-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Vahingonkorvauksen sovittelu
- Uutiset
12.9.2022 15.00
Osittain nuorena henkilönä tehty nuuskan salakuljetus ja veropetos - hovioikeus sovitteli vastaajan yhteisvastuullista korvausvastuuta Verohallinnolle
Asiassa sanottuja seikkoja punnittuaan HO piti kohtuullisena sitä, ettei vastaajaa tuomita korvaamaan koko summaa yhteisvastuullisesti B:n ja C:n kanssa Verohallinnolle vaan vastaajan korvausvastuun osuutta sovitellaan. HO sovitteli vastaajan yhteisvastuullisen korvausvastuun 1/10 kokonaismäärästä eli 2.635,20 euroon korkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.9.2022) - Uutiset
12.5.2022 12.46
Putkatilan wc-istuimen vaatteillaan ja putkassa sijaitsevan lattiakaivon patjalla tukkineen vahingonteko oli törkeä - hovioikeus ei sovitellut korvausvelvollisuutta
Vastaaja oli tahallisesti tukkinut putkatilojen wc-istuimen ja viemärin aiheuttaen yhtiölle yli 100 000 euron suuruisen ennalta arvattavissa olleen vahingon. (Vailla lainvoimaa 12.5.2022) - Uutiset
1.4.2022 9.22
KKO: Kaupunki oli laiminlyödessään vammaispalvelulain mukaisen velvollisuutensa ohjata vaikeavammaista työnantajaa työnantajan ryhmähenkivakuutuksen ottamisessa aiheuttanut taloudellisena vahinkona henkivakuutuskorvauksen menetyksenKorkein oikeus katsoi, että kaupunki oli laiminlyödessään vammaispalvelulain 8 d §:n 3 momentin mukaisen velvollisuutensa ohjata B:tä työnantajan ryhmähenkivakuutuksen ottamisessa käyttänyt julkista valtaa ja aiheuttanut A:lle taloudellisena vahinkona henkivakuutuskorvauksen menetyksen. Kaupunki oli siten velvollinen suorittamaan A:lle tämän vaatiman vahingonkorvauksen, jonka määrä oli riidaton. - Uutiset
18.3.2022 15.30
Pahoinpitelystä pysyvä aivovamma - käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ansionmenetyksestä ei muutettu
Asiassa lausutun perusteella HO katsoi KO:n tavoin, että A:n (s. 1986) opintojen viivästyminen oli ollut seurausta pahoinpitelystä (12.10.2013) ja sen seurauksena hänelle aiheutuneesta aivovammasta. Hän oli myös pyrkinyt työllistymään ja tekemään muutenkin sen, mitä häneltä oli voitu edellyttää tilansa kohentamiseksi, mutta se ei ollut onnistunut hänestä riippumattomista syistä. HO päätyi KO:n tavoin siihen, ettei vaatimusta ansionmenetyksen korvaamisesta ollut pidettävä ennenaikaisena. Lisäksi HO katsoi jääneen selvittämättä, että A olisi laiminlyönyt velvollisuuttaan rajoittaa hänelle aiheutunutta vahinkoa. Vastaaja (s. 1972) oli aiheuttanut A:lle vahingon tahallisella pahoinpitelyrikoksella, eikä aiheutunutta vahinkoa ollut pidettävä laadultaan poikkeuksellisena tai muutenkaan vaikeasti ennakoitavana. Tähän nähden vastaajan taloudellista asemaa ja hänen jäljellä olevan työuransa pituutta ei ollut pidettävä erityisinä syinä alentaa korvausta. Näin ollen aihetta sovitella korvausta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 18.3.2022) - Uutiset
4.3.2022 15.30
Hovioikeus: Tulipalon kerrostalon ullakkotiloissa aiheuttaneen teko loukkasi kotirauhaa - törkeästä yleisvaaran tuottamuksesta tuomittu oli velvollinen suorittamaan asukkaille korvausta myös kärsimyksestä
Vastaaja oli menettelyllään aiheuttanut tulipalon kerrostalon ullakkotiloissa, joka oli muun ohella aiheuttanut vastavalittajien asunnoissa mittavia vahinkoja. HO arvioi, että asunnon näin mittava vaurioituminen loukkasi asunnon haltijan kotirauhaa ja oli omiaan herättämään turvattomuuden, pelon ja mielipahan tunnetta. Teko oli ollut laadultaan sellainen, että se oli objektiivisesti arvioiden aiheuttanut kärsimystä loukkauksen kohteeksi joutuneille vastavalittajille. Koska teko oli edellä kuvatuin tavoin loukannut vastavalittajien kotirauhaa, vastaaja oli velvollinen suorittamaan korvausta vastavalittajille aiheutuneesta kärsimyksestä, jonka määräksi HO arvioi 1.500 euroa vastavalittajaa kohden. (Vailla lainvoimaa 4.3.2022) - Uutiset
10.2.2022 11.00
Hovioikeus: Tuomioistuin ei ollut sidottu vahingonkorvauksena tuomittavan pysyvän haitan osalta aikaisemmin tuomitun kärsimyksen ja tilapäisen haitan osalta tehtyyn VahL 2 luvun 3 §:n mukaiseen kohtuullisuusharkintaan
Asiassa oli kysymys siitä, oliko tuomioistuin sidottu vahingonkorvauksena tuomittavan pysyvän haitan osalta aikaisemmin 5.12.2017 tuomitun kärsimyksen ja tilapäisen haitan osalta tehtyyn VahL:n 2 luvun 3 §:n mukaiseen kohtuullisuusharkintaan. Asiassa oli siten kysymys siitä, miltä osin vastaajan maksettavaksi määrättyä vahingonkorvausta pysyvän haitan osalta oli soviteltava. Mainitsemillaan ja muutoin KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 10.2.2022) - Uutiset
5.1.2022 16.00
Hovioikeus: Kirpputorin vuokrasopimuksen kestoaikaa koskeva ehto ei ollut vuokralaisen sairastumisen johdosta kohtuuton, minkä vuoksi asiassa ei ollut edellytyksiä ehdon kohtuullistamiselle käräjäoikeuden toteamalla tavalla eikä vuokralaisella näin ollen ollut ollut oikeutta lopettaa vuokran maksamista
Asiassa oli kysymys siitä, oliko vuokralainen ollut KO:n toteamalla tavalla sairautensa vuoksi estynyt käyttämästä liiketilaa ja oliko vuokrasopimuksen kestoaikaa koskeva ehto tullut tästä syystä sillä tavalla kohtuuttomaksi, että ehtoa oli voitu kohtuullistaa KO:n tuomiossa todetulla tavalla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko vuokranantaja ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin vahinkonsa rajoittamiseksi esimerkiksi pyrkimällä vuokraamaan liiketilaa edelleen. Vielä kysymys oli oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. KO:n tuomio kumottiin. Vuokranantaja vapautettiin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta vuokralaiselle. HO arvioi, että liiketila olisi ollut vuokrattavissa edelleen kohtuullisin ehdoin ainakin 5 kuukauden kuluessa vuokrasopimuksen purkamisesta. Vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle korvausta vuokratulon menettämisestä aiheutuneesta vahingosta 5.500 euroa viivästyskorkoineen 22.10.2020 lukien. Vuokranantajan valitus menestyi HO:ssa vain osaksi. Tämän vuoksi vuokralainen oli velvollinen korvaamaan OK 21 luvun 3 § ja 16 §:n säännökset huomioon ottaen puolet vuokranantajalle HO:ssa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista, joita koskeva vaatimus oli määrältään (1.495 euroa) kohtuullinen. (Vailla lainvoimaa 5.1.2022) - Uutiset
7.12.2021 15.00
Hovioikeus: Vakuutusyhtiön regressioikeuden perusteella vaatimaa korvausta liikennevahingosta ei ollut perusteita sovitella
Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, ettei asiassa selostettuja seikkoja kokonaisuutena arvioiden korvausvelvollisuus täysimääräisenä muodostunut vastaajalle kohtuuttoman raskaaksi, eikä vahingonkorvauksen sovitteluun nyt käsiteltävässä asiassa ollut perusteita. Vastaajan vakuutusyhtiölle maksettavaksi tuomittua vahingonkorvausta oli korotettava vakuutusyhtiön ensisijaisen vaatimuksen mukaisesti 27.254,01 euroksi. (Vailla lainvoimaa 6.12.2021) - Uutiset
3.12.2021 16.00
Hovioikeus: Tuhotyö vai yleisvaaran tuottamus (ään.)
Riidatonta oli, että vastaaja oli kytkenyt ja jättänyt päälle rivitaloasuntonsa keittiössä sijainneen hellan kaksi levyä. Tulipalon syttymispaikan oli selvitetty sijainneen hellan läheisyydessä. Lisäksi riidatonta oli, että hellan keittiötasolla oli säilytetty mainoslehtisiä ja muuta herkästi palavaa materiaalia. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi vastaajan syyllistyneen tuhotyön asemasta yleisvaaran tuottamukseen. Oikeudenmukainen rangaistusseuraamus vastaajalle hänen syykseen luetusta teosta oli tuntuva sakkorangaistus (80 ps). HO harkitsi kohtuulliseksi sovitella korvausvelvollisuutta puoleen (16.342,56 euroon) vakuutuskorvauksen määrästä. Asiassa oli erityinen syy velvoittaa valtio korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut sekä käräjä- että hovioikeudesta. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
13.10.2021 16.00
Stop-merkin takaa valtatielle kääntyneen ja törmäyksen aiheuttaneen kuljettajan maksettavaksi tuomittua takautumisoikeuteen perustuvaa 32.049,61 euron korvausta vakuutusyhtiölle ei soviteltu
Vastaaja oli toiminut ainakin törkeän huolimattomasti. Vastaajan menettelyä oli pidettävä hyvin moitittavana ja erittäin vaarallisena ottaen huomioon sen, että ajossa oli rikottu keskeisiä liikennesääntöjä. Vaikka vastaaja ei ollut tarkoittanut aiheuttaa sanottua vahinkoa, teon laatu kokonaisuutena puolsi voimakkaasti vahingonkorvauksen tuomitsemista täysimääräisenä. Aiheutuneen vahingon määrä ei ollut myöskään odottamattoman suuri. Korvausvelvollisuus perustui syyksilukemiseen. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 13.10.2021) - Uutiset
23.8.2021 14.30
Sukuhautaa trakortilla vaurioittanut mies tuomittiin aleentuneesti syyntakaisena 4 kuukauden 15 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvauksiin vakuutusyhtiölle ja kuolinpesälle
1. Alentuneesti syyntakeinen törkeä vahingonteko 11.01.2020 - 20.01.2020
2. Alentuneesti syyntakeinen vahingonteko 22.10.2020
3. Alentuneesti syyntakeinen hautarauhan rikkominen 11.01.2020 - 20.01.2020 - Uutiset
13.8.2021 8.37
Hovioikeuskin tuomitsi tamperelaisen kerrostalon ullakolla tulipalon sytyttäneen miehen törkeästä tuhotyöstä 4 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen – korvauksia vakuutusyhtiöille ei soviteltu
Korkeimman oikeuden ratkaisuista ilmenevä rangaistuskäytäntö huomioon ottaen vastaajalle tuomittua rangaistusta ei ollut aihetta muuttaa. Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 1989:70 ilmenevän oikeusohjeen mukaisesti vastaajan heikko taloudellinen asema vakuutusyhtiöihin verrattuna ei ollut peruste sovitella hänen vakuutusyhtiöille maksettavakseen tuomittuja vahingonkorvauksia. (Vailla lainvoimaa 13.8.2021) - Uutiset
30.6.2021 14.02
Hovioikeus: Rajoitussäännös ei tullut sovellettavaksi lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevassa asiassa - 17-vuotias vastaaja jätettiin kuitenkin rangaistukseen tuomitsematta
Tekijä oli ollut tekohetkellä 17-vuotias, asianomistaja 13-vuotias. Kun huomioon otettiin vastaajan syyksi luetun rikoksen lajissaan vähemmän moitittava laatu, hänen terveydentilastaan ja kognitiivisista kyvyistään esitetty selvitys sekä se, että vastaaja oli syyllistynyt rikokseen nuorena henkilönä eikä häntä ollut aikaisemmin rekisteröity rikoksista, HO katsoi, että vastaaja oli jätettävä rangaistukseen tuomitsematta. Vahingonkorvauksen sovittelulle ei ollut VahL 2 luvussa tarkoitettuja edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 30.6.2021) - Uutiset
25.5.2021 10.00
Veneen korjausurakka viivästyi - hovioikeuskin piti kohtuullisena käyttöhyödyn menetyksenä 6 000 euroa
Viivästys oli alkanut veneilykauden alusta 15.5.2017 ja jatkunut veneen luovuttamiseen 13.7.2017 asti. KO:n katsomaa käyttöhyödyn menetyksen määrää 6 000 euroa oli pidettävä kohtuullisena korvauksena eikä korvauksen korottamiselle ollut aihetta. Koska HO päätyi samaan käyttöhyödyn menetyksen määrään kuin KO, sovittelun edellytyksistä ei ollut tarpeen lausua. (Vailla lainvoimaa 25.5.2021) - Uutiset
16.4.2021 9.52
Hovioikeus: Vuokralaisten oli täytynyt mieltää jatkuvasta ja runsaasta tupakoinnista aiheutuvan huoneistolle tavanomaisesta kulumisesta poikkeavaa vahinkoa - korvausta soviteltiin kahteen kolmasosaan
Asiassa oli riidatonta, ettei tupakointia ollut vuokrasopimuksessa kielletty. Asunnolle aiheutuneista vaurioista päätelleen tupakointi oli kuitenkin selkeästi poikennut tavanomaisesta tupakoinnista. Vuokralaisten oli täytynyt mieltää jatkuvasta ja runsaasta tupakoinnista aiheutuvan huoneistolle tavanomaisesta kulumisesta poikkeavaa vahinkoa. Tupakoinnista aiheutuneen hajun ja värjääntymisen poistamisesta aiheutuneet kustannukset olivat vuokralaisten vastuulla, eikä aiheutunut haitta ollut vuokrasuhteen kestoonkaan nähden enää kohtuullinen. Asiassa esitetyistä kertomuksista oli myös käynyt ilmi, että huoneisto oli ollut muutoinkin epäsiisti eikä sitä ollut hoidettu huolellisesti. Näin ollen vuokralaiset olivat korvausvastuussa asunnolle aiheuttamistaan vahingoista. Ottaen huomioon se, ettei tupakointia ollut kielletty vuokrasopimuksessa ja vuokralaisten heikko taloudellinen tilanne suhteessa vuokranantajayhtiön varallisuusoloihin, HO katsoi, että vahingonkorvausta oli perusteltua sovitella kahteen kolmasosaan. Näin ollen vuokralaiset olivat velvollisia suorittamaan yhtiölle vahingonkorvauksena 12.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
30.3.2021 10.52
16-vuotias nuori törmäsi vartalollaan hoitolaitoksen ohjaajan olkapäähän - hovioikeus arvioi tekoa rikosoikeudellisesti sekä pahoinpitelynä että vammantuottamuksena ja määräsi tekijälle mainituista rikoksista yhteisen rangaistuksen
HO totesi, että jos tekijä on tahallisen pahoinpitelyn yhteydessä aiheuttanut huolimattomuudellaan vamman, teon vahingollisuus ja muu moitittavuus saattaa perustua yhtä suuressa tai suuremmassa määrin vamman tuottamukselliseen aiheuttamiseen kuin tekijän syyksi tahallisena luettavaan väkivaltaan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkaukseen tai terveyden vahingoittamiseen. Tällaisessa tapauksessa on perusteltua arvioida tekoa rikosoikeudellisesti sekä pahoinpitelynä että vammantuottamuksena ja määrätä tekijälle mainituista rikoksista yhteinen rangaistus. Nyt kyseessä olleessa tapauksessa pahoinpitelyllä aiheutetut vammat olivat jääneet sinänsä vähäisiksi, mutta vammantuottamuksella aiheutettua olkapään vammaa ei voitu pitää vähäisenä. Vastaavasti törmäys ja sitä seurannut lyönti olivat selvästi vähemmän moitittava teko kuin moninaista lääketieteellistä hoitoa vaativan olkapäävamman aiheuttaminen huolimattomuudesta tahallisen törmäyksen yhteydessä. Koska leikkaushoitoa vaatinut olkapään alueen vamma oli vastaajan syyksi luetun menettelyn vakavin ja vahingollisin seuraus, toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukainen vammantuottamus ei rikosoikeudellisesti sisältynyt syytteen kohdassa 1 kuvattuun tahalliseen pahoinpitelyyn. Kysymys myös vahingonkorvausten ennenaikaisuudesta ja sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 30.3.2021) - Uutiset
18.2.2021 10.57
Hovioikeus korotti huoltoyhtiön maksettavaksi tuomittua korvausta kellarikomerosta hävitetyistä tavaroista
Huoltomiehet olivat huolimattomuudesta hävittäneet KO:n tuomiossa selostetussa kanteessa mainitut kantajan asunnon kellarikomerossa olleet tavarat. Vahingonkorvauksen sovittelulle ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 18.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 8.30
Hovioikeus: Kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen laiminlyönti oli ollut syy-yhteydessä vuokranantajalle maksamatta jääneistä vuokrista aiheutuneeseen vahinkoon - hallituksen ainoan jäsenen menettely oli ollut huolimatonta eikä perustetta vahingonkorvauksen sovittelemiselle ollutAsiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO totesi johtopäätöksenään, että vuokranantajalla ei ollut ollut tietoa vuokralaisen oman pääoman menettämisestä taikka sitä vastaavia tietoja vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta. Kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen laiminlyönnin oli siten näytetty olevan syy-yhteydessä vuokranantajalle maksamatta jääneistä vuokrista aiheutuneeseen vahinkoon syksystä 2016 vuokrasopimuksen purkamiseen huhtikuussa 2018 asti. Aiheutuneen vahingon määrä, 57.984,46 euroa, oli näytetty toteen kirjallisena todisteena esitetyllä laskelmalla vuokralaisen avoimista laskuista. Ottaen huomioon osakeyhtiön hallituksen velvollisuuden jatkuvasti seurata ja arvioida yhtiön taloudellista asemaa ja näin ollen myös oman pääoman kehittymistä vastaajan menettely yhtiön hallituksen ainoana jäsenenä oli ollut huolimatonta. Vastaaja oli siten OYL 22 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän oli tehtävässään asiassa lausutuin tavoin osakeyhtiölakia rikkomalla aiheuttanut vuokranantajalle. Ottaen huomioon, mitä asiassa oli lausuttu vuokranantajan tietoisuudesta vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta, ei vuokrasuhteen jatkamista kertyneistä vuokrarästeistä huolimatta ollut pidettävä sellaisena myötävaikutuksena vahinkoon, että vahingonkorvausta olisi ollut perusteltua sovitella. Vahingonkorvauksen määrä ja erityisesti vastaajan asiassa mainittu varallisuus huomioon ottaen pääsäännön mukainen täysi korvausvastuu ei johtanut vastaajan kannalta selvästi kohtuuttomaan lopputulokseen. Vastaaja ei siten olut näyttänyt perustetta vahingonkorvauksen sovittelemiselle. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
31.12.2020 15.30
Asuntoaan sotkenut ja sinne jätettä pitkän ajan kuluessa kerännyt vuokralainen tuomittiin törkeästä vahingonteosta 1 v 6 kk vankeusrangaistukseen - hovioikeus kohtuullisti vakuutusyhtiölle maksettavaa korvausta yhdellä viidesosalla
Asianomistajille aiheutuneen vahingon määrä oli ollut yhteensä noin 124.000 euroa. KO oli alentanut yhtiön vakuutuskorvauksen suorittamiseen perustuvaa vastaajan korvausvelvollisuutta yhdellä kolmasosalla. HO katsoi, että vaikka asiassa todettu KKO:n ratkaisu 1989:70 ja viitatut kannanotot oikeuskirjallisuudessa koskevat vahingonkorvauksen sovittelua VahLn 2 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella ja erityisesti vahingonaiheuttajan ja vakuutusyhtiön välisten varallisuuserojen merkitystä sovitteluperusteena, todettu tulee ottaa huomioon myös arvioitaessa vahingonkorvauksen sovittelua VahL 2 luvun 3 §:n perusteella ja arvioitaessa korvauksen määrää. Siten pelkästään vakuutuksen olemassaolo ja vakuutusyhtiön varallisuusasema eivät yksinään puoltaneet vahingonkorvauksen määrän sovittelua enemmän kuin KO oli harkinnut kohtuulliseksi taloyhtiön osalta. Vastaaja oli vastauksessaan arvioinut käsillä olevaa asiaa VahL 2 luvun 1 §:n 2 momentin säännöksen perusteella. HO katsoi, ettei asiaa tullut arvioida edellä todetusta poiketen myöskään siinä tapauksessa, että vahingonkorvauksen määrän sovittelua olisi harkittu viimeksi mainitun säännöksen nojalla. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan vakuutusyhtiölle KO:n tuomitseman määrän (26.501,20 euroa) asemesta 31.801,44 euroa KO:n tuomitsemine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 31.12.2020) - Uutiset
10.12.2020 11.30
Oliko vesivahinko aiheutunut henkilövaa’an sijoittamisesta liikehuoneiston wc-istuimen vesisäiliön ja seinän väliin, oliko sijoittamisella ja vesivahingolla syy-yhteys, mikä oli ollut korvattavan vahingon määrä - käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu
HO katsoi, että liikehuoneiston vuokralainen oli menettelyllään aiheuttanut vahingon yhtiölle. HO katsoi kuten KO, että yhtiölle aiheutuneen vahingon määrä oli ollut alkuperäisessä kanteessa vaadittu 28.123,74 euroa. HO hyväksyi KO:n perustelut koskien vastaajan vaatimusta korjauskustannusten jakamisesta yhtiön osakkaiden kesken. Vaatimus oli näin ollen lakiin perustumattomana hylättävä. HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja ratkaisun koskien vastaajan vaatimusta alentaa korvausvelvollisuutta alivakuutuksen perusteella. KO:n tuomiota ei ollut tältäkään osin syytä muuttaa. KO oli sovitellut vahingonkorvauksen määrää 18.749,16 euroon eli kahteen kolmasosaan aiheutuneesta vahingosta, mihin ratkaisuun yhtiö oli tyytynyt. HO katsoi, ettei asiassa ollut perustetta sovitella korvausvelvollisuutta enempää. KO:n tuomion lopputulosta ei siten ollut tältä osin syytä muuttaa. Asian näin päättyessä aihetta määrätä KO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta toisin ei ollut. HO harkitsi kohtuulliseksi, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluja myöntämänsä määrän 40 tuntia 190 euron tuntiveloituksella eli 7.600 euroa lisättynä arvonlisäveron määrällä 1.824 euroa sekä aiheutuneet todistelukustannukset 800 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.12.2020)