-
Asiakirjan kuolettaminen
- Vanhentuminen
Vanhentuminen
- Uutiset
18.4.2024 11.25
Unionin kilpailuoikeuden rikkomiset: Tšekin aiempi vanhentumisjärjestelmä on ristiriidassa unionin oikeuden kanssaEUT:n mukaan kyseisessä järjestelmässä vahingonkorvauksen vaatiminen jatketuista kilpailunvastaisista menettelytavoista on käytännössä mahdotonta tai suhteettoman vaikeaa. - Uutiset
17.4.2024 10.59
Hovioikeus: Vastuuvakuutus ja vahingonkorvausvaatimusten vanhentuminenAsiassa oli kysymys siitä, olivatko A:n Asuntosäätiö B:tä vastaan esittämät vahingonkorvausvaatimukset vanhentuneet. Vanhentumiskysymyksen ratkaisemiseen liittyi keskeisesti kysymys vakuutusyhtiön asemasta ja siitä, oliko ennakkopäätöksen KKO 1991:18 oikeusohje korvaussaamisen vanhentumisen katkaisemisesta edelleen voimassa. Hovioikeus on ratkaisussaan arvioinut sitä, oliko A asioimalla Vakuutusyhtiö D:n kanssa katkaissut vanhentumisen myös Asuntosäätiö B:hen nähden ottaen huomioon myös A:n Asuntosäätiö B:lle toimittamat vapaamuotoiset muistutukset.
Hovioikeus katsoi, että Asuntosäätiö B oli käyttämällä vastuuvakuutustaan ja ohjaamalla A:n asioimaan korvauksiin liittyen Vakuutusyhtiö D:n kanssa valtuuttanut Vakuutusyhtiö D:n selvittämään asiaa sen lukuun. A:n asiointi Vakuutusyhtiö D:n kanssa oli katkaissut vanhentumisen kaikilta osin myös Asuntosäätiö B:hen nähden. A:n Asuntosäätiö B:lle toimittamat vapaamuotoiset muistutukset olivat olleet osa kokonaisuutta eikä niiden osalta ollut tarpeen erikseen lausua siitä, olisivatko ne yksin katkaisseet velan vanhentumisen. - Uutiset
11.4.2024 12.46
KKO:n ratkaisuun viitaten hovioikeus vapautti valtion rikosvahingon maksuvelvollisuudesta yksityishenkilölle vanhentumisen vuoksi WinCapita-asiassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko Oikeusrekisterikeskuksella kanteessa tarkoitetusta hakemuksesta (rikokseen perustuva vahingonkorvaus) päättäessään ollut oikeus tutkia hakemuksen perusteena olevan korvausvelan mahdollinen vanhentuminen. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi tutkimisoikeuden olleen olemassa (KKO 2024:14). P oli nostanut rikokseen perustuvan vahingonkorvauskanteen 2.2.2016 eli yli kolmen vuoden kuluttua vanhentumisajan alkamisesta, eikä asiassa väitettykään, että vanhentuminen olisi katkaistu ennen kanteen nostamista. K:n korvausvelka P:lle oli siten vanhentunut, eikä sitä vastaavaa määrää näin ollen ollut suoritettava P:lle valtion varoista. (Vailla lainvoimaa 11.4.2024) - Uutiset
16.2.2024 10.14
KKO kumosi käräjäoikeuden tuomion: Rikosvahingon korvausvelan vanhentuminen (WinCapita-asia)Käräjäoikeus oli vahvistanut asianosaisten sovinnon rikokseen perustuvasta vahingonkorvauksesta sen jälkeen, kun vastaaja oli tuomittu menettämään valtiolle rikoksen tuottama taloudellinen hyöty. Menettämisseuraamus oli pantu täytäntöön. A haki rikoslain 10 luvun 11 §:n 2 momentin nojalla Oikeusrekisterikeskukselta vahingonkorvaussaatavaansa vastaavan määrän suorittamista valtion varoista. Korkein oikeus katsoi, että Oikeusrekisterikeskuksella oli hakemuksesta päättäessään velan vanhentumisesta annetun lain 18 §:n 1 momentin estämättä oikeus tutkia korvausvelan mahdollinen vanhentuminen.
Korkein oikeus katsoi, että A oli saanut tiedon tai hänen ainakin olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta viimeistään rikosasian tultua vireille ja Valtakunnansyyttäjänviraston sekä käräjäoikeuden tiedotettua asiasta. Kun A ei ollut katkaissut korvausvelan vanhentumista kolmen vuoden kuluessa vanhentumisajan alkamisesta, A:n vahingonkorvausvaatimus oli vanhentunut, eikä sitä vastaavaa määrää ollut suoritettava A:lle valtion varoista. - Uutiset
20.12.2023 15.30
Hovioikeus: Oliko työsuhteen perusteettomasta päättämisestä johtuvien saatavien kanneajan vanhentuminen alkanut kulua liikkeen luovutuksesta vai KHO:n ratkaisun antamisesta lukienHO totesi kahdessa tuomiossaan, että A:n ja B:n työsuhteiden AMK Oy:ön nähden oli katsottava päättyneen sen vuoksi, ettei AMK Oy ollut liikkeen luovutuksessa ottanut heitä palvelukseensa. Sen vuoksi kanteiden vanhentumisaika oli alkanut KO:n toteamin tavoin 1.1.2014 ja kanteet oli hylättävä vanhentuneina. KO:n ratkaisuja ei ollut aihetta muuttaa. Osapuolten oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylättiin. (Vailla lainvoimaa 20.12.2023) - Uutiset
31.10.2023 15.00
Syrjintäkanne ei ollut miltään osin vanhentunut - koulunkäyntiavustajana ja koulunkäynnin ohjaajana työskennellyttä ei ollut kohdeltu epäsuotuisemalla tavalla kuin muita kaupungin työntekijöitäNäin ollen KO:lla ei ollut edellytyksiä päätellä, että kantaja olisi joutunut irtisanoutumaan kaupungin menettelystä johtuvasta syystä. Kantajan kanne oli näin ollen hylättävä. Perusteita yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen tuomitsemiselle ei ollut. Kantaja oli velvoitettu maksamaan kaupungille oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle ei ollut perusteita. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 31.10.2023) - Uutiset
24.10.2023 11.38
JFT 2/2023 on julkaistu EdilexissäLehden aiheita ovat muun muassa tekoälyn tekijänoikeussuoja, Hans Kelser, EU-tavaramerkit, velan vanhentumisen keskeytys sähköpostitse, pohjoismaiset verojärjestelmät, ja Pohjoismainen verotutkimusneuvosto. - Uutiset
18.10.2023 9.00
Hovioikeus: Ulosottoperusteena olleet vuonna 2016 maksuunpannut jälkiverosaatavat eivät olleet vanhentuneet - saatavien vanhentuminen ei estänyt lopullista ulosmittausta tilanteessa, jossa kyseiseen omaisuuteen oli ennen vanhentumista kohdistettu väliaikaistoimiAsiassa oli HO:ssa kysymys ensinnä siitä, olivatko verosaatavat vanhentuneet ennen ulosmittaustoimia 31.12.2021 ja oliko täytäntöönpanoperustetta koskenut oikeudenkäynti estänyt ulosmittaustoimet. Mikäli vastaus edelliseen kysymykseen oli kielteinen, asiassa oli kysymys ulosmittauspäätöksen 13595922 osalta siitä, voitiinko verosaatavat vanhentumisen estämättä periä ulosmitatusta omaisuudesta, kun niihin oli ennen vanhentumista kohdistettu väliaikaistoimi ja lopullinen ulosmittauspäätös oli tehty vanhentumisen jälkeen. Kysymys oli myös Verohallinnon ja Suomen valtion velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 18.10.2023) - Uutiset
9.10.2023 11.55
Hovioikeus: Oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön (ään.) - yhtiö ei voinut hovioikeudessa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että työntekijän oikeus vaatia palkkasaataviaan ja yhdenvertaisuuslain mukaisia hyvityssaataviaan olisi vanhentunutHO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei yhtiö voinut HO:ssa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että kantajan oikeus vaatia palkka- ja hyvityssaataviaan olisi vanhentunut. Pääasiassa oli kysymys siitä, oliko kantajan ja yhtiön välillä ollut työsuhde. HO katsoi KO:n tavoin, että näyttötaakka työsuhteen olemassaolosta oli siihen vedonneella kantajalla. Mikäli työsuhde katsottiin näytetyksi, ratkaistaviksi tulivat riitakysymykset siitä, kuinka pitkään työsuhde oli jatkunut ja minkä verran kantaja oli työskennellyt. Kun yhtiö oli kiistänyt työsuhteen olemassaolon kokonaan, kantajalla oli velvollisuus osoittaa väittämänsä työsuhteen kesto. Hänen oli tullut varautua siihen jo KO:ssa, eikä KO:n ratkaisua katsoa työsuhteen päättyneen kantajan kanteessaan esittämää aiemmin ollut sinänsä pidettävä väittämistaakkaa koskevan OK 24 luvun 3 §:n 2 momentin vastaisena lopputuloksena. Väitetysti tehtyjen työtuntien määrän osalta HO hyväksyi KO:n johtopäätökset näyttötaakan jaosta. Lisäksi jos työsuhteen katsottiin olleen olemassa, arvioitavaksi tuli myös se, oliko kantajaa syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä säädetyn vastaisesti työsuhteen aikana. Erimielisyys koski sitä, oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaaa 9.10.2023) - Uutiset
8.8.2023 10.30
EUT: EU:n taloudellisten etujen vastaisten petosten torjunta: Rikosoikeudellisen vastuun vanhentumisaikoja koskevien kansallisten sääntöjen on mahdollistettava tehokas estäminen ja rankaiseminenKansallisten tuomioistuinten on periaatteessa jätettävä huomiotta kansalliset säännöt tai oikeuskäytäntö, jotka aiheuttavat järjestelmällisen riskin, että tällaiset rikokset jäävät rankaisematta. - Uutiset
14.7.2023 13.10
EUT: Kansallisessa lainsäädännössä voidaan arvonlisäverotusta koskevissa asioissa säätää mahdollisuudesta keskeyttää veroviranomaisen toimia koskevan vanhentumisajan kuluminen ilman ajallista rajoitusta, jos asia käsitellään tuomioistuimessa (Unkari)Oikeusvarmuuden periaatetta ja unionin oikeuden tehokkuusperiaatetta on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle ja siihen liittyvälle hallinnolliselle käytännölle, joiden mukaan arvonlisäverotusta koskevissa asioissa määräajan, jossa verohallinnon oikeus kyseisen veron määräämiseen vanhentuu, kuluminen keskeytyy tuomioistuinmenettelyjen koko keston ajaksi siitä riippumatta, montako kertaa hallinnollinen verotusmenettely on toimitettu uudelleen tällaisten tuomioistuinmenettelyiden johdosta, ja ilman keskeytysten yhteenlaskettua enimmäisaikaa, myös siinä tapauksessa, että aikaisemman tuomioistuinratkaisun jälkeisessä uudessa menettelyssä tehtyä veroviranomaisen päätöstä käsittelevä tuomioistuin toteaa, ettei kyseinen veroviranomainen ole noudattanut kyseiseen tuomioistuinratkaisuun sisältyviä kannanottoja. - Uutiset
4.7.2023 10.30
Hovioikeus velvoitti hyvinvointialueeen suorittamaan osastonsihteereille tuomiossa eritellyt palkkasaatavatAsiassa oli kysymys ensinnäkin yleisen tuomioistuimen toimivallasta eli siitä, olisiko asia tullut tutkia työtuomioistuimessa. Mikäli yleinen tuomioistuin katsotiin asiassa toimivaltaiseksi, asiassa oli toiseksi kysymys osastonsihteereihin sovellettavasta oikeasta työaikamuodosta kanteessa tarkoitetulla ajanjaksolla. Mikäli oikeaksi työaikamuodoksi katsottiin toimistotyöaika, asiassa oli kolmanneksi kysymys siitä, tulivatko toimistotyöajan ylittävät työtunnit korvattaviksi ja korvataanko ne palkkasaatavana, vahingonkorvauksena tai perusteettoman edun palautuksena. Tähän liittyen asiassa oli kysymys myös vanhentumis- ja kanneajoista sekä viivästyskorosta. Vielä asiassa oli kysymys ajanjaksoa 7.11. – 23.12.2019 koskevasta sopimusjärjestelystä ja sen merkityksestä sekä oikeudenkäyntikuluista. HO velvoitti hyvinvointialueeen suorittamaan kantajittain eritellyt palkkasaatavat. (Vailla lainvoimaa 4.7.2023) - Uutiset
3.7.2023 11.00
Sopimuksenkaltainen vastuu – hovioikeus oli erimielinen talopaketin valmistajan vahingonkorvausvastuustaHO totesi, että vahinko oli aiheutettu kolmannen tahon ilmeisen tarkoituksellisella toiminnalla. Tämä sekä talopaketin valmistajan (vastaajan) menettelyn moitittavuuden vähäisyys ja vahinkoseuraamuksen ennakoimattomuus huomioon ottaen HO katsoi, ettei asiassa ollut näytetty talopaketin valmistajan toimineen tuottamuksellisesti. HO totesi lisäksi, että näissä olosuhteissa vastaajan omalla menettelyllä oli joka tapauksessa voinut olla korkeintaan etäinen syy-yhteys aiheutuneeseen vahinkoon. Asiassa mainituilla perusteilla HO hyväksyi KO:n tuomion lopputuloksen kanteen hylkäämisestä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos sen sijaan velvoitti vastaajan korvaamaan kantajalle hänen turkkilaiselle yhtiölle tekemiensä suoritusten määrät, yhteensä 135.000 euroa muut vaatimukset enemmälti hyläten. (Vailla lainvoimaa 3.7.2023) - Uutiset
22.6.2023 8.00
Työntekijä loukkaantui vakavasti työskennellessään suojaamattomien terien läheisyydessä – henkilövastaajien osalta työturvallisuusrikos vanheni, mutta yhtiölle tuomittiin yhteisösakkoErilaiset suojaamattomat terät voivat aiheuttaa vakavia tapaturmia työntekijöille. Työsuojelun lakimies Reeta Holmi huomauttaa, että työturvallisuusmääräysten mukaan koneeseen liittyvä vaara tulee ensisijaisesti poistaa teknisillä toimilla, kuten vaara-alueelle pääsyn estävillä tai vaarallisten osien liikkeen ennen vaara-aluetta pysäyttävillä laitteilla. Vain jos vaaraa ei voida poistaa teknisillä toimilla, työvälineen käytön turvallisuus tulee varmistaa opastuksella, varoituslaitteilla, turvamerkeillä ja henkilönsuojaimilla. - Uutiset
21.6.2023 13.35
Bryssel I -asetus: Kun tuomio ei ollut enää täytäntöönpanokelpoinen Virossa, tuomio ei ollut täytäntöönpanokelpoinen myöskään Suomessa - hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksenHO katsoi, että asetuksen 38 artiklan 1 kohta edellyttää täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta tehdyn päätöksen kumoamista tilanteessa, jossa tuomio on menettänyt täytäntöönpanokelpoisuutensa alkuperävaltiossa. Valittaja oli riittävällä varmuudella osoittanut, ettei Harju Maakohus -nimisen tuomioistuimen 25.10.2010 antama tuomio ollut enää täytäntöönpanokelpoinen Virossa. Tuomio ei näin ollen ollut asetuksen 38 artiklan 1 kohdan mukaan täytäntöönpanokelpoinen myöskään Suomessa. Käräjäoikeuden päätös oli siksi kumottava ja hakemus hylättävä. (Vailla lainvoimaa 21.6.2023) - Uutiset
15.6.2023 15.00
Hovioikeuskaan ei myöntänyt 54-vuotiaalle työkykyiselle yksinhuoltajalle velkajärjestelyä vielä tässä vaiheessaVelkajärjestelyä puoltavat syyt eivät vielä tässä vaiheessa olleet riittävän painavia velkajärjestelyn myöntämiseksi esteestä huolimatta. Käräjäoikeuden ratkaisua ei siten ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 15.6.2023) - Uutiset
2.6.2023 8.28
Oikeusasiamies: Syyteoikeuden vanhentuminen syyteharkinnan aikana – Syyttäjälaitos ei ollut kyennyt asianmukaisesti huolehtimaan sille lain mukaan kuuluvista tehtävistäKantelijan näkökulmasta oli valitettavaa, että viime kädessä julkisen vallan vastuulla oleva hänen asiansa käsittely ei ollut onnistunut lain edellyttämin tavoin. Oikeusasiamies saattoi asianomistajan eli kantelijan tietoon, että hän voi tehdä Valtiokonttorille vaatimuksen hänen perustuslain 21 §:ssä turvattujen oikeuksien loukkauksen hyvittämisestä valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain mukaisesti. - Uutiset
28.4.2023 10.40
Tilitoimiston työntekijä kavalsi yhtiön varoja yli 40 000 euroa - hovioikeuskin hylkäsi tilitoimistoon kohdistetun korvausvaatimuksen - tilityksellä tai sen antamatta jättämisellä ei ollut merkitystä vahingonkorvauksen vanhentumisajan laskemisessaEsitöiden ja oikeuskirjallisuuden perusteella asiamiehen tilityksen antamista koskevan vanhentumissäännöksen tarkoituksena ei ole ollut se, että vahingonkorvausvelan vanhentuminen alkaisi toimeksiantosuhteissa aina vasta tilityksestä. Ellei kysymys ole tilityksestä ilmenevästä tiedosta, vanheneminen lasketaan siitä, kun päämiehellä on ollut tieto korvausvastuun perusteesta ja hän on näin ollen voinut vaatia vahingonkorvausta. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa rikokseen perustuva vahinko sekä sen määrä ja aiheuttaja olivat tulleet kantaja Oy:n tietoon toimeksiantosuhteen voimassa ollessa. Näin ollen tilityksellä tai sen antamatta jättämisellä ei ollut asiassa merkitystä. (Vailla lainvoimaa 28.4.2023) - Uutiset
17.4.2023 11.10
Hovioikeus: Näyttämättä oli jäänyt, että velan vanhentuminen olisi katkaistu kanteessa väitettyinä ajankohtinaVanhentumisen seurauksena vastaajan suoritusvelvollisuus kanteen perusteena olevasta saatavasta (kiinteistön maksamatta olevan kauppahinnan osuus 195.000 euroa) oli lakannut eikä aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen siten ollut. (Vailla lainvoimaa 17.4.2023) - Uutiset
29.3.2023 15.00
Pesänjakajan lasku oli maksettava - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyKO:ssa oli ollut riitaista:
- Vastaajan mukaan myös osituksen toimittamiseen liittyvät seikat mukaan lukien KO:n pesänjakajan määräystä koskeva 7.10.2013 päätös oli riitainen, koska vastaaja ei ollut saanut henkilökohtaisesti kyseistä päätöstä
- Kantajan oikeus laskuttaa vastaajaa
- Oliko kantaja toimittanut laskun ja toimenpide-erittelyn vastaajalle
- Oliko saatava vanhentunut (Vailla lainvoimaa 29.3.2023) - Uutiset
20.3.2023 8.00
Hovioikeuden ratkaisu tuomioistuimen toimivallasta ja vaatimusten vanhentumisesta yhdenvertaisuuslakiin perustuvassa riidassaHO hylkäsi kaupungin tuomioistuimen toimivaltaa koskevan väitteen. HO päätyi KO:n tavoin siihen, että kantajan vaatimat saatavat olivat vanhentuneet 2.11.2013 edeltäneeltä ajalta, eikä aihetta KO:n välituomion lopputuloksen muuttamiseen ollut. - Uutiset
6.3.2023 12.52
Veropetos: Kiinteistövälitysliikkeestä varoja anastaneen olisi tullut ilmoittaa verottajlle työnantajaltaan sovintosopimuksen perusteella hänen haltuunsa jäämät varat siltä osin, kun ne eivät olleet laskennallisesti hänen palkkaansaVastaaja oli KO:n lainvoimaisen tuomion mukaan anastanut A Oy:Itä 129.800,12 euroa. Vastaajan ja Oy:n keskinäisen sopimuksen mukaan vastaaja maksoi Oy:lle em. summasta 75.427,29 euroa. Täten vastaajalle oli jäänyt käyttöön palkan tai palkkion sijaan maksettuja varoja vuosina 2013-2016 yhteensä 54.372,83 euroa, joita ei ollut verotettu. KO oli todennut mm., että saadun etuuden määrä oli ollut erittäin huomattava, mikä oli korostanut vastaajan selvitysvelvollisuutta. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, että vastaaja olisi tosiasiallisesti selvittänyt, oliko etuus ilmoitettu verottajalle ja olisiko se pitänyt ilmoittaa. Velvollisuuksien selvittämättä jättäminen ei poistanut tahallisuutta. Toiselta yhtiöltä saatu vastaava etuus oli riidattomasti verotettu, minkä jälkeen vastaajalle oli tullut olla ilmeistä se, että myös nyt kyseessä oleva etuus olisi tullut ilmoittaa. Vastaaja ei ollut riidattomasti ilmoittanut edes palkan sijaan tulleeksi osuudeksi nimettyä osuutta, jonka ilmoitusvelvollisuus oli ollut yksiselitteinen. Vastaajan menettely oli ollut tahallista. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 6.3.2023) - Uutiset
27.1.2023 10.45
Liikkeen luouvutus: Yhtiö ei ollut mahdollisuuksiensa mukaan pyrkinyt tasoittamaan palkkaeroja, ja poistanut niitä kohtuullisessa ajassa, vaan ne olivat muodostuneet pysyviksiHO katsoi yhtiön rikkoneen TSL 2 luvun 2 §:n mukaista tasapuolisen kohtelun velvoitetta ja oli siten TSL 12 luvun 1 §:n nojalla velvollinen suorittamaan kantajille vahingonkorvausta työsopimuslain vastaisesta menettelystään. Kysymys myös kannevaatimusten tutkimisesta, väittämistaakasta sekä vanhentumisesta ja kanneajasta. (Vailla lainvoimaa 27.1.2023) - Uutiset
23.1.2023 11.00
Hovioikeus: Yhtiö oli velvollinen maksamaan työajan lyhennyskorvaukset korotettuina - korottamattomuudesta olisi tullut sopia kirjallisesti - vanhentumista oli arvioitava työaikalaissa säädetyn vanhentumisajan mukaisestiOttaen huomioon yleissitovan TES:n ehtojen ensisijaisuus pitämättömien työajan lyhennyskorvausten korottamattomuudesta oli tullut sopia kirjallisesti. Yhtiössä noudatettu vakiintunut käytäntö, josta työntekijät eivät olleet huomauttaneet, sen ilmeneminen palkkalaskelmista ja yhtiön 19.12.2019 antama kirjallinen ilmoitus työntekijöilleen eivät vastannet kirjallista sopimista. Näin ollen kantajan pitämättömien työajan lyhennysvapaiden korvaukset oli maksettava korotettuna. HO katsoi, ettei esitetty selvitys antanut aihetta arvioida lyhennysvapaiden laskemista toisin kuin KO:n tuomioon oli kirjattu. HO katsoi KO:n tavoin, että kantajan vaatimukset olivat perustuneet työehtosopimuksen työaikaa koskeviin määräyksiin ja sen vuoksi vanhentumista oli arvioitava työaikalaissa säädetyn vanhentumisajan mukaisesti. Näin täydennettynä HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen kantajan vaatimusten vanhentumisesta. (Vailla lainvoimaa 23.1.2023. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
29.12.2022 8.58
Hovioikeus: Velan lopullinen vanhentuminen ja velkajärjestelylain mukainen lisäsuoritusvelvollisuusHovioikeudessa oli ennen kaikkea kysymys siitä, milloin vanhentumislain 13 a §:n mukaiseen velan lopulliseen vanhentumiseen on vedottava ja voidaanko velkajärjestelylain mukaisen lisäsuoritusvelvollisuutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa vedota vanhentumislain 13 a §:n mukaiseen vanhentumiseen. Hovioikeudessa oli lisäksi kysymys siitä, onko käräjäoikeuden 6.4.2020 antama lisäsuoritusvelvollisuutta koskeva päätös täytäntöönpanokelpoinen Verohallinnon saatavan osalta. (Vailla lainvoimaa 29.12.2022) - Uutiset
8.11.2022 13.12
Hovioikeus äänesti ja kumosi käräjäoikeuden tuomion: Säätiö voitiin vanhentumisväitteen estämättä velvoittaa suorittamaan asianajotoimistolle laskun mukainen saatavaAsiassa oli kysymys valituksen osalta ensiksi siitä, oliko Säätiön hallitus voinut kelpoisuutensa puitteissa tehdä tuomiossa kerrotun päätöksen ja siten sitoutua vastaamaan hallituksen jäsenten oikeudenkäyntikuluista tulevassa oikeudenkäynnissä. Mikäli katsottiin, että hallitus oli ylittänyt kelpoisuutensa, oli seuraavaksi arvioitava, seurasiko kelpoisuuden ylityksestä valituksessa väitetyin tavoin päätöksen mitättömyys ja oliko tämä mitättömyys mahdollisesti korjaantunut Säätiön passiivisuuden johdosta Asianajotoimiston vastauksessa esitetyin tavoin. Toiseksi, mikäli päätöstä ei pidetty mitättömänä, kysymys oli siitä, oliko hallitus tehnyt päätöksen esteellisenä ja siten ylittänyt toimivaltansa, ja jos näin oli, seurasiko siitä päätöksen sitomattomuus. Vastavalituksen johdosta, mikäli Säätiö ei menestynyt valituksessaan, kysymys oli siitä, oliko hovioikeuskuluja koskeva laskusaatava ollut vanhentunut. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Lopputuloksena oli, että Säätiö voitiin vanhentumisväitteen estämättä velvoittaa suorittamaan Asianajotoimisto Y Oy:lle laskun 18.5.2016 mukaista pääomaa 52.224,14 euroa (sisältäen arvonlisäveron osuuden 10.107,90 euroa) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.6.2016 lukien. (KKO:ssa: VL:2023-72) - Uutiset
3.11.2022 15.59
Hovioikeus: Tuhkaamisesta aiheutuneessa seurakuntayhtymän saatavassa oli kysymys verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n tarkoittamasta julkisesta saatavastaHovioikeus katsoi, että kysymyksessä olevassa tuhkaamisesta aiheutuneessa seurakuntayhtymän saatavassa oli kysymys verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n tarkoittamasta julkisesta saatavasta. Kanteessa vaaditut perintäkulut olivat edellä sanotun lain 20 a §:n tarkoittamia muita liitännäiskustannuksia, jotka vanhentuvat samassa ajassa kuin viivästyskorot. Tuhkaamista koskevaan laskuun perustuva julkinen saatava olisi vanhentunut viiden vuoden kuluttua eräpäivää 20.5.2016 seuranneen vuoden alusta eli 1.1.2022 ja saatavaan liittyvät viivästyskorot sekä muut liitännäiskulut, perintäkulut olivat vanhentuneet samana päivänä eli 1.1.2022. (Vailla lainvoimaa 3.11.2022) - Uutiset
30.9.2022 12.21
Apulaisoikeusasiamiehen sijainen: Ulosottolaitos menetteli lainvastaisesti maksuhäiriömerkintöjen poistamista koskevassa asiassaApulaisoikeusasiamiehen sijainen saattoi asiassa (kohdassa 3.4 ) esittämänsä käsityksen menettelyn lainvastaisuudesta ulosottolaitoksen tietoon. - Uutiset
23.9.2022 11.53
EUT:n ennakkoratkaisu vuosiloman vanhentumissäännön soveltamisen yhteensopivuudesta työaikadirektiivin ja perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien kanssa (Saksa)Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun direktiivin 2003/88/EY 7 artiklaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan työntekijän viitejakson aikana ansaitsema oikeus palkalliseen vuosilomaan vanhentuu sellaisen kolmen vuoden määräajan päätyttyä, joka alkaa kulua sen vuoden päättymisestä, jona kyseinen oikeus syntyi, kun työnantaja ei ole antanut työntekijälle tosiasiallista mahdollisuutta käyttää tätä oikeutta. - Uutiset
20.7.2022 10.30
Kuluttajariitalautakunta: Kuluttajalla oli oikeus saada palautus tekemästään suorituksesta, jonka hän oli tehnyt tietämättä velan olevan vanhentunutLautakunta katsoi, että velallisen velvollisuus suorittaa velka oli lakannut vanhentumisen vuoksi. Myös velkaan liittyvät korot ja muut liitännäiskustannukset olivat vanhentuneet velan pääoman vanhentumisen seurauksena. Kuluttaja oli kuitenkin elinkeinonharjoittajan selvityksen mukaan maksanut saatavan 30.9.2020. Lautakunta totesi, että koska kyseessä oli kuluttajasaatava, oli kuluttajalla oikeus saada palautus tekemästään suorituksesta, jonka hän oli tehnyt tietämättä velan olevan vanhentunut. Lautakunta suositti, että elinkeinonharjoittaja palauttaa tehdyn suorituksen kuluttajalle. - Uutiset
3.5.2022 13.00
Työtuomioistuin palomiesten varallaoloa koskevissa riidoissa: Työaikakorvaukset eivät olleet vanhentuneet eikä saatavien sovittelulle ollut OikTL 36 §:ssä tarkoitettuja perusteitaKorvauksen kohtuullistaminen - Työaikakorvaus - Vanhentuminen - Varallaolo - Uutiset
8.4.2022 11.35
Hovioikeuden ratkaisu turvaamistoimesta asunto-osakeyhtiöasiassaAsunto-osakeyhtiö ei esittänyt selvitystä siitä, milloin vanhentuminen oli katkaistu. Se ei siten osoittanut, että se olisi sunnuntaina 21.7.2019 käräjäoikeuteen toimitetulla ja maanantaina 22.7.2019 vireille tulleella kanteella katkaissut velan vanhentumisen kolmen vuoden määräajassa. (Vailla lainvoimaa 8.4.2022) - Uutiset
18.3.2022 15.00
Hovioikeus: Velallisella ei ollut yksin ja konkurssihallintonsa tietämättä oikeutta katkaista saatavien vanhentumista konkurssinsa aikana omaisuutensa turvaamiseksi vahingolta - käräjäoikeuden tuomio oli kumottavaHO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen oikeusvoiman osalta. Toisin kuin KO, HO katsoi, ettei velallisella ollut yksin ja konkurssihallintonsa tietämättä ollut oikeutta katkaista saatavien vanhentumista konkurssinsa aikana omaisuutensa turvaamiseksi vahingolta, koska kysymyksessä ei ensinnäkään ollut ollut sellainen lain esitöissä ja oikeuskirjallisuudessa tarkoitettu kiiretilanne taikka yllättävä tai ennalta-arvaamaton ja velallisen omaisuudelle haitallinen seuraamus ottaen erityisesti huomioon, että saatavien peruste oli ollut velallisen tiedossa jo vuosia ennen konkurssia. Asiassa ei myöskään ollut edes väitetty, että velallinen olisi tiedustellut vanhentumisen katkaisemisesta konkurssipesän hoitajalta. Velan vanhentumisen katkaiseminen ei joka tapauksessa ollut tullut konkurssipesää sitovaksi. Koska velan vanhentumista ei ollut katkaistu konkurssipesää sitovasti, velka oli vanhentunut ja KO:n tuomio oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 18.3.2022. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
14.3.2022 9.40
KKO: Yhtiö ei ollut osoittanut sillä olleen OK 25 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua pätevää aihetta vedota ylityökorvaussaatavien vanhentumiseen vasta hovioikeudessaKäräjäoikeus oli velvoittanut yhtiön suorittamaan entiselle työntekijälleen ylityökorvauksia. Yhtiö valitti hovioikeuteen katsoen, että ylityökorvauksia koskevat työntekijän saatavat olivat vanhentuneet huomioon ottaen asian käräjäoikeusvaiheessa annetusta Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevä uusi oikeusohje työaikasidonnaisten saatavien vanhentumisesta (KKO 2018:10). Hovioikeus jätti päätöksellään yhtiön vanhentumisväitteen tutkimatta katsoen, ettei työnantajayhtiö ollut saattanut todennäköiseksi, ettei se olisi voinut vedota vanhentumiseen jo käräjäoikeudessa. Pääasiassa antamallaan tuomiolla hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Korkeimmassa oikeudessa oli ratkaistavana se, olisiko hovioikeuden pitänyt tutkia yhtiön esittämä vanhentumisväite. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että yhtiö ei ollut osoittanut sillä olleen OK 25 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua pätevää aihetta vedota vanhentumiseen vasta hovioikeudessa. Yhtiön valitus hylättiin ja hovioikeuden ratkaisu jäi tältä osin pysyväksi. - Uutiset
28.2.2022 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi asianomistajan vahingonkorvaussaatavan vanhentuneenaKO oli katsonut vastaajan menettelyn täyttäneen pahoinpitelyn sijasta vammantuottamuksen tunnusmerkistön ja hylännyt syytteen, koska syyteoikeus vammantuottamuksen osalta oli vanhentunut. KO oli kuitenkin katsonut, että kysymyksessä oleva rikosasia oli ollut vireillä tuomioistuimessa, joten asianomistajalla oli ollut oikeus vaatia korvausta henkilövahingosta velan vanhentumisesta annetun lain 7 §:n 2 momentin säännöksen perusteella. HO totesi, ettei vanhentumislain 7 §:n 2 momentin säännös henkilövahingosta tarkoita sitä, että henkilövahinkoon perustuva saatava ei vanhene lainkaan, vaan vaatimus on esitettävä kolmen vuoden kuluessa vahingon havaitsemisesta. Vanhentumislain 7 §:n 3 momentin säännös rikoksesta johtuvan velan vanhentumisesta on lain esitöiden mukaan kytketty syyteoikeuden vanhentumiseen (HE 187/2002 vp s. 52). Puheena olevassa asiassa syyteoikeus vammantuottamuksen osalta oli vanhentunut jo ennen kuin rikosasian käsittely oli ollut tuomioistuimessa vireillä, joten korvaussaatavan vanhentumista ei voitu arvioida edellä mainitun lainkohdan perusteella. HO totesi johtopäätöksenään, että koska asianomistaja ei ollut esittänyt korvausvaatimustaan kolmessa vuodessa siitä, kun hän oli saanut tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta, niin asianomistajan vahingonkorvaussaatava oli hylättävä vanhentuneena. (Vailla lainvoimaa 28.2.2022) - Uutiset
14.2.2022 12.15
EUT: Kansallisessa lainsäädännössä voidaan säätää työhön lähetettyjen työntekijöiden palkkaukseen liittyvien velvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta viiden vuoden vanhentumisajasta (Itävalta)Palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY 5 artiklaa, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa ja oikeutta hyvään hallintoon koskevan unionin oikeuden yleisen periaatteen valossa, on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään työhön lähetettyjen työntekijöiden palkkaukseen liittyvien velvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta viiden vuoden vanhentumisajasta. - Uutiset
14.2.2022 8.45
Kuluttajariitalautakunta: Matkustaja oli menettänyt oikeutensa vaatia hyvitystä lennon viivästymisen perusteella, koska kolme vuotta oli kulunut ilman, että vanhentumista olisi katkaistuMatkustajan lento oli viivästynyt 29.10.2016. Hän oli reklamoinut tapahtuneesta Finnairille 14.11.2016 ja saanut Finnairilta vastauksen virheilmoitukseensa 13.12.2016. Selvityksen perusteella matkustaja ei ollut ollut yhteydessä Finnairiin ennen kuin hän oli saattanut 24.2.2020 asian kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Koska kolme vuotta oli kulunut ilman, että vanhentumista olisi katkaistu, oli velka vanhentunut, eikä matkustajalla ollut oikeutta vaatia lennon viivästymisen perusteella hyvitystä. - Uutiset
17.12.2021 15.00
Hallinto-oikeus: Palkkansa ja lisiensä tarkistamista vaatineen ala-asteen koulun rehtorin saatava ei ollut vanhentunut - kuulemisen osalta ei ollut menetelty virheellisestiValituksenalainen päätös kumottiin ja asia palautettiin Kirkkonummen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. (Ei lainvoim. 17.12.2021) - Uutiset
3.12.2021 11.00
KKO: Vakuutusyhtiö ei voinut vedota kanneoikeuden vanhentumiseen, kun se ei ollut tuonut korvauspäätöksessään esiin vanhentumiskysymystä vaan oli ilmoittanut, että vahinko korvataan rahdinkuljettajan vastuuvakuutuksestaKuljetussopimus - Tiekuljetus - Vanhentuminen - Uutiset
29.10.2021 11.30
KHO: Yhtiölle palautuneita vanhentuneita osingonmaksuvelkaeriä ei ollut pidettävä luonteeltaan oikaisuerinä ja sillä perusteella verovapainaA Oyj oli kirjannut vuosina 2013–2017 suoraan omaan pääomaansa kyseisenä vuonna vanhentuneiden osingonjako- ja pääomanpalautusvelkojen määrät. Velat olivat vanhentuneet, koska osa yhtiön osakkeenomistajista ei ollut siirtänyt osakkeitaan arvo-osuusjärjestelmään ja koska vuosina 2010–2014 pidettyjen yhtiökokousten päättämiä osinkoja ja pääomanpalautuksia ei siten ollut voitu maksaa heille. Yhtiö oli ilmoittanut verovuosien 2013–2017 veroilmoituksillaan kunakin vuonna vanhentuneiden osingonjako- ja pääomanpalautusvelkojen yhteismäärän veronalaisena elinkeinotoiminnan tulonaan. KHO katsoi, että yhtiölle palautuneissa maksuerissä oli kysymys sellaisista yhtiön saamista rahanarvoisista eduista, jotka olivat EVL 4 §:n 1 momentin nojalla yhtiön veronalaista tuloa. HAO:n päätöstä ei muutettu. - Uutiset
30.8.2021 16.00
Hovioikeus: Kyse oli ollut työhönotosta, johon sovellettiin tasa-arvolain mukaisen syrjinnän kiellon rikkomisen osalta 1 vuoden pituista kanneaikaa - kanneoikeus oli vanhentunutAsiassa oli riidatonta, että valittajan työsuhde sairaanhoitajana kuntayhtymän palveluksessa oli päättynyt 28.2.2018. Hän oli hakenut äitiysvapaata 31.1.2018 ja äitiysvapaa oli alkanut 13.2.2018. Kuntayhtymä oli 8.3.2018 tehnyt määräaikaisen työsopimuksen toisen työntekijän kanssa. Kyseistä työtä ei ollut tarjottu valittajalle. Tehyn lakimies oli 14.3.2018 pyytänyt kuntayhtymältä tasa-arvolain 10 §:n mukaista selvitystä. Kuntayhtymä oli 20.3.2018 antanut vastauksen selvityspyyntöön. Asiassa oli kyse siitä, oliko valittaja 19.2.2020 vireille laittama tasa-arvolain 11 §:n mukaista hyvitystä koskeva kanne nostettu määräajassa vai oliko kanneoikeus vanhentunut. Mikäli kyseessä oli ollut työhönottotilanne, kanneoikeus oli vanhentunut. Riidatonta oli, että kanneaika oli alkanut valittajan työsopimuksen päättymispäivästä 28.2.2018. Asiassa mainitsemillaaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut. Kanne jätettiin tutkimatta vanhentuneena. (Vailla lainvoimaa 30.8.2021) - Uutiset
27.8.2021 10.34
Apulaisoikeuskanslerilta huomautus käräjätuomarille: Rangaistuksen tuomitseminen vanhentuneista rikoksista – Valvontalautakunta huomautti vastaajan avustajaaApulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen käräjäoikeuden puheenjohtajana toimineelle käräjätuomarille, joka oli tuominnut vastaajan rangaistukseen syyteoikeudeltaan vanhentuneesta rikoksesta. Asia käsiteltiin oikeuskanslerinvirastossa hovioikeuden tekemän ilmoituksen perusteella. - Uutiset
18.8.2021 10.30
Opiskelija väitti dekaanin estäneen häntä osallistumasta pakolliseen kandi- /graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana - syyteoikeus väitetystä syrjintärikoksesta oli vanhentunutKantajan mukaan vastaaja oli dekaanina aikavälillä 1.1.2017-31.8.2018 kieltänyt ja estänyt häntä osallistumasta opintojen kannalta olennaiseen ja opinto-oppaassa kuvaillusti pakolliseen kandiseminaariin ja graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana. KO oli katsonut, että nyt kysymyksessä olevan syrjintärikoksen vanhentumisaika oli laskettava alkaneen 7.2.2017. Syyte katsottiin vanhentumisajan katkaisevalla tavalla nostetuksi, kun vastaajalle oli laillisesti annettu haaste tiedoksi. Tässä tapauksessa haaste olisi tullut antaa vastaajalle tiedoksi viimeistään 6.2.2019. Kun syyte oli nostettu vasta 14.7.2020 ja haaste oli annettu vastaajalle tiedoksi vasta 24.7.2020, syyteoikeus oli vanhentunut ja syyte tuli tällä perusteella hylätä. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 18.8.2021) - Uutiset
2.7.2021 9.00
Hovioikeus tuomitsi poliisiammattikorkeakoulun opettajana toimineen virkavelvollisuuden rikkomisesta ja seksuaalisesta ahdistelusta 60 ps rangaistukseen - Uutiset
29.6.2021 12.12
Hovioikeus: Velallisen hakemus ulosotossa olevien velkojensa julistamisesta vanhentuneiksi oli selvästi perusteeton - tutkimatta jättämisen sijasta hakemus oli hylättäväValittaja oli vedonnut ulosoton tietojärjestelmässä ilmenneeseen virheeseen ja siihen, ettei hän ollut saanut itselleen yksipuolisia tuomioita, jotka olivat ulosotossa perinnässä olevien saatavien ulosottoperusteina. Hänen mukaansa kyseiset saatavat vanhenivat 12.6.2021. Asiassa lausutut säännökset huomioon ottaen valittajan hakemus oli selvästi perusteeton. KO:n päätös hakemuksen tutkimatta jättämisestä kumottiin. Valittajan vaatimus velkojensa julistamisesta vanhentuneiksi hylättiin. (Vailla lainvoimaa 29.6.2021) - Uutiset
18.6.2021 13.00
Työtuomioistuin oli toimivaltainen - palkkasaatavat olivat vanhentuneetTyötuomioistuin hylkäsi vaatimuksen suoritusvaatimusten tutkimatta jättämisestä. Välituomiolla ratkaistiin kysymys siitä, olivatko kanteessa vaaditut palkkasaatavat vanhentuneet. Kantaja ei ollut näyttänyt, että velan vanhentumista olisi katkaistu vanhentumislaissa tarkoitetulla tavalla. Kanteessa vaaditut saatavat katsottiin siten vanhentuneiksi ja niitä koskevat suoritusvaatimukset hylättiin. - Uutiset
16.6.2021 11.00
Edunvalvoja vaati rangaistusta näpistyksestä - Hovioikeus: Syyttäjällä ei ollut oikeutta syyttääSyytteen mukaan vastaaja oli anastanut asianomistajan omaisuutta tämän asunnosta ottamalla haltuunsa asianomistajan kotiavaimen ja poistumalla asunnosta avain mukanaan. KO oli tuominnut vastaajan näpistyksestä 20 ps rangaistukseen. Vastaaja oli velvoitettu korvaamaan asianomistajalle lukkojen vaihtamisesta 600 euroa. HO jätti syytteen tutkimatta ja vapautti vastaajan syyksilukemiseen perustuneesta korvausvelvollisuudesta valtiolle ja asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 16.6.2021) - Uutiset
8.6.2021 12.00
EUT:n ennakkoratkaisu tullivelan vanhentumista ja lakkaamista koskevien säännösten tulkinnastaUnionin tullikoodeksista annetun asetuksen (EU) N:o 952/2013 103 artiklan 3 kohdan b alakohtaa ja 124 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, luettuina oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteiden valossa, on tulkittava siten, että niitä sovelletaan tullivelkaan, joka oli syntynyt ennen 1.5.2016 ja joka ei ollut vielä vanhentunut kyseisenä ajankohtana. - Uutiset
6.5.2021 15.26
Hovioikeus: Asianajajaan ja asianajotoimistoon kohdistettua 249.727,17 euron vahingonkorvauskannetta oli pidettävä ennenaikaisenaHO totesi, että ehdollisen suoritustuomion antamista olisi voinut tässä tapauksessa puoltaa se valittajan oikeussuojan tarpeeseen liittyvä seikka, että jokaisella on oikeus saada asiansa viivytyksettä ratkaistuksi ja että valittaja oli esittämänsä selvityksen perusteella saattanut todennäköiseksi sen, ettei valittajan entinen puoliso kykene suorittamaan 14.4.2016 toimitetussa osituksessa vahvistettua tasinkoa. HO kuitenkin katsoi, että ehdollisen suoritustuomion antaminen ei ole mahdollista vasta tulevaisuudessa vahvistettavan ja erääntyvän tasinkosaatavan perusteella. Vasta lainvoimaisen osituksen perusteella voidaan arvioida mahdollisen vahingon määrä. Kun asianosaiset eivät olleet pyytäneet välituomiota, ei KO:lla ollut ollut mahdollisuutta ottaa kantaa muihinkaan vahingonkorvauksen edellytyksiin. Tämän vuoksi HO käräjäoikeuden tavoin katsoi, että kannetta oli tässä vaiheessa pidettävä ennenaikaisena. (Vailla lainvoimaa 6.5.2021) - Uutiset
23.4.2021 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu unionin oikeudessa vahvistetun kuluttajansuojan ajallisesta rajoittamisesta (Slovakia)Pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat LH ja Profi Credit Slovakia s. r. o. ja jossa on kyse kyseisen yhtiön saamasta perusteettomasta edusta, joka johtuu maksusta, jonka luotonottaja on suorittanut kulutusluottosopimuksen kohtuuttomiksi tai laittomiksi väitettyjen ehtojen perusteella. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyysi kuudella ennakkoratkaisukysymyksellään unionin tuomioistuimelta selvennyksiä, jotta se pystyisi ratkaisemaan, onko Slovakian lainsäädännön nojalla kuluttajan kanneoikeuteen sovellettava vanhentumisjärjestelmä unionin oikeuden mukainen. - Uutiset
9.4.2021 9.31
KKO äänesti perusteluista: Julkisen saatavan vanhentuminenMinisteriö oli opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla päättänyt periä A ry:ltä takaisin liikaa maksettua rahoitusta. Korkein hallinto-oikeus (KHO) oli hylännyt A ry:n valituksen ministeriön päätöksestä. Kyseisenlaiseen rahoitukseen sovellettavan kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 20 §:n mukaan velvollisuus palauttaa perusteetta saatu etuus raukesi viiden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona etuus oli suoritettu.
Koska ministeriön saatava A ry:ltä ei ollut suoraan ulosottokelpoinen, sen vanhentumiseen sovellettiin velan vanhentumisesta annettua lakia. Edellä mainitusta erityissäännöksestä huolimatta saatava vanhentui KHO:n päätöksen antamisesta lähtien velan vanhentumisesta annetun lain mukaan. Sen vanhentuminen katsottiin lain 11 §:n 1 ja 2 momentin nojalla katkenneeksi KHO:n päätöksen antopäivänä. Kun saatavaa koskeva ulosottohakemus oli pantu vireille viiden vuoden kuluessa siitä, saatava ei ollut vanhentunut. (Ään.) - Uutiset
30.3.2021 13.00
Kela-petos: Syyteoikeus petoksesta tai törkeästä petoksesta ei ollut vanhentunut - vastaaja oli menetellyt tahallisestiAsiassa oli ensin arvioitava, oliko syyteoikeus vastaajan väittämin tavoin vanhentunut. Vanhentumisajan alkamisen kannalta olennaista oli erityisesti se, katsotaanko syytteessä väitetty vastaajan menettely rikosten yhtymistä koskevien sääntöjen mukaan yhdeksi vai useammaksi rikokseksi ja milloin syytteessä tarkoitettu rikos katsotaan tehdyksi. Mikäli syyteoikeus ei ollut vanhentunut, tuli arvioitavaksi, oliko vastaaja menetellyt tahallisesti ja oliko syyte ja Kelan korvausvaatimus joka tapauksessa hylättävä joiltakin osin. Edelleen arvioitavaksi jäi, oliko tavoiteltu hyöty ollut huomattava ja oliko rikos kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä sekä oliko vastaajalle tuomittu rangaistus liian ankara. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 30.3.2021) - Uutiset
29.3.2021 14.24
Työtuomioistuimen tuomio palomiesten työaikakorvausten vanhentumista koskevassa asiassaTyötuomioistuin velvoitti Jyväskylän kaupungin maksamaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisia palkkasaatavia ajalta 1.1.2014–31.3.2016. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Jyväskylän kaupunki velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisen alan unioni JAU ry:n oikeudenkäyntikulut 35.162,04 eurolla viivästyskorkoineen. - Uutiset
18.3.2021 9.15
Hovioikeus äänesti: Saneerausmenettelyasia palautettiin käräjäoikeuteen, koska kanne ei ollut vanhentunutHovioikeus katsoi muun muassa, että takaisinsaantikanteen nostamisen määräaika oli alkanut 15.11.2019, kun selvittäjä oli saanut tiedoksi tarvittavat asiakirjat lopullisen erityistarkastuskertomuksen liitteenä. Kun takaisinsaantikanne oli nostettu kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asiakirjat oli luovutettu selvittäjälle, kanne oli nostettu ajoissa. Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä kannetta vanhentuneena. Hovioikeus ei voinut ensimmäisenä oikeusasteena ratkaista kysymystä siitä, oliko yhtiön A:lle suorittama velan maksu peräytettävä. Näin ollen asia oli palautettava käräjäoikeuteen käsiteltäväksi. (Ks. KKO:2022:58: HO:n päätös kumottiin. Asia jätettiin KO:n tuomiolauselman varaan.) - Uutiset
25.2.2021 15.00
Hovioikeus tutki asian tuomiovirhekanteluna ja poisti käräjäoikeuden tuomiot, joiden osalta syyteoikeus oli vanhentunutTuomiovirhekantelun tutkittavaksi ottaminen - Syyteoikeuden vanhentuminen ja sen vaikutukset - Uutiset
8.2.2021 11.00
Hovioikeuskaan ei pitänyt kirjanpitorikosta törkeänä - pelkästään aktivoitujen kehittämismenojen suurta määrää ei voitu ottaa kokonaisharkinnassa huomioon teon törkeyden puolesta puhuvana seikkanaTilinpäätöksessä 31.3.2012 kehittämismenojen tasearvo oli ollut 116.593,51 euroa ja tilinpäätöksessä 31.3.2013 niiden tasearvo oli ollut 326.082,30 euroa. Arvioitaessa, oliko syytteessä kuvattua menettelyä pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä, oli asiassa kerrottujen seikkojen lisäksi kiinnitettävä huomiota vielä seuraaviin seikkoihin. Asiassa ei ollut väitetty, ettei yhtiön kirjanpito olisi muilta kuin syytteessä mainituilta osin ollut tehty asianmukaisesti. Väärien tai harhaanjohtavien tietojen kirjaamisella ei myöskään ollut väitetty olleen mitään yhteyttä yhtiön maksuvaikeuksiin tai konkurssimenettelyn alkamiseen. Asiassa ei ollut myöskään tullut ilmi, että vastaajat olisivat saaneet tai yrittäneet saada virheellisistä ja harhaanjohtavista kirjauksista taloudellista hyötyä tai mitään muutakaan henkilökohtaista etua. Asiassa ei siten ollut viitteitä siitä, että kehittämismenojen aktivoinnissa olisi ollut kysymys suunnitelmallisesta edun tavoittelusta. Asiassa ja KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla syytteessä kuvattua menettelyä ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Näin ollen HO päätyi asiassa samaan lopputulokseen kuin KO. Syyte oli KO:n esittämin perustein hylättävä vanhentuneena. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 15.00
Hovioikeus arvioi työtuomioistuimen lausunnon perusteella oliko kantajien työn luonteessa tapahtunut sellaista muutosta, ettei kyse ollut enää päiväluontoisesta avomielenterveydenhoidosta - kysymys myös kanteen vanhentumisestaHO katsoi, että asiassa esitetyn näytön perusteella kantajien työn luonteessa ei ollut tapahtunut sellaista muutosta, ettei kyse olisi enää ollut päiväluontoisesta avomielenterveyshoidosta. Siten KVTES III luvun 10 §:n soveltamisen edellytykset olivat edelleen voimassa ja VSHP oli ollut velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräystä kantajien työaikaa koskevat työsopimusehdot huomioon ottaen. Näillä lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Vanhentumisen osalta HO katsoi, että kyseessä oli kuten ratkaisuissa KKO 2011:85 ja TT 2019-30 kanne, joka perustui työehtosopimukseen, jonka soveltamisalamääräys oli ollut ilmeisen tulkinnanvarainen. Näin ollen kanneaika määräytyi TSL 13 luvun 9 §:n mukaisesti eikä kanne ollut miltään osin vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
18.1.2021 14.48
Autoveroilmoituksen laiminlyönti - syyteoikeus veropetoksesta oli vanhentunutHO totesi, että autovero määrätään verovelvollisen autoveroilmoituksen perusteella. Autoveron määräämättä jääminen vastaajan Suomessa käyttöön ottamasta ajoneuvosta oli aiheutunut välittömästi sen seurauksena, että vastaaja oli tämän velvollisuutensa laiminlyönyt. Näin ollen sekä vastaaja laiminlyönti että siitä aiheutunut seuraus olivat tapahtuneet viimeistään 17.4.2014. Rikoksen vanhentumisaika laskettiin siten RL 8 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan alkavaksi 17.4.2014. Koska haastehakemus oli annettu vastaajalle tiedoksi 6.5.2019 eli yli viisi vuotta tekoajankohdan jälkeen, syyteoikeus oli vanhentunut ja syyte oli näin ollen hylättävä. Syytteen tullessa hylätyksi myös rikosperusteinen vahingonkorvausvaatimus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
23.12.2020 15.30
Hovioikeus: Syyteoikeus seksuaalisesta ahdistelusta oli vanhentunutKO oli lukenut vastaajan syyksi seksuaalisen ahdistelun, jonka tekoaika oli ollut 2.10.2017. RL 20 luvun 5a § 1 momentin mukaan seksuaalisesta ahdistelusta on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Siten syyteoikeus teosta oli vanhentunut kahdessa vuodessa tekopäivästä eli 2.10.2019. Haastehakemus oli annettu tiedoksi vastaajalle 7.10.2019 eli vasta sen jälkeen, kun kaksi vuotta oli kulunut syyteoikeuden vanhentumisajan alkamisesta 2.10.2017. Syyteoikeus seksuaalisesta ahdistelusta oli vanhentunut ja syyte tuli tämän vuoksi hylätä. KO:n vastaajalle tuomitsema sakko ja rikosuhrimaksu poistettiin ja vastaaja vapautettiin tuomitusta todistelukustannusten korvausvelvollisuudesta valtiolle. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
22.12.2020 15.30
Käräjäoikeuden ei olisi pitänyt jättää velan vanhentumiseen vedonneen valittajan takaisinsaantihakemusta tutkimattaKO oli kehottanut valittajaa täydentämään takaisinsaantihakemustaan. KO oli 3.6.2020 täydennyskehotuksessaan muun ohessa todennut, ettei valittaja ollut takaisinsaantihakemuksessaan esittänyt sellaisia aineellisoikeudellisia perusteita, joiden nojalla kanne tulisi hylätä. KO oli 24.8.2020 päätöksellään jättänyt takaisinsaantihakemuksen tutkimatta, koska valittaja ei ollut toimittanut häneltä pyydettyä täydennystä. HO totesi, että valittaja oli takaisinsaantihakemuksessaan vedonnut velan vanhentumiseen. Kyse oli sellaisesta väitteestä, jolla olisi voinut olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. KO:n ei siten olisi pitänyt jättää valittajan takaisinsaantihakemusta tutkimatta, vaan sen olisi tullut jatkaa asian valmistelua. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 22.12.2020) - Uutiset
15.12.2020 15.00
Hovioikeus: Velan vanhentumista ei ollut katkaistuAsiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja katkaissut velan vanhentumisen tai oliko se katkennut muutoin velan vanhentumisesta annetun lain 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Mikäli velka ei ollut vanhentunut, asiassa oli myös kysymys siitä, olivatko vastaajat A ja B velvollisia maksamaan velan kanteessa vaaditulla tavalla kantajalle. HO katsoi, ettei kantaja ollut osoittanut saatavan vanhentumisen katkenneen ennen A:n ja B:n myöntämää kantajan asianajajan yhteydenottoa 4.2.2015. Näin ollen saatava oli KO:n toteamin tavoin vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 15.12.2020) - Uutiset
15.12.2020 11.20
Hovioikeuden tuomio valtion korvausvastuusta virheellisten autoverotuspäätösten johdostaHO katsoi, ettei kantajalla muutoksenhaun laiminlyönnin johdosta ollut oikeutta vahingonkorvaukseen virheellisten autoverotuspäätösten johdosta. Joka tapauksessa oikeus korvaukseen olisi myös vanhentunut, kun vanhentumista ei ollut katkaistu kolmen vuoden kuluessa autoverotuspäätösten antamisesta, jolloin verotuksen syrjivyys oli ollut mahdollista havaita oikeudellisesta tulkintaepäselvyydestä huolimatta (ks. KKO 2017:84). Näillä perusteilla aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen autoverotusta koskevien päätösten virheellisyyteen perustuvien vahingonkorvausvaatimusten osalta ei ollut. Sen sijaan oikaisuvaatimuksista aiheutuneiden kustannusten osalta HO katsoi toisin kuin KO, että valtion oli vahingonkorvauslain perusteella korvattava kantajayhtiölle aiheutunut vahinko vaatimuksen mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 15.12.2020) - Uutiset
6.11.2020 14.24
Työtuomioistuin tulkitsi lehdistön työehtosopimusta - Toimittajalla oli oikeus sairausajan palkkaan lääkärintodistukseen (Z73.0 Työuupumus, burn out) merkityltä työkyvyttömyysajaltaTyönantaja oli kieltäytynyt maksamasta sairausajan palkkaa lääkärintodistukseen merkityn työuupumus, burn out -diagnoosin perusteella, ja pyytänyt työntekijältä työkyvyttömyydestään lisäselvitystä. Työuupumusta ei ollut asiassa esitetyn selvityksen perusteella poissuljettu työehtosopimuksen mukaisena sairausajan palkan maksuperusteena. Työtuomioistuimen tuomiossa katsottiin, että työnantaja oli palkanmaksun edellytyksenä sinänsä voinut velvoittaa työntekijän toimittamaan lisäselvitystä poissaolostaan. Työntekijä ei kuitenkaan ollut käytännössä voinut saada lisäselvityspyyntöä ennen työhön paluutaan. Kun työntekijä oli tuomiossa tarkemmin selvitetyllä tavalla uskonut jo toimittaneensa työnantajalle asianmukaisen lääkärintodistuksen ja pyyntö oli käytännössä tarkoittanut takautuvan selvityksen hankkimista, tuomiossa katsottiin, että työnantajan olisi tullut tarkemmin selvittää, millaista lisäselvitystä pyyntö tarkoitti. Työntekijän toimittaman lääkärintodistuksen katsottiin riittävällä tavalla osoittaneen työntekijän työkyvyttömyyden. Kysymys myös kanneoikeuden vanhentumisesta. - Uutiset
3.11.2020 14.42
Hovioikeus ei pitänyt uskottavana, ettei yksikään yhdeksästä eri kirjeestä olisi saapunut velallisen saataville - velkojen vanhentumisen katsottiin katkaistun asianmukaisestiYhtiön oli asiassa todetusti näytetty 10.9.2013 lähettäneen kanteessa tarkoitetuista veloista yhdeksän erillistä perintäkirjettä velalliselle tämän väestötietojärjestelmästä ilmenevään osoitteeseen eikä asiassa ollut aihetta epäillä, että yksikään kirje olisi vastoin yhtiön ilmoittamaa palautunut lähettäjälleen. HO katsoi, että velallisen väittäessä yhdeksän eri kirjelähetyksen jääneen hänelle saapumatta, velallisella on velvollisuus esittää selvitystä siitä, että jokin seikka on uskottavasti voinut estää näiden kaikkien kirjeiden saapumisen hänen saatavilleen. Kun kirjeiden tarkka lähettämisaika oli selvitetty, velallisella olisi ollut mahdollisuus esittää selvitystä osoittaakseen, miksi tuona ajankohtana lähetetyt postilähetykset eivät olleet voineet tulla hänen saatavilleen. Velallinen ei ollut esittänyt mitään tällaista selvitystä. Tähän nähden HO ei pitänyt uskottavana, ettei yksikään näistä yhdeksästä eri kirjeestä olisi saapunut velallisen saataville, kuten hän oli väittänyt. Mikäli joku näistä kirjeistä olisi todella jäänyt saapumatta, velallinen olisi kyennyt yksilöimään sen velan, josta hän ei olisi saanut maksuvaatimusta. HO katsoi samoin kuin KO, että kaikki perintäkirjeet olivat tulleet velallisen saataville ja velkojen vanhentuminen oli myös 10.9.2013 maksuvaatimuksilla katkaistu asianmukaisesti. (Vailla lainvoimaa 3.11.2020) - Uutiset
23.10.2020 10.23
Opiskelijan yliopiston dekaaniin kohdistama syrjintäkanne oli vanhentunutKanteen mukaan vastaaja oli yliopiston dekaanina toimiessaan päätöksellä kieltänyt ja estänyt asianomistaja osallistumasta opintojensa kannalta olennaiseen ja opinto-oppaassa kuvaillusti pakolliseen kandiseminaariin ja graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana. Kanteen mukaan vastaaja oli edellä kuvatulla menettelyllä julkisessa tehtävässä ilman hyväksyttävää syytä jättänyt palvelematta asianomistajaa yleisesti noudatettavilla ehdoilla sekä kieltäytynyt päästämästä asianomistajaa tilaisuuteen tai kokoukseen ja siten asettanut hänet ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan asianomistajan aikaisemmin saaman rikostuomion perusteella. (Vailla lainvoimaa 23.10.2020) - Uutiset
20.10.2020 11.00
Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, ettei kantaja ollut työsuhteessa sukuyhtiöön eikä saatava ollut vanhentunutKantajan saatava osakeyhtiöltä ei ollut vanhentunut työsopimuslain eikä vuosilomalain nojalla ja asia oli palautettava käsiteltäväksi KO:een. (Vailla lainvoimaa 20.10.2020) - Uutiset
13.10.2020 11.05
Hovioikeus: Takaisinottovelvoitteen rikkomiseen perustuvaa vahingonkorvausta koskeva kanne oli nostettava TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa säädetyssä ajassaKantaja oli työskennellyt vastaajan palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 7.6.1990 alkaen. Vastaaja oli irtisanonut kantajan työsuhteen 10.4.2015 taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla siten, että työsuhde oli päättynyt 10.10.2015. Kantaja oli vaatinut vastaajan velvoittamista maksamaan korvausta TSL 6 luvun 6 §:ään perustuvan takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta. Asiassa oli KO:ssa osapuolten väitteiden perusteella kysymys siitä, sovelletaanko TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentin kanneaikaa myös työsopimuslakiin perustuvaan työntekijän korvaussaatavaan, jonka peruste on syntynyt työsuhteen päättymisen jälkeen. Asiassa lausutuin perustein ja ottaen huomioon kanneaikaa koskevan säännöksen taustalla oleva tarkoitus saada kaikki työsopimuslakiin perustuvat riita-asiat työsuhteen päättyessä ratkaistuiksi mahdollisimman nopeasti ja yhtäaikaisesti, KO oli katsonut, että takaisinottovelvoitteen rikkomiseen perustuvaa vahingonkorvausta koskeva kanne on nostettava TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa säädetyssä ajassa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
9.10.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työpalkkasaatavan vanhentuminen ja aito työntekijöiden ammattiyhdistys – KKO:2020:76Tuomiossa korkein oikeus totesi johtopäätöksenään, etteivät palkkavaatimuksen perusteena olevat työehtosopimuksen määräykset ole olleet tulkinnanvaraisia miltään osin. Kanne perustui siihen, että työsuhteeseen olisi pitänyt soveltaa yleissitovaa työehtosopimusta siihen sovelletun työehtosopimuksen asemesta, koska viimeksi mainitun sopimuksen oli solminut työntekijöiden puolesta yhdistys, joka ei ollut aito työntekijöiden ammattiyhdistys. Tämä peruste ei kuitenkaan tapauksessa tehnyt työehtosopimuksen soveltamisalamääräystä tulkinnanvaraiseksi eikä myöskään yleissitova työehtosopimus ollut tulkinnanvarainen. Vetoaminen siihen, että toisena osapuolena ei ole aito työntekijöiden ammattiyhdistys, pitää siis tapahtua muilla tavoin ja muilla forumeilla. Tältä osin ongelmana on se, että sopimuksen pätemättömyyteen voi yleensä vedota vain kyseisen sopimuksen osapuoli tai sen piirissä oleva yksittäinen yhdistyksen jäsen. Toisella ammattiliitolla ei käsitykseni mukaan ole mahdollisuuksia puuttua tällaiseen asiaan. - Uutiset
7.10.2020 9.14
KKO: Työtuomioistuimen lainvoimaisen tuomion purkamiselle ei ollut edellytyksiäKorkeimmassa oikeudessa oli kysymys siitä, oliko työtuomioistuimen välituomio ja siihen kannevaatimusten vanhentumattomuuden osalta perustunut työtuomioistuimen tuomio perustunut hakemuksessa esitetyillä perusteilla ilmeisesti väärään lain soveltamiseen ja oliko välituomio tai tuomio tällä perusteella purettava. Tuomion purkamista koskevan hakemuksen mukaan työtuomioistuimen tuomio oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, koska tuomiossa oli tulkittu työaikasaatavien kanne- ja vanhentumisaikoja koskevia säännöksiä Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2018:10 poikkeavalla tavalla. Johtopäätöksenään Korkein oikeus katsoi, ettei työmarkkinalaitos A ollut esittänyt perusteita, joiden nojalla työtuomioistuimen välituomio ja siihen vanhentumiskysymyksen osalta perustunut tuomio olisi voitu purkaa. - Uutiset
5.10.2020 9.16
KKO: Palkkasaatava oli rauennut, kun kannetta ei ollut nostettu kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä - palkkavaatimuksen perusteena ei ollut TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa tarkoitettu ilmeisen tulkinnanvarainen työehtosopimusmääräysTyöntekijä nosti yli kahden vuoden kuluttua työsuhteensa päättymisestä palkkasaatavaa koskevan kanteen. Kanne perustui siihen, että työsuhteeseen olisi pitänyt soveltaa yleissitovaa työehtosopimusta siihen sovelletun työehtosopimuksen asemesta, koska viimeksi mainitun sopimuksen oli solminut työntekijöiden puolesta yhdistys, joka ei ollut aito työntekijöiden ammattiyhdistys. Korkein oikeus katsoi, ettei työntekijän palkkavaatimuksen perusteena ollut TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa tarkoitettu ilmeisen tulkinnanvarainen työehtosopimusmääräys. Työntekijän saatava oli rauennut, kun kannetta ei ollut nostettu kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
13.7.2020 15.40
EUT: kansallisella lainsäädännöllä voi säätää vanhentumisajasta EU-oikeuteen perustuvalle kuluttajakanteelle kohtuuttoman ehdon myötä tapahtuvista palautuksista – aikaraja ei kuitenkaan saa olla epäedullisempi kuin kansalliseen oikeuteen perustuvalle kanteelleEUT katsoi, ettei kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annettu neuvoston direktiivi ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään, ettei kannetta, jossa vaaditaan elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan väliseen sopimukseen sisältyvän kohtuuttoman ehdon pätemättömyyden toteamista, koske vanhentumisaika, mutta jossa asetetaan vanhentumisaika kanteelle, jolla vedotaan niihin tällaisen toteamuksen vaikutuksiin, jotka koskevat maksettujen määrien palauttamista. Tällöin vanhentumisaika ei saa olla epäedullisempi kuin samankaltaisia kansalliseen oikeuteen perustuvia vaatimuksia koskeva vanhentumisaika (vastaavuusperiaate) ja kunhan se ei tee taattujen oikeuksien käyttämisestä käytännössä mahdotonta tai suhteettoman vaikeaa (tehokkuusperiaate). Direktiiviä 93/13 sekä vastaavuusperiaatetta, tehokkuusperiaatetta ja oikeusvarmuuden periaatetta on kuitenkin tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansallisen säännöksen soveltamiselle niin, että kanteeseen, joka koskee kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisen sopimuksen kohtuuttoman ehdon perusteella aiheettomasti maksettujen määrien palauttamista, sovelletaan kolmen vuoden vanhentumisaikaa, joka alkaa kulua siitä ajankohdasta, jona kyseinen sopimus on kokonaan täytetty tai kansallisesta oikeudesta riippuen tuomioistuin on todennut niiden perusteen. Tässä on oletus siitä, että kyseisenä ajankohtana kuluttajan oli täytynyt olla tietoinen kyseisen ehdon kohtuuttomuudesta. - Uutiset
23.6.2020 13.30
Hovioikeus: Rikokseen perustuva korvausvelka oli vanhentunutAsiassa lausutuin perustein HO katsoi, että valittaja oli tiennyt jo 31.10.2013 hänelle ryöstön uhrina aiheutuneista henkilövahingoista ja että B oli rikoksentekijänä vastuussa niistä. Vahingonkorvausvelan kolmen vuoden pituinen vanhentumisaika oli siten alkanut kulua 31.10.2013. Näin ollen valittajan oikeus korvaukseen oli vanhentunut ottaen huomioon, että vahingonkorvausvaatimusta ei ollut osoitettu B:lle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun valittaja oli saanut tietää vahingoista ja niistä vastuussa olevasta B:stä, taikka viimeistään rikosasian vireilläolon aikana. Asiassa todettu ja asian lopputulos huomioon ottaen aihetta KO:n välituomion muuttamiseen oikeudenkäyntikulujen osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 23.6.2020) - Uutiset
23.4.2020 14.00
Tuula Linna esittelee Defensor Legisissä kesken jääneen oikeudenkäynnin vaikutuksia saatavan vanhentumiseenMikä on kesken jääneen oikeudenkäynnin vaikutus saatavan vanhentumiseen? Tätä kysymystä pohtii Tuula Linna Defensor Legisin numerossa 2/2020 julkaistussa artikkelissaan ”Kesken jääneen oikeudenkäynnin vaikutus saatavan vanhentumiseen”. Linna tarjoaa artikkelissa kattavan katsauksen velan vanhentumiseen oikeudenkäynnin keskeytyessä kohdistuvaan säännöstöön, ja esittää ongelmakohtia sekä niiden ratkaisuja. Tekstin lähtökohtana on se, että velkoja on valinnut laissa velan vanhentumisesta (728/2003) 11 § ilmaistuista saatavan vanhentumisen katkaisutavoista käytettäväkseen kanteen nostamisen. - Uutiset
16.4.2020 15.19
Hovioikeus: Lievään pahoinpitelyyn perustunut vahingonkorvaussaatava oli vanhentunutHO:ssa oli riidatonta, että pelkästään siitä, että syyteoikeus rikoksesta on vanhentunut, ei vielä suoraan johdu sitä, että rikokseen perustuva vahingonkorvaussaatavakin olisi vanhentunut. Asianomistaja ei ollut esittänyt korvausvaatimustaan kolmessa vuodessa
siitä, kun hän oli saanut tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta. Asianomistajan vahingonkorvaussaatava oli siten vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 16.4.2020) - Uutiset
11.3.2020 8.26
Hovioikeuden ratkaisu velan vanhentumisesta ja oikeasta velallisesta kun alaikäinen oli tilannut kengät verkkokaupastaOttaen huomioon A:lle lähetettyjen kirjeiden lähetysajankohdat, määrä ja niiden sisältö, hovioikeus katsoi, että velan vanheneminen oli katkaistu velan vanhentumisesta annetun lain mukaisesti. B oli 17-vuotiaana tilannut äitinsä A:n nimissä kengät itselleen. Oikeustoimea oli pidettävä holhoustoimesta annetun lain 24 §:n mukaisena tavanomaisena ja merkitykseltään vähäisenä. Koska tuote oli kuitenkin ostettu laskulla, lähtökohtana on, että tuotteen ostamiseen olisi ostoksen tavanomaisuudesta huolimatta tullut olla huoltajan suostumus. Vaikka tilaaja oli tosiasiassa ollut alaikäinen B, oli hänen äitinsä A tullut tietoiseksi tilauksesta ja hyväksynyt sen eli perintätoimet oli hyvän perintätavan mukaisesti kohdistettu alaikäisen lapsen huoltajaan, joka oli ilmoitettu maksuvelvolliseksi. (Vailla lainvoimaa 11.3.2020) - Uutiset
25.2.2020 9.41
Hovioikeuden tuomio vahingonkorvaussaatavan vanhentumista koskevassa riidassaVireilläolovaikutus - Uusien seikkojen tutkimista koskevat väitteet - Deliktiperusteisen kanneperusteen vanhentuminen (vanhentumisen alkamisajankohta, vanhentumisen katkaisutoimet) - Sopimusperusteisen kanneperusteen vanhentuminen (vanhentumisen alkamisajankohta, vanhentumisen katkaisutoimet ) (Vailla lainvoimaa 25.2.2020) - Uutiset
21.2.2020 11.00
Häirintätapauksen syyteoikeus oli vanhentunut - hovioikeus hylkäsi syytteet työturvallisuusrikoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisestaAsiassa oli ollut KO:ssa kysymys siitä, oliko vastaaja perusturvajohtajana toimiessaan tahallaan tai huolimattomuudesta jättänyt selvittämättä ja ratkaisematta A:n työssään kokeman kuormittumisen, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun rikkomalla työturvallisuusmääräyksiä ja siten syyllistynyt kohdassa 1 työturvallisuusrikokseen ja virkavelvollisuuden rikkomiseen tai toissijaisesti tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Asiassa oli ollut kysymys myös siitä, oliko syyteoikeus vanhentunut. HO:ssa asiassa oli kysymys siitä, oliko syyteoikeus kohdassa 1 valituksessa esitetyllä tavalla vanhentunut. Mikäli syyteoikeus ei ollut vanhentunut, asiassa oli arvioitava, oliko vastaaja työnantajan edustajana tahallaan tai huolimattomuudestaan kohdan 1 syytteessä selostetulla tavalla rikkonut työturvallisuusmääräyksiä ja kohdan 2 syytteen mukaisesti ensisijaisesti tahallaan tai toissijaisesti huolimattomuudestaan rikkonut virkavelvollisuutensa. HO vapautti vastaajan hänelle tuomitusta sakkorangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020) - Uutiset
6.2.2020 10.00
Erehdyttivät vanhusta lainaamaan vuosien aikana kymmeniä tuhansia euroja - yksi vai useampi rikos?V2 oli tavoitellut petosrikoksella yli 40.000 euron hyötyä ja V1 melkein 20.000 euron hyötyä. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, täyttyikö petoksen tunnusmerkistö, oliko kyseessä yksi vai useampi teko ja olivatko V1 ja V2 toimineet yhdessä 4.500 euron osalta. Tämän ohella V1:n osalta oli kysymys teon törkeysarvioinnista. Näiden kysymysten jälkeen ratkaistaviksi tulivat vielä kysymykset vanhentumisesta ja rangaistuksen mittaamisesta. Valitukset hylättiin. KO:n tuomiota, jossa vastaajien oli katsottu syyllistyneen yhteen petosrikokseen, ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 6.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 15.25
Hovioikeuskin hylkäsi vaatimuksen konkurssipesien vahingonkorvaussaatavien vanhentumisen vahvistamisestaValittaja vaati HO:ssa vahvistettavaksi, ettei hänellä ole enää velkaa B Oy:n ja C Oy:n konkurssipesille Helsingin HO:n 23.11.2001 antaman tuomion numero 3187 perusteella. Lisäksi hän vaati, että konkurssipesät velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa 7.479,60 eurolla ja HO:ssa 12.400 eurolla, molemmat määrät korkoineen. Kanteen hylkäävää KO:n tuomiota ei muutettu. Valittaja velvoitettiin suorittamaan B Oy:n ja C Oy:n konkurssipesille niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut HO:ssa 6.200 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 3.2.2020) - Uutiset
29.1.2020 11.41
Apulaisoikeuskansleri antoi laamannille huomautuksen rangaistukseen tuomitsemisesta syyteoikeudeltaan vanhentuneesta rikoksestaApulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen laamannille, joka oli käräjäoikeuden puheenjohtajana tuominnut vastaajan rangaistukseen syyteoikeudeltaan vanhentuneesta rikoksesta ja laiminlyönyt antaa asiassa haasteen viivytyksettä siten, että rikoksen syyteoikeus ei ennätä vanhentua ennen haasteen tiedoksi antamista vastaajalle. Asia käsiteltiin oikeuskanslerinvirastossa hovioikeuden tekemän ilmoituksen perusteella. - Uutiset
23.1.2020 11.00
Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden tuomion perustelujen väitettyä puutteellisuutta, lainvalintaa sekä uuden ennakkoratkaisun pyytämisen ja katselmuksen toimittamisen tarpeellisuutta Olkiluoto 3:n ydinvoimalan puolalaisten työntekijöiden palkkaetuja koskevassa riidassaKO:n tuomion perustelujen ei voitu katsoa olevan puutteelliset, vaikka se ei ollut niissä ottanutkaan kantaa saatavien vanhentumista koskevaan lainvalintaan. HO:n ratkaistavana oli lisäksi se, mitä lakia tulee soveltaa arvioitaessa kanteissa tarkoitettujen lähetettyjen direktiiviin perustuvien saatavien siirtokelpoisuutta. Asianosaiset olivat erimielisiä siitä, oliko EUT tässä asiassa antamassaan ennakkoratkaisussa C-396/13 ottanut kantaa tähän kysymykseen. Puolalainen sivuliike oli esittänyt, että HO pyytäisi tässä asiassa EUT:lta vielä uuden ennakkoratkaisun unionin oikeuden tulkinnasta. HO katsoi, että kanteissa tarkoitettujen, lähetettyjen direktiiviin perustuvien, saatavien siirtokelpoisuutta oli arvioitava Suomen lain mukaan riippumatta siitä, mitä lakia työsopimuksissa oli sovittu niihin sovellettavaksi. Ennakkoratkaisu jätettiin pyytämättä. Vaaditun katselmuksen osalta HO totesi asiassa esitetyt näkökohdat huomioon ottaen, ettei katselmuksen toimittamista voitu pitää OK 17 luvun 8 §:n 2-kohdassa tarkoitetulla tavalla tarpeettomana. HO toimittaa sivuliikkeen pyytämän katselmuksen pääkäsittelyn yhteydessä. (Käsittelyratkaisut, joihin ei saa hakea erikseen muutosta). Huom! Ks. myös kanteiden peruuuttamista ja sovintoa koskeva Vaasan hovioikeuden 18.3.2020 antama päätös nro 109. - Uutiset
7.1.2020 8.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu henkivakuutussopimusten peruuttamisoikeuden laajuutta ja sitä koskevaa preklusiivista määräaikaa koskevissa asioissaEUT antoi joulun alla ennakkoratkaisun seitsemässä itävaltalaisessa asiassa, jotka koskevat henkivakuutussopimusten peruuttamisoikeuden laajuutta ja sitä koskevaa preklusiivista määräaikaa. - Uutiset
30.12.2019 15.13
Emeritusprofessori Seppo Koskinen: Kanneaikasääntelystä ja oikeuspaikan valinnanvapaudesta - lyhyt vastine OTT Jorma Saloheimon kirjoitukseen 30.12.2019Kanteen nostamisen määräajat eri työoikeudellisissa laeissa pitäisi olla selvät. Kun uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020, lain kanneaikasäännöksen osalta vallitsee valitettavaa epätietoisuutta. Kanteen nostajan tulee voida tietää esimerkiksi se, tuleeko työaikalakiin perustuvaa työaikavaatimusta koskeva kanne nostaa työaikalain mukaisesti, jos työajasta on määräys myös asianomaisen alan työehtosopimuksessa. Myös esimerkiksi sen tulisi olla selvää, minkä lain mukaan määräytyy työaikavaatimuksen kanneaika, jos työehtosopimuksessa on vain viittaus työaikalain noudattamiseen. Nyt näin ei ole. - Uutiset
30.12.2019 11.30
OTT, työtuomioistuimen entinen presidentti (2011-2017) Jorma Saloheimo: Työaikasaatavien vanhentumisajat – kommentti Seppo KoskiselleEmeritusprofessori Seppo Koskinen on kirjoittanut Edilexin uutisissa 20.12.2019 julkaistun jutun korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaisista linjauksista työaikasaatavien vanhentumista koskevassa kysymyksessä. Kirjoituksen otsikko kuuluu: ”KKO 2018:10 ja TT 2019:91 – Nokittelu työaikavaatimusten kanneaikojen määräytymisen osalta jatkuu”. Koskisen mukaan korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaiset lähestymistavat työaikaa koskevien kanteiden määräajoille mahdollistavat ilmiselvän juristipelin ja osaltaan murentavat oikeusvaltioperiaatetta. Kirjoitus antaa aiheen pariin kommenttiin. Joudun kritisoimaan tapaa, jolla Koskinen käsittelee sinänsä tärkeää aihetta, samoin kuin hänen johtopäätöstään juristipelin avautumisesta. Itse substanssikysymykseen sovellettavista vanhentumissäännöksistä en puutu muuten kuin esittämällä lopuksi joitain näköaloja ongelman ratkaisemisesta uuden työaikalain (872/2019) tullessa voimaan 1.1.2020. - Uutiset
30.12.2019 10.10
Valtakunnanvoudinvirasto: Lakimuutos toi veloille lopullisen eräpäivästä laskettavan vanhentumisajanVuoden 2015 alusta tuli voimaan säännös velan lopullisesta vanhentumisesta, joka lasketaan velan erääntymisestä. Ensimmäiset velat vanhentuvat tällä perusteella lopullisesti 1. tammikuuta 2020. - Uutiset
12.11.2019 13.03
Hovioikeus arvioi muun muassa sovellettavaa lakia, reklamaatiovelvollisuutta ja saatavan vanhentumista asunto-osakeyhtiön vahingonkorvausasiassaHovioikeus katsoi, että ratkaisussa lausutut seikat huomioon ottaen vastaavasti kuin korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2003:131 on katsottu, että X Oy:n (aiemmin Ky) ja A:n vastuu muutostöiden mahdollisesti aiheuttamista vahingoista asunto-osakeyhtiölle määräytyi sopimussuhteissa noudatettavien periaatteiden mukaisesti. Tällaiseen sopimuksenkaltaiseen suhteeseen asunto-osakeyhtiön ja muutostyön toteutettaneen osakkeenomistajan välille ei ollut perusteltua asettaa reklamaatiovelvollisuutta. Asunto-osakeyhtiöllä ei ollut velvollisuutta reklamoida X Ky:lle vahingonkorvausvaatimusten perusteena olevista väitteistä. Vanhentumislain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti asunto-osakeyhtiön vaatimusten vanhentuminen henkilökohtaisesti vastuunalaista yhtiömiestä kohtaan oli alkanut samaan aikaan kuin kommandiittiyhtiötä kohtaan eli 5.5.2008. Asiassa ei ilmennyt, että vanhentumista A:ta kohtaan oli katkaistu ennen 5.5.2011. Vahingonkorvausvaatimukset A:ta kohtaan olivat vanhentuneet. (Vailla lainvoimaa 12.11.2019) - Uutiset
4.11.2019 10.00
Tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen syyllistyneelle käräjätuomarille varoitus - käräjätuomari ja valtio velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan 13 vuorokautta aiheettomasti vapautensa menettäneelle korvauksena kärsimyksestä 1.898,67 euroa ja tulojen vähentymisestä 338,67 euroaTuomari oli virkaa toimittaessaan huolimattomuudesta tuominnut asianomistajan rangaistukseen teoista, joiden syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut. Tuomarin laiminlyönti oli ollut se, ettei hän ollut tarkistanut, oliko syyteoikeus kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, huumausaineen käyttörikoksesta ja rattijuopumuksesta ollut vanhentunut, kun hän oli sittemmin lainvoimaiseksi tulleessa tuomiossaan lukenut A:n syyksi mainitut teot. Epäiltyjen rikosten tekoaika oli 1.12.2014, ja A oli haastettu vastaamaan syytteeseen 6.1.2017, eli vasta sen jälkeen, kun syyteoikeuden vanhentumiselle säädetty kahden vuoden määräaika oli päättynyt. Tämä oli johtanut siihen, että A oli KKO:n purkupäätöksen yhteydessä alentaman yhteisen vankeusrangaistuksen perusteella jälkikäteen arvioiden ollut aiheettomasti vapautensa menettäneenä 13 vuorokautta. (Vailla lainvoimaa 4.11.2019) - Uutiset
16.10.2019 9.47
KKO:n ratkaisu korvausvelan vanhentumisen katkaisemisestaRakennusurakan tilaaja oli lähettänyt urakoitsijalle reklamaatiokirjeen, jossa oli lueteltu tilaajan urakoitsijan vastuun piiriin kuuluviksi katsomia virheitä ja edellytetty niiden korjaamista. Kun urakoitsija kieltäytyi korjauksista, tilaaja korjautti virheet ja vaati urakoitsijaa korvaamaan virheiden selvittely- ja korjauskustannukset. KKO:ssa oli kysymys siitä, oliko tilaaja kirjeellään 20.7.2009 katkaissut vaatimansa vahingonkorvaussaatavan vanhentumisen. Arvioitavana oli erityisesti, oliko tilaajan saatava yksilöity VanhL 10 §:n 2 momentissa vaadituin tavoin, kun kirjeessä oli edellytetty virheen korjaamista mutta ei esitetty vahingonkorvausta koskevaa vaatimusta. KKO katsoi, että tilaaja oli reklamaatiokirjeellään katkaissut vanhentumisen myös kyseisen vahingonkorvausvaatimuksen osalta. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
26.9.2019 11.10
Kuluttajariitalautakunta lennon viivästymisestä: Piilevä valmistusvirhe ei muodostanut sellaista poikkeuksellista olosuhdetta, joka olisi vapauttanut lentoyhtiön korvausvastuusta - virheilmoitus voitiin esittää yleisen 3 vuoden vanhentumisajan kuluessaLennon viivästymisen seurauksena matkustajan saapuminen lopulliseen määräpaikkaan Kuala Lumpuriin oli viivästynyt noin 5 tuntia 20 minuuttia. Koska Finnair ei ollut näyttänyt lennon viivästymisen aiheutuneen asetuksen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitusta poikkeuksellista olosuhteista, se oli velvollinen maksamaan matkustajalle asetuksen 7 artiklan mukaisen korvauksen (600 €). Virheilmoituksen esittämisajankohdan osalta lautakunta totesi, ettei Finnair ollut osoittanut tiedottaneensa matkustajille edellyttävänsä virheilmoituksen tekemistä tietyssä ajassa uhalla, että kuluttaja menettää mahdollisuutensa vedota asetuksen mukaiseen oikeuteensa saada vakiokorvaus. Lautakunta katsoi, ettei virheilmoituksen tekeminen kohtuullisessa ajassa tässä tapauksessa ollut edellytyksenä asetukseen 261/2004 perustuvan vakiokorvausoikeuden säilyttämiselle, vaan ilmoitus oli voitu esittää yleisen 3 vuoden vanhentumisajan kuluessa. Ksillä olevassa tapauksessa sekä virheilmoitus että vaatimukset oli esitetty yhtä aikaa (4.10.2017) ja yleisen vanhentumisajan (kolme vuotta lennon viivästymisestä) puitteissa. Näin ollen matkustaja ei ollut menettänyt oikeuttaan vaatia vakiokorvausta. - Uutiset
5.9.2019 9.11
Hovioikeuden ratkaisu asiamiehen virheeseen tai laiminlyöntiin perustuvasta asianajotoimistoon kohdistetun vahingonkorvausvaatimuksen vanhentumisestaAsiassa oli kysymys asiamiehen virheeseen tai laiminlyöntiin perustuvasta asianajotoimistoon kohdistetusta vahingonkorvausvaatimuksen vanhentumisesta. A:n vakuutusyhtiön kielteisestä korvauspäätöksestä tekemä valitus oli osoitettu Vakuutuslautakunnalle. Valitus Vakuutuslautakuntaan ei näin ollen ollut vanhentumislain 11 §:n mukainen oikeudellinen eikä lain 10 §:n mukainen vapaamuotoinen katkaisutoimi. Se seikka, että asianajotoimisto oli saanut tiedoksi vakuutusyhtiöltä Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Asiassa ei myöskään edes väitetty, että A olisi tässä yhteydessä muistuttanut asianajotoimistoa velasta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ja lopputuloksen toimeksiantoa koskevien korvausvaateiden vanhentumisesta. (Vailla lainvoimaa 5.9.2019) - Uutiset
14.8.2019 11.30
Tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen syyllistyneelle käräjätuomarille varoitus - valtio ja käräjätuomari velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan 7 päivää aiheettomasti vankilassa istuneelle korvauksena kärsimyksestä 840 euroaKäräjätuomari oli käräjätuomarin virkaa toimittaessaan huolimattomuudesta tuominnut jutun toisen vastaajan RL 35 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta vahingonteosta, jonka rikoksen syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut. HO katsoi, että käräjätuomari oli menetellyt vastoin sitä, mitä tuomarin viran asianmukaiselta hoitamiselta voidaan edellyttää. Lisäksi menettely oli ollut omiaan heikentämään luottamusta viranomaisen toiminnan asianmukaisuuteen. Käräjätuomarin teko ei ollut sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Käräjätuomari oli siten syyllistynyt tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Oikeudenmukainen ja riittävä seuraamus käräjätuomarin syyksi luetusta rikoksesta oli varoitus. Kohtuullinen korvaus asianomistajlle oli 120 euroa vapaudenmenetysvuorokaudelta eli yhteensä 840 euroa. (Vailla lainvoimaa 14.8.2019. Huom! Ks. KKO:2020:78: HO:n tuomio kumottiin) - Uutiset
10.7.2019 9.00
Hovioikeuden tuomio velan vanhentumisen katkaisemisestaAsiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, oliko X Oy vuosina 2014-2016 muistuttanut A:ta 27.12.2012 päivätystä laskusaatavasta ja mikäli oli, oliko sovellettavaksi tuleva kolmen vuoden vanhentumisaika tullut X Oy:n toimilla katkaistuksi. Hovioikeus katsoi, että todistaja V:n yksityiskohtainen kertomus useiden muistutuskirjeiden lähettämisestä riitti näytöksi siitä, että muistutuslaskut olivat tulleet A:n saataville ja että yhtiö oli siten katkaissut velan vanhentumisen vuosittain ajalla 2013-2016. (Vailla lainvoimaa 9.7.2019) - Uutiset
27.6.2019 15.28
Hovioikeus ei muuttanut telineurakoitsijan tuomiota Naistenklinikan telineromahdusjutussa - vastuu puutteellisista telineistä ei siirtynyt telineurakoitsijalta telineiden luovutushetkelläHelsingin hovioikeus pysytti käräjäoikeuden työturvallisuusrikoksesta tuomitsemat sakkorangaistukset ja 7 000 euron suuruisen yhteisösakon. Hovioikeudessa oli kysymys syyteoikeuden vanhentumisajan alkamisesta sekä yhteisösakon tuomitsemisen edellytyksistä. (Vailla lainvoimaa 27.6.2019) - Uutiset
18.6.2019 11.10
KKO:lta ensimmäiset ratkaisut asfalttikartellin vahingonkorvausasioissaKKO on antanut ensimmäiset ratkaisut asfalttikartellista aiheutuneen vahingon korvaamista koskevissa asioissa. KKO:ssa oli käsiteltävänä kysymys siitä, oliko Lemminkäinen Oyj:n korvausvastuu vähentynyt sen vuoksi, että muiden kartelliin osallistuneiden tahojen vastuu oli vanhentunut. - Uutiset
12.6.2019 9.23
Hovioikeuden neljä vahingonkorvausvelan vanhentumista koskevaa tuomiota (autovero, elv)HO kumosi Suomen valtion / Tullin vaatimuksesta KO:n tuomiot ja hylkäsi kanteet. Valtio vapautettiin kaikilta osin KO:n tuomitsemista maksuvelvollisuuksista kantajille. Osapuolet vastasivat itse oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 12.6.2019) - Uutiset
6.6.2019 10.00
Apulaisoikeuskansleri antoi käräjätuomarille ja kihlakunnansyyttäjälle huomautukset heidän virheellisestä menettelystään rangaistukseen tuomitsemisessa ja syytteen nostamisessaSyyttäjä oli toimittanut asiassa haastehakemuksen käräjäoikeuteen sen jälkeen, kun syytteen nostamiselle asetettu kahden vuoden määräaika oli päättynyt. Teko oli siten vanhentunut jo syyttäjällä syyteharkinnassa. Käräjätuomari tuomitsi vastaajan yhteiseen kolmen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen muiden tekojen ohella teosta, jonka syyteoikeus oli vanhentunut. Apulaisoikeuskansleri totesi, että vaikka virhe oli omiaan vähentämään luottamusta lainkäyttötoiminnan asianmukaisuuteen ja se oli tapahtunut käräjätuomarin tehtävien ydinalueella, sitä voitiin pitää tuottamuksellisen virkarikoksena tunnusmerkistön tarkoittamalla tavalla vähäisenä. Siten hän ei nähnyt tarvetta syytteen nostamiseen. - Uutiset
29.5.2019 11.30
Hovioikeus kohtuullisti asianajajakantajalle maksettavia oikeudenkäyntikuluja 113 175,40 eurosta 20 000 euroonKO:n ensimmäinen valmisteluistunto oli pidetty 22.10.2015 kello 9.00 – 11.55 ja toinen 15.2.2016 kello 9.50 – 11.00. Kolmas valmisteluistunto oli pidetty vahingonkorvaussaatavan jo vanhennuttua 11.5.2017 kello 9.30 – 11.00 ja neljäs 20.11.2017 kello 9.00 – 10.00. Asianajajakantaja C:n avustajan laatimien oikeudenkäyntikululaskujen sisältämien toimenpiteiden yhteenlaskettu tuntimäärä oli ollut 318,18 tuntia. Tuntiveloitus oli ollut 240-300 euroa. HO totesi mm., että C:n ja hänen asiamiehensä olisi pitänyt havaita saatavan vanhentuminen 14.11.2016. Vanhentumisen seurauksena C:n oikeussuojan tarve oli muuttunut. C:llä ei ollut enää vanhentumisen jälkeen ollut aihetta ajaa asiaansa alkuperäisessä muodossa. HO katsoi, että kahden asiamiehen käyttäminen valmisteluistunnossa ei ollut ollut tarpeellista. Useat toimenpiteet pitivät sisällään oikeuskirjallisuuteen ja oikeuskäytäntöön perehtymistä. Tämän osalta HO totesi, ettei asianajaja voi laskuttaa ammattitaitonsa ylläpitämistä päämiehensä vastapuolelta. Kokonaisuutena HO katsoi, että C oli tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman laajan oikeudenkäynnin. C:n asiamiehen KO:ssa esittämiä laskuja oli muutoinkin pidettävä asian laatuun ja laajuuteen nähden liiallisina. (Vailla lainvoimaa 29.5.2019, Ään.) - Uutiset
17.5.2019 16.00
Uuden lentokoneen piilevä suunnitteluvirhe ei muodostanut sellaista poikkeuksellista olosuhdetta, joka olisi vapauttanut lentoyhtiön vakiokorvauksen suorittamisesta - virheilmoitus voittiin esittää yleisen kolmen vuoden vanhentumisajan kuluessaViivästyksen syynä oli Finnairin uuden Airbus A350 -lentokoneen äkillinen vikatilanne, joka ilmeni juuri ennen lennon lähtöä Helsingistä Bangkokiin. Lentokoneen lennonohjausjärjestelmästä tuli yllättäen vikailmoitus polttoaineen määrämittausjärjestelmään kohdistuvasta viasta. Kuluttajariitalautakunta suositti, että Finnair Oyj maksaa matkustajalle 600 euron vakiokorvauksen. - Uutiset
13.5.2019 15.43
Kuluttajariitalautakunta suositti Finnairia maksamaan matkustajille 300 euron vakiokorvauksen - virheilmoitus voitiin esittää yleisen kolmen vuoden vanhentumisajan kuluessaMatkustajien lento Helsingistä Krabille viivästyi yli kolme tuntia eikä lentoyhtiö ollut edes väittänyt viivästyksen aiheutuneen poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi tehty. Lautakunta katsoi lentoyhtiön olevan velvollinen maksamaan matkustajille heidän vaatimuksensa mukaisen vakiokorvauksen. - Uutiset
17.4.2019 12.35
Hovioikeus arvioi saatavan vanhentumista ja ulosoton täytäntöönpanoaA väitti, että saatavan Suomen lain mukainen vanhentumisaika oli laskettava Kronofogdenin 30.3.2011 antamasta päätöksestä. Hovioikeus totesi, että vanhentumisaika oli laskettava siitä, kun vanhentuminen oli katkaistu viimeisen kerran ennen ulosoton vireilletuloa Suomessa. Saatavan ulosoton täytäntöönpanossa sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta annetun asetuksen 20 artiklan ja ulosottokaaren säännösten mukaan täytäntöönpanomaan lakia. Velan vanhentumisesta annetun lain 13 §:n 2 momentin mukainen vanhenemisaika on viisi vuotta. Näin ollen velka ei ollut vanhentunut vielä 26.1.2017, jolloin ulosottoasia oli tullut Suomessa vireille. (Vailla lainvoimaa 17.4.2019)