-
Talousrikos
- Arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos
- Avustuksen väärinkäyttö
- Avustuspetos
- Avustusrikkomus
- Kilpailumenettelyrikos
- Kirjanpitorikos
- Kuluttajaluottorikos
- Kurssin vääristäminen
- Markkinoiden manipulointi
- Matkapalvelurikos
- Rahanpesu
- Sisäpiirintiedon ilmaiseminen
- Sisäpiirintiedon väärinkäyttö
- Säännöstelyrikos
- Tapaturmavakuutusmaksupetos
- Tilintarkastusrikos
- Työeläkevakuutusmaksupetos
- Velallisen epärehellisyys
- Velallisen petos
- Velallisen rikos
- Velallisen vilpillisyys
- Velallisrikkomus
- Velkojansuosinta
- Veronkierto
- Veropetos
- Verorikkomus
- Yrityssalaisuuden rikkominen
- Yrityssalaisuuden väärinkäyttö
- Yritysvakoilu
Velallisen epärehellisyys
- Uutiset
15.12.2021 10.29
Hovioikeus ei keskeyttänyt liiketoimintakiellon täytäntöönpanoa liikehuoneiston vuokrausvaikeuksien vuoksiA oli keskeytysvaatimuksen perusteeksi esittänyt sen, että liiketoimintakiellon vuoksi hänelle jäisi velaksi ostettu liikehuoneisto, jota on äärimmäisen vaikea saada vuokratuksi. Yksin tällä perusteella liiketoimintakiellon täytäntöönpanoa ei ollut perusteltua määrätä keskeytettäväksi. (Päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta) - Uutiset
9.11.2021 13.55
Helsingin hovioikeuden ratkaisu törkeistä petoksista Venäjän federaation Suomessa omistamien asunto- ja kiinteistökohteiden vaihtojärjestelyssäHO katsoi, toisin kuin KO, että vastaajista kolme oli syyllistynyt törkeään petokseen ja tuomitsi heidät 2 vuoden 4 kuukauden – 4 vuoden 4 kuukauden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin sekä maksamaan vahingonkorvausta Venäjän federaatiolle noin 5,5 miljoonaa euroa. Yhden vastaajan katsottiin lisäksi syyllistyneen myös KO:n hänen syykseen lukemaan törkeään velallisen epärehellisyyteen. HO hylkäsi syytteen yhden vastaajan osalta. Yksi vastaajista oli kuollut kesken hovioikeuskäsittelyn, minkä vuoksi syytteitä ei hänen osaltaan käsitelty. (Vailla lainvoimaa 9.11.2021) - Uutiset
13.10.2021 14.45
Syyttäjäkään ei vastustanut – hovioikeus kumosi velallisen epärehellisyydestä ja kirjanpitorikoksesta tuomitun liiketoimintakiellonKäräjäoikeus oli määrännyt A:n kolmen vuoden liiketoimintakieltoon. Tuomiossa esitetyt seikat huomioon ottaen hovioikeus päätyi siihen, ettei A:n toimintaa ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta niin vahingollisena, että hänet olisi tullut määrätä liiketoimintakieltoon. Näin ollen A:lle määrätty liiketoimintakielto oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 13.10.2021) - Uutiset
11.10.2021 8.33
Hovioikeuden tuomio törkeästä velallisen epärehellisyydestäAsiassa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko käräjäoikeuden hyväksymää A:n 1.400 euron kuukausipalkkaa korotettava 2.000 euroksi. Asiassa oli myös kysymys siitä, oliko ainakin osa yhtiöstä nostetuista varoista katsottava käytetyksi yhtiön liiketoiminnan kuluihin, oliko A oikeutettu kilometrikorvauksiin ja päivärahoihin sekä oliko A:n talletukset sekä takaus- ja YEL-vakuutusmaksut otettava huomioon hänen saatavinaan yhtiöltä ja huomioitava vahingonkorvauksen määrässä. Kysymys oli lisäksi teon törkeysarvostelusta. Lopputuloksena hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että A oli syyllistynyt syytteessä tarkoitettuun törkeään velallisen epärehellisyyteen, kuitenkin niin, että ilman hyväksyttävää syytä luovutettujen varojen kokonaismäärä oli 30.068,53 euroa. (Vailla lainvoimaa 11.10.2021) - Uutiset
22.9.2021 14.30
Hovioikeus: Käräjäoikeuden määräämää viiden vuoden pituista liiketoimintakieltoa ei ollut aihetta kumota eikä sen kestoa lyhentää - Uutiset
16.9.2021 10.44
Toisin kun käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja törkeästä kirjanpitorikoksestaHovioikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että A olisi syytteessä kuvattuina yhtiön varojen luovutusajankohtina voinut pitää yhtiön maksukyvyttömyyttä tai sen pahenemista toimenpiteidensä varsin todennäköisenä seurauksena. Syyte kohdassa 1 törkeästä velallisen epärehellisyydestä oli näin ollen hylättävä. Hovioikeus katsoi, ettei tapauksen olosuhteissa liiketapahtumien kirjaamisen laiminlyönti huomioon ottaen liiketoiminnan päättyminen sekä kirjaamattomien tapahtumien määrä ollut niin merkityksellinen, että kirjanpitorikos olisi myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Syyte törkeästä kirjanpitorikoksesta oli näin ollen hylättävä. Kysymys oli siten enintään kirjanpitorikoksesta, jonka syyteoikeus oli vanhentunut 10.1.2018. Koska syyte A:ta vastaan oli nostettu 1.3.2019, syyte kirjanpitorikoksesta kohdassa 2 oli hylättävä vanhentuneena. (Vailla lainvoimaa 16.9.2021) - Uutiset
1.9.2021 11.48
Professori Veikko Vahtera: Osakeyhtiön varojen lainaaminen yhdistykselle ilman hyväksyttävää syytä aiheutti osaltaan yhtiön maksukyvyttömyyden – toimitusjohtajan katsottiin syyllistyneen törkeään velallisen epärehellisyyteen (KKO 2021:34 – ään. 4–1)Tarkastellussa ratkaisussa merkityksellistä on se, kuinka suuren liiketoiminnallisen riskin ottamista voidaan pitää hyväksyttävänä. Urheiluliiketoimintaa voidaan pitää luonteeltaan tyypillisesti riskejä sisältävänä, koska tuotto-odotusten toteutumiseen liittyy moneen muuhun liiketoimintaan verrattuna suuria epävarmuustekijöitä. Toisaalta liiketaloudellisen perusteen eli hyväksyttävän syyn kriteeriä ei ole perusteltua arvioida urheiluliiketoiminnassa kategorisesti muista liiketoiminta-alueista poikkeavalla tavalla, vaikka toimialan luontaiselle riskitasolle onkin syytä antaa arvioinnissa merkitystä. Ratkaisu osoittaa, että sinällään liiketaloudellisesti perustellun taustan omaava lainoitus voi tapahtua ilman hyväksyttävää syytä, jos se ilmeisellä tavalla vaarantaa tuotto-odotukset ja riski huomioiden yhtiön velkojien oikeudet. - Uutiset
31.8.2021 9.05
Hovioikeus: Syyteoikeus törkeästä velallisen epärehellisyydestä ei ollut vanhentunut – 8 kuukautta ehdollista vankeutta ja vahingonkorvausta konkurssipesälleJ ja N kertoivat yhtenevästi haasteen tiedoksiannosta A:lle. Asiassa ei tullut esiin seikkoja, joiden perustella voitaisiin olettaa, että A ei olisi ymmärtänyt, että kysymyksessä oli myös häntä koskevan haasteen tiedoksianto. A:lle oli jätetty myös häntä koskeneet haasteasiakirjat, vaikka hän oli erehdyksestä ensin saanut hänen vaimolleen osoitetut haasteasiakirjat. Hovioikeus katsoi J:n allekirjoittaman todistuksen osoittavan tiedoksiannon A:lle tapahtuneen lain mukaisesti. Sillä, että A ei ollut tilaisuudessa allekirjoittanut häntä koskevan haasteen tiedoksisaantia koskevaa todistusta, ei ollut asian ratkaisun kannalta merkitystä. Näin täydennettynä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tekemän ratkaisun perustelut ja lopputuloksen ja katsoi kuten käräjäoikeus, ettei syyteoikeus A:ta kohtaan ollut vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 31.8.2021) - Uutiset
25.8.2021 9.31
KKO:n ratkaisu velallisen epärehellisyyttä koskevan tunnusmerkistön täyttymisestä, syyttäjän näyttövelvollisuudesta ja syyteoikeuden vanhentumisestaSyytteen mukaan ulosottovelallinen A oli syyllistynyt velallisen epärehellisyyteen käyttämällä määräysvallassaan olleesta yhtiöstä saamansa varat muuhun tarkoitukseen kuin omien velkojensa maksuun tai taloudellisen tilanteensa parantamiseen ja näin pahentamalla oleellisesti maksukyvyttömyyttään. Käräjäoikeus ja hovioikeus olivat lukeneet A:n syyksi velallisen epärehellisyyden arvioimatta A:n hyväksyttävien elinkustannusten määrää. Kysymys velallisen epärehellisyyttä koskevan tunnusmerkistön täyttymisestä ja syyttäjän näyttövelvollisuudesta. Kysymys myös syyteoikeuden vanhentumisesta. - Uutiset
30.6.2021 13.30
Talousrikoksilla aiheutetun vahingon määrä oli noin 1.433.000 euroa - hovioikeus alensi 4 vuoden vankeusrangaistusta syyteneuvottelun ja tunnustamisoikeudenkäynnin johdosta hieman yli kolmanneksellaVastaajan rikoksillaan tavoittelemaan hyötyyn ja aiheuttamaan vahingon määrään, rikosten tekotapaan sekä hänen syykseen luettujen rikosten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä rikoksista ilmenevään syyllisyyteen nähden oikeudenmukainen rangaistus olisi ollut noin 4 vuoden pituinen yhteinen ehdoton vankeusrangaistus ilman lieventämisperusteen ja kohtuullistamisperusteen huomioon ottamista. Asiassa lausutun perusteella HO arvioi, että syyteneuvottelusta ol tässä asiassa ollut merkittävää prosessitaloudellista hyötyä. Syyteneuvottelu ja rangaistuksen alentaminen RL 6 luvun 8 a §:n nojalla koskivat kaikkia rikoksia, joista vastaajaa oli syytetty. Vastaajalle ilman tunnustusta tuomittavaa noin 4 vuoden vankeusrangaistusta oli perusteltua alentaa syyteneuvottelun ja tunnustamisoikeudenkäynnin johdosta hieman yli kolmanneksella. (Vailla lainvoimaa 30.6.2021) - Uutiset
10.6.2021 9.32
KKO kumosi ja palautti hovioikeuden tuomion: Hovioikeudella oli oikeus tutkia syyttäjän ja asianomistajan vaatimukset velallisen epärehellisyyttä koskevassa asiassaSyyttäjä vaati vastaajalle rangaistusta törkeästä velallisen epärehellisyydestä sillä perusteella, että tämä oli aiheuttanut yhtiön maksukyvyttömyyden tai oleellisesti pahentanut sitä. Syytteeseen yhtynyt asianomistaja vaati rikoksen perusteella vahingonkorvausta. Käräjäoikeus luki vastaajan syyksi yhtiön maksukyvyttömyyden oleellisen pahentamisen ja hyväksyi vahingonkorvausvaatimuksen määrän. Käräjäoikeuden mukaan vastaaja ei kuitenkaan ollut aiheuttanut yhtiön maksukyvyttömyyttä. Vastaaja valitti hovioikeuteen. Asianomistaja vaati kirjallisessa vastauksessaan ja syyttäjä pääkäsittelyssä, että vastaajan syyksi luetaan myös yhtiön maksukyvyttömyyden aiheuttaminen. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että hovioikeudella oli oikeus tutkia syyttäjän ja asianomistajan vaatimukset. - Uutiset
27.5.2021 9.40
KKO äänesti - Yhtiön varoja vakuudettomina lainoina koripallojoukkueiden urheilutoiminnasta vastanneelle yhdistykselle luovuttanut yhtiön edustaja syyllistyi törkeään velallisen epärehellisyyteenOsakeyhtiön hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja A oli luovuttanut yhtiön varoja vakuudettomina lainoina koripallojoukkueiden urheilutoiminnasta vastanneelle yhdistykselle. Yhtiö oli perustettu markkinoimaan yhdistyksen koripallotoimintaa ja hankkimaan yhdistykselle sponsorituloja. Kysymys siitä, mikä merkitys yhtiön ja yhdistyksen kiinteällä yhteistoiminnalla oli arvioitaessa, oliko varojen luovuttaminen tapahtunut ilman hyväksyttävää syytä ja oliko A syyllistynyt törkeään velallisen epärehellisyyteen. KKO katsoi, että A oli X Oy:n edustajana ja sen toiminnasta vastanneena henkilönä 1.5.2007–30.9.2010 ilman hyväksyttävää syytä luovuttanut yhtiön omaisuutta 209 086,77 euroa yhtiön varallisuuspiirin ulkopuolelle Y ry:lle ja aiheuttanut luovutuksilla yhtiön maksukyvyttömyyden tai ainakin oleellisesti pahentanut maksukyvyttömyyttä. Teolla yhdistykselle tavoitellun hyödyn määrä ja velkojille aiheutettu huomattava vahinko huomioon ottaen sekä tekoa myös kokonaisuutena arvostellen rikosta oli pidettävä törkeänä. A oli siten syyllistynyt menettelyllään törkeään velalliseen epärehellisyyteen. HO:n tuomiota muutettiin siten, että asia jätettiin syyksilukemisen ja rangaistuksen osalta KO:n tuomion varaan. Eri mieltä ollut oikeusneuvos katsoi, että kysymys oli ollut liiketaloudellisesti perustelluista varojen luovutuksista eikä asiassa siten ollut aihetta HO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen. (Ään.) - Uutiset
5.5.2021 11.55
Hovioikeuden tuomio törkeästä velallisen epärehellisyydestäHovioikeus katsoi tuomiossaan ja käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevin perustein muun muassa, että A oli ilman hyväksyttävää syytä luovuttanut yhtiön varallisuutta 134.332,08 euroa ja siten aiheuttanut yhtiön maksukyvyttömäksi tulemisen tai pahentanut maksukyvyttömyyttä. A:n oli täytynyt pitää tätä varsin todennäköisenä. (Vailla lainvoimaa 5.5.2021) - Uutiset
20.4.2021 9.13
KKO jätti vastavalituksen osittain tutkimatta: Vaatimus vahingonkorvauksen muuttamisesta kohdistui konkurssipesään eikä alkuperäisen valituksen tehneeseen syyttäjäänA oli käräjäoikeudessa tuomittu törkeästä velallisen epärehellisyydestä vankeusrangaistukseen ja velvoitettu suorittamaan konkurssipesälle vahingonkorvausta. Syyttäjän valitettua hovioikeuteen A teki vastavalituksen, jossa hän vaati, että syyte hylätään ja hänet vapautetaan korvausvelvollisuudesta.
Vastavalituksessa esitetty vaatimus vahingonkorvauksen muuttamisesta kohdistui konkurssipesään eikä alkuperäisen valituksen tehneeseen syyttäjään. Vastavalitus jätettiin tämän vaatimuksen osalta tutkimatta. (Ään.) - Uutiset
1.4.2021 14.00
Törkeä velallisen epärehellisyys - erittäin tärkeä yleinen etu vaati syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamistaTörkeästä velallisen epärehellisyydestä enimmäisrangaistus on neljä vuotta vankeutta, joten kysymyksessä oli vakava rikos. Konkurssipesän julkisselvittäjän tutkintapyynnön mukaan liiketoimintakaupan hinta oli alittanut kaupan kohteen todellisen arvon 294.000-2.592.000 eurolla. HO:n arvion mukaan tällaisen asian tutkimatta jääminen syyteoikeuden vanhentumisen vuoksi heikentäisi huomattavasti rikosoikeudellisen järjestelmän uskottavuutta. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen siitä, että erittäin tärkeä yleinen etu vaati vanhentumisajan jatkamista. Kantelu hylättiin. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
31.3.2021 13.23
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota: Vaikka velallisen epärehellisyys oli törkeä, liiketoimintakieltoa ei ollut määrättäväKäräjäoikeus oli tuominnut A:n törkeästä velallisen epärehellisyydestä 6 kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja määrännyt A:n liiketoimintakieltoon neljäksi vuodeksi. Hovioikeus katsoi, että A:n menettely oli ollut ilmeisen vahingollista velkojille ja että menettelyllä oli aiheutettu suuri vahinko. Toisaalta A oli esitetyn selvityksen perusteella suorituttanut kirjanpidon loppuun ja korvannut osan velkojille aiheutuneista vahingoista omalla kustannuksellaan teon päätyttyä. A:n syyksi luettu menettely ei ollut kestänyt erityisen pitkää aikaa, ja A oli myös itse rahoittanut yhtiön toimintaa. Esitetyn selvityksen mukaan A ei ollut myöskään aikaisemmin syyllistynyt samankaltaisiin tekoihin. Hovioikeus tuomiossa mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan katsoi, ettei ollut ilmeistä vaaraa siitä, että A jatkaisi sopimatonta liiketoimintaa. Hovioikeus katsoi, ettei A:ta ollut määrättävä liiketoimintakieltoon. (Vailla lainvoimaa 31.3.2021) - Uutiset
26.3.2021 13.49
Hovioikeus oli erimielinen tunnustamisoikeudenkäynnissä käsitellyn asian palauttamisesta käräjäoikeuteenTapauksessa oli kysymys rikosperusteisten vahingonkorvausvaatimusten suhteesta ROL 5b luvun mukaisessa tunnustamisoikeudenkäynnissä syyksi luettuun rikokseen. Tarkemmin ottaen HO:ssa oli kysymys ensinnäkin vastaajan prosessitoimen tulkinnasta eli siitä, oliko hän KO:ssa myöntänyt vastapuolien vahingonkorvausvaatimukset oikeiksi myös syyksi luetun rikoksen teonkuvauksen ylittäviltä osin. Toiseksi kysymys oli siitä, sitoiko sinällään mahdollisesti pätevä korvausvaatimusten myöntäminen vastaajaa vai voitiinko hänellä katsoa olleen hyväksyttävä syy myöntämisensä peruuttamiselle. Kolmanneksi kysymys oli siitä, missä määrin tunnustamisoikeudenkäynti ja sen puitteissa suoritettu syyksilukeminen ylipäänsä vaikuttivat yksityisoikeudellisiin vahingonkorvausvaatimuksiin. Vaikka asioiden palauttaminen tuottaa prosessiekonomisesti lisää työtä, HO:n enemmistö katsoi, että ns. instanssijärjestykseen liittyvät näkökohdat puolsivat asian palauttamista. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, ettei asian palauttaminen ollut tarpeellista, vaan että asia olisi voitu ottaa oikeudenkäynnin kustannusten säästämiseksi ja enemmän viivytyksen välttämiseksi suoraan HO:ssa ratkaistavaksi. (Vailla lainvoimaa 26.3.2021) - Uutiset
1.3.2021 15.00
Hovioikeuskaan ei myöntänyt rikosperusteisesti velkaantuneelle velkajärjestelyäHakijalle rikosten perusteella määrätty maksuvelvollisuus perustui vuosina 2016 ja 2018 annettuihin tuomioihin, joiden antamisesta oli kulunut vasta vähän aikaa. Lisäksi HO katsoi toisin kuin KO, että marraskuussa 2017 velkajärjestelyhakemuksen vireille panneen hakijan vuosina 2014-2016 tapahtuneesta pääasiallisesta velkaantumisestakaan ei ollut kulunut vielä sellaista aikaa, joka olisi puoltanut velkajärjestelyä. Mainitsemillaan ja KO:n ratkaisussa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty painavia syitä myöntää velkajärjestelyä VJL 10 a §:n nojalla, joten hakemus tuli hylätä. (Vailla lainvoimaa 1.3.2021) - Uutiset
16.2.2021 14.14
Hovioikeus: Törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja kirjanpitorikoksesta tuomittu 6 kuukauden vankeus voitiin tuomita samanpituisena valvontarangaistuksenaValvontarangaistusselvityksen mukaan A:lla on edellytykset suoriutua valvontarangaistuksesta ja valvontarangaistuksen tuomitseminen oli perusteltua. Hovioikeus katsoi, että valvontarangaistuksen tuomitsemista oli pidettävä perusteltuna A:n sosiaalisten valmiuksien ylläpitämiseksi ja edistämiseksi ja että A:n voitiin olettaa suoriutuvan valvontarangaistuksesta. A ja samassa asunnossa asuva avopuoliso olivat antaneet suostumuksensa valvontarangaistukseen. Näin ollen A tuomittiin ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta valvontarangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
7.1.2021 8.40
Hovioikeus: Menettämisseuraamusta ja vahingonkorvausvelvollisuutta ei voi tuomita kumpaakin, jos ne kohdistuvat samaan varallisuuseräänTodellista rikoshyötyä ei synny siltä osin, kun hyötyä vastaava taloudellinen vahinko korvataan kokonaan tuomitsemalla asianomistajalle vahingonkorvausta. Tällaisessa tilanteessa menettämisseuraamus syrjäytyy vahingonkorvauksen tieltä. HO hylkäsi taloudellisen hyödyn menettämistä valtiolle koskevan vaatimuksen. Vastaaja vapautettiin tuomitusta menettämisseuraamuksesta. (Vailla lainvoimaa 7.1.2020)