-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Ekskulpaatiovastuu
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Kontrollivastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Uutiset
20.12.2018 10.11
Hovioikeus pysytti pääosin käräjäoikeuden tuomion työriitojen sovittelusta annetun lain rikkomista ja siihen liittyvästä vahingonkorvausta koskevassa asiassaHelsingin hovioikeus antoi torstaina (20.12.) tuomion Antti Rinnettä koskevassa rikosasiassa sekä Rinnettä ja Ammattiliitto Pro ry:tä koskevassa vahingonkorvausasiassa. (Vailla lainvoimaa 20.12.2018) - Uutiset
19.12.2018 11.35
KKO: Sähkön liittymissopimuksen tehnyt ei ollut vastuussa mittauslaitteiston ohi tehdystä kytkennästä sähköverkkoyhtiölle ja sähköyhtiölle aiheutuneesta vahingostaYhtiö oli tehnyt sopimuksen sähkönkäyttöpaikan liittämisestä jakeluverkkoon (liittymissopimus). Yhtiön kiinteistön sähkölaitteistoon oli myöhemmin tehty kytkentä, jonka vuoksi osa eräässä vuokrattuna olleessa liikehuoneistossa kulutetusta sähköstä oli kulkenut mittauslaitteiston ohi. Kytkennän tekijä oli jäänyt tuntemattomaksi, eikä yhtiö ollut ollut tietoinen kytkennästä. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei yhtiö ollut liittymissopimuksen perusteella vastuussa kytkennästä sähköverkkoyhtiölle ja sähköyhtiölle aiheutuneesta vahingosta. - Uutiset
11.12.2018 9.30
Hovioikeuskin hylkäsi kuntaan kohdistetun 386 698,26 euron sairaankuljetuspalveluita koskevan vahingonkorvausvaatimuksenKunta ei ollut sopimusperusteisssa vahingonkorvausvastuussa yhtiölle. Koska kiireettömät sairaalasiirrot eivät olleet kuuluneet kirjallisen hankintasopimuksen piiriin eikä vakiintunut käytäntö tältä osin ollut muodostanut sitovaa sopimusta osapuolten välille, ei sille seikalle, että kunta oli kunnan ja Lapin sairaanhoitopiirin (LSHP) välisessä sopimuksessa antanut sairaanhoitopiirille luvan järjestää kiireettömät sairaalasiirrot, ollut sopimusrikkomusta arvioitaessa annettava merkitystä. Sopimuksesta tai mistään muustakaan ei ollut näytetty syntyneen kunnalle velvollisuutta hankkia hoitotason sairaankuljetuspalveluita kantajayhtiöltä. (Vailla lainvoimaa 11.12.2018) - Uutiset
4.12.2018 11.18
Hovioikeuden tuomio toimitusjohtajan vahingonkorvausvastuustaHO katsoi, että toimitusjohtaja oli aiheuttanut opistolle vahinkoa menettelemällä luottamusaseman väärinkäytön ja lahjuksen ottamisen elinkeinotoiminnassa tunnusmerkistöt täyttävällä tavalla. Toimitusjohtaja velvoitettiin korvaamaan yhteisvastuullisesti Kanta-Hämeen KO:n 2.11.2015 antamalla lainvoimaisella tuomiolla nro 146615 tuomitun B:n kanssa Opisto Oy:lle aiheuttamansa vahinko 203.254,69 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 27.3.2014 lukien. Toimitusjohtajalla oli oikeus käyttää palkkasaatavansa 10.133,57 euroa korkoineen 25.2.2014 lukien Opisto Oy:n saatavien kuittaukseen. Opisto Oy vapautettiin toimitusjohtajalle ja valtiolle KO:ssa tuomitusta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 4.12.2018) - Uutiset
9.10.2018 10.01
Hovioikeuden tuomio työntekijän lojaliteettivelvollisuuden rikkomisesta ja kilpailevasta toiminnasta - yhtiöllä oli työntekijän salaaman, kilpailevan toiminnan aiheuttaman vakavan luottamuspulan vuoksi erittäin painava syy työsuhteen purkamiseen eikä purkamisoikeus ollut rauennutAsiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut työsopimuslain säännösten nojalla oikeus purkaa tai irtisanoa työntekijän työsopimus, ja jos näin ei ollut, kysymys oli työntekijälle tuomittavista korvauksista. Lisäksi kysymys oli työntekijän oikeudesta lomarahaan ajalta 1.4.–28.12.2014 ja lomaviikolta lokakuussa 2014 sekä erillisiin korvauksiin eräästä projektista ja selvityksestä. Edelleen kysymys oli yhtiön oikeudesta vahingonkorvaukseen sekä oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 9.10.2018) - Uutiset
10.9.2018 10.00
Hovioikeuden tuomio hinausauton kuljettajalle maksettavasta puhelinvarallaolon korvauksesta, työsopimuksen irtisanomisesta, työnteon keskeyttämisestä ja työntekijän oikeudesta korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä / oikeudesta korvaukseen työnantajan aiheuttamasta vahingostaAsiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö maksanut työntekijälle korvausta tämän työn sisältämästä puhelinvarallaoloajasta ja oliko korvaus ollut riittävä. KO oli hylännyt työntekijän kanteen tältä osin. HO hyväksyi asiassa mainituin lisäyksin KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset työntekijälle maksetusta varallaolokorvauksesta. HO myös hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, ettei työntekijää ollut irtisanottu eikä työntekijällä siten ollut oikeutta korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Sen osalta, olivatko työntekijä ja työnantaja sopineet työnteon keskeyttämisestä vai oliko työnantaja yksipuolisesti keskeyttänyt työntekijän työnteon, HO katsoi asiassa jänneen näyttämättä, että yhtiö olisi rikkonut tai laiminlyönyt velvollisuuksiaan TSL 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja siten aiheuttanut työntekijälle vahinkoa. Työntekijällä ei siten ollut oikeutta vaatimaansa vahingonkorvaukseen. Työntekijä velvoitettiin korvaamaan yhtiölle oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 6.359,30 euroa (alv 0 %) viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 10.9.2018) - Uutiset
7.9.2018 15.08
Työssään pahoinpidellyksi joutuneen työntekijän vahingonkorvauskanne työnantajaansa kohtaan hylättiinPerhekuntoutuskeskuksesssa ohjaajana työskennelleen kantajan työtapaturman ei voitu asiaa työoikeudellisesti arvioiden katsoa johtuneen vastaajana asiassa olleen perhekuntoutuskeskuksen vaikutusmahdollisuuksissa olleiden työturvallisuuteen liittyvien seikkojen laiminlyönnistä. Vastaajan ei siten ollut katsottava edes tuottamuksellaan laiminlyöneen työsopimuslain ja työturvallisuuslain mukaista velvollisuuttaan huolehtia kantajan työturvallisuudesta. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vahinkonaan. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa vahingonkorvauksen osalta. Kantajalla ei ollut muutoksenhakuoikeutta avustajan palkkioon. Valitus jätettiin sen vuoksi tältä osin tutkimatta. Näin ollen ei ollut myöskään perustetta maksaa palkkiota valtion varoista valituksen laatimisesta siltä osin kuin valitus koski varatuomarin palkkiota. (Vailla lainvoimaa 7.9.2018) - Uutiset
31.8.2018 11.00
Kiinteistö, jonka alkuperäinen hintapyyntö oli 599 000 euroa, myytiin lopulta 400 000 eurolla - välitysliikettä vastaan nostettu vahingonkorvauskanne hylättiinMyyjän vaatimukset välitysliikeen velvoittamisesta korvamaan vahingonkorvauksena 199 000 euroa ja palauttamaan maksettu toimeksiantopalkkio 11 200 euroa laillisine korkoineen hylättiin. Yhtiön suorituksessa ei ollut näytetty olleen virhettä. Yhtiö oli näyttänyt, ettei se ollut menetellyt asiassa ammattitaidottomasti tai huolimattomasti. A ei myöskään toimeksiantajana ollut osoittanut, että hänelle oli aiheutunut hänen väittämänsä alkuperäisen hintapyynnön ja toteutuneen myyntihinnan erotuksen määräinen vahinko taikka että hänellä olisi muutoin yhtiön menettelyn johdosta ollut oikeus saada takaisin maksamansa välityspalkkio. (Vailla lainvoimaa 30.8.2018) - Uutiset
30.8.2018 11.38
Henkilöauton pakoputkisto ja takapuskuri vaurioituivat ajettaessa kiinteistön ajoluiskaa pitkin - hovioikeus arvioi pysäköintipaikan vuokralle antaneen kiinteistöyhtiön vahingonkorvausvastuuta toisin kuin käräjäoikeusAntaessaan vuokralle autopaikan yhtiö oli velvoittautunut huolehtimaan siitä, että vuokralaiset pystyvät käyttämään autopaikkaa. Tähän oli kuulunut myös ajoreitin turvallisuudesta huolehtiminen, mistä yhtiö olisi kiinteistön omistajana muutoinkin vastuussa. Kun reitti ei ollut ollut turvallinen, yhtiö oli rikkonut tekemäänsä vuokrasopimusta. Yhtiö oli asiassa mainituin perustein toiminut huolimattomasti laiminlyödessään varmistua kiinteistön käyttöturvallisuudesta. Yhtiö oli väittänyt, ettei vahinko ollut ollut syy-yhteydessä sen menettelyyn vaan että vahinko oli todennäköisemmin aiheutunut vuokralaisen kuljettaman auton vauriosta tai viasta. HO katsoi vuokralaisen saattaneen riittävän todennäköiseksi, että auton jääminen kiinni luukkuun oli aiheutunut yhtiön puolella olevasta syystä. Siten vahingon syy-yhteys yhtiön huolimattomuuteen oli näytetty riittävissä määrin toteen. Kiinteistö Oy velvoitettiin suorittamaan vuokralaiselle vahingonkorvauksena 1.360 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 3.1.2017 lukien. (Vailla lainvoimaa 30.8.2018) - Uutiset
29.8.2018 9.02
Hovioikeuden tuomio taloyhtiön ja urakoitsijan välisessä sopimusriidassa - tuomittua vahingonkorvausta korotettiinAsiassa oli kysymys urakkaan liittyneestä palveluksesta eli urakan suunnittelun, tarjouspyyntöjen laatimisen ja valvonnan asianmukaisuudesta, urakan virheistä ja urakoitsijan niitä koskevasta korvausvastuusta sekä selvittelykustannuksista. Urakoitsija velvoitettiin suorittamaan Asunto Oy:lle sopimusrikkomukseen perustuvana vahingonkorvauksena KO:n tuomitsemien 3.000 euron asemesta 68.415 euroa, korvauksena selvittelykuluista 14.201,18 euroa ja korvauksena asianosais- ja oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 42.400 euroa. Asunto Oy vapautettiin velvollisuudesta suorittaa urakoitsijalle korvausta oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 29.333 euroa korkoineen. Asiassa ei ilmennyt perustetta kohtuullistaa urakoitsijan taloyhtiölle maksettavaksi määrättäviä korvauksia. (Vailla lainvoimaa 29.8.2018) - Uutiset
24.7.2018 8.00
Metsähallitus jätti raakapuukartelliasiassa valituslupahakemuksen ja valituksen korkeimpaan oikeuteenMetsähallitus on jättänyt 20.7.2018 korkeimpaan oikeuteen valituslupahakemuksen ja valituksen koskien Helsingin hovioikeuden toukokuussa antamaa tuomiota ns. raakapuukartelliasiassa. Metsähallitus katsoo, että asialla on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, jonka vuoksi valitusluvan pyytäminen ja valitus on perusteltua. Metsähallitus vaatii korkeimmassa oikeudessa korvausta vain mäntykuitupuun osalta. - Uutiset
21.5.2018 11.11
Helsingin hovioikeuden tuomio ns. puukartelli-asiassaHelsingin hovioikeus antoi 21. toukokuuta 2018 ratkaisunsa niin sanotussa puukartelliasiassa. Helsingin hovioikeuden käsiteltävänä oli Metsähallituksen Stora Enso Oyj:tä, Metsäliitto Osuuskuntaa ja UPM-Kymmene Oyj:tä (jäljempänä Metsäyhtiöt) vastaan ajama vahingonkorvausvaatimus, joka perustui markkinaoikeuden päätöksessä 3.12.2009 todettuun Suomen raakapuumarkkinoilla vuodesta 1997 alkuvuoteen 2004 vallinneeseen kilpailunrajoitukseen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ja katsoi asiassa vastaanotetun laajan taloustieteellisen asiantuntijatodistelun perusteella, että riittävä näyttö vahingon aiheutumisesta ei ollut se, että hintavaikutusta voitiin pitää asianosaisten esittämien analyysien perusteella mahdollisena. - Uutiset
14.3.2018 11.00
Hovioikeus: Kiinteistön kauppa voitiin purkaa laatuvirheiden perusteella - asumishyödyksi arvioitiin 11 000 euroa ja sijaisasumiskuluiksi 17 661 euroaHO katsoi virheitä kokonaisuutena harkiten KO:n tavoin, että kaupan kohteen virhettä oli pidettävä MK 2 luvun 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisena siten, että ostajilla oli oikeus purkaa kauppa. Myyjien vastuulle jäävät laatuvirheet olivat ainakin osaltaan johtaneet siihen, etteivät ostajat olleet voineet käyttää rakennusta hankkimaansa asumistarkoitukseen. Tähän nähden ei ollut aihetta korottaa KO:n katsomaa, palautettavasta kauppahinnasta vähennettävän asumishyödyn määrää 11 000 euroa. Myyjien vastuulle jäävien virheiden merkittävyys huomioon ottaen HO katsoi, että myyjät olivat KO:n katsomin tavoin velvolliset korvaamaan määrältään hyväksymänsä sijaisasumiskulut 17.661,28 euroa kokonaisuudessaan. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. Myyjät velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan ostajille yhteisesti korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 28.812,51 euroa. - Uutiset
9.3.2018 11.02
Hovioikeuden tuomio kiinteistönvälittäjään kohdistetun vahingonkorvauskanteen vanhentumisestaKO oli antamassaan välituomiossa ratkaissut kysymykset vanhentumiseen sovellettavista säännöksistä, vanhenemisajan alkuajankohdasta sekä kanneoikeuden vanhentumisesta ottamatta kantaa siihen, oliko välittäjä ollut korvausvastuussa virheistä. Siten myös HO:ssa oli ratkaistavana ainoastaan kysymys kanneoikeuden vanhentumisesta. Jos kanneoikeuden katsottiin vanhentuneen, yhtiön kanne oli KO:n toteamalla tavalla hylättävä. Muussa tapauksessa KO:n välituomio oli kumottava ja asia palautettava käsiteltäväksi KO:een. HO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n ratkaisun lopputuloksen. KO:n ratkaisun lopputulosta ei muutettu. Oikeus vaatia vahingonkorvausta välittäjältä oli vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 9.3.2018) - Uutiset
28.2.2018 15.30
Hovioikeuden tuomio asumiskelvottomaksi väitetyn vuokra-asunnon vahingonkorvausasiassaHO:ssa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kaupungin A:lle vuokraama asunto ollut A:n väittämin tavoin asumiskelvoton jo vuokrasuhteen alkaessa joulukuussa 2012 sekä siitä, milloin kaupunki oli saanut tiedon huoneiston asumiskelvottomuudesta ja oliko kaupunki viivytellyt huoneiston kunnon selvittämisessä. Toiseksi asiassa oli kysymys siitä, oliko asunnossa selvitetty olleen viitearvot ylittäviä määriä terveydelle haitallisia mikrobeja ja oliko A:lla ollut perusteltu syy olla ottamatta vastaan kaupungin hänelle tarjoamaa korvaavaa asuntoa. Lisäksi asiassa oli kysymys kaupungin mahdollisen laiminlyönnin sekä A:n asunnossa asumisen ja hänellä ilmenneiden terveysongelmien ja muiden vahinkojen ja kulujen välisestä syy-yhteydestä. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. A:n velvoittaminen korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti olisi ollut ilmeisen kohtuutonta. Kohtuullisena A:n kaupungille maksettavien oikeudenkäyntikulujen määränä pidettiin 6 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.2.2018) - Uutiset
22.2.2018 16.14
Hovioikeuden tuomio konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE) tulkinnasta - virheeseen vetoamisen määräaika ja törkeän huolimattoman menettelyn arviointiHO katsoi, ettei valittaja ollut reklamoinut virheestä KSE-ehtojen kohdan 3.2.9 mukaisesti yhden vuoden kuluessa siitä, kun hänelle oli ilmennyt, että virhe oli konsultin tekemä. Näin ollen HO hyväksyi KO:n tuomion johtopäätöksen siitä, että valittaja oli menettänyt oikeutensa esittää yksilöityjä vaatimuksia insinööritoimistoa kohtaan. Valittaja ei ollut näyttänyt, että insinööritoimiston valvontakäynnit eivät olleet lainkaan kohdistuneet rakennuskohteen märkätiloihin siten, että yhtiö olisi laiminlyönyt märkätilojen valvonnan kokonaan ja olisi siten menetellyt törkeän huolimattomasti. HO teki tältä osin samaan lopputulokseen johtavan johtopäätöksen kuin KO. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 22.2.2018) - Uutiset
2.2.2018 16.00
Hovioikeus: Tosiasiallista määräsyvaltaa työnantajayhtiössä käyttänyt johtaja ei ollut henkilökohtaisesti vastuussa veloista kantajia kohtaan yhtiön ja kantajien välisten työsopimusten, osakeyhtiölain tai vahingonkorvauslain nojalla - myös tuomion oikeusvoimavaikutusta pohdittiinHO:n tuomiossa (rikokseen perustuva vahingonkorvaus) arvioitiin sopimusperusteista, osakeyhtiölakiin perustuvaa ja vahingonkorvauslakiin perustuvaa vastuuta. Toisin kuin käräjäokeus HO vapautti vastaajan (tj ja hallituksen pj) velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta kantajina olleille työntekijöille. Työntekijöiden esittämän väitteen johdosta tuomiossa pohdittiin myös tuomion oikeusvoimavaikutusta (positiivista ja negatiivista) eli sitä, mikä merkitys aikaisemmalla lainvoimaisella tuomiolla oli myöhemmän oikeudenkäynnin kannalta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2018) - Uutiset
16.1.2018 11.30
Erimielinen hovioikeus vapautti höyrynsulun puuttumisesta talon ostajille kertomatta jättäneen myyjän puolison tuomitusta rangaistuksesta (törkeä petos) - tuomittiin vahingonkorvauksiinHO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja hankkiakseen puolisolleen A:lle (myyjä) oikeudetonta taloudellista hyötyä salaamalla höyrynsulun puuttumisen erehdyttänyt ostajia tai ostajien erehdytystä hyväksi käyttämällä saanut heidät ostamaan A:lta asuinrakennuksen ja siten aiheuttanut taloudellista vahinkoa ostajille. Näytöllisesti kysymys oli myös rajankäynnistä tahallisuuden ja tuottamuksen / törkeän tuottamuksen välillä. Koska petos on rangaistava vain tahallisena rikoksena, syyte oli hylättävä. Ostajien korvausvaatimus oli perustunut siihen, että vastaaja oli salannut heiltä kysymyksessä olevan seikan (ks. KKO 2005:120). HO oli asiassa katsonut vastaajan menetelleen tuon seikan osalta törkeän huolimattomasti. VahL 2 luvun 1 §:n nojalla vastaaja oli velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon KO:n vahvistamalla määrällä (5.000 €). Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että kyse oli ollut törkeästä petoksesta. (Vailla lainvoimaa 16.1.2018) - Uutiset
14.9.2017 10.17
Hovioikeus: Postipalvelut eivät olleet arvonlisäverosta vapaitaHelsingin HO antoi tänään (14.9.) ratkaisunsa Posti Group Oyj:n (ent. Itella Oyj), Posti Oy:n (ent. Itella Posti Oy) ja valtion palautus- ja korvausvastuusta postimaksujen arvonlisäveroa koskevissa asioissa. HO:n käsiteltävänä oli kuusi rahoitus- ja vakuutuslaitosten Posti Group Oyj:tä, Posti Oy:tä ja valtiota vastaan ajamaa kannetta. Kanteissa vaadittiin, että vastaajat velvoitetaan palauttamaan tai korvaamaan kantajien vuodesta 1999 lukien maksamien postipalveluiden arvonlisäverojen määrän. HO ei muuttanut KO:n tuomion lopputulosta ja katsoi kuten KO, että kanteessa tarkoitetut palvelut olivat olleet yksilöllisesti sovittuja ja niillä oli vastattu kantajien erityisiin tarpeisiin eivätkä ne siten olleet olleet arvonlisäverosta vapaita. (Vailla lainvoimaa 14.9.2017) - Uutiset
10.7.2017 13.00
Hovioikeuden ratkaisu lämmöntuotantolaitoksen toimittamisen sopimuksenmukaisuudestaAsiassa oli riidatonta, että ABC-Biopower Oy ja Lepolan Puutarha Oy olivat sopineet, että ABC-Biopower Oy toimittaa Lepolan Puutarha Oy:lle 2 MW/h eli noin 50 MW/vrk tehon saavuttavan lämmöntuotantolaitoksen. Riidatonta oli, että Lepolan Puutarha Oy ei ollut saavuttanut ABC-Biopower Oy:n toimittamalla lämmöntuotantolaitoksella 2 MW/h eli noin 50 MW/vrk tehoa ja siinä oli tapahtunut laavaantumista, minkä vuoksi se oli ollut ajettava alas muutaman päivän välein. Riitaista sen sijaan oli, mikä oli ollut syynä lämmöntuotantolaitoksen alitehoon ja siinä ilmenneeseen laavaantumiseen ja mikäli tuotteessa katsottiin olevan virhe, mitä sopimusehtoja asiassa tuli ensisijaisesti soveltaa ja mihin Lepolan Puutarha Oy oli oikeutettu väitetyn toimituksen sopimusvastaisuuden perusteella. Hovioikeudessa oli siis kysymys siitä, oliko ABC-Biopower Oy:n suorituksessa virhe, joka oikeutti Lepolan Puutarha Oy:n sopimukseen perustuviin seuraamuksiin. Käräjäoikeus oli purkanut kaupan, mutta hovioikeus muutti tuomiota siten, että toimittaja velvoitettiin maksamaan hinnanalennusta ja vahingonkorvausta. (Vailla lainvoimaa 10.7.2017)