Urakkatyö
- Uutiset
25.3.2024 11.35
Hovioikeus: Kuluttajansuoja asuinhuoneiston korjausurakassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko toiminimen haltijalla oikeus asianosaisten välisen palvelussopimuksen perusteella vaatimaansa 26.565,95 euron suuruiseen laskusuoritukseen. (Vailla lainvoimaa 25.3.2024) - Uutiset
16.2.2024 10.34
KKO kumosi hovioikeuden päätöksen: Asunto-osakeyhtiötä sitovan urakkasopimuksen syntymisen edellytyksistä ja näytön arvioinnistaAsunto-osakeyhtiö oli neuvotellut linjasaneerausurakasta rakennusyhtiön kanssa. Rakennusyhtiö oli tehnyt urakasta tarjouksen. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli päättänyt myöntää hallitukselle valtuudet tehdä urakkasopimus. Tämän jälkeen asunto-osakeyhtiön rakennuttajakonsultin projekti-insinööri oli ilmoittanut rakennusyhtiön edustajalle, että saneeraus oli päätetty toteuttaa. Lisäksi rakennusyhtiön edustaja ja asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja, jolla oli oikeus yksin edustaa asunto-osakeyhtiötä, olivat keskustelleet yhtiökokouksen päätöksestä toteuttaa hanke.
Kysymys asunto-osakeyhtiötä sitovan urakkasopimuksen syntymisen edellytyksistä ja näytön arvioinnista.
Rakennusyhtiö ei osoittanut, että sen ja asunto-osakeyhtiön välille olisi syntynyt sitova urakkasopimus. Näin ollen kanne oli perusteeton. - Uutiset
2.1.2024 11.40
Hovioikeus rakennusurakkariidassa: YSE 1998 -ehdot eivät tulleet tapauksessa sovellettaviksi – käräjäoikeuden konkurssipesälle suoritettavaksi määrätyt 297.136,58 euron laskutussaatavat korotettiin vaadittuun 512.290,46 euroonHovioikeus totesi, että kaikki konkurssipesän kanteessa velkomien laskujen perusteet oli konkurssipesän esittämällä näytöllä näytetty toteen. X Oy ei kyennyt osoittamaan, että laskutuksessa olisi väitettyjä virheitä. Kysymys myös suoritustuomion edellytyksistä, kuittausoikeudesta ja takausvastuista. (Vailla lainvoimaa 2.1.2024) - Uutiset
10.11.2023 15.40
Hovioikeus: Urakkasopimuksen suoritusrikkomus yritysten välisessä ikkuna- ja ovipakettiurakassaPelkästään se seikka, että ikkunalasien toimittaja oli eri tai lasijärjestys oli eri kuin kaavioissa, ei muodostanut sopimusehtojen mukaista virhettä. Tuomiossa todetuilla lisäyksillä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden arvioinnin siitä, että toimitetut ikkunat ja ovet olivat vastanneet teknisiltä ominaisuuksiltaan urakkasopimuksessa sovittua. Siten ikkunalasien toimittajan vaihtamista tai kirkkaan lasin ja selektiivilasin järjestyksen vaihtamista ei voitu pitää urakkasopimuksessa tarkoitettuna virheenä. Vaatimus ikkunoiden ja ovien vaihtamisesta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2023) - Uutiset
24.10.2023 13.00
Päivitetty ohje: Perustajaurakointiliiketoiminta verotuksessaVerohallinnon ohjetta on päivitetty 24.10.2023 siten, että ohjeesta on poistettu arvonlisäverotusta käsittelevä luku 3.7. - Uutiset
31.8.2023 12.40
Hovioikeus vastuuvakuutuksesta, takautumisoikeudesta ja todistustaakasta: Miten vastuu itsenäisten yrittäjien väitetystä huolimattomuudesta kanavoitui KVR-urakassa?Asiassa oli kysymys muun muassa siitä, oliko itsenäiset yrittäjät Toiminimi RF (työnjohtopalvelut) ja Toiminimi LL (rakennus- ja timanttiporaustyöt) rinnastettava KVR-urakkasopimuksen mukaisen pääurakoitsija B Oy:n työntekijöihin ja kanavoituiko vastuu näiden itsenäisten yrittäjien väitetystä huolimattomuudesta siten B Oy:lle vastuuvakuutuksen myöntäneelle PT:lle vai oliko vastuu LT:llä, joka oli myöntänyt vastuuvakuutukset näille itsenäisille yrittäjille. Hovioikeus katsoi, että Toiminimi LL oli toisin kuin Toiminimi RF rinnastettava B Oy:n työntekijöihin. Vastuuvakuutuksesta korvausta vaatineella IV:llä katsottiin olevan todistustaakka väitetystä huolimattomuudesta myös KVR-urakan pääurakoitsijana toimineen B Oy:n osalta samalla tavalla kuin Toiminimi RF:n ja Toiminimi LL:n väitetyn huolimattomuuden osalta. (Vailla lainvoimaa 31.8.2023 – valituslupaa KKO:lta haettu) - Uutiset
11.8.2023 11.00
Hovioikeus: Elinkeinonharjoittaja asensi vinyylikorkkilattian ammattitaidottomasti ja huolimattomasti ja oli velvollinen korvaamaan virheestä aiheutuneen vahingonAsiassa oli ollut KO:ssa kysymys siitä, oliko vastaaja asentanut kantajan asuntoon lattian virheellisesti. Tähän liittyen oli ollut arvioitava, oliko lattian mahdollinen eläminen aiheutunut kantajan omasta menettelystä. Mikäli asennusvirhe oli tullut näytetyksi, kysymys oli ollut siitä, oliko vastaaja menetellyt asennustyössä huolimattomasti ja/tai ammattitaidottomasti. Lisäksi kysymys oli ollut vahingonkorvauksen määrästä pesukoneasennuksen perusteella tehtävän vähennyksen osalta. (Vailla lainvoimaa 11.8.2023) - Uutiset
5.7.2023 13.13
Hovioikeus: Urakkasopimuksen suoritusrikkomusHovioikeudessa oli S Oy:n valituksen johdosta arvioitavana ensinnäkin, oliko kaupunki sitoutunut viime kädessä maksamaan kaikki maalaus- ja tasoitetöiden avoimet laskut. Toissijaisesti oli kysymys siitä, oliko yhtiö voinut kaupungin toiminnan johdosta perustellusti luottaa siihen, että kaupungin sitoumus koskee kaikkia avoimia laskuja, ja oliko kaupunki rikkonut tämän luottamuksen siten, että se oli velvollinen korvaamaan yhtiölle sen tekemistä töistä ja hankkimista materiaaleista aiheutuneen vahingon. Kolmanneksi oli kysymys siitä, oliko kaupunki korvausvelvollinen yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla. Jos kanteen peruste tuli näytetyksi, arvioitavaksi tuli vielä, oliko sitoumus rauennut maalaustöiden virheiden ja puutteiden johdosta. (Vailla lainvoimaa 5.7.2023) - Uutiset
26.6.2023 11.15
Hovioikeuden tuomio lattiapäällysteen asentamista ja virhettä koskevassa urakkasopimusriidassa (YSE)Vastaajayhtiö ja kantajayhtiö olivat tehneet urakkasopimuksen lattiapäällysteen asentamisesta. Sopimus oli syntynyt, kun kantaja oli 8.11.2016 hyväksynyt vastaajan tarjouksen, ja siihen oli sovittu sovellettavan YSE-ehtoja. Vastaajan vanhan lattiapinnoitteen päälle asentaman vinyylilattian pinta oli sittemmin osittain irronnut reunoistaan. KO oli katsonut, että kysymyksessä oli ollut vastaajan asentaman lattiapinnoitteen virhe, joka kuului YSE 29 §:n mukaisen takuun piiriin, mistä syystä asennustavalla ei ollut merkitystä vastaajan vastuuta arvioitaessa. KO oli myös katsonut, että kantaja oli ilmoittanut virheestä vastaajalle ajoissa ja ettei vastaaja ollut osoittanut kyseessä olleen virheellisen käytön aiheuttama vaurio. HO alensi vastaajan kantajalle suoritettavan määrän 10.762,14 euroon KO:n tuomitsemine korkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 26.6.2023) - Uutiset
6.3.2023 8.22
Kivi lensi kaivurin hyttiin ja osui työntekijän päähän – aliurakoitsija oli vastuussa yhteisen rakennustyömaan turvallisuudestaHO tuomitsi sakkoja louhinta-alan yritykselle ja sen toimitusjohtajalle. Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että yhteisellä työpaikalla jokainen työnantaja ja itsenäinen työnsuorittaja on omalta osaltaan vastuussa työpaikan turvallisuudesta. "Vaikka pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä työnantajalla on velvoitteensa, eivät ne lähtökohtaisesti poista tai vähennä muiden yhteisen työpaikan toimijoiden lakisääteisiä velvoitteita", toteaa työsuojelun lakimies Matti Suontausta Lounais-Suomen AVI:sta. - Uutiset
28.2.2023 14.00
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta kaukojäähdytyslaitoksen prosessiurakkaa koskevassa riidassa (YSE)Kantaja ja vastaaja olivat erimielisiä siitä, kuinka paljon urakkasopimuksen urakkahintaan oli sisältynyt sekundäärikannakointia. Kantajan mukaan urakkahintaan oli sisältynyt ainoastaan tarjouksen mukaisesti 10.000 kilogrammaa sekundäärikannakkeita, kun taas vastaajan mukaan urakkahintaan oli sisältynyt tarjouspyynnön mukaisesti edellä mainittujen sekundäärikannakkeiden lisäksi 55.000 kilogrammaa sekundääriterästä eli yhteensä 65.000 kilogrammaa sekundäärikannakointia. Näin ollen asiassa oli ratkaistavana, mitä urakkahintaan sisällytettävästä sekundäärikannakoinnin määrästä oli katsottava sovitun osapuolten kesken. Vastaaja velvoitettin suorittamaan kantajalle urakkahinta 116.292,00 sekä alv:n määrä 27.910,08 euroa eli yhteensä 144.202,08 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 22.6.2020 lukien. (Vailla lainvoimaa 28.2.2023) - Uutiset
20.2.2023 11.45
Hovioikeus äänesti miljoonariidassa: Urakkasopimuksen kattohintaHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko Kiinteistö Oy velvollinen maksamaan Y-Palveluille sen vaatimat 673.807,43 euroa (alv 0 %) arvonlisäveroineen vai muodostiko urakkasopimuksen mukainen kattohinta Kiinteistö Oy:n maksuvelvollisuuden ylärajan siten, ettei Kiinteistö Oy ollut velvollinen suorittamaan enempää kuin 4.893.000 euroa (alv 0 %), minkä Kiinteistö Oy oli jo maksanut. Käräjäoikeuden tuomiota oli tuomiossa mainituin perustein muutettava siten, että Kiinteistö Oy:n maksuvelvollisuus alennettiin 485.334,05 euron määrään lisättynä 24 prosentin arvonlisäverolla. Vähemmistöön jäänyt hovioikeudenneuvos oli eri mieltä hovioikeuden enemmistön kanssa perustelujen kohdista 4 ja 5. Hovioikeuden enemmistön kannasta poiketen hän katsoi, ettei Y-Palvelut ollut oikeutettu korkeampaan tavoite- ja kattohintaan. Tämän vuoksi hän hylkäsi Y-Palveluiden vaatimukset kokonaan. (Vailla lainvoimaa 20.2.2023) - Uutiset
10.2.2023 14.02
Hovioikeus: Takavarikko saatavan turvaamiseksi rakennusurakassaHovioikeus määräsi pantavaksi takavarikkoon X oy:n omaisuutta yhteensä niin paljon, että K:n 194.252,82 euron saatava tuli turvatuksi. (Vailla lainvoimaa 10.2.2023) - Uutiset
12.12.2022 16.16
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi urakoitsijan kanteen asuntoremontin laskusaatavastaX Oy:n ja P:n väliseen oikeussuhteeseen sovellettiin kuluttajansuojalakia. Asiassa oli ensin ratkaistava kysymys siitä, mitä urakan laajuudesta ja laskutusperusteesta P:n ja X:n välillä oli sovittu. Arvioitavaksi tulli, oliko urakkasuorituksessa virhe sen vuoksi, että työt olivat jääneet kesken tai sen vuoksi, että olohuoneen ponttilanttian korjaustyö oli suoritettu hyvän rakennustavan vastaisesti. Mikäli X:llä katsottiin tämän arvion jälkeen olevan saatavaa P:ltä arvioitavaksi tuli, oliko P:n maksuvelvollisuutta syytä sovitella ja oliko P:llä väittämänsä vastasaatavat X:ltä. Viimeiseksi ratkaistavana oli kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 12.12.2022) - Uutiset
30.11.2022 13.38
Hovioikeus: Urakkasopimuksen suoritusrikkomusTuomiossa mainituin perustein Dunderit Oy tuli velvoittaa suorittamaan asunto-osakeyhtiölle vahingonkorvauksena uusimatta jääneiden syöksytorvien osalta 16.850 euroa. Korvauksen määrääminen ei johtanut siihen, että asunto-osakeyhtiö saisi etua korvauksesta tai päätyisi vahinkotapahtuman korvaamisen kautta parempaan asemaan kuin missä tämä olisi ollut ilman aiheutunutta vahinkoa. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 30.11.2022) - Uutiset
29.11.2022 11.49
Hovioikeus YSE 1998 -urakkasopimuksesta: Urakoitsija vastasi virheen aiheuttaman vesivahingon kustannuksista vielä takuuajan jälkeenkinTuomiossa todetuin perustein hovioikeus katsoi, että Aro Systemsin urakkasuorituksessa oli ollut käyttövesijohdon läpiviennin tiivistyksen osalta virhe, joka oli aiheuttanut vesivahingon asunto-osakeyhtiön omistamassa rakennuksessa. Koska virhe ei ollut asunto-osakeyhtiön havaittavissa vastaanottotarkastuksessa eikä takuuaikana ja koska virhe oli aiheutunut Aro Systemsin törkeästä laiminlyönnistä, vastasi Aro Systems virheen aiheuttaman vesivahingon kustannuksista vielä takuuajan jälkeenkin. (Vailla lainvoimaa 29.11.2022) - Uutiset
25.11.2022 10.37
Hovioikeus urakkasopimuksen suoritusrikkomusväitteestä: Viivästysseuraamuksia ei voitu perustaa yhtiön esittämällä tavalla alustavaan yleisaikatauluunAsianosaisten urakan aikaisesta käyttäytymisestä esitetty näyttö ei tukenut sitä, että alustavaan yleisaikatauluun liittyvien viivästyssakkojen liittämisestä urakkasopimukseen olisi osapuolten välillä keskusteltu. Se, että asianosaiset eivät hovioikeudessa kuultujen henkilöiden mukaan olleet keskustelleet viivästyspäivien määrään liittyvästä erimielisyydestä tai viivästyssakosta työmaakokouksissa 7 ja 8, viittasi siihen, etteivät taloyhtiön edustajat olleet itsekään tuossa vaiheessa ajatelleet viivästyssakkojen soveltuvan tilanteeseen. Kun väitettyihin välitavoitteisiin liittyvät viivästyssakot olisivat olleet poikkeuksellisen suuria, oli selvää, että niiden olisi pitänyt käydä selkeästi ilmi sopimuksesta. Mainituilla perusteilla Asunto Oy:n vaatimia viivästysseuraamuksia ei voitu perustaa yhtiön esittämällä tavalla alustavaan yleisaikatauluun. (Vailla lainvoimaa 25.11.2022) - Uutiset
12.7.2022 8.08
Hovioikeus palautti urakkasopimuksen purkamista ja vahingonkorvausta koskevan asian osittain käräjäoikeuteenKäräjäoikeus oli katsoessaan kaupungin menettäneen puhevaltansa vahingonkorvausten ja viivästyssakon osalta hylännyt kaupungin vaatimukset ottamatta kantaa vahingonkorvauksen määräämisen kannalta merkityksellisiin kysymyksiin. Käräjäoikeuden tuomiossa pääpaino oli ollut urakkasopimuksen purkamiseen sekä tilisuhteiden selvittämiseen liittyvissä kysymyksissä ja muun muassa vahingonkorvauksen määrään, X Oy:n hyväksi luettaviin eriin ja viivästyssakkoon liittyvät kysymykset olivat jääneet puutteellisesti käsitellyiksi. (Vailla lainvoimaa 12.7.2022) - Uutiset
18.5.2022 10.40
Hovioikeus: Puitesopimuksen ja lojaliteettiperiaatteen vastaisuus julkisissa hankinnoissaAsiassa oli hovioikeudessa kyse siitä, oliko sairaanhoitopiiri toiminut puitesopimuksen ja lojaliteettiperiaatteen vastaisesti tilatessaan haitta-ainepurkutöitä yksikköhinnaltaan X Oy:tä kalliimmalta Z Saneeraus Oy:ltä tekemättä kapasiteetti- ja valmiuskyselyitä X Oy:ltä tai ilmoittamatta asiasta X Oy:lle. Lisäksi arvioitavaksi tuli kysymys siitä, oliko sekä sairaanhoitopiirillä että X Oy:llä ollut asiassa reklamointivelvollisuus ja oliko reklamaatio tehty oikea-aikaisesti. Asiassa oli myös ratkaistava, onko X Oy:lle aiheutunut asiassa vahinkoa ja mikä oli mahdollisen vahingon määrä. (Vailla lainvoimaa 18.5.2022) - Uutiset
2.5.2022 11.55
Hovioikeuden tuomio Länsimetron rakennusurakkariidassa: Urakkasopimus oli voitu purkaa – oikeudenkäyntikuluista äänestettiinAsiassa oli ensinnäkin ratkaistavana kysymys, miltä osin Larmix oli reklamoinut Strabagille tämän sopimusrikkomuksista ja säilyttänyt siten oikeutensa esittää vahingonkorvausvaatimuksia oikeudenkäynnissä. Larmix katsoi, että käräjäoikeus oli arvioinut työmaa-alueiden luovutusajankohtia virheellisesti. Tämän vuoksi Larmix oli vaatinut suurempaa viivästyssakkoa. Asiassa oli siten arvioitavana myös kysymys siitä, oliko Strabag rikkonut sopimustaan alueita luovuttaessa siten, että Larmixilla olisi oikeus käräjäoikeuden tuomitsemaa suurempaan viivästyssakkoon. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. (Ään. oikeudenkäyntikuluista. KKO:ssa; VL:2022-105)