Valtiokonttori
- Uutiset
24.11.2023 7.50
Hallituksen esitys: Lakimuutoksella lisäaikaa sähköhyvityksen korjaushakemuksien käsittelyyn Energiavirastossa ja sähköyhtiöille korvausten hakuun ValtiokonttoriltaValtioneuvosto antoi 23.11.2023 eduskunnalle esityksen viime keväänä voimaan tulleen takautuvasti maksettavasta väliaikaisesta sähköhyvityksestä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on määräaikoja muuttaen varmistaa, että Energiavirastolla on riittävästi aikaa käsitellä sille tehdyt hakemukset sähköhyvityksen maksatuksessa tapahtuneen virheen korjaamisesta, ja että sähköyhtiöt kykenevät edelleen hakemaan Valtiokonttorilta korvausta sähköhyvityksen maksatuksista. - Uutiset
19.12.2022 8.28
Hovioikeus: Valtiokonttorilla oli ollut oikeus irtisanoa yhtiön tuotekehityslaina ja yhtiön tulee se maksaa kunhan osakeyhtiölain (145/1997) 5 luvun 1 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa mainitut ehdot täyttyvätAsiassa oli lainan 1 osalta kysymys muun muassa siitä, tuliko Valtiokonttorin kanne hylätä sen vuoksi, että lainan takaisinmaksua koskevan ehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Lainan 2 osalta oli kysymys siitä, oliko Valtiokonttori voinut irtisanoa ja eräännyttää pääomaehtoisen lainan 2 heti takaisin maksettavaksi ottaen huomioon, että EOYL 5 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan yhtiö voi maksaa lainan pääomaa takaisin vain, jos yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate ja 3 kohdan mukaan korkoa tai muuta hyvitystä vain, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan. (Vailla lainvoimaa 19.12.2022) - Uutiset
18.11.2021 16.00
Hovioikeus: Valtiokonttorin vaatimus tuotekehityslainojen takaisinmaksamisesta ei ollut ennenaikainenMyös pyyntö asian lepäämään jättämisestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 18.11.2021) - Uutiset
27.10.2021 15.00
Hovioikeus kohtuullisti Valtiokonttorin takautumisoikeuteen perustuvaa virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen liittyvää korvausvelvollisuuttaValittajan syyksi oli KO:ssa lainvoimaisesti luettu nuorena henkilönä tehty virkamiehen väkivaltainen vastustaminen. Poliisipartion poistettua valittajan yksityisasunnosta hän oli rappukäytävässä voimakkaasti harannut käsin ja jaloin vastaan, jolloin vanhemman konstaapelin käteen oli aiheutunut lihas- ja jännerepeämä. Valtiokonttori oli työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla suorittanut konstaapelille 15.506,95 euroa, mistä määrästä KO oli velvoittanut valittajan suorittamaan Valtiokonttorille 10.337,97 euroa. Kysymys oli ensisijaisesti siitä, oliko valittaja Valtiokonttorin takautumisoikeuden perusteella velvollinen suorittamaan kyseisen määrän sille. Toissijaisesti kysymys oli siitä, oliko korvausvelvollisuutta soviteltava enemmän. Asiassa mainituilla lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen siten muutettuna, että valittajan Valtiokonttorille sillä olevan takautumisoikeuden perusteella suoritettava korvaus oli alennettava 5.000 euron. (Vailla lainvoimaa 27.10.2021) - Uutiset
17.6.2021 15.00
Hovioikeus alensi käräjäoikeuden vastaajalle tuomitsemien oikeudenkäyntikulujen määrää siltä osin kun Valtiokonttori oli maksanut korvaukset kantajalleEsitetyn selvityksen perusteella KO:ssa ei ollut tullut ilmi, että Valtiokonttori oli 11.6.2015 antamansa päätöksen mukaisesti maksanut korvausta myös kantajan oikeudenkäyntikuluista 2.710,95 euroa. Valittajalla (vastaaja KO:ssa) oli OK 25 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu hyväksyttävä syy vedota kyseiseen seikkaan ja HO:ssa nimettyyn uuteen todisteeseen vasta HO:ssa. HO totesi, että valtiokonttorin päätöksen mukaisesti kantajalle oli jo maksettu oikeudenkäyntikulujen korvauksena 2.710,95 euroa. Oikeus korvaukseen oli näiltä osin siirtynyt valtiolle ja mainittu summa oli vähennettävä vastaajan kantajalle maksettavaksi tuomituista oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 17.6.2021) - Uutiset
30.4.2021 9.12
KHO: Valtiokonttorin määräämää liikennevakuutusmaksua vastaavaa maksua ei ollut pidettävä suuruudeltaan liikennevakuutuslain 27 §:n 1 momentissa tarkoitettuna kohtuulliseksi katsottavaa vakuutusmaksua vastaavana maksunaA:n omistamalla moottoripyörällä ei ollut ollut voimassa olevaa liikennevakuutusta ajalla 18.7.2017–9.11.2018, minkä vuoksi Valtiokonttori oli Liikennevakuutuskeskuksen esityksestä määrännyt A:lle maksettavaksi mainitulta ajalta vakuutusmaksua vastaavan maksun 7 748,08 euroa ja laiminlyöntimaksun 7 748,08 euroa, yhteensä 15 496,16 euroa. Kun otettiin huomioon Valtiokonttorin määräämän maksun huomattava ero sekä A:n esittämiin että Valtiokonttorin itse hankkimiin selvityksiin liikennevakuutusyhtiöiden vastaavasta vakuutuksesta perimiin maksuihin, Valtiokonttorin ei katsottu näyttäneen, että A:lle määrätty maksu olisi vastannut kohtuulliseksi katsottavaa maksua laiminlyöntiajalta. Valtiokonttorin ja HAO:n päätökset kumottiin ja asia palautettiin Valtiokonttorille uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
5.11.2020 10.00
Hallinto-oikeus: Valtiokonttori oli voinut hylätä rikosperusteisesta vahingonkorvauksesta tehdyn maksuvapautushakemuksenHelsingin HO oli 3.5.2004 velvoittanut valittajan ja toisen henkilön yhteisvastuullisesti suorittamaan Uudenmaan verovirastolle rikosperusteisena vahingonkorvauksena 16 994,21 euroa viivästyskorkoineen 16.9.1997 lukien. HO oli vielä velvoittanut valittajan korvaamaan Uudenmaan veroviraston oikeudenkäyntikulut 600 eurolla, minkä määrän korvaamiseen toisen henkilön oli osallistuttava yhteisvastuullisesti 300 euroon saakka. Kun otettiin huomioon valittajan olosuhteista saatu selvitys sekä hänen korvausvelvollisuutensa perusteena oleva rikos, valtiokonttori oli voinut katsoa, ettei saatavien periminen häneltä ollut ilmeisen kohtuutonta ja että luopuminen siitä loukkaisi valtion etua. Valtiokonttorin päätöstä ei ollut syytä muuttaa. (Ei lainvoim. 5.11.2020) - Uutiset
12.5.2020 10.10
Hallinto-oikeus: Lännen M216 -kaivinkoneella olisi tullut olla liikennevakuutus – perusteet vakuutusmaksua vastaavan maksun ja laiminlyöntimaksun määräämiselle olivatKyseinen ajoneuvo, oli ollut osallisena liikennevahingossa, jonka liikennevakuutuskeskus on korvannut. Liikennevahinko oli tapahtunut pihatiellä tai maatilan piha-alueella, joka ei ole liikennevakuutuslain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu liikenneväylistä erillään oleva paikka, eikä myöskään ajoneuvolain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu yleiseltä liikenteeltä eristetty alue. Näin ollen ajoneuvoa oli käytetty liikennevakuutuslain tarkoittamalla tavalla liikenteessä. Ajoneuvo ei myöskään käyttöpaikkansa perusteella jää ajoneuvolain soveltamisalan ulkopuolelle. Ajoneuvo ei siten A:n esittämällä perusteella ole vapautettu rekisteröintivelvollisuudesta eikä siten myöskään liikennevakuutuslain 8 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla vakuuttamisvelvollisuudesta. Koska ajoneuvolla ei ollut voimassa olevaa liikennevakuutusta 10.2.−10.5.2017, perusteet vakuutusmaksua vastaavan maksun ja laiminlyöntimaksun määräämiselle ovat olleet olemassa. - Uutiset
11.5.2020 10.10
Harley-Davidsonin liikennevakuutusmaksu unohtui maksaa 16 kuukauden ajalta – HAO:n mukaan vakuutusmaksua vastaavaa maksua ja laiminlyöntimaksua 15.496,16 euroa ei voitu jättää määräämättä vähäisen käytönkään perusteellaVakuutusmaksua vastaava maksu määrätään aina, kun vakuutuksen ottaminen on laiminlyöty eikä sen määräämiseen liity tapauskohtaista harkintaa. Myös tässä tapauksessa vakuutusmaksua vastaava maksu oli määrätty yhdenmukaisesti kaikkiin laiminlyöntitapauksiin sovellettavan maksuperusteen mukaisesti. Vakuutusmaksua vastaavaa maksua ei ollut määrätty liikennevakuutuslain 27 §:n vastaisesti sillä perusteella, että laiminlyöntiaikaa vastaavalle ajalle otettu liikennevakuutus olisi A:n esittämän selvityksen perusteella tullut hänelle halvemmaksi. Vakuutusmaksua vastaavan maksun lisäksi määrättävän laiminlyöntimaksun korotuskerrointa määrättäessä otetaan huomioon laiminlyöntiajan pituus, laiminlyönnin tahallisuus ja toistuvuus sekä se, onko ajoneuvoa käytetty liikenteessä. Laiminlyöntimaksu voidaan jättää erityisestä syystä määräämättä. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa A:n moottoripyörän liikennevakuuttaminen oli unohduksen vuoksi laiminlyöty lähes 16 kuukauden ajalta, ja moottoripyörää on tuona aikana myös käytetty liikenteessä. Tähän nähden laiminlyöntimaksu oli voitu määrätä Valtiokonttorin päätöksen mukaisesti käyttäen korotuskerrointa 1. Vakuuttamisvelvollisuuden unohtaminen tai ajoneuvon vähäinen käyttö eivät myöskään ole sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella laiminlyöntimaksu voitaisiin jättää määräämättä. (Vailla lainvoimaa 11.5.2020) - Uutiset
5.5.2020 14.23
KHO:n muu päätös asumisoikeustalolainojen korkotuen lakkauttamisestaHallinto-oikeus totesi, että asiassa oli ollut riidatonta, että Avo-Asumisoikeus Oy:n nyt kysymyksessä olevissa kohteissa asuntojen vuokrauksen osuus oli ollut jo useiden vuosien ajan suuri, jopa yli puolet. Valvontaviranomainen oli kiinnittänyt tähän asiaan huomiota jo ainakin vuonna 2014. Tästä huolimatta asuntoja ei ollut johdonmukaisesti ja ensisijaisesti markkinoitu asumisoikeusasuntoina ja vuokra-asuntojen osuus oli ollut koko ajan kasvussa. Valtiokonttori oli näillä perusteilla voinut katsoa, ettei asuntoja käytetä ensisijaisesti asumisoikeuden haltijoiden asuntoina. Edellytykset korkotuen lakkauttamiselle olivat siten olleet olemassa. Valtiokonttori ei ollut käyttänyt harkintavaltaansa väärin eikä sen päätöstä ollut syytä muuttaa. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. - Uutiset
7.4.2020 10.30
Vakuutusoikeuden erimielinen ratkaisu rikosvahinkokorvauksen hakemisen määräajastaRikosvahinkolain 25 §:n 1 momentin mukaan korvausta on haettava kirjallisesti kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvausasiassa annettiin lainvoimaiseksi tullut tuomio, tai jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, kymmenen vuoden kuluessa rikoksen tekemisestä. Erityisestä syystä korvausta voidaan hakea myöhemminkin. A oli joutunut pahoinpitelyn ja laittoman uhkauksen kohteeksi. Käräjäoikeus oli 28.10.2015 antamallaan tuomiolla tuominnut tekijän rangaistukseen ja velvoittanut tämän maksamaan A:lle korvauksia. Hovioikeus ei ollut 4.3.2016 antamallaan päätöksellä myöntänyt jatkokäsittelylupaa. A oli hakenut rikosvahinkolain mukaisia korvauksia 1.3.2019 saapuneella hakemuksella. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n korvausasiassa annettu viimeinen lainvoimaiseksi tullut tuomio oli käräjäoikeuden 28.10.2015 antama tuomio ja A:n 1.3.2019 toimittama korvaushakemus oli saapunut rikosvahinkolain 25 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen. Asiassa ei ollut ilmennyt sellaista laissa tarkoitettua erityistä syytä, jonka perusteella korvausta olisi voitu hakea määräajan jälkeen. (Ään. 2 - 1) - Uutiset
3.1.2019 12.15
Apulaisoikeuskansleri: Viranomaisen on menettelynjohtokeinoin turvattava asian viivytyksetön käsittelyApulaisoikeuskansleri kiinnitti Valtiokonttorin huomiota viranomaisen menettelynjohtokeinojen tärkeyteen sen huolehtiessa velvollisuudestaan asian käsittelemiseen ilman aiheetonta viivytystä. - Uutiset
20.12.2018 8.40
Tulorekisteri käyttöönotto tuo muutoksia työeläkelakeihinTulotietojärjestelmän eli niin sanotun tulorekisterin käyttöönotto aiheuttaa muutoksia työeläkelakeihin, työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöön sekä rikoslakiin. Tasavallan presidentti vahvisti lait 19. joulukuuta ja ne tulevat voimaan 1. tammikuuta 2019. Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain ja rikoslain muutokset sekä osa työtapaturma- ja ammattitautilakiin tehtävistä muutoksista tulevat voimaan 1. tammikuuta 2020. - Uutiset
21.9.2018 11.10
Työryhmä: valtion velanhallinnan organisointia tulisi uudistaaValtion velanhallinta ja valtion maksuliikenteen hoito olisi siirrettävä erilliseen velkatoimistoon, ehdottaa valtion velanhallinnan kehittämistä pohtinut työryhmä. - Uutiset
1.6.2018 13.23
Apulaisoikeuskansleri: Korvausasia olisi tullut käsitellä viipymättä Valtiokonttorissa – moitteet myös opetus- ja kulttuuriministeriölleApulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi Valtiokonttorin tietoon näkemyksensä asian viivytyksettömästä käsittelystä ja lausuntopyynnön kiirehtimisestä. Kantelijan korvaushakemus oli saapunut Valtiokonttoriin maaliskuussa 2016, mutta asia oli kantelua ratkaistaessa yhä vireillä. Voidakseen käsitellä korvaushakemusta Valtiokonttori oli pyytänyt valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain perusteella lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Ministeriö ei ollut toimittanut lausuntoa ennen kanteluasian vireilletuloa. - Uutiset
12.2.2018 14.31
Valtiokonttori: Surmansa saaneen läheisen oikeudesta valtion maksamiin rikosvahinkokorvauksiinRikoksella aiheutetun vahingon korvaamisesta valtion varoista säädetään rikosvahinkolaissa. Kaikkien ennen oikeudenkäyntiä syntyneiden kulujen korvaamisen edellytyksenä valtion varoista on, että niitä on ensin vaadittu oikeudenkäynnissä rikoksen tekijältä. Jos rikoksesta aiheutuu kuluja oikeudenkäynnin jälkeen, voi niistä hakea korvausta valtiolta. Valtiokonttorin korvaus on kuitenkin toissijainen, joten muiden lakien ja vakuutusten nojalla saadut korvaukset ovat ensisijaisia valtion korvausvastuuseen nähden. Tällaiset omaisen muualta saamat korvaukset vähennetään Valtiokonttorin maksamista korvauksista. - Uutiset
14.11.2017 9.30
Vakuutusoikeus: Luonnollisen henkilön A:n konkurssipesä oli voinut hakea rikosvahinkolain nojalla korvausta A:lle aiheutuneesta ansionmenetyksestäOttaen huomioon, että A oli konkurssilain 3 luvun 1 §:n mukaan konkurssin alettua menettänyt oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan, A:lla ei ollut ollut enää asianosaisen puhevaltaa pesävarallisuusasioissa ja tuo puhevalta oli siirtynyt konkurssin myötä konkurssipesälle. Siten konkurssipesä oli voinut hakea ansionmenetyksen korvaamista Valtiokonttorilta. Kyse oli ollut konkurssilakiin perustuvasta puhevallan siirtymisestä, eikä rikosvahinkolakiin perustuvan oikeuden siirtoa koskevasta sopimuksesta, joka rikosvahinkolain 44 §:n nojalla on mitätön. Näin ollen Valtiokonttorin oli käsiteltävä asia uudelleen ja annettava A:n konkurssipesälle päätös A:lle luonnollisena henkilönä aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta. - Uutiset
1.11.2017 10.00
Valtio oli velvollinen korvaamaan poliisikoiran aiheuttamat henkilövahingot - käräjäoikeuden tuomio kumottiinA oli otettu kiinni asunnollaan epäiltynä rattijuopumuksesta. Kiinniottoon oli osallistunut yhden poliisimiehen lisäksi poliisikoirapartio. Kiinniottotilanteessa koira oli purrut A:ta kasvojen ja hartioiden alueelle. Puremasta A:lle oli aiheutunut vammat kasvoihin ja kaulalle sekä soliskuoppaan. HO katsoi, ettei toimen suorittamiselle sen laatuja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ollut noudatettu erityisesti, kun otettiin huomioon toimen merkitys A:n kannalta. Valtio oli tämän vuoksi VahL 3 luvun 2 §:n nojalla velvollinen korvaamaan A:lle kiinnioton yhteydessä aiheutuneet vahingot. HO piti kohtuullisena korvauksena haavojen aiheuttamasta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta A:n vaatimaa 4 000 euroa sekä arpien aiheuttamasta pysyvästä kosmeettisesta haitasta A:n vaatimaa 3 000 euroa. Valtion vasta pääkäsittelyssä esittämän vahingonkorvauksen sovittelua koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta (Vailla lainvoimaa 1.11.2017) - Uutiset
24.8.2017 9.26
Hovioikeuden ratkaisu valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta ja käräjätuomarin esteellisyydestäAsiassa oli pääasian osalta kysymys siitä, oliko valittajan pidättämiselle ollut lailliset edellytykset ennen tämän vangitsemista 24.5.2010. Asiassa oli kysymys myös valittajalle kärsimyksestä tuomittavan korvauksen määrästä, vapaudenmenetysajalta korvattavan ansionmenetyksen suuruudesta ja siitä, tulisiko ansionmenetyksestä suorittaa korvausta myös vapaudenmenetyksen jälkeiseltä ajalta valittajan yritystoiminnalle aiheutuneen haitan johdosta sekä siitä, oliko valittajalla oikeus saada korvausta matkakuluista. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko perusteita määrätä valittajalle syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain tai toissijaisesti vahingonkorvauslain nojalla korvausta liiketoimintakiellon aiheuttamasta kärsimyksestä ja ansionmenetyksestä. Vielä asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikuluista. Esteellisyysväite ja siihen perustuva vaatimus KO:n tuomion kumoamisesta ja asian palauttamisesta KO:een ratkaistavaksi hylättiin. (Vailla lainvoimaa 24.8.2017) - Uutiset
14.8.2017 11.05
Valtion virkamiesten ja työntekijöiden ulkomaan matkavakuutuskäytäntö muuttuu vuoden 2018 alustaTasavallan presidentti vahvisti perjantaina (11.8.) lain valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta. Lailla muutetaan valtion virkamiesten ja työntekijöiden ulkomaan matkavakuutuskäytäntöä siten, että luovutaan yksityisten vakuutusyhtiöiden vakuutusten käyttämisestä ja siirretään vahingonkorvausvastuu valtion kannettavaksi. Toimivaltainen viranomainen on Valtiokonttori. Laki tulee voimaan 1. tammikuuta 2018.