-
Aineeton vahinko
- Henkilövahinko
- Varallisuusvahinko
Varallisuusvahinko
- Uutiset
29.11.2023 8.30
EIT linjasi ensimmäisen kerran: Ihmiskaupan uhrilla on oikeus vaatia ihmiskauppiaalta korvausta menetetyistä tuloistaAsia koski valittajan yrityksiä saada korvausta seksityöstä saaduista tuloista, jotka hänen ihmiskauppiaansa oli ottanut häneltä. EIT katsoi, että tapauksessa oli rikottu orjuuden ja pakkotyön kieltoa koskevaa EIS 4 artiklaa, kun korvauksen maksamisesta oli kieltäydytty. - Uutiset
9.12.2021 11.45
KKO äänesti puhtaan varallisuusvahingon määrän arvioinnistaYhtiön tilivaroja oli ollut takavarikoituna ja sittemmin ulosmitattuna usean vuoden ajan ennen kuin virheelliset verotuspäätökset oli kumottu. Yhtiöltä ulosmitatut varat oli palautettu veronkantolain (609/2005) 22 §:n mukaisella korolla lisättynä.
Kun yhtiö ei ollut esittänyt uskottavaa näyttöä saamatta jääneistä sijoitustuotoista tai muusta vahingosta, joka sille oli aiheutunut varojen käyttömahdollisuuksien menettämisestä, eikä sellaista näyttöä olisi ollut vaikeudetta saatavilla, vahingon määrä arvioitiin oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentin nojalla. Yhtiölle ei katsottu aiheutuneen veronkantolain 22 §:n mukaista korkoa suurempaa vahinkoa. (Ään.) - Uutiset
1.9.2021 10.30
Tarkoituksettomia asianajotoimeksiantoja? Hovioikeus hylkäsi syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä ja yhdistyksen 64.463,30 euron korvausvaatimuksenAsiassa oli selvitettävänä, mikä oli ollut valittajan rooli toisaalta yhdistyksen ryhtyessä oikeustoimiin ns. ruokataukopalkka-asioissa ja toisaalta yhdistyksen osallistumisessa ns. maistraattioikeudenkäynteihin ja oliko hän toiminut siten, että hän oli tietoisesti ylittänyt asemaansa kuuluvan toimivallan. Luottamusaseman väärinkäytön syyksilukeminen edellytti lisäksi, että valittaja oli pitänyt vähintään varsin todennäköisenä, että hänen menettelynsä aiheuttaa vahinkoa yhdistykselle. (Vailla lainvoimaa 1.9.2021) - Uutiset
14.5.2021 13.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta tutkia osakkeenomistajien esittämiä vahingonkorvausvaatimuksia (Alankomaat)Asetuksen (EU) N:o 1215/2012 7 artiklan 2 alakohtaa tulkittava siten, että sellaisen puhtaan varallisuusvahingon, joka on seurausta julkisesti noteeratulta kansainväliseltä yhtiöltä lähtöisin olevien maailmanlaajuisesti helposti saatavilla olevien mutta virheellisten, puutteellisten ja harhaanjohtavien tietojen perusteella tehdyistä sijoituspäätöksistä, ilmeneminen suoraan sijoitustilillä ei mahdollista sitä, että vahingon ilmenemisen perusteella kansainvälisesti toimivaltaiseksi katsotaan sen jäsenvaltion tuomioistuin, johon on sijoittautunut pankki tai sijoitusyhtiö, jossa kyseinen tili on, jos mainittu yhtiö ei ole kyseisen jäsenvaltion lakisääteisen tiedonantovelvollisuuden alainen. - Uutiset
18.2.2020 10.10
Hovioikeus arvioi lainmukaisia edellytyksiä huoneiston hallintaanottamiselle ja yhtiökokouksen peruuttamisesta osakkeenomistajille aiheutuneiden kustannnusten korvaamistaHovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että asunto-osakeyhtiöllä oli ollut lainmukaiset edellytykset huoneiston hallintaanottamiselle. Asiassa oli kysymys myös kokouspäivänä kokouspaikalla peruutetun yhtiökokouksen vuoksi aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta. Kun asunto-osakeyhtiölain tai vahingonkorvauslain edellytyksiä vahingonkorvauksen tuomitsemiselle osakkeenomistajille ei ollut, vahingonkorvausvaatimus oli hylättävä perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020) - Uutiset
20.6.2019 9.00
Hovioikeuskin piti valtiota vahingonkorvausvelvollisena tarpeettomien turvaamistoimien ja ulosoton johdosta, mutta katsoi jääneen näyttämättä, että kantajalle olisi aiheutunut niistä vahinkoaKantaja oli hankkinut Ranskasta suihkulentokoneita. Verohallinto oli verotarkastuksen yhteydessä katsonut, että kyseessä on arvonlisäverollinen yhteisöhankinta ja hakenut arvonlisäverosaamisten turvaamiseksi kantajaa vastaan turvaamistoimen. Täytäntöönpano oli tapahtunut takavarikoimalla kantajan tilivaroja 9 500 000 euroa. Sittemmin itäinen tullipiiri oli tehnyt tullauspäätökset, joilla kantaja oli velvoitettu maksamaan veroja ja lentokoneiden hankintaan ja maahantuontiin perustuen. Tullin päätökset oli pantu täytäntöön ulosmittaamalla ne varat, jotka kantajalta oli turvaamistoimen täytäntöönpanolla takavarikoitu. Tämänkin jälkeen kantajan varoja oli ulosmitattu verotuspäätösten ja tullauspäätösten perusteella. Kantaja oli valittanut tullauspäätöksistä hallinto-oikeuteen. Tullipiiri oli kuitenkin itse oikaissut tekemiään tullipäätöksiä ja päättänyt palauttaa niiden perusteella ulosmitatut varat kantajalle. Palauttamisen sijaan varat oli kuitenkin siirretty verovirastolle sen tekemiin verotuspäätöksiin perustuvien verojäämien kuittaamiseksi. Kantaja oli jättänyt hallinto-oikeudelle verovalituksen sekä täytäntöönpanokieltohakemuksen, joissa vaadittiin verotuspäätösten kumoamista, verojen maksuunpanon peruuttamista ja verojen ulosmittauksen kieltämistä. Hallinto-oikeus hylkäsi kanteen, jonka jälkeen kantaja oli valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun jälkeen oli hyväksynyt kantajan valituksen ja palauttanut asian verohallintoon. Verohallinto oli käsitellyt asian uudestaan ja antanut ratkaisun, jonka mukaan lentokoneiden hankinnoista ei ole maksettava arvonlisäveroa. Varat oli palautettu kantajalle veronkantolain mukaisine korkoineen. Tämän jälkeen kantaja oli nostanut vahingonkorvauskanteen Suomen valtiota vastaan. Sekä käräjä- että hovioikeus katsoivat valtion olevan vahingonkorvausvastuussa tarpeettomien turvaamistoimien ja ulosottojen johdosta, mutta myös että asiassa jäi näyttämättä että kantajalle olisi aiheutunut vahinkoa näiden menettelyjen johdosta. (Vailla lainvoimaa 20.6.2019, valituslupa myönnetty) - Uutiset
15.9.2016 10.11
Vedeneristettä myyvälle yhtiölle korvauksia lehtiartikkeleiden aiheuttamasta vahingosta 587 492 euroa - käräjäoikeuden tuomiota ei muutettuArtikkelit olivat olleet omiaan johtamaan lehdenlukijoita harhaan siitä tavasta, millä lehden suorittama testi vedeneristyksistä oli suoritettu. Julkaisut eivät olleet täyttäneet tuotetestin julkaisemiselle asetettavia hyvän lehtimiestavan vaatimuksia. Vastaajayhtiö oli lehden julkaisijana/kustantajana korvausvastuussa vahingosta. Vahingon määrä arvioitiin OK 17 luvun 2 § 3 momentin mukaan. (Vailla lainvoimaa 15.9.2016) - Uutiset
1.4.2016 9.37
Kaupunki velvoitettiin suorittamaan määräaikaisen lukionopettajan valinnassa syrjitylle miehelle tasa-arvolain mukaista hyvitystäValittajan oli katsottu esittäneen asiassa sellaisia tasa-arvolain 9 a §:ssä tarkoitettuja tosiseikkoja, joiden perusteella voitiin olettaa, että hänet oli jätetty valitsematta virkasuhteeseen sukupuolensa vuoksi. Koska muodostunutta syrjintäolettamaa ei ollut yritettykään kumota, oli kaupungin katsottava syrjineen valittajaa kanteessa mainitussa yhteydessä hänen sukupuolensa perusteella. Ottaen huomioon loukkauksen laatu ja laajuus sekä se, että kyse oli ollut yhden vuoden määräaikaista virkasuhdetta täytettäessä tapahtuneesta syrjinnästä, HO arvioi hyvityksen kohtuulliseksi määräksi 5 000 euroa. Valittajan kannetta ei voitu hyväksyä siltä osin kuin kyse oli hänelle aiheutuneesta ansionmenetyksestä. (Vailla lainvoimaa 1.4.2016) - Uutiset
7.3.2016 9.02
Jätteiden ohiviennistä yli 423 500 euron vahingonkorvaukset kuntien jätehuoltoyhtiölle - käräjäoikeuden tuomiota ei muutettuMenettely, jossa vastaajayhtiö oli vastoin jätehuollosta annettuja määräyksiä sekä ilman kuntien jätehuoltoyhtiön suostumusta vienyt jätettä B Oy:lle laiminlyömällä käyttää kuntien jätehuoltoyhtiön punnituskorttia jätemaksun asianmukaista kohdistamista varten, osoitti vastaajayhtiön menettelyn olleen tahallista tai ainakin törkeän huolimatonta, kun otettiin vielä huomioon, että vastaaja oli ammattimaista jätteenkuljetusta harjoittava yritys. HO katsoi, että asiassa oli VahL 5:1 (puhdas varallisuusvahinko) tarkoittamat erittäin painavat syyt velvoittaa vastaajayhtiö korvaamaan sen kuntien jätehuoltoyhtiölle aiheuttama vahinko. (Vailla lainvoimaa 7.3.2016) - Uutiset
9.1.2014 17.39
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 17.12.–20.12.2013 koskevat pakkohoitoa, viivästyskorkoa, tuomioistuimen toimivaltaa, hyvää vakuutusmeklaritapaa, liikehuoneiston vuokrasopimusta, lapsen palauttamista, kiskontaa ja pahoinpitelyn törkeysastetta. - Uutiset
25.10.2013 16.44
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden uusimmat ennakkoratkaisut koskevat mm. saatavan kuulumista konkurssipesään, valtion vahingonkorvausvastuuta, takavarikkoa kansainvälisessä oikeusapuasiassa sekä kiinteistön luovutuksen verokohtelua. - Uutiset
21.3.2013 11.54
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu oikeudesta saada vahingonkorvausta lentomelusta johtuvasta kiinteistönarvon alenemisesta yva-menettelyn laiminlyöntitilanteessaYmpäristövaikutusten arvioinnin laiminlyöminen ei anna unionin oikeuden mukaan – ellei valtion vastuuta koskevista vähemmän rajoittavista kansallisista oikeussäännöistä muuta johdu – lähtökohtaisesti sellaisenaan yksityiselle oikeutta saada korvausta puhtaasta varallisuusvahingosta, joka johtuu hänen kiinteistönsä arvon alenemisesta kyseisen hankkeen ympäristövaikutusten seurauksena. - Uutiset
25.3.2010 12.21
Mikä on puhdas varallisuusvahinko?Oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä käytetään termiä "puhdas varallisuusvahinko", vaikka vahingonkorvauslainsäädäntömme ei sellaista tunne. Vahingonkorvauslaissa puhutaan hyvityksestä "sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon". Ensi silmäyksellä puhtaan varallisuusvahingon käsite voi vaikuttaa selvältä, mutta ei ole kuitenkaan aivan riidatonta, mitä termi oikein tarkoittaa, kirjoittaa VTT Björn Sandvik Defensor Legis -lehdessä. - Uutiset
8.5.2003 13.08
Lakimiesliiton lausunto puhdasta varallisuusvahinkoa koskevasta uudistustarpeesta - Uutiset
28.4.2003 16.04
Asianajajaliiton lausunto varallisuusvahinkoja koskevan sääntelyn uudistamisesta