-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Vahingonkorvauslaki
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Vahingonkorvauksen sovittelu
- Uutiset
25.5.2020 14.00
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen nuorena henkilönä ym. - vakuutusyhtiölle maksettavia vahingonkorvauksia ei ollut perusteltua kohtuullistaa sitä puoltavista seikoista huolimattaOttaen huomioon teon laadun eli teon moitittavuuden asteen HO katsoi, ettei vahingonkorvauksia ollut perusteltua kohtuullistaa sitä puoltavista seikoista huolimatta. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon kokonaisuudessaan. Asiassa mainituilla perusteilla vastaajan vakuutusyhtiölle maksettavan vahingonkorvauksen määrä korotettiin valituksessa vaaditun mukaiseksi. KO:n tuomiota muutettiin. Vastaajan korvausvelvollisuus vakuutusyhtiölle sen asianomistajalle maksamasta vakuutuskorvauksesta korotettiin 11.842,64 euroksi KO:n tuomitsemine viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
3.4.2020 10.00
Työtapaturma tuotantolinjalla ja oma myötävaikutus - käräjäoikeus sovitteli vahingonkorvauksen puoleen, hovioikeus kolmeen neljäsosaan
Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko A myötävaikuttanut vahinkoon ja, jos oli, oliko vahingonkorvausta soviteltava ja mihin määrään korvausta oli soviteltava. Kysymys myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO harkitsi oikeaksi sovitella A:lle maksettavaksi tuomitun vahingonkorvauksen määrän KO:n sovitteleman määrän asemasta kolmeen neljäsosaan korvauksen täydestä määrästä. Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2002:70 ilmenevän oikeusohjeen mukaisesti kuluvastuun jakaantuminen korvauksen sovittelun osalta oli ratkaistava OK 21 luvun 3 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen säännöksen mukaan. (Vailla lainvoimaa 3.4.2020) - Uutiset
2.3.2020 15.00
Vesivahingon ja vuokralaisen menettelyn välillä katsottiin olleen syy-yhteys ja menettelyn olleen luonteeltaan tuottamuksellista - vahinkoa ei riittänyt selittämään jääkaapista valunut kondenssivesi, keittiön allaskaapin alapuolisen hajulukon vuotaminen tai pastan keitinveden kaatuminen lattialle
Asiassa lausuttuun viitaten KO oli todennut vahingonkorvausvelvollisuuden edellytysten täyttyneen. Vahinko oli riidattomasti aiheutunut kanteessa kuvatun laajuisena, vastaajan menettelyn ja vahingon välillä oli olemassa syy-yhteys, minkä lisäksi vastaajan menettely oli ollut luonteeltaan tuottamuksellista. KO oli katsonut, ettei asunto-osakeyhtiön vaatimuksen mukaisesti tuomittavaa korvausvelvollisuutta ollut pidettävänä kohtuuttoman raskaana asianosaisten varallisuusolojen tai muidenkaan olosuhteiden perusteella. Vuokralainen oli velvoitettu suorittamaan asunto-osakeyhtiölle vahingonkorvauksena 16.892,85 euroa viivästyskorkoineen 26.10.2016 lukien sekä korvauksena oikeudenkäyntikuluista 27.239,78 euroa viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien. Vuokralainen oli haettuaan muutosta KO:n tuomioon peruuttanut valituksensa 24.2.2020 HO:een saapuneella ilmoituksella. Vuokralaisen mukaan asianosaiset olivat sopineet asian pääkäsittelyn jälkeen. Asia jäi KO:n tuomion varaan. - Uutiset
17.2.2020 15.00
Hovioikeus vapautti isännöitsijän korvausvastuusta asunto-osakeyhtiölle
HO katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi menetellyt yhtiön väittämällä tavalla huolimattomasti ja aiheuttanut yhtiölle vahinkoa ränneihin ja syöksytorviin, työmaan jätehuoltoon, työmaakoppiin, telineisiin ja vesikaton suojaamiseen liittyvien kustannusten osalta. Näin ollen yhtiön kanne oli hylättävä kokonaan. Asunto Oy velvoitettiin korvaamaan vastaaja oikeudenkäyntikulut KO:sta 21.055,84 eurolla ja HO:sta 11.000 eurolla sekä asianosaiskulut KO:sta 560 eurolla ja HO:sta 160 eurolla. (Vailla lainvoimaa 17.2.2020) - Uutiset
10.2.2020 10.00
Hovioikeuden tuomio omakotitalon viemäriputkien asennusta koskevassa vahingonkorvausriidassa - uudet valokuvatodisteet sallittiin ja käräjäoikeuden tuomio kumottiin
HO katsoi käsittelyratkaisussaan valittajien (kantajat A ja B) saattaneen todennäköiseksi, että heillä oli ollut pätevä aihe olla vetoamatta valokuviin KO:ssa. Pääasian osalta katsottiin mm., että asiassa oli sovellettava KO:n katsomin tavoin KSL 8 luvun säännöksiä. HO piti näytettynä, että asennustyössä oli tapahtunut selostetut virheet lukuun ottamatta viemärissä olleita rakennusjätteitä. Virheistä olivat aiheutuneet viemärin toimimattomuus ja hajuhaitta. HO piti asiassa esitettyjä korjaussuunnitelman ja -suosituksen mukaisia toimenpiteitä tarpeellisina ja niiden kustannuksia 21.036,80 euron suuruisina. Asiassa oli kysymys myös siitä, mikä merkitys asennustyön valvonnan laiminlyönnillä oli ollut vastuun määräytymisessä. HO piti asennustyön virheitä ja työn suorittamista ilman valvontaa kokonaisuudessaan merkittävinä. HO päätyi virhevastuun harkinnassa siihen, että A ja B vastasivat KVV-vastaavan työnjohtajan puuttumisen johdosta 1/4:sta sekä vastapuolet selostettujen asennustyön virheiden ja työn tarkastukseen puuttumattomuuden vuoksi 3/4:sta vahinkojen ja niiden selvittelykustannusten määristä. A ja B vapautettiin velvollisuudesta suorittaa C:lle X Ky:n haltijana oikeudenkäyntikulujen korvauksena 12.500 euroa korkoineen. X Ky ja C yhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan kantajille yhteisesti korvauksena LVI-putkiurakan virheiden korjauskustannuksista 15.777.60 euroa korkoineen, virheiden selvittelykustannuksista 2.289,83 euroa sekä asianosaiskuluista KO:ssa 600 euroa sekä oikeudenkäyntikuluista KO:ssa ja HO:ssa yhteensä 20.615,78 euroa korkoineen. Enemmälti kanne oli hylätty. (Vailla lainvoimaa 10.2.2020) - Uutiset
28.1.2020 11.00
Käyttökevottomaksi tuhoutuneen asunnon tulipalon katsottiin alkaneen asunnon kiukaasta kolmen vilkkaan koiran jäätyä yksin pesuhuoneeseen - vuokralaisen vahingonkorvausvelvollisuutta soviteltiin 10 000 eurolla
Huoneistossa olleen tulipalon oli näytetty saaneen alkunsa asunnon kiukaasta, jonka ainoaksi mahdolliseksi ja ilmeiseksi syttymissyyksi oli näytetty jääneen saunatilaan päässeiden koirien toiminta. Kiukaan päällä ollut irtain materiaali oli mahdollistanut tulipalon syttymisen. Vuokralaisen toiminnan ja aiheutuneen vahingon välillä oli katsottu olleen syy-yhteys. KO oli todennut mm., että vuokranantaja oli ottamiensa vakuutusmaksujen osalta ottanut kiinteistövakuutuksen, jossa oli varsin korkea omavastuuosuus. KO:n mukaan vuokranantajan oli voitu olettaa tietävän, ettei vuokralaisella vahingon sattuessa useinkaan ole mahdollisuutta korvata suurena pidettävää 20.000 euron omavastuuta. Vuokralaisen oli puolestaan katsottu tuoneen esille syyt, miksi hänellä ei ollut ollut mahdollisuutta varautua vahinkoon vakuutuksella. KO oli myös katsonut, ettei vuokralaisen huolimattomuutta ollut voitu pitää tapauksessa suurena. KO oli sovitellut vaadittua 18.538,16 euron vahingonkorvausta siten, että vuokralaisen korvausvelvollisuuden määrä oli 10.000 euroa, josta vähennettiin vuokravakuus 1.466,84 euroa joten vuokralaisen maksettavaksi jäi 8.533,16 euroa. Lisäksi vuokralainen oli velvoitettu korvaamaan vuokratalosäätiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista asiamiehen toimenpiteiden osalta 6.000 euroa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Osapuolet saivat pitää kulunsa HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020) - Uutiset
17.12.2019 15.00
Nyrkillä kasvoihin lyöneen 16-vuotiaan teossa ei ollut kysymys hätävarjelusta - jätettiin liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä rangaistukseen tuomitsematta - vahingonkorvausta soviteltiin puoleenKO oli lukenut 16-vuotiaan vastaajan syyksi hätävarjelun liioitteluna tehdyn pahoinpitelyn nuorena henkilönä ja tuominnut vastaajalle rangaistukseksi 100 päiväsakkoa. HO totesi, että asiassa todetuin tavoin ja huomioiden myös se, että A:n seurueeseen oli kuulunut lukuisia, osittain uhkaavasti käyttäytyviä henkilöitä, vastaajalla oli nuoren ikänsäkin vuoksi ollut rajalliset edellytykset harkita puolustustoimiensa tarpeellisuutta ja suhteellisuutta. A:n oli katsottava tilanteessa vähintäänkin hyväksyneen väkivallan käyttämisen vastaajaa ja tämän isää kohtaan. Tilanne kokonaisuudessaan huomioon ottaen HO katsoi, ettei vastaajalta ollut voitu kohtuudella vaatia muunlaista suhtautumista. HO harkitsi oikeaksi, että vastaaja oli teossaan ollut rangaistusvastuusta vapaa ja hänet jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. HO harkitsi kohtuulliseksi, että vastaaja korvaa A:lle hänelle aiheutuneista vahingoista puolet. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019) - Uutiset
5.12.2019 10.28
Hovioikeus: 12 kiloa laitonta nuuskaa 18-vuotiaana hankkineen korvausvastuun sovittelulle ei ollut erityisiä syitä
Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että säännösten tarkoittamina erityisinä syinä sovittelulle tahallisuustilanteessa voinevat olla tahallisuuden aste, tahallisuuden paikallistuminen varsinaisesti muuhun kuin juuri vahinkoseurauksen aikaansaamiseen ja mahdollisesti vahingonaiheuttajan mahdollisuudet sopeutua yhteiskuntaan, jos korvausvelvollisuus johtaisi vahingonaiheuttajan talouden romahtamiseen. Myös korvausvastuun lopullinen kohdentuminen voi olla erityinen syy ja vaikuttaa arviointiin. Ne muut olosuhteet, joihin varallisuusaseman lisäksi VahL 2 luvun 1 §:n 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä viitataan, saattavat lain sanamuodon perusteella olla mitä hyvänsä perusteltuja seikkoja, joiden vuoksi ratkaisija harkitsee täyden korvauksen kohtuuttoman raskaaksi lähinnä taloudellisesta näkökulmasta. (Vailla lainvoimaa 5.12.2019) - Uutiset
29.11.2019 11.02
15-vuotias pahoinpiteli rehtorin kostona rehtorin aikaisemmista virkatoimista
Vastaaja oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa lyömällä rehtoria useita kertoja nyrkeillä päähän ja ylävartaloon. Vastaaja tuomittiin nuorena henkilönä tehdystä pahoinpitelystä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta 3 kk ehdolliseen vankeuteen. Asiassa mainituilla ja muutoin KO:n tuomioista ilmenevillä perusteilla HO katsoi selvitetyksi, että asianomistajan olkapäävammat olivat aiheutuneet vastaajan pahoinpitelystä. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen syyksilukemisen osalta ei ollut. KO:n tuomitsemaa korvausta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta ei ollut aihetta alentaa. Asianomistajalle maksettavaa vahingonkorvausta traumaperäisestä stressihäiriöstä ei myöskään ollut aihetta alentaa. Vahingonkorvauksia ei ollut aihetta sovitella. (Vailla lainvoimaa 29.11.2019) - Uutiset
12.11.2019 13.03
Hovioikeus arvioi muun muassa sovellettavaa lakia, reklamaatiovelvollisuutta ja saatavan vanhentumista asunto-osakeyhtiön vahingonkorvausasiassa
Hovioikeus katsoi, että ratkaisussa lausutut seikat huomioon ottaen vastaavasti kuin korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2003:131 on katsottu, että X Oy:n (aiemmin Ky) ja A:n vastuu muutostöiden mahdollisesti aiheuttamista vahingoista asunto-osakeyhtiölle määräytyi sopimussuhteissa noudatettavien periaatteiden mukaisesti. Tällaiseen sopimuksenkaltaiseen suhteeseen asunto-osakeyhtiön ja muutostyön toteutettaneen osakkeenomistajan välille ei ollut perusteltua asettaa reklamaatiovelvollisuutta. Asunto-osakeyhtiöllä ei ollut velvollisuutta reklamoida X Ky:lle vahingonkorvausvaatimusten perusteena olevista väitteistä. Vanhentumislain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti asunto-osakeyhtiön vaatimusten vanhentuminen henkilökohtaisesti vastuunalaista yhtiömiestä kohtaan oli alkanut samaan aikaan kuin kommandiittiyhtiötä kohtaan eli 5.5.2008. Asiassa ei ilmennyt, että vanhentumista A:ta kohtaan oli katkaistu ennen 5.5.2011. Vahingonkorvausvaatimukset A:ta kohtaan olivat vanhentuneet. (Vailla lainvoimaa 12.11.2019) - Uutiset
12.11.2019 11.00
Kykeni pelaamaan golfia - lääkäreitä ja vakuutusyhtiötä erehdyttänyt tuomittiin petoksen asemasta törkeästä petoksesta 1 v 2 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvamaan vakuutusyhtiölle 19.802,15 euron asemasta 146.047,32 euroa
Vastaaja oli asiassa kuvatulla tavalla erehdyttänyt lääkäreitä ja sitä kautta vahinkovakuutusyhtiötä antamalla harhaanjohtavaa ja väärää tietoa toimintakyvystään 7.5.2008 – 4.6.2011 ja tämän lisäksi liioitellut kipujaan vuonna 2010. Kun otettiin huomioon vastaajan menettelystä vahinkovakuutusyhtiölle aiheutuneen vahingon määrän lisäksi se, että vastaajan teko oli jatkunut yli 7 vuoden ajan, HO katsoi, että teko täytti törkeän petoksen tunnusmerkistön. HO arvioi, että 1 v 2 kk vankeusrangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta teosta. Asiassa ei ollut perusteita sovitella korvausvelvollisuutta. (Vailla lainvoimaa 12.11.2019) - Uutiset
21.10.2019 15.00
Hovioikeuskin katsoi toimitusjohtajan anastaneen yhtiön varoja vähintään 209 000 euroa - heikentynyt terveydentila puolsi käräjäoikeuden tuomiossa todettujen seikkojen lisäksi 1 v 6 kk vankeusrangaistuksen määräämistä ehdolliseksi
HO:ssa ei ollut enää kyse siitä, oliko vastaajalla ollut oikeutta määritellä palkkansa suuruutta. Asiassa oli HO:ssa riidatonta, että vastaajan kuukausipalkkojen määrät olivat olleet kirjanpitäjän laskelmassa esitetyn suuruiset. Vastaaja oli kiistänyt syytteen perusteena olleiden toteutuneiden vuosiansioiden määrät ja väittänyt lisäksi, että hänellä oli ollut peruste kaikille yhtiön tililtä omalle tililleen tekemilleen suorituksille. Hänen tililleen kuukausipalkkojen ja lomarahojen lisäksi maksetut suoritukset olivat olleet korvausta ylitöistä ja pitämättömistä lomista, kulujen korvauksia kuten kilometrikorvauksia sekä koti- ja ulkomaan päivärahoja, bonuksia sekä korvauksia hänen yhtiön puolesta maksamistaan menoista. Asiassa oli siis kyse siitä, oliko vastaajalla ollut oikeus nostaa yhtiöstä enemmän varoja kuin mitä yhtiön kanssa oli sovittu kuukausipalkan ja vuosittain maksettavan lomarahan määräksi ja nostettujen varojen määrästä. Vastaaja tuomittiin törkeästä kavalluksesta (1.1.2006 - 31.7.2016) 1 v 6 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Vahingonkorvausta (204 000 euroa) ei alennettu eikä soviteltu. (Vailla lainvoimaa 21.10.2019)Avoin uutinen - Uutiset
1.10.2019 12.00
Kirveellä päähän - hovioikeus arvioi syyntakeettoman vahingonkorvausvastuuta toisin kuin käräjäoikeus
Asianomistajalle oli käytetyn väkivallan seurauksena tullut kipua ja särkyä sekä lääkärinlausunnosta tarkemmin ilmenevä 10 cm:n mittainen ompelua vaatinut haava takaraivoon sekä kallonmurtuma. KO oli vastaajasta laadittuun mielentilalausuntoon viitaten todennut, että vastaajan motiivi tekoon oli ollut selkeästi psykoottinen. Harha-ajatuksissaan vastaaja oli kokenut maan olevan sodassa tai ainakin sota oli tulossa ja hän itse oli lähdössä sotimaan kapitalismia vastaan. KO oli jättänyt vastaajan rangaistukseen tuomitsematta. Vastaajan mielenterveyden tilasta esitettyyn selvitykseen nähden HO harkitsi kohtuulliseksi velvoittaa hänet korvaamaan A:lle puolet vahinkojen määristä eli kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 1.000 euroa, pysyvästä kosmeettisesta haitasta 400 euroa ja kärsimyksestä 2.000 euroa. KO:n vastaajalle tuomitsemaa maksuvelvollisuutta oli muutettava tämän mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 1.10.2019) - Uutiset
18.9.2019 11.14
Hovioikeudet ovat antaneet erisuuntaisia ratkaisuja epäpätevän sairaanhoitajan vahingonkorvausvelvollisuudesta työnantajalleen - Turun hovioikeus alensi kunnalle maksettavaksi tuomitun 120 000 euron vahingonkorvauksen 18 799 euroon
HO:ssa oli ratkaistavana se, oliko valittajan syyksi luetusta törkeästä petoksesta aiheutunut korvattavaa vahinkoa kunnalle. Jos vahinkoa katsottiin aiheutuneen, kysymys oli myös vahingonkorvauksen sovittelusta. Muun selvityksen puuttuessa HO arvioi vahingon määräksi 10 prosenttia valittajalle maksetusta bruttopalkasta sivukuluineen. Kunnalle oli siten aiheutunut korvattavaa vahinkoa 18.799 euroa. Koska vahingonkorvausvelvollisuus alennettiin valittajan toissijaisen vaatimuksen määrään, vaatimusta korvauksen sovittelusta ei ollut tarpeen tutkia. (Vailla lainvoimaa 18.9.2019) - Uutiset
27.5.2019 11.21
Leikkimisen ja pelaamisen yhteydessä lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneen nuoren tekoja ei pidetty törkeinä – rangaistusta kuitenkin korotettiin, kärsimyskorvauksia eiKummassakin tapauksessa oli ollut kysymys sekunneissa laskettavissa olevasta, tehtävään liittyväksi kerrotusta lapsen siittimen pitämisestä isomman pojan suussa ilman, että tilanteeseen olisi liittynyt varsinaista kummankaan osapuolen tyydyttämisen yritystä, hyväilemistä, seksuaalisesti latautuneita puheita tai muita tällaisia seksuaaliseen hyväksikäyttöön perinteisesti liittyviä elementtejä. Kummankaan pojan ei ollut väitetty erityisesti traumatisoituneen tapauksen johdosta eikä viitteitä sellaisesta ollut ollut kuulusteluvideoilta nähtävissä. KO oli katsonut, ettei lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ollut näissä olosuhteissa ollut törkeä. Vastaajan syyksi oli siten luettava molempien syytekohtien osalta vain perusmuotoinen nuorena henkilönä tehty lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö syyte enemmälti hyläten. HO hyväksyi KO:n ratkaisun ja johtopäätökset siltä osin kuin vastaajan syyksi oli kohdissa 1 ja 2 luettu nuorena henkilönä tehty lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. HO piti oikeudenmukaisena seuraamuksena vastaajan syyksi luetuista rikoksista KO:n 3.10.2017 tuomitseman 4 kuukauden 20 päivän ehdollisen vankeusrangaistuksen asemasta 8 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta. 31.12.2018 päättyvää koeaikaa oli pidettävä riittävänä rangaistuksen korottamisesta huolimatta. Syytä KO:n tuomion muuttamiseen vastaajan maksettavaksi tuomittujen vahingonkorvausten ( 2 500 € / asianomistaja) osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 27.5.2019) - Uutiset
11.2.2019 16.00
Airbnb:n vieraita majoittaneen vuokralaisen vuokrasopimus voitiin purkaa varoitusta antamatta - vuokranantajalla oli oikeus vahingonkorvaukseen
Vuokralainen ei ollut perustellusti voinut mieltää Airnbn-toiminnasta sovitun ja sen olleen vuokrasopimuksen perusteella tai muutoin sallittua. Kun vuokranantajalla oli ollut oikeus vuokrasopimuksen purkamiseen, oli hänellä myös oikeus sen johdosta korvaukseen kärsimästään vahingosta. (Vailla lainvoimaa 11.2.2019)Avoin uutinen - Uutiset
6.2.2019 9.41
KKO äänesti rikosvahingon korvaamista ja korvauksen sovittelua koskevassa avustuspetosasiassaA oli toimiessaan yleishyödyllistä rakennuttamista harjoittaneen säätiön ja useiden säätiön omistamien kiinteistöosakeyhtiöiden hallituksen puheenjohtajana antanut rahoitustuesta päättäneelle Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA) vääriä tietoja avustuksia haettaessa ja jättänyt ilmoittamatta oikeita tietoja toteutuneista kustannuksista ja niitä vastaavasta rahoituksesta. A on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla 12 törkeästä avustuspetoksesta. Korkein oikeus katsoi, että jos tukivarojen todellinen käyttötarkoitus olisi ollut ARA:n tiedossa, rahoitustukea ei olisi myönnetty lainkaan. Näin ollen A:lle syyksi luetuista rikoksista aiheutunut vahinko oli myönnetyn tuen määräinen. Kiinteistöosakeyhtiöiden omistukseen tulleita rakennuksia ja sosiaalisen asuntotuotannon tavoitteiden osittaista täyttymistä ei voitu pitää sellaisena rikastumiskiellon tarkoittamana taloudellisena etuna, joka vähentäisi vahingonkorvauksen määrää. Kysymys myös tahallisella rikoksella aiheutetun vahingonkorvauksen sovittelusta. (Ään.) - Uutiset
17.10.2018 16.00
Asunto paloi huolimattoman tupakoinnin seurauksena - yleisvaaran tuottamuksesta 70 päiväsakkoa - korvausvelvollisuutta soviteltiin
Huoneisto oli jouduttu uusimaan käytännössä kokonaan ja saman kerroksen muihin asuntoihin ja kerroksen rappukäytävään oli jouduttu tekemään mittavia kunnostustöitä. Huomioiden asiassa lausuttu sekä tulipalon voimakkuus, KO oli katsonut, että vastaajan teko oli ollut omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa sekä yleistä erittäin huomattavaa taloudellisen vahingon vaaraa. Vastaaja oli aiheuttanut mittavat vahingot. Teko oli ollut luonteeltaan sellainen, että se olisi potentiaalisesti voinut aiheuttaa vieläkin merkittävämmät vahingot. Kun huomioon kuitenkin otettiin, että vastaajan syyksi oli luettu huolimattomuudesta tehty teko, KO oli pitänyt sakkorangaistusta riittävänä seuraamuksena. KO oli sovitellut vahingonkorvausta siten, että vastaaja oli velvoitettu suorittamaan kaupungin Asunnot Oy:lle 8.000 euroa ja vakuutusyhtiölle 52.398,84 euroa tuomiolauselmasta ilmenevin tavoin. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 17.810.2018) - Uutiset
29.8.2018 9.02
Hovioikeuden tuomio taloyhtiön ja urakoitsijan välisessä sopimusriidassa - tuomittua vahingonkorvausta korotettiin
Asiassa oli kysymys urakkaan liittyneestä palveluksesta eli urakan suunnittelun, tarjouspyyntöjen laatimisen ja valvonnan asianmukaisuudesta, urakan virheistä ja urakoitsijan niitä koskevasta korvausvastuusta sekä selvittelykustannuksista. Urakoitsija velvoitettiin suorittamaan Asunto Oy:lle sopimusrikkomukseen perustuvana vahingonkorvauksena KO:n tuomitsemien 3.000 euron asemesta 68.415 euroa, korvauksena selvittelykuluista 14.201,18 euroa ja korvauksena asianosais- ja oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 42.400 euroa. Asunto Oy vapautettiin velvollisuudesta suorittaa urakoitsijalle korvausta oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 29.333 euroa korkoineen. Asiassa ei ilmennyt perustetta kohtuullistaa urakoitsijan taloyhtiölle maksettavaksi määrättäviä korvauksia. (Vailla lainvoimaa 29.8.2018) - Uutiset
2.2.2018 16.00
Hovioikeus: Tosiasiallista määräsyvaltaa työnantajayhtiössä käyttänyt johtaja ei ollut henkilökohtaisesti vastuussa veloista kantajia kohtaan yhtiön ja kantajien välisten työsopimusten, osakeyhtiölain tai vahingonkorvauslain nojalla - myös tuomion oikeusvoimavaikutusta pohdittiin
HO:n tuomiossa (rikokseen perustuva vahingonkorvaus) arvioitiin sopimusperusteista, osakeyhtiölakiin perustuvaa ja vahingonkorvauslakiin perustuvaa vastuuta. Toisin kuin käräjäokeus HO vapautti vastaajan (tj ja hallituksen pj) velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta kantajina olleille työntekijöille. Työntekijöiden esittämän väitteen johdosta tuomiossa pohdittiin myös tuomion oikeusvoimavaikutusta (positiivista ja negatiivista) eli sitä, mikä merkitys aikaisemmalla lainvoimaisella tuomiolla oli myöhemmän oikeudenkäynnin kannalta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2018)