-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Noutomääräys
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenkäyntivirhe
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Väite
- Uutiset
17.4.2018 9.30
Perustuivatko vaatimukset omistajuussuhteen ulkopuoliseen, konkludenttiseen työntekosopimukseen vaiko osakassopimukseen? Hovioikeus palautti tutkimatta jätetyn palkkariidan käräjäoikeuteenAsiassa oli valituksen perusteella ensiksi kysymys siitä, oliko asia palautettava KO:een. Epäselvää oli se, mihin A:n yhtiöltä vaatima palkkasaatava tai muu hyvitysvaatimus perustuu. Jos asiassa katsottiin, että A:n vaatimukset perustuivat todisteena esitettyyn osakassopimukseen, tutkittavaksi tuli osakassopimukseen sisältyvän välityslausekkeen voimassaolo A:n ja yhtiön välisessä suhteessa. KO oli jättänyt A:n kanteen tutkimatta sillä perusteella, että asiayhteydestä oli ollut pääteltävissä kohtuuttomaksi väitetyn sopimusehdon sisältyvän kirjallisena todisteena esitettyyn osakassopimukseen. HO totesi, ettei KO ollut ratkaisussaan ottanut kantaa työsuhteen tai konkludenttisen työntekosopimuksen olemassaoloon eikä toisaalta osakassopimuksen ja välityslausekkeen voimaantuloon tai voimassaoloon siitä huolimatta, että kantaja oli esittänyt niitä koskevia väitteitä. KO:n menettelyssä oli siten näiltä osin tapahtunut virhe. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 17.4.2018) - Uutiset
18.9.2017 16.00
Yhtiöllä oli oikeus vedota myös henkilöön liittyvään irtisanomisperusteeseen - osakkaan työsopimuksen irtisanominen ilman varoitusta oli ollut työsopimuslain perusteiden vastaistaHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut siitä, että työnantajalla oli ollut oikeus vedota henkilöön liittyvään irtisanomisperusteeseen. Irtisanomisen perusteena olleen työntekijän väitetyn menettelyn osalta HO katsoi mm., ettei työntekijän ollut näytetty menetelleen yhtiön väittämällä tavalla. Se, että työntekijä oli ollut eri mieltä yhtiön kanssa erästä yhtiötä koskevissa asioissa, ei osoittanut yhtiön väittämää työntekijän epäsopivaa käytöstä työntekijänä. Korvauksen osalta HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut, joissa oli todettu kantajan työsuhteen kestäneen yli 10 vuotta, hän oli ollut hyvä työntekijä ja että tällaisen henkilön työsuhteen päättäminen edellyttää erittäin vakavia rikkeitä työntekijän taholta. Kyse oli tosiasiallisesti ollut työntekijän savustamisesta ulos sekä työntekijänä että omistajana. KO:n määräämää 10 kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 18.9.2017) - Uutiset
18.10.2016 8.00
Työntekijä jäi kaatuneen 2 000 kiloisen elementin alle - hovioikeuskin katsoi yhtiön toimitusjohtajan syyllistyneen työturvallisuusrikokseen ja hyväksyi tuomitun vahingonkorvauksenKO:n ratkaisun muuttamiseen syyksilukemisen osalta ei ollut. Käsittelyratkaisussaan HO sen sijaan katsoi, että KO:n olisi tullut viran puolesta ottaa huomioon työntekijän ja työnantajan vahingonkorvausvastuuta ja korvausvelvollisuuden kanavointia koskevat VahL 3 luvun 1 §:n, 4 luvun 1 §:n ja 6 luvun 2 §:n säännökset. Koska KO:n ratkaisusta ei ilmennyt, että KO:ssa olisi käsitelty kysymystä työntekijän ja työnantajan vahingonkorvausvastuusta ja korvausvelvollisuuden kanavoinnista, HO katsoi, että vastaajalla oli hyväksyttävä syy esittää vaatimus vasta HO:ssa. HO tutki vastaajan vaatimuksen. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta tuomitun korvauksen perusteesta ja määrästä samoin kuin korvauksen sovittelun osalta ja katsoi, ettei KO:n ratkaisua ollut korvausvelvollisuuden osalta aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.10.2016) - Uutiset
21.12.2015 11.45
Prof. Seppo Koskinen: Työsopimuksen uuden päättämisperusteen ilmoittamisesta oikeusriidan nostamisen jälkeenTyösuhteen päättämisriidoissa on yleistä, että uusia perusteita suhteessa työntekijälle alun perin ilmoitettuihin esitetään oikeudenkäyntivaiheessa. Työoikeudellisen kirjallisuuden yleiset kannanotot ja viittaukset KKO:n oikeuskäytäntöön antavat mielikuvan uusien perusteiden laajasta esittämismahdollisuudesta vielä kanteeseen vastatessa, pääkäsittelyssä ja myös valitusasteessa. Tällainen prosessitekninen vapaus on kuitenkin ristiriidassa uusimman työlainsäädännön tarkoituksen kanssa. Työlainsäädännössä on korostettu työnantajan velvollisuutta ilmoittaa työntekijälle ainakin tämän pyynnöstä kaikki päättämisen syyt. Koskisen mukaan riita-asian valmistelun jälkeen myös samaan päättämisperusteeseen liittyviä uusia perusteita tulee voida ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti. - Uutiset
30.9.2015 16.02
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää isyyden kumoamiskannetta tutkimatta - hovioikeus tutki ja hylkäsi kanteen myöhään nostettunaAsiassa oli KO:sa tekemän väitteen perusteella kysymys siitä, oliko kanne nostettu liian myöhään. Kysymys ei ollut oikeudenkäynnin edellytyksiä koskevasta väitteestä, vaan asiaväitteestä. Sen vuoksi KO:n ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla jättää kannetta tutkimatta. Koska vastaaja oli KO:ssa vaatinut myös kanteen hylkäämistä, HO viivytyksen välttämiseksi otti asian välittömästi tutkittavakseen. Koska Y, jonka isyyttä asiassa vaadittiin kumottavaksi, oli menettänyt kanneoikeutensa ennen kuolemaansa, ei hänen oikeudenomistajillaan ollut kanneoikeutta isyyslain 36 §:n nojalla. Kanne hylättiin myöhään nostettuna. (Vailla lainvoimaa 30.9.2015) - Uutiset
21.11.2014 14.41
KHO:n ratkaisu väitteen tutkimisesta patenttiasiassaPatentti- ja rekisterihallitus oli jättänyt patenttia vastaan tehdyn väitteen tutkimatta sillä perusteella, ettei väitemaksua ollut suoritettu väiteajan kuluessa. Koska väitemaksun suorittamisen ajankohdasta ei ollut säädetty laissa, väitettä ei olisi tullut jättää tällä perusteella tutkimatta varaamatta väitteentekijälle mahdollisuutta täydentää väitettä suorittamalla väitemaksu. - Uutiset
24.1.2013 8.56
Työtuomioistuimen päätös siitä, oliko erimielisyydestä neuvoteltu työehtosopimuksessa edellytetyllä tavallaTyötuomioistuin hylkäsi tapauksessa kanteen tutkimista vastaan esitetyn Elintarviketeollisuusliiton ja Liha ja Säilyke Oy:n väitteen siitä, ettei neuvotteluja sovinnon aikaansaamiseksi kanteessa mainittujen työntekijöiden palkkaryhmistä tai palkkaryhmiin sijoittamisesta ollut käyty. - Uutiset
19.10.2012 9.05
KKO: Hovioikeus ei olisi saanut hylätä palkkasaatavia koskevaa kannetta sillä perusteella, että osapuolet olivat hiljaisesti sopineet palkkausehdon muuttamisestaTyönantaja oli kiistänyt työntekijän palkkasaatavia koskevan kanteen sillä perusteella, että kirjallisen työsopimuksen mukaista palkkausehtoa oli myöhemmin suullisella sopimuksella muutettu. Kannetta ei olisi saanut hylätä sillä perusteella, että osapuolet olivat hiljaisesti sopineet palkkausehdon muuttamisesta. Helsingin hovioikeus oli menetellyt virheellisestii. Asia palautettiin hovioikeuteen. - Uutiset
21.6.2012 12.06
KKO:n ratkaisu saatavaa koskevien väitteiden tutkimisesta maksuohjelman raukeamisen jälkeenVelkoja A vaati B:ltä kanteella suoritusta saatavasta, joka oli sisältynyt tuomioistuimen B:lle yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain nojalla vahvistamaan maksuohjelmaan. A:n nyt vaatimia saatavia ei ollut velkajärjestelyn yhteydessä riitautettu. Näin ollen se seikka, että saatavat oli vahvistettu maksuohjelmassa, ei maksuohjelman raukeamisen jälkeen ole esteenä saatavaa koskevien väitteiden tutkimiselle. Käräjäoikeus ei siten olisi saanut mainitsemillaan perusteilla jättää B:n väitteitä tutkimatta. - Uutiset
30.11.2010 11.19
Väitös: Väkivalta ja huoltoriidatTuomioistuinten ja sosiaalitoimen tapa käsitellä väkivaltaväitteitä suhteessa lapsen etuun näyttää asiakirja-aineiston valossa epäjärjestelmälliseltä ja osin väkivaltaa vähättelevältä. Vaikka väkivallasta olisi näyttöä ja sen olisi kuvattu olleen vakavaa ja/tai toistuvaa, se ei aina näytä vaikuttavan tehtyihin päätöksiin.