-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Vahingonkorvauslaki
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Vahingonkorvauksen sovittelu
- Uutiset
1.10.2019 12.00
Kirveellä päähän - hovioikeus arvioi syyntakeettoman vahingonkorvausvastuuta toisin kuin käräjäoikeus
Asianomistajalle oli käytetyn väkivallan seurauksena tullut kipua ja särkyä sekä lääkärinlausunnosta tarkemmin ilmenevä 10 cm:n mittainen ompelua vaatinut haava takaraivoon sekä kallonmurtuma. KO oli vastaajasta laadittuun mielentilalausuntoon viitaten todennut, että vastaajan motiivi tekoon oli ollut selkeästi psykoottinen. Harha-ajatuksissaan vastaaja oli kokenut maan olevan sodassa tai ainakin sota oli tulossa ja hän itse oli lähdössä sotimaan kapitalismia vastaan. KO oli jättänyt vastaajan rangaistukseen tuomitsematta. Vastaajan mielenterveyden tilasta esitettyyn selvitykseen nähden HO harkitsi kohtuulliseksi velvoittaa hänet korvaamaan A:lle puolet vahinkojen määristä eli kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 1.000 euroa, pysyvästä kosmeettisesta haitasta 400 euroa ja kärsimyksestä 2.000 euroa. KO:n vastaajalle tuomitsemaa maksuvelvollisuutta oli muutettava tämän mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 1.10.2019) - Uutiset
18.9.2019 11.14
Hovioikeudet ovat antaneet erisuuntaisia ratkaisuja epäpätevän sairaanhoitajan vahingonkorvausvelvollisuudesta työnantajalleen - Turun hovioikeus alensi kunnalle maksettavaksi tuomitun 120 000 euron vahingonkorvauksen 18 799 euroon
HO:ssa oli ratkaistavana se, oliko valittajan syyksi luetusta törkeästä petoksesta aiheutunut korvattavaa vahinkoa kunnalle. Jos vahinkoa katsottiin aiheutuneen, kysymys oli myös vahingonkorvauksen sovittelusta. Muun selvityksen puuttuessa HO arvioi vahingon määräksi 10 prosenttia valittajalle maksetusta bruttopalkasta sivukuluineen. Kunnalle oli siten aiheutunut korvattavaa vahinkoa 18.799 euroa. Koska vahingonkorvausvelvollisuus alennettiin valittajan toissijaisen vaatimuksen määrään, vaatimusta korvauksen sovittelusta ei ollut tarpeen tutkia. (Vailla lainvoimaa 18.9.2019) - Uutiset
27.5.2019 11.21
Leikkimisen ja pelaamisen yhteydessä lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneen nuoren tekoja ei pidetty törkeinä – rangaistusta kuitenkin korotettiin, kärsimyskorvauksia eiKummassakin tapauksessa oli ollut kysymys sekunneissa laskettavissa olevasta, tehtävään liittyväksi kerrotusta lapsen siittimen pitämisestä isomman pojan suussa ilman, että tilanteeseen olisi liittynyt varsinaista kummankaan osapuolen tyydyttämisen yritystä, hyväilemistä, seksuaalisesti latautuneita puheita tai muita tällaisia seksuaaliseen hyväksikäyttöön perinteisesti liittyviä elementtejä. Kummankaan pojan ei ollut väitetty erityisesti traumatisoituneen tapauksen johdosta eikä viitteitä sellaisesta ollut ollut kuulusteluvideoilta nähtävissä. KO oli katsonut, ettei lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ollut näissä olosuhteissa ollut törkeä. Vastaajan syyksi oli siten luettava molempien syytekohtien osalta vain perusmuotoinen nuorena henkilönä tehty lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö syyte enemmälti hyläten. HO hyväksyi KO:n ratkaisun ja johtopäätökset siltä osin kuin vastaajan syyksi oli kohdissa 1 ja 2 luettu nuorena henkilönä tehty lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. HO piti oikeudenmukaisena seuraamuksena vastaajan syyksi luetuista rikoksista KO:n 3.10.2017 tuomitseman 4 kuukauden 20 päivän ehdollisen vankeusrangaistuksen asemasta 8 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta. 31.12.2018 päättyvää koeaikaa oli pidettävä riittävänä rangaistuksen korottamisesta huolimatta. Syytä KO:n tuomion muuttamiseen vastaajan maksettavaksi tuomittujen vahingonkorvausten ( 2 500 € / asianomistaja) osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 27.5.2019) - Uutiset
11.2.2019 16.00
Airbnb:n vieraita majoittaneen vuokralaisen vuokrasopimus voitiin purkaa varoitusta antamatta - vuokranantajalla oli oikeus vahingonkorvaukseen
Vuokralainen ei ollut perustellusti voinut mieltää Airnbn-toiminnasta sovitun ja sen olleen vuokrasopimuksen perusteella tai muutoin sallittua. Kun vuokranantajalla oli ollut oikeus vuokrasopimuksen purkamiseen, oli hänellä myös oikeus sen johdosta korvaukseen kärsimästään vahingosta. (Vailla lainvoimaa 11.2.2019)Avoin uutinen - Uutiset
6.2.2019 9.41
KKO äänesti rikosvahingon korvaamista ja korvauksen sovittelua koskevassa avustuspetosasiassaA oli toimiessaan yleishyödyllistä rakennuttamista harjoittaneen säätiön ja useiden säätiön omistamien kiinteistöosakeyhtiöiden hallituksen puheenjohtajana antanut rahoitustuesta päättäneelle Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA) vääriä tietoja avustuksia haettaessa ja jättänyt ilmoittamatta oikeita tietoja toteutuneista kustannuksista ja niitä vastaavasta rahoituksesta. A on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla 12 törkeästä avustuspetoksesta. Korkein oikeus katsoi, että jos tukivarojen todellinen käyttötarkoitus olisi ollut ARA:n tiedossa, rahoitustukea ei olisi myönnetty lainkaan. Näin ollen A:lle syyksi luetuista rikoksista aiheutunut vahinko oli myönnetyn tuen määräinen. Kiinteistöosakeyhtiöiden omistukseen tulleita rakennuksia ja sosiaalisen asuntotuotannon tavoitteiden osittaista täyttymistä ei voitu pitää sellaisena rikastumiskiellon tarkoittamana taloudellisena etuna, joka vähentäisi vahingonkorvauksen määrää. Kysymys myös tahallisella rikoksella aiheutetun vahingonkorvauksen sovittelusta. (Ään.) - Uutiset
17.10.2018 16.00
Asunto paloi huolimattoman tupakoinnin seurauksena - yleisvaaran tuottamuksesta 70 päiväsakkoa - korvausvelvollisuutta soviteltiin
Huoneisto oli jouduttu uusimaan käytännössä kokonaan ja saman kerroksen muihin asuntoihin ja kerroksen rappukäytävään oli jouduttu tekemään mittavia kunnostustöitä. Huomioiden asiassa lausuttu sekä tulipalon voimakkuus, KO oli katsonut, että vastaajan teko oli ollut omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa sekä yleistä erittäin huomattavaa taloudellisen vahingon vaaraa. Vastaaja oli aiheuttanut mittavat vahingot. Teko oli ollut luonteeltaan sellainen, että se olisi potentiaalisesti voinut aiheuttaa vieläkin merkittävämmät vahingot. Kun huomioon kuitenkin otettiin, että vastaajan syyksi oli luettu huolimattomuudesta tehty teko, KO oli pitänyt sakkorangaistusta riittävänä seuraamuksena. KO oli sovitellut vahingonkorvausta siten, että vastaaja oli velvoitettu suorittamaan kaupungin Asunnot Oy:lle 8.000 euroa ja vakuutusyhtiölle 52.398,84 euroa tuomiolauselmasta ilmenevin tavoin. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 17.810.2018) - Uutiset
29.8.2018 9.02
Hovioikeuden tuomio taloyhtiön ja urakoitsijan välisessä sopimusriidassa - tuomittua vahingonkorvausta korotettiin
Asiassa oli kysymys urakkaan liittyneestä palveluksesta eli urakan suunnittelun, tarjouspyyntöjen laatimisen ja valvonnan asianmukaisuudesta, urakan virheistä ja urakoitsijan niitä koskevasta korvausvastuusta sekä selvittelykustannuksista. Urakoitsija velvoitettiin suorittamaan Asunto Oy:lle sopimusrikkomukseen perustuvana vahingonkorvauksena KO:n tuomitsemien 3.000 euron asemesta 68.415 euroa, korvauksena selvittelykuluista 14.201,18 euroa ja korvauksena asianosais- ja oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 42.400 euroa. Asunto Oy vapautettiin velvollisuudesta suorittaa urakoitsijalle korvausta oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 29.333 euroa korkoineen. Asiassa ei ilmennyt perustetta kohtuullistaa urakoitsijan taloyhtiölle maksettavaksi määrättäviä korvauksia. (Vailla lainvoimaa 29.8.2018) - Uutiset
2.2.2018 16.00
Hovioikeus: Tosiasiallista määräsyvaltaa työnantajayhtiössä käyttänyt johtaja ei ollut henkilökohtaisesti vastuussa veloista kantajia kohtaan yhtiön ja kantajien välisten työsopimusten, osakeyhtiölain tai vahingonkorvauslain nojalla - myös tuomion oikeusvoimavaikutusta pohdittiin
HO:n tuomiossa (rikokseen perustuva vahingonkorvaus) arvioitiin sopimusperusteista, osakeyhtiölakiin perustuvaa ja vahingonkorvauslakiin perustuvaa vastuuta. Toisin kuin käräjäokeus HO vapautti vastaajan (tj ja hallituksen pj) velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta kantajina olleille työntekijöille. Työntekijöiden esittämän väitteen johdosta tuomiossa pohdittiin myös tuomion oikeusvoimavaikutusta (positiivista ja negatiivista) eli sitä, mikä merkitys aikaisemmalla lainvoimaisella tuomiolla oli myöhemmän oikeudenkäynnin kannalta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2018) - Uutiset
29.1.2018 16.00
Toimitusjohtaja huusi, nimitteli ja pui nyrkkiä – hovioikeus alensi toimitusjohtajalle ja yhtiölle tuomittuja sakkoja ja sovitteli masennukseen sairastuneelle työntekijälle maksettavia korvauksia
Näyttöä kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi KO:n tavoin siihen, että toimitusjohtaja oli syyllistynyt työntekijöiden, muun muassa A:n, epäasialliseen kohteluun huutamalla, nimittelemällä ja puimalla nyrkkiä. Tällainen menettely oli työntekijöiden terveyttä vaarantavaa. Varsinaista terveyden menettämistä ei työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellytä. Syyte siltä osin kuin se koski perusteetonta moittimista oli kuitenkin näyttämättömänä hylättävä. HO katsoi, että A oli sairastunut toimitusjohtajan A:han kohdistaman epäasiallisen menettelyn seurauksena KO:n vaikeaksi masennukseksi katsoman sijasta vähintään keskivaikeaan masennukseen. HO alensi toimitusjohtajalle työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta tuomittua sakkorangaistusta ja yhtiölle työturvallisuusrikoksesta tuomittua yhteisösakkoa. Toimitusjohtajan ja yhtiön maksettavaksi tuomittuja vahingonkorvauksia soviteltiin siten, että heidän oli korvattava 2/3 KO:n kohtuullisiksi arvioiduista vahingon määristä. (Vailla lainvoimaa 29.1.2018) - Uutiset
15.12.2017 10.51
Keskisormea näyttäneen miehen kiinni ottaneet poliisit tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta, vapaudenriistosta ja pahoinpitelystä sakkoihin ja vahingonkorvauksiin
Poliisilla oli ollut oikeus pysäyttää keskisormen näyttänyt mies - perustetta kiinniottamiselle ei ollut - kiinniottoperustetta ei ollut ilmoitettu - poliisi käytti epäasiallista kieltä - poliisien pahoinpitelemän miehen lonkkanivel meni sijoiltaan - miehen käytös poliisivankilassa ei antanut laissa tarkoitettua aihetta voimakeinojen käytölle - poliisit laiminlöivät järjestää lääkärinapua viivytyksettä vammoja saaneelle miehelle - mies ei ollut menettelyllään osaksikaan myötävaikuttanut hänelle aiheutuneen vahingon syntymiseen eikä edellytyksiä vahingonkorvausvelvollisuuden sovittelulle ollut - edellytyksiä tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrän alentamiselle ei ollut (Vailla lainvoimaa 15.12.2017, KKO myöntänyt valitusluvan 30.8.2018)Avoin uutinen - Uutiset
1.11.2017 10.00
Valtio oli velvollinen korvaamaan poliisikoiran aiheuttamat henkilövahingot - käräjäoikeuden tuomio kumottiin
A oli otettu kiinni asunnollaan epäiltynä rattijuopumuksesta. Kiinniottoon oli osallistunut yhden poliisimiehen lisäksi poliisikoirapartio. Kiinniottotilanteessa koira oli purrut A:ta kasvojen ja hartioiden alueelle. Puremasta A:lle oli aiheutunut vammat kasvoihin ja kaulalle sekä soliskuoppaan. HO katsoi, ettei toimen suorittamiselle sen laatuja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ollut noudatettu erityisesti, kun otettiin huomioon toimen merkitys A:n kannalta. Valtio oli tämän vuoksi VahL 3 luvun 2 §:n nojalla velvollinen korvaamaan A:lle kiinnioton yhteydessä aiheutuneet vahingot. HO piti kohtuullisena korvauksena haavojen aiheuttamasta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta A:n vaatimaa 4 000 euroa sekä arpien aiheuttamasta pysyvästä kosmeettisesta haitasta A:n vaatimaa 3 000 euroa. Valtion vasta pääkäsittelyssä esittämän vahingonkorvauksen sovittelua koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta (Vailla lainvoimaa 1.11.2017) - Uutiset
28.9.2017 11.00
Nyrkin iskusta vakava aivovamma - hovioikeus ei pitänyt pahoinpitelystä ja törkeästä vammantuottamuksesta 30-vuotiaalle työssä käyvälle miehelle tuomittua korvausta liiallisena eikä sovitellut korvausvelvollisuutta
Vastaajan maksettavaksi tuomittu 25 000 euron korvaus kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta ei ollut asianomistajan vammat huomioon ottaen liiallinen eikä sitä soviteltu. Asianomistaja ei ollut myötävaikuttanut vahingon syntymiseen, seuraus ei ollut vastaajalle ennalta-arvaamaton, eikä korvausvelvollisuus ollut kohtuuttoman raskas vastaajan taloudellisiin oloihin nähden. (Vailla lainvoimaa 28.9.2017) - Uutiset
11.9.2017 10.03
Diabetestä sairastava ja alkoholia nauttinut mies makasi tiedottomana lattiakaivon päällä suihkun ollessa päällä: KO sovitteli vesivahingon korvausta ja HO vahvisti osapuolten sovintosopimuksen
Tapahtumaan oli KO:n tuomion mukaan vaikuttanut vastaajan sairaus (aikuisiän diabetes) olennaiselta osin. Vastaajan nauttima alkoholimäärä ei yksistään olisi todennäköisesti johtanut samaan seuraamukseen terveellä ihmisellä. Tämän vuoksi vastaajan menettely ei ollut niin moitittavaa kuin päihtyneenä sammuminen suihkuun. Siten, vaikka vastaajan tuottamus ei ollut erityisen vähäinen, se oli silti vähentynyt. Ottaen huomioon vastaaja vähäisen varallisuuden ja tuottamuksen vähentymisen, hänen korvausvelvollisuuttaan oli KO:ssa kohtuullistettu neljäsosalla 30 000 euroon. Osapuolet sopivat asian HO:ssa siten, että vastaaja suorittaa tapahtuneen vesivahingon johdosta asunto-osakeyhtiölle vahingonkorvauksena 22 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 11.9.2017) - Uutiset
7.9.2017 11.00
Asumisoikeusasunnon haltijat vastasivat virheellisesti asennetun astianpesukoneen aiheuttamasta vesivahingosta - korvauksen sovitteluun ei ollut aihetta
Asumisoikeusasunnon haltijat eivät olleet asumisoikeussopimuksen liitteessä tarkoitetulla tavalla ilmoittaneet astianpesukoneen hankinnasta talon omistajalle asumisoikeus Oy:lle, jolla ei näin ollen ollut mahdollisuutta valvoa koneen asennustyötä. Asumisoikeusasunnon haltijat olivat asumisoikeuslain 14 §:n 1 ja 2 momentin nojalla velvollisia korvaamaan asumisoikeus Oy:lle aiheutuneen vahingon, jonka määrä oli riidaton. HO katsoi, että asumisoikeusasunnon haltijoilla, jotka olivat tilanneet astianpesukoneen asentamisen ammattimaiselta taholta, ei ollut sinänsä ollut mahdollisuuksia ennakoida ja estää vahingon syntymistä. Asumisoikeusasunnon haltijoiden taloudellisesta asemasta ei kuitenkaan ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella olisi ollut katsottava, että täysimääräinen korvausvastuu olisi muodostunut heille korvauksen määrä huomioon ottaen kohtuuttoman raskaaksi. (Vailla lainvoimaa 7.9.2017) - Uutiset
19.6.2017 14.46
Palavan kynttilän television päälle jättäneen naisen menettelyä pidettiin törkeän huolimattomana - korvausvelvollisuutta soviteltiin yhteen kolmasosaan vakuutuskorvauksen määrästä
Sytyttäessään kynttilän, jossa oli ollut kiinni paperia tai pahvia, palamaan ja laittaessaan sen ilman palamatonta alustaa television päälle naisen oli täytynyt ymmärtää, että mainituissa olosuhteissa vaara tulipalon syttymisestä oli ilmeinen. Tulipalon vaarasta huolimatta hän oli jättänyt kynttilän palamaan ilman valvontaa poistuessaan asunnostaan. HO harkitsi kohtuulliseksi sovitella naisen (opiskelija) korvausvelvollisuutta yhteen kolmasosaan vakuutuskorvauksen määrästä. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 19.6.2017) - Uutiset
6.6.2017 15.02
Asiakkaan ravintolasta poistanut järjestyksenvalvoja syyllistyi vammantuottamukseen - korvausvastuuta soviteltiin yhdellä kolmasosalla
Vastaaja oli ravintolan järjestyksenvalvojana toimiessaan poistanut A:n ravintolan ulkopuolelle, jossa hän oli nopealla liikkeellä kaatanut A:n maahan seurauksin, että A:n nilkka oli murtunut leikkaushoitoa vaativalla tavalla. Vastaaja oli näin toimiessaan huolimattomuudellaan aiheuttanut A:lle ruumiinvamman, joka ei ollut vähäinen. Vastaaja tuomittiin 20 päiväsakon rangaistukseen. HO harkitsi kohtuulliseksi sovitella vastaajan korvausvastuuta VahL 6:1:n nojalla yhdellä kolmasosalla A:lle aiheuttamiensa vahinkojen määristä. (Vailla lainvoimaa 6.6.2017) - Uutiset
22.5.2017 13.31
Hovioikeuden tuomio poliisien voimakeinojen käytöstä, poliisien passiivisesta vastustamisesta ja poliisille aiheutuneen vamman syy-yhteydestä ja vahingonkorvausten sovittelusta
HO katsoi, että että poliiseilla oli ollut tilanteessa oikeus ottaa vastaaja kiinni hänen paikalta poistamisekseen. Vastaajan maahan kaatamista ja käsirautojen käyttöä ei voitu tilanteessa pitää liiallisina voimakeinoina. Syytteen mukaan vastaaja oli vastustanut poliisien virkatointa jaloillaan vastaan haraamalla. Tämän seurauksena hänet oli jouduttu kaatamaan maahan ja pitämään vastustelun jatkuessa maassa neljän poliisin avulla. Kun tekomuotona syytteessä vedottiin ainoastaan vastaan haraamiseen, HO katsoi asiassa mainitut HE:n lausumat huomioon ottaen, että kyseessä oli ollut passiivinen vastustus. Tämän vuoksi vastaajan syyksi voitiin lukea ainoastaan haitanteko virkamiehelle. Vastaaja oli vastuussa poliisille aiheutuneesta vammasta. Poliisi ei ollut omalla menettelyllään myötävaikuttanut hänelle aiheutuneen vamman syntymiseen. Muutakaan perustetta vahingonkorvausten sovittelulle ei ollut olemassa. (Vailla lainvoimaa 22.5.2017) - Uutiset
7.4.2017 15.30
Suojatien pysähtymättä ylittäneelle kuorma-autoilijalle sakot - sakot myös teosta kimpaantuneelle kaljapullon heittäjälle, jonka korvausvelvollisuutta kuitenkin kohtuullistettiin
Kuorma-autonkuljettaja, joka oli ohittanut suojatien eteen pysähtyneen auton pysähtymättä, tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 30 päiväsakon rangaistukseen. Jalankulkija, joka oli teon jälkeen heittänyt kaljapullon kuorma-auton tuulilasiin, tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, lievästä vahingonteosta ja vaarallisen esineen hallussapidosta 40 päiväsakon rangaistukseen. Kaljapullon heittäjä velvoitettiin korvaamaan kuorma-autonkuljettajalle tuulilasin rikkoutumisen ja tilanteen selvittelyn vuoksi menetetystä päivämyynnistä 150 euroa. Korvausta oli soviteltu, koska kuorma-autonkuljettaja oli omalla sopimattomalla ja tieliikennelain säännösten vastaisella ajotavallaan syyllistynyt asiassa rikokseen ja provosoinut kaljapullon heittäjää. HO hyväksyi KO:n arvioiman 200 euron suuruisen korvauksen asian selvittelystä aiheutuneesta myynnin katkoksesta. HO hyväksyi myös KO:n ratkaisun korvausvelvollisuuden kohtuullistamisesta yhdellä neljänneksellä. (Vailla lainvoimaa 7.4.2017) - Uutiset
20.3.2017 13.36
Rikoksen uhriksi joutuneelta voitiin kohtuudella edellyttää vammojen tarkemman laadun ja laajuuden selvittämistä ilman aiheetonta viivytystä - korvausvaatimus hylättiin
HO totesi mm., ettei A ollut näyttänyt, että hänellä olisi ollut hyväksyttävä syy laiminlyödä vammojen tarkemman laadun ja laajuuden selvittäminen ilman aiheetonta viivytystä. Asiassa jäi tästä syystä epäselväksi, missä määrin 8.1.2016 todetut laaja-alaiset repeämät olivat olleet seurausta 2.6.2014 tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta ja missä määrin nämä vammat olisivat olleet estettävissä oikea-aikaisella hoidolla. Siten oli mahdollista, että vammat olivat pahentuneet 3.6.2014 jälkeen kuluneen noin puolentoista vuoden aikana. (Vailla lainvoimaa 20.3.2017) - Uutiset
7.2.2017 10.39
Samanikäisen tytön 15-vuotiaana kirjaston rappukäytävässä raiskannut nuori mies tuomittiin 2 vuoden ehdollisen vankeusrangaistukseen, valvontaan 1 vuodeksi 3 kuukaudeksi ja vahingonkorvauksiinVuonna 1999 syntynyt mies oli suorittanut vastoin asianomistajan selvää tahtoa kaksi erilaista sukupuoliyhdyntää ja vielä sekä teon aikana että heti sen jälkeen uhannut asianomistajaa vakavalla väkivallalla. Mies tuomittiin törkeästä raiskauksesta nuorena henkilönä ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä nuorena henkilönä 2 vuoden ehdollisen vankeusrangaistukseen ja korvamaan asianomistajalle kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 5 000 euroa ja loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 10 000 euroa. Perustetta sovitella korvauksia edes osaksi ei ollut. (Vailla lainvoimaa 7.2.2017)