-
Riita-asia
- Kanteenmuutos
- Tutkimatta jättäminen
- Vaatimistaakka
- Väittämistaakka
Väittämistaakka
- Uutiset
4.3.2024 8.30
Defensor Legis 1/2024 on julkaistu EdilexissäDefensor Legisin numerossa 1/2024 käsitellään muun muassa sopimus- ja deliktivastuuseen perustuvan korvausvelan asemaa urakoitsijan yrityssaneerauksessa, ulosottomiehen velvollisuutta huomioida arvonlisävero ulosottomyynnissä, tietosuojan viranomaisvalvontaa ja seuraamusjärjestelmää, asiantuntijatodistelua, yhteistoimintalain mukaista henkilöstön edustamista sekä vammaisen edunvalvontaa viranomaisessa. - Uutiset
27.12.2023 10.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi 70-vuotiaalle eläkeläiselle velkajärjestelyn (10 a §)HO päätyi johtopäätöksenään siihen, että käsillä oli VJL 10 a §:ssä tarkoitetut painavat syyt myöntää hakijalle velkajärjestely esteestä huolimatta. - Uutiset
20.12.2023 11.30
Asunto-osakeyhtiön osakkeet myytiin 1 eurolla - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi asunto-osakeyhtiön osakkeiden myyjään kohdistamat vaatimukset osakekaupan pätemättömäksi julistamisesta ja vastikerästien suorittamisestaVastaajan väite asunto-osakeyhtiön puuttuvasta asianosaisasemasta hylättiin. Vastaaja oli katsonut valituksessaan myös, että KO:n ratkaisua rasitti menettelytapavirhe väittämistaakkaa koskevan säännöksen osalta, kun KO oli perustanut tuomionsa suullisen todistelun kautta esille tulleisiin seikkoihin, joihin asunto-osakeyhtiö ei ollut kanteessaan vedonnut. HO hylkäsi tämän oikeudenkäyntivirheestä tehdyn vastaajan väitteen. Pääasian osalta HO katsoi jääneen näyttämättä, että olosuhteet vastaajan ja B Oy:n välisessä liikehuoneiston kaupassa olisivat olleet sellaiset, että vastaajan olisi ollut kunnianvastaista ja arvotonta vedota kauppaan. Liikehuoneiston kauppaa ei siten ollut katsottava pätemättömäksi OikTL 33 §:n nojalla, eikä asunto-osakeyhtiöllä ollut oikeutta saada B Oy:n suorittamatta jättämiä liikehuoneiston vastikerästejä korkoineen ja kuluineen vastaajalta. Näin ollen kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.12.2023) - Uutiset
9.10.2023 11.55
Hovioikeus: Oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön (ään.) - yhtiö ei voinut hovioikeudessa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että työntekijän oikeus vaatia palkkasaataviaan ja yhdenvertaisuuslain mukaisia hyvityssaataviaan olisi vanhentunutHO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei yhtiö voinut HO:ssa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että kantajan oikeus vaatia palkka- ja hyvityssaataviaan olisi vanhentunut. Pääasiassa oli kysymys siitä, oliko kantajan ja yhtiön välillä ollut työsuhde. HO katsoi KO:n tavoin, että näyttötaakka työsuhteen olemassaolosta oli siihen vedonneella kantajalla. Mikäli työsuhde katsottiin näytetyksi, ratkaistaviksi tulivat riitakysymykset siitä, kuinka pitkään työsuhde oli jatkunut ja minkä verran kantaja oli työskennellyt. Kun yhtiö oli kiistänyt työsuhteen olemassaolon kokonaan, kantajalla oli velvollisuus osoittaa väittämänsä työsuhteen kesto. Hänen oli tullut varautua siihen jo KO:ssa, eikä KO:n ratkaisua katsoa työsuhteen päättyneen kantajan kanteessaan esittämää aiemmin ollut sinänsä pidettävä väittämistaakkaa koskevan OK 24 luvun 3 §:n 2 momentin vastaisena lopputuloksena. Väitetysti tehtyjen työtuntien määrän osalta HO hyväksyi KO:n johtopäätökset näyttötaakan jaosta. Lisäksi jos työsuhteen katsottiin olleen olemassa, arvioitavaksi tuli myös se, oliko kantajaa syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä säädetyn vastaisesti työsuhteen aikana. Erimielisyys koski sitä, oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaaa 9.10.2023) - Uutiset
7.3.2023 11.00
Työsuhteen irtisanominen: Hovioikeus hylkäsi yhtiön väitteen uuteen seikkaan vetoamisesta ja siihen liittyvän vaatimuksenKantaja ei ollut valituksessaan vedonnut OK 25 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuun uuteen seikkaan siltä osin kuin hän oli katsonut vastaajayhtiöllä olleen velvollisuus selvittää hänen työkykyään irtisanomisaikana. Yhtiön väite ja siihen perustuva vaatimus oli siten hylättävä. - Uutiset
6.3.2023 11.05
Hovioikeus: Prekluusiouhka, väittämistaakka, kulutusluottosopimuksen tekeminenKun valmistelun aikaista prekluusiouhkaa ei ollut asetettu, käräjäoikeus ei olisi saanut jättää huomioon ottamatta velallisen lausumaa. Väittämistaakan osalta HO katsoi, ettei KO ollut menetellyt virheellisesti, kun se oli perusteluissaan lausunut kuluttajasopimuksen muodostuvan useasta asiakirjasta, vaikka kantaja ei ollut kyseiseen seikkaan nimenomaisesti vedonnut. Luottosopimuksen tekemisen osalta katsottiin, ettei yhtiöllä ollut oikeutta luottosuhteen perusteella velallisesta vaatimaansa luottokorkoon, kun velkoja ei ollut selvittänyt että velalliselle olisi annettu kappale hänelle myönnettyjen luottojen yleisistä ehdoista. KO:n tuomiolauselmaa muutettiin. (Vailla lainvoimaa 6.3.2023) - Uutiset
27.1.2023 10.45
Liikkeen luouvutus: Yhtiö ei ollut mahdollisuuksiensa mukaan pyrkinyt tasoittamaan palkkaeroja, ja poistanut niitä kohtuullisessa ajassa, vaan ne olivat muodostuneet pysyviksiHO katsoi yhtiön rikkoneen TSL 2 luvun 2 §:n mukaista tasapuolisen kohtelun velvoitetta ja oli siten TSL 12 luvun 1 §:n nojalla velvollinen suorittamaan kantajille vahingonkorvausta työsopimuslain vastaisesta menettelystään. Kysymys myös kannevaatimusten tutkimisesta, väittämistaakasta sekä vanhentumisesta ja kanneajasta. (Vailla lainvoimaa 27.1.2023) - Uutiset
23.12.2021 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli perustanut tuomionsa seikkaan, johon työriidan kantaja ei ollut vedonnutKun otettiin huomioon se, että KO oli OK 24 luvun 3 §:n 2 momentin vastaisesti perustanut tuomionsa seikkaan, mihin kantaja ei ollut KO:ssa vedonnut eikä kantajan sallittu vedota uusiin seikkoihin enää HO:ssa sekä se, että HO:n tutkittavana eivät olleen kantajan KO:ssa vetoamat muut kanneperusteet, joiden KO oli katsonut jääneen näyttämättä toteen, KO:n tuomio oli kumottava ja kantajan kanne hylättävä vastaajayhtiön vaatimilta osin. Kantajan korvausvaatimus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä sekä oikeudenkäyntikuluista hylättiin, ja vastaajayhtiö vapautettiin mainitusta korvausvelvollisuudesta. Lisäksi vastaajayhtiö vapautettiin korvausvelvollisuudesta Työllisyysrahastolle. (Vailla lainvoimaa 23.12.2021) - Uutiset
11.11.2021 16.00
Hovioikeus väittämistaakasta: Käräjäoikeus oli perustanut ratkaisunsa seikkaan, johon vastaaja ei ollut vedonnutKäräjäoikeuden kanteen hylkäävä velkomustuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 11.11.2021) - Uutiset
16.4.2021 11.10
Hovioikeuden päätöksen oikeusvoimavaikutus esti isän äitiin kohdistaman perusteettomasti maksettujen elatusapujen palauttamista koskevan kanteen tutkimisenVaikka isä oli uudessa kanteessaan kohdistanut perusteettoman edun palautusvaatimuksen äitiä kohtaan, vaatimuksen perusteena olivat kuitenkin nämä samat, elatusvelvollisuuden täyttämiseksi tosiasiallisesti tehdyt suoritukset, joihin isällä olisi ollut mahdollisuus vedota jo elatusvelvollisuuttaan koskeneessa oikeudenkäynnissä. Isällä olisi ollut mahdollisuus esittää myös KO:n päätöksen antamisen jälkeen 8.4.2019 maksamaansa 474,90 euron suoritusta koskeva vähentämisvaatimus elatusvelvollisuutta koskevaa asiaa HO:ssa käsiteltäessä. Siten HO:n lainvoimaisen päätöksen 2.3.2020 (KO:n päätös 22.2.2019) oikeusvoimavaikutus esti isän kanteen tutkimisen kaikilta asiassa tarkastelluilta osin toisin kuin KO oli katsonut. (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
17.12.2020 16.00
Velallisen ei näytetty saaneen sovitusta 150.000 euron velasta 78.000 euroa käteissuorituksenaAsiassa oli ollut riidatonta, että velallinen oli allekirjoittanut velkakirjan, jonka mukaan hän oli velkaa velkojalle 150.000 euroa. KO:ssa oli ollut riitaa siitä, oliko velallinen saanut koko velan määrän eli myös käteissuorituksen 78.000 euroa ja oliko tällainen väite ylipäätään voinut menestyä. Toiseksi, jos väite menestyi, kyse oli ollut siitä, oliko saamatta jäänyt osuus rahoituspalkkiota ja oliko se kohtuullinen. KO oli katsonut jääneen näyttämättä, että velkoja oli järjestänyt rahoitusta 72.000 euroa enempää. Riidatonta oli ollut, että velallisen tekemät yhteensä 15.000 euron suoritukset yhdessä osatuomion kanssa kattoivat saatavasta 62.000 euroa. Näyttämättä oli myös jäänyt, että kyse olisi ollut rahoituspalkkiosta ja joka tapauksessa se olisi ollut määrältään kohtuuton. KO oli velvoittanut velallisen suorittamaan velkojalle velkakirjaan perustuvaa saatavaa 10.000 euroa viivästyskorkoineen. Asianosaiset olivat saaneet pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Velkoja vaati HO:ssa, että velallinen velvoitetaan suorittamaan hänelle KO:n tuomitseman määrän lisäksi 78.000 euroa viivästyskorkoineen 28.2.2018 lukien ja korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. Velallisen taloudellisista olosuhteista esitetyt seikat huomioon ottaen asiassa oli oikeusapulain 20 §:n 1 momentin mukaiset perusteet poistaa velallisen omavastuuosuus vaaditun mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
30.3.2020 16.00
Pankin sallittiin vedota uutena seikkana peliongelman jatkumiseen - velkajärjestelyä ei myönnettyHO salli pankin vedota VJL 10 §:n 8 kohdassa tarkoitettuun esteeseen sekä toimittamaansa tapahtumakyselyyn ajalta 15.1.2018–15.9.2019. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO totesi, että velkajärjestelyn myöntämistä puolsivat ulosoton kautta maksettu merkittävä kertymä veloille, hakijan olosuhteet sekä velkajärjestelyn merkitys hakijalle. Ottaen kuitenkin huomioon velkaantumisesta kulunut lyhyt aika, käsillä olevat kaksi esteperustetta sekä se, että hakijan pelaaminen ei selvästikään ollut KO:n velkajärjestelyn hylkäävän päätöksen antamisen jälkeenkään loppunut, HO katsoi, ettei asiassa ollut tässä vaiheessa painavia syitä myöntää velkajärjestelyä esteestä huolimatta. (Vailla lainvoimaa 30.3.2020) - Uutiset
9.1.2019 11.00
Hovioikeuden ratkaisu välityslausekkeen sitovuudesta sekä agenttisopimuksen päättymisestä ja sen johdosta maksettavista korvauksistaHO hylkäsi uuteen seikkaan vetoamista koskeva väitteet. Pääkäsittelyn järjestämisen osalta HO katsoi kaikki seikat huomioon ottaen, että asian laatu ja merkityskin huomioon ottaen pääkäsittelyn toimittamista oli ollut pidettävä selvästi tarpeettomana. HO oli tässä yhteydessä kiinnittänyt huomiota myös asian käsittelyn kokonaisaikaan, oikeudenkäynnin kohteen supistumiseen ja siihen, että kysymys oli ollut tässä vaiheessa vain siitä, missä riidanratkaisumenettelyssä kantajan päävaatimukset tulevat käsiteltäviksi. HO päätti olla pyytämättä asiassa ennakkoratkaisua EUT:lta. Pääasian osalta HO vahvisti, että 2.1.2003 päivättyyn agenttisopimukseen sisältyvä välityslauseke muodosti sitovan välityssopimuksen vastapuoleen ja valittajan välillä. HO jätti tutkimatta vastapuolen vaatimuksen sen vahvistamisesta, että agenttisopimuksen päättymistä ja muun muassa sen johdosta maksettavia korvauksia ja hyvityksiä koskeva riita tulee käsitellä Suomen keskuskauppakamarin välimieslautakunnan sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä. (Vailla lainvoimaa 9.1.2019) - Uutiset
5.12.2018 16.00
Hovioikeus julisti asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen liikehuoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan pätemättömäksiHO katsoi mainitsemillaan perusteilla, ettei asunto-osakeyhtiön ylimääräinen yhtiökokous 15.12.2016 ollut voinut tehdä päätöstä liikehuoneiston (baari) ottamisesta yhtiön hallintaan. Näin ollen päätös oli julistettava pätemättömäksi. Koska asunto-osakeyhtiö oli hävinnyt asian, oli se velvollinen korvaamaan A:n ja B Oy:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut sekä KO:ssa että HO:ssa. Kysymys myös uusiin seikkoihin vetoamisesta HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 5.12.2018) - Uutiset
22.10.2018 15.00
Hovioikeuden ratkaisu palkkaeroistaYhtiön vasta HO:ssa esittämää seikkaa siitä, että palkkaeroja oli kavennettu myös yleiskorotusten yhteydessä, oli pidettävä yhtiön jo KO:ssa esittämän seikan eli työehtosopimuksesta riippumattomien palkkojen korottamisen tarkempana perusteluna. Kyse oli siten todistustosiseikasta, jota OK:n säännös 25:17 ei koskenut. Yhtiön yleiskorotuksista HO:ssa esittämä otettiin siten asiassa huomioon. Pääasian osalta HO:ssa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko asiassa syntynyt syrjintäolettama, kun yhtiö ei ollut antanut syyskuussa 2013 noin 10 prosentin palkankorotusta myös kantajille. Mikäli syrjintäolettama oli syntynyt, kysymys oli siitä, olivatko vanhojen työntekijöiden palkankorotukset muodostaneet pysyvän rakenteellisen palkkaeron, oliko yhtiö tasoittanut palkkaeroja ja oliko edelleen olemassa oleville palkkaeroille perusteltu syy. Asiassa oli kysymys myös vahingonkorvauksen määrästä. (Vailla lainvoimaa 22.10.2018) - Uutiset
9.10.2017 11.32
Yhtiöllä oli oikeus purkaa katsastusasemalla ajoneuvojen rekisteröinnissä työskennelleen työsopimus - käräjäoikeuden tuomio kumottiinYhtiöllä oli ollut oikeus vedota päättämisperusteina asiakasmaksujen perimättä jättämisen lisäksi myös muihin, kantajan työsopimuksen päättämisen jälkeen esiin tulleisiin seikkoihin. HO katsoi työntekijän jättäneen perimättä asiakasmaksuja, tehneen rekisteröinnin puhelimitse vastoin määräyksiä ja jättäneen vaatimatta vastoin Trafin ohjeistusta selvitystä rekisterikilpien anastusilmoituksesta. Työntekijän oli lisäksi selvitetty ajaneen liikennekäytöstä poistetulla autolla, käyttäneen autoa ajoneuvoveroa koskevien sääntöjen vastaisesti sekä laiminlyöneen muutoin työtehtäviään. HO katsoi, ettei yhtiöltä työntekijän työantajana ollut voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Yhtiöllä oli ollut laissa tarkoitettu erittäin painava syy purkaa työntekijän työsopimus. (Vailla lainvoimaa 9.10.2017) - Uutiset
22.9.2017 9.28
Hovioikeuden tuomio online-tuottajan työsuhteen irtisanomisesta tuotannollisella perusteella - kysymys mm. oikeustosiseikkoihin vetoamisesta hovioikeudessa ja alihankintaan siirtymisen aitoudesta ja pysyvyydestäHO katsoi mm., ettei kysymys ollut laissa tarkoitetuista uusista oikeustosiseikoista, vaan jo KO:ssa vedottujen seikkojen tarkemmasta perustelemisesta asiassa ilmi tulleiden todistustosiseikkojen valossa. Pääasian osalta HO katsoi KO:n tavoin, ettei yhtiö ollut näyttänyt, että sillä olisi ollut TSL 7 luvun 1 ja 3 §:ien mukainen asiallinen ja painava syy irtisanoa alihankintaan siirtymisen vuoksi työntekijän työsopimus. Yhtiön suoritettavaksi määrätty vahingonkorvaus alennettiin 7 kuukauden palkkaa vastaavaksi määräksi. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 22.9.2017) - Uutiset
18.9.2017 16.00
Yhtiöllä oli oikeus vedota myös henkilöön liittyvään irtisanomisperusteeseen - osakkaan työsopimuksen irtisanominen ilman varoitusta oli ollut työsopimuslain perusteiden vastaistaHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut siitä, että työnantajalla oli ollut oikeus vedota henkilöön liittyvään irtisanomisperusteeseen. Irtisanomisen perusteena olleen työntekijän väitetyn menettelyn osalta HO katsoi mm., ettei työntekijän ollut näytetty menetelleen yhtiön väittämällä tavalla. Se, että työntekijä oli ollut eri mieltä yhtiön kanssa erästä yhtiötä koskevissa asioissa, ei osoittanut yhtiön väittämää työntekijän epäsopivaa käytöstä työntekijänä. Korvauksen osalta HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut, joissa oli todettu kantajan työsuhteen kestäneen yli 10 vuotta, hän oli ollut hyvä työntekijä ja että tällaisen henkilön työsuhteen päättäminen edellyttää erittäin vakavia rikkeitä työntekijän taholta. Kyse oli tosiasiallisesti ollut työntekijän savustamisesta ulos sekä työntekijänä että omistajana. KO:n määräämää 10 kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 18.9.2017) - Uutiset
16.3.2017 10.40
Hovioikeuden ratkaisu luottamusmiehen työsopimuksen päättämisestä, oikeudenkäyntikuluista ja työntekijän oikeudesta hovioikeudessa vedota siihen, että yhtiö oli laiminlyönyt vedota työsopimuksen purkamisperusteeseen lainmukaisen 14 päivän määräajan puitteissaHO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei kantajalla ollut estettä vielä HO:ssa vedota siihen, että yhtiö oli laiminlyönyt vedota työsopimuksen purkamisperusteeseen lainmukaisen 14 päivän määräajan puitteissa. Pääasian osalta asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö voinut irtisanoa luottamusmiehenä toimineen kantajan työsopimuksen purkamiseen oikeuttavalla perusteella ilman luottamusmiehen edustaman työntekijän, B:n suostumusta. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. HO katsoi, ettei suostumuksen puuttumisella ollut asiassa merkitystä arvioitaessa sitä, oliko työnantajalla ollut peruste kantajan työsopimuksen irtisanomiselle. HO hyväksyi KO:n ratkaisun myös oikeudenkäyntikulujen osalta. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei tältäkään osin ollut. (Vailla lainvoimaa 16.3.2015) - Uutiset
28.11.2016 14.04
Työvuorossa nukkumista ja viikon luvatonta poissaoloa voitiin yhdessä pitää erittäin painavana syynä työsuhteen purkamiselle - työsopimusta purkautuneena pitänyt kaupunki oli voinut vasta käräjäoikeudessa vedota työsuhteen päättämisperusteeseenHO katsoi, että kaupunki oli voinut myöhemmin vasta KO:ssa vedota työsuhteen irtisanomis- tai purkuperusteeseen. Nukkumista ja viikon luvatonta poissaoloa voitiin yhdessä tapauksen olosuhteissa pitää sellaisena erittäin painavana syynä, joka oli oikeuttanut työnantajan purkamaan työsuhteen. Kuulemisvelvoitteen laiminlyönnillä ei asiassa ollut itsenäistä merkitystä kaupungin vastuun kannalta. (Vailla lainvoimaa 28.11.2016)