-
Talousrikos
- Arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos
- Avustuksen väärinkäyttö
- Avustuspetos
- Avustusrikkomus
- Kilpailumenettelyrikos
- Kirjanpitorikos
- Kuluttajaluottorikos
- Kurssin vääristäminen
- Markkinoiden manipulointi
- Matkapalvelurikos
- Rahanpesu
- Sisäpiirintiedon ilmaiseminen
- Sisäpiirintiedon väärinkäyttö
- Säännöstelyrikos
- Tapaturmavakuutusmaksupetos
- Tilintarkastusrikos
- Työeläkevakuutusmaksupetos
- Velallisen epärehellisyys
- Velallisen petos
- Velallisen rikos
- Velallisen vilpillisyys
- Velallisrikkomus
- Velkojansuosinta
- Veronkierto
- Veropetos
- Verorikkomus
- Yrityssalaisuuden rikkominen
- Yrityssalaisuuden väärinkäyttö
- Yritysvakoilu
Velallisen epärehellisyys
- Uutiset
10.4.2024 13.00
Syyte törkeästä velallisen epärehellisyydestä hylättiin ja vastaaja tuomittiin rekisterimerkintärikoksesta - hovioikeus velvoitti vastaajan korvaamaan takaisin valtiolle puolet hänen puolustajalleen valtion varoista maksetusta määrästäHO katsoi, että kysymys oli lain esitöissä kuvatun esimerkin kanssa samantyyppisestä kahden syytteen tilanteesta, jossa toinen syyte oli pääsyyte. Tässä tapauksessa pääsyyte oli hylätty. HO katsoi, että tapauksessa oli tarkoitettuja erityisiä syitä velvoittaa vastaaja korvaamaan takaisin valtiolle puolet hänen puolustajalleen valtion varoista maksetusta määrästä. Lisäksi vastaaja vapautettiin velvollisuudesta suorittaa korkoa puolustajan palkkiolle. (Vailla lainvoimaa 10.4.2024) - Uutiset
15.12.2023 9.40
Rovaniemen hovioikeuden tuomiot laajassa ravintolatoimintaa koskevassa talousrikosjutussaOulun käräjäoikeus oli 23.6.2022 antamallaan tuomiolla tuominnut vuonna 1985 syntyneen vastaajan (G.S) vuosina 2010 - 2014 tehdyistä talousrikoksista yhteiseen 3 vuoden 9 kuukauden vankeusrangaistukseen sekä vuonna 1993 syntyneen vastaajan (A.S) kolmesta rekisterimerkintärikoksesta sakkorangaistukseen. Muiden asiassa mukana olleiden vastaajien osalta käräjäoikeuden tuomioon ei ollut haettu muutosta eli heidän osaltaan käräjäoikeuden tuomio on lainvoimainen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomioita. (Vailla lainvoimaa 15.12.2023) - Uutiset
12.10.2023 9.26
KKO: Konkurssipesän oikeus vahingonkorvaukseen velallisen rikoksessa rajoittui yhtiön velkojien saatavien yhteismäärään, kun ne olivat pienemmät kuin perusteettomien nostojen yhteismääräA:n oli katsottu syyllistyneen törkeään velallisen epärehellisyyteen, koska A oli käyttänyt ilman hyväksyttävää syytä C Oy:n varoja. B:n syyksi oli luettu avunanto A:n tekemään törkeään velallisen epärehellisyyteen, koska B oli nostanut C Oy:n pankkitililtä yhtiön varoja ja toimittanut ne A:n käytettäväksi. C Oy:n konkurssipesä vaati A:ta ja B:tä yhteisvastuullisesti korvaamaan konkurssipesälle yhtiön tililtä perusteettomasti nostetut varat. Velkojien konkurssisaatavat olivat pienemmät kuin perusteettomien nostojen yhteismäärä.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla C Oy:n konkurssipesän oikeus vahingonkorvaukseen A:lta ja B:ltä rajoittui yhtiön velkojien saatavien yhteismäärään. - Uutiset
29.9.2023 10.20
Törkeä velallisen epärehellisyys - hovioikeus arvioi omistajayrittäjän palkan hyväksyttävää määrää, ylisuuren palkan yhteyttä yhtiön maksukyvyttömyyteen ja omistajayrittäjän tahallisuutta- Vastaajalle maksetun hyväksyttävän palkan nettomäärä ei voinut olla enempää kuin syyttäjän esittämä 48.000 euroa vuodessa
- Se, että yhtiön taloudellisen tilanteen heikentymiseen olivat voineet vaikuttaa muutkin seikat kuin vastaajalle maksettu ylisuuri palkka, ei poistanut syy-yhteyttä ylisuuren palkan ja yhtiön maksukyvyttömyyden tai maksukyvyttömyyden oleellisen pahentumisen väliltä
- Vastaajan oli täytynyt olla tietoinen myös ylisuuren palkan maksamisen vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan ja maksukykyyn (Vailla lainvoimaa 29.9.2023) - Uutiset
1.9.2023 11.00
Törkeä velallisen epärehellisyys: Varojen siirroille ei ollut hyväksyttävä syytä eikä osingon nostaminen olisi ollut mahdollista yhtiön silloisessa taloudellisessa tilanteessa - vastaajan nostamaa palkkaa oli pidettävä liiallisenaVastaaja oli käyttänyt yhtiön määräysvaltaa. Hän oli siirtänyt teonkuvauksessa mainitun määrän 75.522,27 euroa yhtiöstä itselleen. Vastaaja oli nostanut keväällä 2016 osingon 13.950 euroa. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko varojen siirroille ollut hyväksyttävä syy ja oliko osingon nostaminen ollut mahdollista yhtiön silloisessa taloudellisessa tilanteessa. Lisäksi oli kysymys siitä, oliko vastaajan vuosina 2016 ja 2017 nostamaa palkkaa pidettävä liiallisena. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 1.9.2023) - Uutiset
8.6.2023 9.17
Kun käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta oli aihetta epäillä, KKO myönsi jatkokäsittelyluvanA oli harjoittanut liiketoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana ja toiminimen haltijana. Käräjäoikeus oli lukenut A:n syyksi törkeän velallisen epärehellisyyden sillä perusteella, että hänen varainkäyttönsä oli ylittänyt kohtuulliseksi arvioidun vastikkeen hänen tekemästään työstä. Varainkäyttöä sanotuilta osin oli pidetty ilman hyväksyttävää syytä tehtyinä luovutuksina.
Korkein oikeus katsoi, että arvioinnin lähtökohdaksi on hyväksyttävän vastikkeen asemesta otettava kohtuulliset elinkustannukset. Kun käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta oli aihetta epäillä, Korkein oikeus myönsi A:lle jatkokäsittelyluvan. - Uutiset
26.5.2023 16.00
Törkeä velallisen epärehellisyys: Toiminimiyrittäjän 2 500 euroa kuukaudessa ylittävää yksityiskäyttöä pidettiin liikakulutuksenaLiikakulutus oli katsottava omaisuuden lahjoittamiseksi tai luovuttamiseksi, koska kulutettua varallisuutta ei voinut käyttää velkojen kattamiseksi (ks. esim. KKO 2004:89). Omaisuuden lahjoittamisella tai luovuttamisella eli liikakulutuksella vastaaja oli osaltaan aiheuttanut toiminimen maksukyvyttömyyttä ja sen jälkeen oleellisesti pahentanut sitä. Ottaen siis huomioon pitkä aika, jona vastaaja ei ollut sopeuttanut talouttaan, vaikka hän oli ollut tietoinen heikosta taloudellisesta tilasta, kyse oli kokonaisuutena arvostellen törkeästä teosta. Vastaaja tuomittiin törkeän velallisen epärehellisyyden lisäksi kirjanpitorikoksesta yhteiseen 5 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvamaan rikoksella aiheutuneena vahinkona 11.182,40 euroa viivästyskorkoineen. - Uutiset
8.5.2023 13.35
Hovioikeus: Törkeä velallisen epärehellisyys ja liiketoimintakielto - Uutiset
13.4.2023 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus aloitti velkajärjestelyn rikosperusteisesta esteestä huolimatta (10 a §)Veloista noin 46 prosenttia perustui pääasiassa rikosoikeudenkäynneissä hakijalle tuomittuun vahingonkorvausvelvollisuuteen ja rikosoikeudelliseen menettämisseuraamukseen (yht. hieman yli 60.000 euroa, lainvoimaiset IHO:n tuomio 12.9.2017 ja Pohjois-Savon KO:n tuomio 5.11.2019). Velkajärjestelyn piiriin kuuluvista veloista hieman yli 106.000 euroa oli peräisin hakijan aikaisemmin harjoittamasta elinkeinotoiminnasta, joka päättyi yhtiön konkurssiin. Hakija oli tuomittu molemmilla kerroilla ehdolliseen 8 vankeusrangaistukseen ja liiketoimintakieltoihin. Rikosnimikkeistä vakavampia olivat kaksi törkeää velallisen epärehellisyyttä ja törkeä kirjanpitorikos. - Uutiset
8.3.2023 14.34
Hovioikeus: Velkajärjestelylle ei ollut VJL 10 §:n 1 kohdassa tarkoitettua rikosperusteista estettä - maksuohjelman kestoa oli muutettavaHakijan velkojen kokonaismäärä oli noin 46.000 euroa, josta rikosperusteisten velkojen osuus oli noin 27 prosenttia. Ainoana velkojana velkajärjestelyn myöntämistä KO:ssa vastustaneen Verohallinnon saatava oli noin 10 prosenttia kokonaisvelkamäärästä. Verohallinto ei ollut enää HO:ssa lausunut asiasta. Hakijan rikosperusteisten velkojen määrä ei ollut erityisen suuri, eikä sille tässä tapauksessa tullut antaa ratkaisevaa merkitystä esteperustetta arvioitaessa. Hakijan rikos ei ollut ollut laadultaan törkeä eikä se ollut kohdistunut esimerkiksi toisen henkeen tai terveyteen, vaan kysymys oli ollut siitä, että hakija oli ilmeisestikin nostanut yhtiöstä varoja lähinnä elantomenoihinsa. Nämä seikat huomioon ottaen hakijan menettelyä ei voitu pitää kovin moitittavana esteperusteen olemassaoloa arvioitaessa. Hakijan rikoksen perusteella vahinkoa olivat kärsineet vain oikeushenkilöt. Ottaen lisäksi huomioon rikosperusteisen velan määrä, velkajärjestelyllä ei ollut sanottavaa vaikutusta vahingon kärsijän asemaan (Vailla lainvoimaa 8.3.2023) - Uutiset
23.12.2022 11.20
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen törkeän kirjanpitorikoksen lisäksi myös törkeään velallisen epärehellisyyteenA oli 20.7.2017-15.2.2019 Porissa toimiessaan X Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana hävittänyt tai ilman hyväksyttävää syytä lahjoittanut tai muuten luovuttanut yhtiön omaisuutta 40.000 euroa. A:n menettely oli aiheuttanut yhtiön tulemisen maksukyvyttömäksi tai oleellisesti pahentanut yhtiön maksukyvyttömyyttä. Yhtiö oli asetettu konkurssiin 15.2.2019. Pesäluettelon mukaan velat olivat olleet varoja suuremmat 304.288,15 euroa. Yhtiö oli tullut maksukyvyttömäksi jo ensimmäisellä 30.9.2018 päättyneellä tilikaudellaan. Rikosta oli pidettävä törkeänä, koska sillä oli tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja rikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. (Vailla lainvoimaa 23.12.2022) - Uutiset
13.12.2022 9.02
Hovioikeus muutti velallisen epärehellisyyden törkeäksi - Uutiset
1.11.2022 11.00
Hovioikeus kumosi törkeästä velallisen epärehellisyydestä tuomitulle määrätyn 3 vuoden liiketoimintakiellonKO:n tuomion perusteluissa todetuin tavoin valittajan menettely oli sinänsä ollut vahingollista. Toisaalta valittaja oli kertomansa mukaan ennen tekoaikaa harjoittanut liiketoimintaa 1980-luvulta saakka syyllistymättä liiketoiminnassaan rangaistavaan menettelyyn. Lisäksi valittaja oli kertonut, että ilman liiketoimintakieltoa hän voisi mahdollisesti kasvattaa liiketoimintaansa ja palkata työntekijöitä, jolloin myös hänen maksukykynsä parantuisi. Nyt syyksi luettu teko oli päättynyt jo vuonna 2018, ja valittaja oli sen jälkeen ennen KO:n 24.6.2021 määräämää liiketoimintakieltoa hoitanut liiketoimintaansa moitteettomasti. Asiaa kokonaisuutena arvioiden HO katsoi edellä mainitut seikat huomioon ottaen, että ilmeistä tarvetta valittajan määräämiselle liiketoimintakieltoon ei ollut ja KO:n valittajalle määräämä liiketoimintakielto oli siten kumottava. (Vailla lainvoimaa 1.11.2022) - Uutiset
20.9.2022 11.40
Syyttäjän valitus vastaajien tuomitsemiseksi törkeästä velallisen epärehellisyydestä ei menestynyt hovioikeudessa: Ulosottovelalliset olivat voineen luopua perinnöistäänKoska vastaajat eivät olleet luopumisen yhteydessä määränneet pesäosuuden saajasta perimysjärjestyksestä poikkeavasti, hovioikeus katsoi, että he eivät olleet menettäneet oikeuttaan luopua osuuksistaan kuolinpesässä ja luopumiset olivat olleet tehokkaita ulosottovelkojiin nähden. Koska vastaajien ei väitetty millään muulla tavoin ryhtyneen perintöön, esimerkiksi perinnönjaon myötä, ei perintöosuuksien voitu katsoa kuuluneen sen enempää AA:n kuin BA:n varallisuuspiiriin. (Vailla lainvoimaa 20.9.2022) - Uutiset
12.8.2022 12.27
Hovioikeus arvioi oliko valittaja tuomittava menettämään valtiolle rahanpesun kohteena kiinteistöillä sijaitsevat rakennukset - kysymys myös ne bis in idem -kiellostaHO:ssa oli arvioitavana, oliko valittaja tuomittava menettämään valtiolle rahanpesun kohteena sanotuilla kiinteistöillä sijaitsevat rakennukset, toisin sanoen kiinteistöllä sijaitsevan ”vanha klubirakennuksen” sekä toisella kiinteistöllä sijaitsevan "vanhan saunarakennuksen”. Pääasian osalta oli arvioitava, oliko menettämisseuraamuksessa kyse rangaistuksenluontoisesta seuraamuksesta ja loukkasiko menettämisvaatimuksen tutkiminen ne bis in idem -kieltoa. Edelleen arvioitava oli estikö asianomistajalle tuomittu vahingonkorvaus menettämisseuraamuksen tuomitsemisen. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 12.8.2022) - Uutiset
15.6.2022 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen törkeän veropetoksen lisäksi törkeään velallisen epärehellisyyteen - omaisuutta oli hävitetty 240.000 euroaOmaisuuden hävittäminen - Maksukyvyttömyyden olennainen pahentaminen - Tahallisuus - Törkeysarviointi (Vailla lainvoimaa 15.6.2022) - Uutiset
12.5.2022 7.22
Poliisi on suorittanut esitutkinnan valtakunnallisesta korruptiorikoksesta – epäiltynä oli 180 virkamiestä tai muuta julkista tehtävää hoitavaa henkilöä; syyteharkintaan 80Poliisi on saanut lähes valmiiksi laajan esitutkinnan valtakunnallisesta korruptiorikoksesta. Esitutkinnan kohteena on ollut teollisuuskemikaaleja ja siivousaineita myynyt yritys ja sen läheisyhtiö, joiden epäillään antaneen lahjuksia. Tapauksen selvittämiseen ovat osallistuneet kaikki poliisilaitokset. Määrällisesti tapaukset ovat jakautuneet kohtalaisen tasaisesti eri puolille Suomea. - Uutiset
28.3.2022 10.33
Hovioikeus: Törkeä velallisen epärehellisyysA:lla oli sinänsä ollut oikeus palkkaan yhtiön hyväksi tekemästään työstä. Palkanmaksussa on kuitenkin noudatettava sitä koskevia säännöksiä, eikä varojen luovutusperustetta voida jälkikäteen muuttaa toiseksi. Ottaen huomioon tuomiossa selostetut olosuhteet hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että luovutuksille ei ollut hyväksyttävää syytä. Laiton varojenjako oli vähentänyt vastaavalla määrällä yhtiön velkojen maksuun käytettävissä olevia varoja. Näin ollen laiton varojenjako oli osaltaan aiheuttanut yhtiön maksukyvyttömyyden ja pahentanut sitä. (Vailla lainvoimaa 28.3.2022) - Uutiset
2.3.2022 15.40
Hovioikeus arvioi törkeällä velallisen epärehellisyydellä aiheutetun vahingon määrän vahvennetussa kokoonpanossaTuomiossa mainituin perustein, kun otettiin huomioon pesäluetteloon kirjattujen asianomistajien saatavien määrät, A oli velvollinen suorittamaan vahingonkorvauksena velkapääomien mukaisena suhteellisena jako-osuutena kaikkien pesäluetteloon merkittyjen velkojen yhteismäärästä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elolle 23.272,38 euroa, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennialle 6.177,02 euroa, Vauraus Suomi Oyj:lle 11.311,22 euroa ja Verohallinnolle 26.113,72 euroa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2022) - Uutiset
11.2.2022 13.31
Hovioikeuden tuomio törkeästä velallisen epärehellisyydestäTuomiossa kerrotut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, ettei kysymyksessä olevia yhtiöstä A:lle tehtyjä luovutuksia voitu pitää rikoslain 39 luvun 1 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla hyväksyttävinä. Tähän arviointiin ei vaikuttanut se, olisiko A oikeita menettelytapoja käyttäen voinut nostaa yhtiöstä palkkaa ja matkakulujen korvauksia. Näin täydennettynä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätöksen siitä, että kysymyksessä olevat varat oli luovutettu yhtiön varoista A:lle ilman hyväksyttävää syytä. (Vailla lainvoimaa 11.2.2022)