huolimatta onnistunut työllistymään eli käytännössä hänen ainoa keinonsa hankkia toimeentuloa olisi hyvinvointialaan liittyvän yritystoiminnan harjoittaminen. Liiketoimintakiellon määräämistä oli siten pidettävä valittajan kannalta erittäin tuntuvana seuraamuksena. HO katsoi kuitenkin KO:n lausumilla perusteilla, että valittajan syyksi luetut rikokset olivat luonteeltaan sellaisia, että ne edellyttivät liiketoimintakiellon määräämistä. Valittajan menettelyn vaikutukset olivat kohdistuneet julkiseen talouteen ja siten välillisesti myös muihin maksuvelvollisiin, joiden maksurasitusta hänen syykseen luettu menettely oli ollut omiaan lisäämään. Menettely oli lisäksi ollut omiaan antamaan yhtiölle oikeudettoman kilpailuedun samalla alalla toimiviin verovelvollisuutensa asianmukaisesti hoitaviin yrityksiin nähden. Aihetta liiketoimintakiellon kumoamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
16.12.2019 15.28
Virolaisilla kilvillä Suomessa ajaneelle 80 päiväsakkoa veropetoksesta - asian ratkaiseminen ei edellyttänyt ennakkoratkaisun pyytämistä EUT:ltaVastaaja oli tuonut Viroon rekisteröidyn henkilöautonsa Suomeen 15.5.2013 ja käyttänyt sitä Suomessa yleisessä liikenteessä syytteen mukaisena tekoaikana 1.6.2013–19.3.2014 tekemättä autosta autoveroilmoitusta Suomeen. Hän oli työskennellyt Suomessa siivoojana 13.6.2013–16.1.2015. Asiassa oli kysymys siitä, oliko vastaajan autoverolain 33 §:ssä tarkoitettu vakinainen asuinpaikka tekoaikana Suomessa, ja olisiko vastaajan siten tullut ennen ajoneuvon käyttöönottoa tehdä autoveroilmoitus Suomessa. Jos vastaajalla oli ollut sanottu velvollisuus, asiassa oli vielä ratkaistava, oliko syyte silti hylättävä tahallisuuden puuttumisen tai kieltoerehdyksen vuoksi. Edelleen HO:n oli ratkaistava, oliko vastaajan syyksi mahdollisesti luettavassa vältetyn veron määrässä ja tuomittavassa vahingonkorvauksessa otettava huomioon laskennallinen vientipalautus, ja oliko veron määrän lukemista syyksi täysimääräisenä pidettävä EU-oikeuden vastaisena. Vielä kysymys oli siitä, oliko jälkimmäisestä kysymyksestä vastaajan vaatimalla tavalla pyydettävä ennakkoratkaisua EUT:lta. KO:n tuomion lopputulosta, jolla vastaaja oli tuomittu veropetoksesta 80 ps rangaistukseen, ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 16.12.2019) - Uutiset
3.12.2019 9.32
KKO: Käytettyjen ajoneuvojen autokaupassa vältetyn arvonlisäveron määrän oli perustuttava voittomarginaalien sijasta myyntihintoihin - syyllistyi törkeään veropetokseenAsiassa oli KKO:ssa kysymys siitä, oliko vältetyn veron määrä ilmoittamatta jätetyn myynnin osalta perustettava arvonlisäverojärjestelmän pääsäännön mukaisesti myyntihintaan vai käytetyn tavaran kaupassa pääsääntöisesti noudatettavaan voittomarginaaliin ja oliko A syyllistynyt veropetokseen vai törkeään veropetokseen. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että marginaaliverotusmenettelyn soveltamisen edellytysten täyttymisestä ei A:n menettelyn vuoksi saatu luotettavaa selvitystä ja että vältetyn arvonlisäveron määrän oli siten perustuttava voittomarginaalien sijasta myyntihintoihin. A:n katsottiin menettelyllään syyllistyneen törkeään veropetokseen. HO:n tuomio kumottiin ja asia jätetttiin KO:n tuomion lopputuloksen varaan. - Uutiset
24.10.2019 15.25
Syytteet kirjanpitorikoksesta ja veropetoksesta eivät menestyneet hovioikeudessakaanHuomioon oli otettava, että vastaaja A oli palkannut ulkopuolisen tilitoimiston hoitamaan toiminimensä kirjanpidon ja riidattomasti toimittanut kirjanpitäjälle toiminimensä tilin tiliotteet sekä kassaraportit. Näin menetellessään A oli voinut lähtökohtaisesti luottaa siihen, että kirjanpito oli tullut laadituksi oikein. Kun lisäksi otettiin huomioon A:n hovioikeudessa kertomat hänen henkilökohtaisessa elämässään syytteen tekoaikana olleet ongelmat, hovioikeus katsoi, että A:n ei kyseisessä haasteellisessa elämäntilanteessaan voitu olettaa havainneen, että hänen yrityksensä kirjanpidosta ja verotettavasta tulosta oli puuttunut osa hänen toiminimensä tilille tulleista myyntituloista. Hovioikeus katsoi, ettei A:n toiminnan tältä osin näytetty olleen tahallista. (Vailla lainvoimaa 24.10.2019) - Uutiset
22.10.2019 9.00
Hovioikeus: Erityisiä syitä oli määrätä, että törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta tuomitulle määrätty liiketoimintakielto ei koske muuta kuin liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa kirjanpito- ja tilintarkastustoimintaa sekä laskentatoimen ja verosuunnittelun konsultointiaValittaja oli korvannut kaikki Verohallinnolle aiheuttamansa vahingot ja osoittanut muutoinkin syvästi katuvansa tekoaan. Hän oli kertonut aikovansa jatkossa työllistää itsensä yrittäjänä suorittavissa tehtävissä esimerkiksi kuljetusyrittäjänä niin, että hänen omankin kirjanpidon hoitaisi ulkopuolinen taho. Mainittuihin seikkoihin nähden HO katsoi olevan olemassa erityisiä syitä määrätä, että valittajalle määrätty liiketoimintakielto ei koske muuta kuin liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa kirjanpito- ja tilintarkastustoimintaa sekä laskentatoimen ja verosuunnittelun konsultointia. (Vailla lainvoimaa 22.10.2019) - Uutiset
21.10.2019 9.30
Unionin tuomioistuimen ratkaisu arvonlisäverosta vapauttamisesta, kun unionin alueen ulkopuolelle vietyjen tavaroiden hankkijaa ei ole tunnistettuYhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 146 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa ja 131 artiklaa sekä verotuksen neutraalisuuden periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle käytännölle, jossa lähdetään aina siitä, ettei ensiksi mainitussa säännöksessä tarkoitettua tavaroiden luovutusta tapahdu, ja jonka mukaan arvonlisäverovapautus evätään tämän johdosta, kun kyseessä olevat tavarat on viety Euroopan unionin ulkopuolelle ja kun veroviranomaiset ovat tavaroiden viennin jälkeen todenneet, ettei näitä tavaroita hankkinut verovelvollisen laatimassa laskussa mainittu henkilö vaan muu yritys, jota ei ole tunnistettu. Tällaisessa tilanteessa kyseisen direktiivin 146 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetty arvonlisäverovapautus on evättävä, jos tosiasiallisen hankkijan tunnistamatta jääminen estää näytön esittämisen siitä, että kyseessä oleva liiketoimi on kyseisessä säännöksessä tarkoitettu tavaroiden luovutus, tai jos on todettu, että kyseinen verovelvollinen tiesi tai sen olisi pitänyt tietää, että kyseinen liiketoimi oli osa yhteisen arvonlisäverojärjestelmän vahingoksi toteutettua petosta. Direktiiviä 2006/112 on tulkittava siten, että kun kyseisen direktiivin 146 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetty arvonlisäverovapautus evätään tällaisissa olosuhteissa, kyseessä olevaa liiketoimea ei ole katsottava verolliseksi liiketoimeksi eikä sen näin ollen katsota oikeuttavan ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähennykseen. - Uutiset
11.10.2019 7.00
Arabiemiirikunnat ja Marshallinsaaret poistettu yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden luettelosta - viisi maata täyttää sitoumuksetNeuvosto päätti torstaina (10.10.) poistaa Arabiemiirikunnat ja Marshallinsaaret veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta EU:n luettelosta. Se totesi myös, että Albania, Costa Rica, Mauritius, Serbia ja Sveitsi täyttävät kaikki veroyhteistyötä koskevat sitoumuksensa. - Uutiset
9.10.2019 6.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähentämisen epäämisestä elintarvikeketjuun osallistuvalta verovelvolliseltaEnnakkoratkaisupyyntö – Arvonlisävero – Direktiivi 2006/112/EY – Elintarvikkeiden hankinta – Ostoihin sisältyvän veron vähentäminen – Vähennyksen epääminen – Mahdollisesti fiktiivinen tavarantoimittaja – Arvonlisäveropetos – Hankkijan tietoisuutta koskevat vaatimukset – Asetus (EY) N:o 178/2002 – Elintarvikkeiden jäljitettävyyttä ja tavarantoimittajan tunnistamista koskevat velvollisuudet – Asetukset (EY) N:o 852/2004 ja (EY) N:o 882/2004 – Elintarvikealan toimijoiden rekisteröintivelvollisuus – Vaikutus arvonlisäveron vähennysoikeuteen - Uutiset
7.10.2019 12.39
Syyte jätettiin nostamatta - vaadittuja 16.419,15 euron asianajokuluja ei korvattuValittaja oli vaatinut, että hänelle esitutkinnassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut korvataan valtion varoista avustajan 59,35 tunnin työmäärän perusteella 16.419,15 eurolla. Lisäksi valittaja oli vaatinut, että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa 588 eurolla korkoineen. HO tutki KO:n ratkaisun oikeellisuuden siltä osin kuin asia oli saatettu HO:n tutkittavaksi. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 11.30
Aikuisviihdepalveluja Kyprokselta käsin - hovioikeuden tuomio törkeää veropetosta, törkeää työeläkevakuutusmaksupetosta ja törkeää kirjanpitorikosta koskevassa asiassaHO:ssa arvioitiin muun muassa vastaajan asemaa yhtiössä, oliko kyproslaisella Ltd:llä ollut kiinteä toimipaikka siitä seuraavine velvollisuuksineen Suomessa, vältettyjen verojen ja maksujen määrää, vastaajan tahallisuutta ja kieltoerehdystä, rangaistusta, liiketoimintakieltoa, vahingonkorvausta ja oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä. Vastaaja tuomittiin 2 v 5 kk vankeusrangaistukseen ja suorittamaan Verohallinnolle 310.184,00 euroa viivästyskorkoineen. Vastaaja määrättiin liiketoimintakieltoon 1.12.2017-1.12.2021. Oikeudenkäynnin kesto vastaajan esitutkintakuulemisesta HO:n pääkäsittelyyn oli ollut hieman yli 4,5 v. Asiaan sovitun HO:n pääkäsittelyn siirtämisestä aiheutunut noin 7 kk viivästys oli johtunut lähinnä vastaajan omasta menettelystä. Oikeudenkäyntiä asiassa ollut aihetta pitää viivästyneenä. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
30.9.2019 9.00
Käräjäoikeuden menettely veropetosta ynnä muuta koskevan haastehakemuksen tutkimatta jättämisessä oli virheellinen - asia palautettiin käräjäoikeuteenUhka kanteen tutkimatta jättämisestä tai hylkäämisestä olisi tullut mainita myös sähköpostilla toimitetun haastehakemuksen täydennyksen määräajan jatkamisen yhteydessä ottaen huomioon erityisesti, ettei A:lla ollut lakimiesavustajaa. KO:n ei olisi tullut jättää haastehakemusta tutkimatta myöskään siksi, että ilmoitus oli toimitettu sähköpostiosoitteeseen, jota A ei ollut ilmoittanut prosessiosoitteekseen. Ratkaisevaa merkitystä ei voitu antaa sille seikalle, että A oli saanut tiedokseen KO:n lähettämän sähköpostiviestin haastehakemuksen täydennyksen määräajan pidentämisestä ja mitä ilmeisimmin muistanut hänelle ilmoitetun määräpäivän väärin. (Vailla lainvoimaa 30.9.2019) - Uutiset
17.9.2019 10.40
Harmaan talouden selvityksiä: Kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvä veronkierto muuttuuTulojen ja varojen salaaminen viranomaisilta on muuttunut viime vuosien aikana merkittävästi vaikeammaksi. Tämä on saanut esimerkiksi aikaisemmin pankkisalaisuutta hyödyntäneet toimijat kehittämään uusia tapoja verojen välttelyyn, tiedottaa Harmaan talouden selvitysyksikkö Verohallinnosta. - Uutiset
23.8.2019 14.27
Autoveroilmoituksen Audi Q 7:sta tekemättä jättänyt mies tuomittiin törkeästä veropetoksesta 4 kuukauden vankeusrangaistukseenAsiassa mainituilla perusteilla syyte autoveron määräämättä jäämistä koskevasta veropetoksesta ajalla 16.6.2014 - 26.8.2015 oli tullut näytetyksi. Veron määrä oli ollut huomattava. Se seikka ja yli vuoden kestänyt tekoaika huomioon ottaen rikosta oli pidettävä syytteen mukaisesti myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Törkeän veropetoksen vähimmäisrangaistus on neljä kuukautta vankeutta. HO ei myöntänyt miehelle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 23.8.2019) - Uutiset
1.7.2019 13.15
Hovioikeus hylkäsi syytteen veropetoksesta toimeksiantajana toimineen yrityksen toimitusjohtajan osalta katsoen, että näyttöä tahallisuudesta tai veron välttämistarkoituksesta ei ollutRP Oy on tehnyt suorituksia B:n nimissä olleelle Danske Bankin tilille yhteensä 236 112 euroa ajalla 1.6.2009 – 31.12.2012. Riidatonta on myös, että suorituksia ei ole ilmoitettu RP Oy:n työnantajan valvontailmoituksilla eikä suorituksista ole tehty ennakonpidätyksiä. A on kiistänyt toimineensa tahallisesti ja kertonut, että tapahtuma-aikaan hän johti RP Oy:ssä käytännön työtä eikä hän ollut tekemisissä yhtiön taloudellisten asioiden hoitamisen kanssa muutoin kuin sopimusten neuvottelu- ja allekirjoitusvaiheessa. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A:n olisi tullut pitää vähintäänkin varsin todennäköisenä, että huolimatta tehdystä toimeksiantosopimuksesta RP Oy:n olisi tullut antaa valvontailmoitukset ja toimittaa ennakonpidätys B:n yhtiölle maksetuista suorituksista ja että ennakonpidätyksen toimittaminen olisi laiminlyöty nimenomaan veron välttämistarkoituksessa. - Uutiset
20.6.2019 10.50
KKO päätti veropetosasiassa pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisun unionin oikeuden vaikutuksesta rikosvastuuseen, kun vastaaja oli laiminlyönyt jäätelön valmisteveroon liittyviä velvollisuuksiaAsia koskee valmisteveron välttämistä, joka on luettu syytettyjen A ja B syyksi törkeänä veropetoksena. Kysymys on A:n ja B:n rikosoikeudellisesta vastuusta, kun he ovat tuoneet Euroopan unionin toisesta jäsenvaltiosta Suomeen jäätelötuotteita, jotka ovat olleet Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan valmisteveron alaisia, ja jättäneet noudattamatta tähän veroon liittyviä velvollisuuksia. - Uutiset
5.6.2019 15.00
Hovioikeus alensi jäteverotuksen osalta törkeästä veropetoksesta epäillylle määrätyn vakuustakavarikon määrää - oikeudenkäyntikuluja ei tuomittu korvattaviksi kun tehtyjä toimenpiteitä ei ollut todettu lainvastaisiksiHO alensi pääkäsittelyä pitämättä jäteverotuksen osalta törkeään veropetokseen syyllistyneelle epäillylle määrätyn 262.640 euron vakuustakavarikon 148.007,60 euroon. KKO:n ratkaisukäytännöstä (KKO 2002:85 ja 2016:71) ilmenee, että oikeudenkäyntikuluja on tuomittu korvattaviksi, mikäli pakkokeinolain nojalla tehdyt toimenpiteet on todettu lainvastaisiksi. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa ei ollut kysymys tällaisesta tilanteesta. (Vailla lainvoimaa 5.6.2019) - Uutiset
15.4.2019 11.11
Hovioikeuden äänestystuomio törkeää veropetosta ym. koskevassa asiassaHelsingin hovioikeus tuomitsi maanantaina (15.4.) antamallaan tuomiolla kaikkiaan seitsemän henkilöä eri mittaisiin vankeusrangaistuksiin alihankintaliiketoiminnassa tapahtuneesta törkeästä veropetoksesta ja muista talousrikoksista. Alihankintayhtiöiltä töitä tilanneen yhtiön edustajat tuomittiin puolestaan rangaistuksiin avunannoista törkeään veropetokseen. Hovioikeuden ratkaisusta äänestettiin. Vähemmistöön jäänyt hovioikeuden jäsen olisi pääosin pysyttänyt käräjäoikeuden ratkaisun. (Vailla lainvoimaa 5.11.2019, valituslupa myönnetty, ks. KKO:2020:52, korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden ratkaisua) - Uutiset
22.3.2019 9.00
Komissio: EU-maiden välinen veroyhteistyö saa uutta pontta rahoitussopimuksestaKomissio on tyytyväinen torstaina (21.3.) tehtyyn alustavaan sopimukseen EU:n veroalan yhteistyöohjelman (Fiscalis) rahoittamisesta EU:n seuraavalla budjettikaudella 2021–2027. - Uutiset
5.3.2019 10.56
Perheen yhteiseen käyttöön tuotiin auto Virosta - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi auton käyttäjän syyllistyneen veropetokseen - ei voinut tulla tuomituksi kahdesti samassa asiassaVastaajan oli täytynyt ymmärtää, että kun perheen yhteiseen käyttöön tuodaan auto ulkomailta ja hän käyttää autoa säännöllisesti, hänellä on osaltaan vastuu auton tuontiin liittyvistä veroista. Asiassa ei ollut ilmennyt näyttöä sen tueksi, että A ja vastaaja olisivat tuodessaan auton Suomeen vastaajan väittämin tavoin tiedustelleet tulliviranomaiselta ilmoitusvelvollisuudestaan. Vastaaja oli siten ollut velvollinen ainakin selvittämään verovelvollisuuden määräytymisen ulkomailta tuodun auton suhteen. Vastaaja oli ollut velvollinen noudattamaan voimassa olleita kansallisia säännöksiä auton verotuksen suhteen. Vientipalautuksella tai veron ennakkopalautuksella ei ollut merkitystä kysymyksessä olevan auton verotuksen arvioinnissa, joten näiltä osin vastaajalle ei ollut aiheutunut mitään sellaista seuraamusta, joka olisi voinut olla rikosoikeudelliseen seuraamukseen rinnastettava ja jonka johdosta hän voisi tulla tuomituksi kahdesti samassa asiassa. Veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain nojalla vastaajalle määrätty veronlisäys oli yksinomaan viivästysseuraamus, eikä sitä ollut siten pidettävä rikosoikeudelliseen seuraamukseen rinnastettavana seuraamuksena, joten vastaaja ei tältä osin voinut tulla tuomituksi kahdesti samassa asiassa. (Vailla lainvoimaa 5.3.2019) - Uutiset
4.3.2019 8.30
Unionin tuomioistuimen ratkaisut ulkomaisille yhtiöille maksettujen osinkojen ja korkojen lähdeveroa koskevissa asioissa - tosiasialliset edunsaajat?Ennakkoratkaisut koskevat korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä ja eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annettujen direktiivien tulkintaa.