-
Talousrikos
- Arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos
- Avustuksen väärinkäyttö
- Avustuspetos
- Avustusrikkomus
- Kilpailumenettelyrikos
- Kirjanpitorikos
- Kuluttajaluottorikos
- Kurssin vääristäminen
- Markkinoiden manipulointi
- Matkapalvelurikos
- Rahanpesu
- Sisäpiirintiedon ilmaiseminen
- Sisäpiirintiedon väärinkäyttö
- Säännöstelyrikos
- Tapaturmavakuutusmaksupetos
- Tilintarkastusrikos
- Työeläkevakuutusmaksupetos
- Velallisen epärehellisyys
- Velallisen petos
- Velallisen rikos
- Velallisen vilpillisyys
- Velallisrikkomus
- Velkojansuosinta
- Veronkierto
- Veropetos
- Verorikkomus
- Yrityssalaisuuden rikkominen
- Yrityssalaisuuden väärinkäyttö
- Yritysvakoilu
Velallisen rikos
- Uutiset
12.10.2023 9.26
KKO: Konkurssipesän oikeus vahingonkorvaukseen velallisen rikoksessa rajoittui yhtiön velkojien saatavien yhteismäärään, kun ne olivat pienemmät kuin perusteettomien nostojen yhteismääräA:n oli katsottu syyllistyneen törkeään velallisen epärehellisyyteen, koska A oli käyttänyt ilman hyväksyttävää syytä C Oy:n varoja. B:n syyksi oli luettu avunanto A:n tekemään törkeään velallisen epärehellisyyteen, koska B oli nostanut C Oy:n pankkitililtä yhtiön varoja ja toimittanut ne A:n käytettäväksi. C Oy:n konkurssipesä vaati A:ta ja B:tä yhteisvastuullisesti korvaamaan konkurssipesälle yhtiön tililtä perusteettomasti nostetut varat. Velkojien konkurssisaatavat olivat pienemmät kuin perusteettomien nostojen yhteismäärä.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla C Oy:n konkurssipesän oikeus vahingonkorvaukseen A:lta ja B:ltä rajoittui yhtiön velkojien saatavien yhteismäärään. - Uutiset
25.8.2021 9.31
KKO:n ratkaisu velallisen epärehellisyyttä koskevan tunnusmerkistön täyttymisestä, syyttäjän näyttövelvollisuudesta ja syyteoikeuden vanhentumisesta
Syytteen mukaan ulosottovelallinen A oli syyllistynyt velallisen epärehellisyyteen käyttämällä määräysvallassaan olleesta yhtiöstä saamansa varat muuhun tarkoitukseen kuin omien velkojensa maksuun tai taloudellisen tilanteensa parantamiseen ja näin pahentamalla oleellisesti maksukyvyttömyyttään. Käräjäoikeus ja hovioikeus olivat lukeneet A:n syyksi velallisen epärehellisyyden arvioimatta A:n hyväksyttävien elinkustannusten määrää. Kysymys velallisen epärehellisyyttä koskevan tunnusmerkistön täyttymisestä ja syyttäjän näyttövelvollisuudesta. Kysymys myös syyteoikeuden vanhentumisesta. - Uutiset
27.5.2021 9.40
KKO äänesti - Yhtiön varoja vakuudettomina lainoina koripallojoukkueiden urheilutoiminnasta vastanneelle yhdistykselle luovuttanut yhtiön edustaja syyllistyi törkeään velallisen epärehellisyyteen
Osakeyhtiön hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja A oli luovuttanut yhtiön varoja vakuudettomina lainoina koripallojoukkueiden urheilutoiminnasta vastanneelle yhdistykselle. Yhtiö oli perustettu markkinoimaan yhdistyksen koripallotoimintaa ja hankkimaan yhdistykselle sponsorituloja. Kysymys siitä, mikä merkitys yhtiön ja yhdistyksen kiinteällä yhteistoiminnalla oli arvioitaessa, oliko varojen luovuttaminen tapahtunut ilman hyväksyttävää syytä ja oliko A syyllistynyt törkeään velallisen epärehellisyyteen. KKO katsoi, että A oli X Oy:n edustajana ja sen toiminnasta vastanneena henkilönä 1.5.2007–30.9.2010 ilman hyväksyttävää syytä luovuttanut yhtiön omaisuutta 209 086,77 euroa yhtiön varallisuuspiirin ulkopuolelle Y ry:lle ja aiheuttanut luovutuksilla yhtiön maksukyvyttömyyden tai ainakin oleellisesti pahentanut maksukyvyttömyyttä. Teolla yhdistykselle tavoitellun hyödyn määrä ja velkojille aiheutettu huomattava vahinko huomioon ottaen sekä tekoa myös kokonaisuutena arvostellen rikosta oli pidettävä törkeänä. A oli siten syyllistynyt menettelyllään törkeään velalliseen epärehellisyyteen. HO:n tuomiota muutettiin siten, että asia jätettiin syyksilukemisen ja rangaistuksen osalta KO:n tuomion varaan. Eri mieltä ollut oikeusneuvos katsoi, että kysymys oli ollut liiketaloudellisesti perustelluista varojen luovutuksista eikä asiassa siten ollut aihetta HO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen. (Ään.) - Uutiset
19.10.2018 11.40
KKO:n ratkaisu velkojansuosinnalla aiheutetun vahingon määrästä ja korvausvelvollisen oikeudesta kuittaukseen
A oli myynyt X Oy:n edustajana sen liiketoiminnan toiselle omistamalleen yhtiölle. Kauppahinta oli suoritettu kuittaamalla A:n saatavia X Oy:ltä. Myöhemmin X Oy oli asetettu konkurssiin ja A oli takaajana maksanut X Oy:n velkoja pankille. Konkurssipesä vaati A:lta velkojansuosintaa koskevan rikosasian yhteydessä myydyn omaisuuden arvon suuruista vahingonkorvausta. A vaati puolestaan, että hän saa takautumissaatavallaan kuitata konkurssipesälle maksettavaa vahingonkorvausta. Vaikka X Oy:n konkurssi ei ollut rauennut vaan sitä oli jatkettu julkisselvityksenä, velkojansuosinnalla toisille velkojille aiheutettu vahinko määräytyi sen mukaan, mitä näiden arvioitiin saavan jako-osuuksina, jos rikosta ei olisi tehty ja velallinen olisi rikoksentekopäivänä asetettu konkurssiin. (Ään.) A:lla oli oikeus kuitata takautumissaatavallaan konkurssipesälle maksettavaa vahingonkorvausvelkaansa. - Uutiset
3.1.2018 14.02
Hovioikeuskaan ei myöntänyt velallisen rikoksesta epäillylle velkajärjestelyä
Hakijaa koskevaa rikosasiaa oli tutkittu esitutkinnassa törkeänä velallisen epärehellisyytenä. Tutkinnan kohteena oli siten erittäin vakava velallisen rikos, johon perustuva maksuvelvollisuus saattaa muodostua huomattavaksi. Vaikka rikosperusteisen velan osuus kaikista hakijan veloista ei olisi ollut erityisen suuri, velkajärjestelyn myöntämistä ei voitu pitää tässä vaiheessa perusteltuna huomioon ottaen erityisesti epäillyn rikoksen laatu. Velkajärjestelylle oli siten VJL 10 §:n 2 kohdassa tarkoitettu este. Harkittuaan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO päätyi siihen, etteivät hakijan velkajärjestelyä puoltaneet seikat olleet riittävän painavia velkajärjestelyn myöntämiseksi esteestä huolimatta. Kysymys myös pääkäsittelyn toimittamisen tarpeellisuudesta HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.1.2018) - Uutiset
15.11.2016 15.30
Yli 13 vuotta vanhat 301 390 euron rikosperusteiset velat muodostivat esteen velkajärjestelylle - velkajärjestelylle ei ollut myöskään painavia syitä
Hakija oli tuomittu 1.3 .l999 - 15.10.2000 tehdyistä tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta ja verorikkomuksesta ja viimeksi mainitussa muun ohella 1.1.1999 - 31.12.2001 tehdystä törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja 1.1.2001 - 31.8.2003 tehdystä törkeästä veropetoksesta. Hakijan rikosperusteisten velkojen määrä Verohallinnolle oli 301.390,09 euroa eli yli 75 prosenttia hänen velkojensa yhteismäärästä. Velkaantumisen perusteena olevat rikokset osoittivat suurta moitittavuutta hakijan toiminnassa. Tästä syystä hakijan velkajärjestelyä puoltavien seikkojen tuli olla erityisen painavia, jotta velkajärjestely voitiin esteestä huolimatta myöntää. KO:n päätöstä ei muutettu eikä velkajärjestelyä aloitettu. (Vailla lainvoimaa 15.11.2016) - Uutiset
27.4.2016 11.45
OTT Reima Kukkonen: Velallisen tietojenantovelvollisuutta ja rikosvastuuta tulisi selkeyttää maksukyvyttömyysmenettelyissä
Velallisen tietojenantovelvollisuutta ja velallisen itsekriminointisuojaa koskevat säännökset ovat hajanaisia ja vaikeaselkoisia. Velallisen tietojenantovelvollisuuden sisältö ja itsekriminointisuojan toteuttamistapa vaihtelevat konkurssissa, ulosotossa, yksityishenkilön velkajärjestelyssä ja yrityssaneerauksessa. Tämä heikentää velallisen rikosvastuun ennakoitavuutta ja vaikeuttaa velkojien maksunsaantia, kirjoittaa OTT Reima Kukkonen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
3.2.2015 11.01
KKO:n ratkaisu avunannosta törkeään velallisen epärehellisyyteenA oli käyttänyt K Oy:ssä tosiasiallista määräysvaltaa ja ilman hyväksyttävää syytä luovuttanut yhtiön omaisuutta siirtämällä varoja yhtiön pankkitililtä yhtiössä työskennelleiden puolisonsa B:n ja poikansa, yhtiön ainoan osakkeenomistajan ja hallituksen jäsenen C:n pankkitileille. A:n menettely oli aiheuttanut yhtiön maksukyvyttömäksi tulemisen ja oleellisesti pahentanut maksukyvyttömyyttä. B ja C olivat suostuneet siihen, että A sai käyttää heidän tilejään. Osalla tileille siirretyistä varoista oli maksettu A:lle, B:lle ja C:lle kuulunutta palkkaa. Kysymys siitä, oliko B:n ja C:n menettelyssä kysymys avunannosta törkeään velallisen epärehellisyyteen ja täyttyikö heidän osaltaan avunantorikoksen edellyttämä tahallisuus. KKO katsoi, että B ja C olivat syyllistyneet siihen avunantoon törkeään velallisen epärehellisyyteen, joka oli luettu heidän syykseen hovioikeuden tuomiossa. - Uutiset
24.9.2013 11.55
KKO:n ratkaisu törkeää velallisen epärehellisyyttä koskeneessa vahingonkorvausasiassaHovioikeus, jossa vastaaja vaati korvausvelvollisuutensa alentamista, oli hylännyt vaatimuksen sillä perusteella, että vastaaja ei ollut hovioikeudessa esittänyt hyväksyttävää perustetta korvausvelvollisuutensa määrällisen myöntämisen peruuttamiselle. Korkein oikeus katsoi, ettei asiassa ollut näytetty perusteita A:n myöntämää määrää suuremmalle korvausvastuulle. Asianomistajien kesken A:n maksettavaksi tuomittava vahingonkorvaus on jaettava niiden saamisten suuruuden mukaisessa suhteessa. - Uutiset
14.3.2013 16.00
Järjestäytynyt yrityksiin kohdistuva petosrikollisuus on merkittävässä kasvussaJärjestäytynyt rikollisuus hyödyntää usein tietoverkkoteknologiaa yrityksiin kohdistuvissa petoksissa. Rikollisuuden muotoja ovat muun muassa maksuväline- ja tilauspetokset. Petollinen laskutus, rahankeräys ja markkinointi haittaavat jatkuvasti valtaosaa erityisesti pienistä ja keskisuurista yrityksistä. - Uutiset
19.12.2012 16.18
KKO:lta jälleen tuomio ne bis in idem -kiellon soveltamisesta törkeää veropetosta koskevassa asiassaKKO tutki tapauksessa törkeää veropetosta koskevan syytteen verovuoden 1999 osalta kokonaan, koska verotarkastus ja sen nojalla tehdyt verotuspäätökset eivät ole koskeneet vuotta 1999 ja verovuodelta 2000 arvonlisäveron osalta, kun verotuspäätöstä tältä vuodelta ei ollut tehty eikä asiaa siten tältä osin ratkaistu. Muilta osilta syyte jätettiin tutkimatta. - Uutiset
20.9.2012 12.27
Hovioikeuden tuomio Töölön Matkatoimistoa koskevassa asiassaHelsingin hovioikeus antoi torstaina 20. syyskuuta tuomion törkeää velallisen epärehellisyyttä ym. koskevissa asioissa. Asiat ovat koskeneet vuonna 2005 konkurssiin asetetun Töölön Matkatoimisto Oy:n toiminnassa tehtyjä taloudellisia väärinkäytöksiä vuosina 1992-2005. - Uutiset
18.4.2012 9.00
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi entisen ulkoministerin, kansanedustaja Ilkka Kanervan törkeästä lahjuksen ottamisesta sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta 1 vuoden 3 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseenHelsingin käräjäoikeus on 18. huhtikuuta 2012 antamallaan tuomiolla ratkaissut laajan juttukokonaisuuden, jossa on käsitelty Nova Groupiin ja Nova Kiinteistökehitykseen liittyviä velallisen rikoksia, kirjanpitorikoksia, törkeää lahjuksen antamista ja ottamista sekä eräitä muita rikoksia. Asiakokonaisuuteen liittyvässä törkeää lahjuksen ottamista ynnä muuta koskevassa asiassa Ilkka Kanerva on tuomittu törkeästä lahjuksen ottamisesta sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta 1 vuoden 3 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Kanerva tuomittiin myös pantavaksi viralta niistä julkisista luottamustehtävistä, joita hänellä tuomitsemishetkellä oli. - Uutiset
8.2.2012 14.14
KKO:n ratkaisu Verohallinnon vahingonkorvaussaamisen vanhentumisestaVerohallinto oli käräjäoikeudessa, jossa konkurssiin asetetun osakeyhtiön vastuuhenkilöitä oli syytetty ja heidät oli myös tuomittu törkeästä velallisen epärehellisyydestä, vaatinut vastuuhenkilöiden velvoittamista korvaamaan sille aiheutuneen vahingon toissijaisesti siviiliperusteella sen varalta, että syyte hylättäisiin vanhentuneena. Hovioikeus katsoi, ettei vastuuhenkilöiden tekoja ollut pidettävä törkeinä ja että syyteoikeus velallisen epärehellisyydestä oli vanhentunut. Kysymys siitä, oliko Verohallinnon vahingonkorvaussaatava vanhentunut velan vanhentumisesta annetun lain perusteella. Kysymys myös hovioikeuden oikeudesta tutkia kysymys korvaussaatavan vanhentumisesta. - Uutiset
7.2.2012 9.19
KKO:n ratkaisu velallisen rikoksesta ja itsekriminointisuojastaA:ta syytettiin neljästä törkeästä velallisen petoksesta sillä perusteella, että hän oli ulosotto- ja konkurssimenettelyissä jättänyt ilmoittamatta omaisuuttaan. B:tä syytettiin avunannosta näihin rikoksiin. Syyte A:ta vastaan hylättiin osaksi itsekriminointisuojan perusteella. Itsekriminointisuojan vaikutus ei ulottunut avunantajaan B:hen. - Uutiset
29.11.2011 11.49
Veropetosten osuus noussut selvästi 2000-luvun puolenvälin jälkeenVeropetosten prosentuaalinen osuus kaikista ilmitulleista talousrikoksista Suomessa on noussut selvästi 2000-luvun puolenvälin jälkeen. Törkeiden veropetosten osuus on ohittanut tavallisesta veropetoksesta tehdyt rikosilmoitukset. Trendi on jatkunut ja voimistunut läpi koko 2000-luvun. Veropetosten yhteydessä ilmenee usein myös kirjanpitorikoksia ja velallisen rikoksia. - Uutiset
18.10.2011 10.42
KKO:n ratkaisu kaksoisrangaistavuuden kiellon tulkinnasta tilanteessa, jossa tulojen ilmoittamatta jättäminen ja veronkorotukset koskivat sekä arvonlisä- että elinkeinotuloveroaAsiassa oli kysymys siitä, estävätkö A:lle määrätyt veronkorotukset veropetossyytteen tutkimisen ja jos näin oli, oliko syyte jätettävä tutkimatta kokonaan vaiko vain siltä osin kuin syytteessä ja lopullisiksi jääneissä veronkorotuksissa oli kysymys samasta menettelystä. Lisäksi asiassa oli kysymys A:lle määrättävästä rangaistuksesta. (Ään.) - Uutiset
6.9.2011 12.19
KKO:n ratkaisu velallisen rikoksestaToimitusjohtaja A oli yhtiön konkurssiin päättyneen tilikauden aikana nostanut omistamastaan osakeyhtiöstä useassa erässä yhteensä 8 368,20 euroa. Vaikka nostoja ei ollut merkitty yhtiön kirjanpitoon, nostojen katsottiin perustuneen palkkion maksamiseen kohtuullisena korvauksena yhtiön hyväksi tehdystä työstä. Koska velallisen varojen luovuttamiselle oli Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevin perustein ollut hyväksyttävä syy, syyte velallisen epärehellisyydestä hylättiin. - Uutiset
29.6.2011 15.04
KKO:n ratkaisu velallisen rikoksestaA:n syyksi oli luettu osakeyhtiörikoksena ja törkeänä velallisen epärehellisyytenä menettely, jolla hänelle oli siirretty X Oy:stä ja Y Oy:stä varoja ilman hyväksyttävää syytä. A, joka oli huomattavan velkaantunut ja jolta oli peritty pitkään velkoja ulosottoteitse, oli käyttänyt hänelle yhtiöistä siirretyt varat käyttämättä niitä velkojensa maksamiseen. A:n katsottiin varat hävittäessään syyllistyneen törkeään velallisen epärehellisyyteen. (Ään.) - Uutiset
1.6.2011 7.04
KKO: Törkeästä velallisen epärehellisyydestä tuomittu voitiin tuomita myös törkeästä veropetoksesta - syytteen tutkimatta jättäminen ei estänyt vahingonkorvauksen määräämistäA oli tuomittu törkeästä velallisen epärehellisyydestä hänen nostettuaan yhtiöstä ilman hyväksyttävää syytä varoja ja velvoitettu korvaamaan näin aiheuttamansa vahinko yhtiön konkurssipesälle. A:n katsottiin lisäksi syyllistyneen törkeään veropetokseen jättäessään ilmoittamatta mainitut yhtiöstä nostamansa varat tuloinaan henkilökohtaisessa verotuksessaan. Verohallinnon vahingonkorvausvaatimus oli hyväksyttävä myös siltä osin, kuin syyte oli jätetty ne bis in idem -kiellon vuoksi tutkimatta.
1 - 20 21 - 34