-
Riita-asia
- Kanteenmuutos
- Tutkimatta jättäminen
- Vaatimistaakka
- Väittämistaakka
Tutkimatta jättäminen
- Uutiset
29.6.2021 12.12
Hovioikeus: Velallisen hakemus ulosotossa olevien velkojensa julistamisesta vanhentuneiksi oli selvästi perusteeton - tutkimatta jättämisen sijasta hakemus oli hylättäväValittaja oli vedonnut ulosoton tietojärjestelmässä ilmenneeseen virheeseen ja siihen, ettei hän ollut saanut itselleen yksipuolisia tuomioita, jotka olivat ulosotossa perinnässä olevien saatavien ulosottoperusteina. Hänen mukaansa kyseiset saatavat vanhenivat 12.6.2021. Asiassa lausutut säännökset huomioon ottaen valittajan hakemus oli selvästi perusteeton. KO:n päätös hakemuksen tutkimatta jättämisestä kumottiin. Valittajan vaatimus velkojensa julistamisesta vanhentuneiksi hylättiin. (Vailla lainvoimaa 29.6.2021) - Uutiset
29.6.2021 9.44
Hovioikeus: Takaisinsaantihakemusta ei olisi tullut jättää tutkimattaAsiassa lausutun perusteella HO katsoi, ettei KO:n olisi tullut jättää valittajan takaisinsaantihakemusta tutkimatta. KO:n päätös oli kumottava ja asia oli oikeusastejärjestys huomioon ottaen palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 29.6.2021) - Uutiset
18.6.2021 8.32
EIT jätti tutkittavaksi ottamatta Suomea koskevan valituksenEIT antoi torstaina (17.6.) päätöksen, jolla se jätti tutkittavaksi ottamatta (inadmissible) Suomea koskevan valituksen katsottuaan, että EIS:n määräykset eivät soveltuneet valitukseen ja että valittaja ei ollut turvautunut kaikkiin kotimaisiin oikeussuojakeinoihin. - Uutiset
16.6.2021 11.00
Edunvalvoja vaati rangaistusta näpistyksestä - Hovioikeus: Syyttäjällä ei ollut oikeutta syyttääSyytteen mukaan vastaaja oli anastanut asianomistajan omaisuutta tämän asunnosta ottamalla haltuunsa asianomistajan kotiavaimen ja poistumalla asunnosta avain mukanaan. KO oli tuominnut vastaajan näpistyksestä 20 ps rangaistukseen. Vastaaja oli velvoitettu korvaamaan asianomistajalle lukkojen vaihtamisesta 600 euroa. HO jätti syytteen tutkimatta ja vapautti vastaajan syyksilukemiseen perustuneesta korvausvelvollisuudesta valtiolle ja asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 16.6.2021) - Uutiset
10.6.2021 9.32
KKO kumosi ja palautti hovioikeuden tuomion: Hovioikeudella oli oikeus tutkia syyttäjän ja asianomistajan vaatimukset velallisen epärehellisyyttä koskevassa asiassaSyyttäjä vaati vastaajalle rangaistusta törkeästä velallisen epärehellisyydestä sillä perusteella, että tämä oli aiheuttanut yhtiön maksukyvyttömyyden tai oleellisesti pahentanut sitä. Syytteeseen yhtynyt asianomistaja vaati rikoksen perusteella vahingonkorvausta. Käräjäoikeus luki vastaajan syyksi yhtiön maksukyvyttömyyden oleellisen pahentamisen ja hyväksyi vahingonkorvausvaatimuksen määrän. Käräjäoikeuden mukaan vastaaja ei kuitenkaan ollut aiheuttanut yhtiön maksukyvyttömyyttä. Vastaaja valitti hovioikeuteen. Asianomistaja vaati kirjallisessa vastauksessaan ja syyttäjä pääkäsittelyssä, että vastaajan syyksi luetaan myös yhtiön maksukyvyttömyyden aiheuttaminen. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että hovioikeudella oli oikeus tutkia syyttäjän ja asianomistajan vaatimukset. - Uutiset
8.6.2021 11.00
Hovioikeus: Kunnan kaupunkia vastaan nostamat kanteet oli tutkittava käräjäoikeudessaVaikka kannevaatimusten ratkaiseminen edellytti myös hallintosopimusten ja mahdollisesti niiden taustalla olevan lainsäädännön sisällön tulkintaa ennakkokysymyksenä, korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2019:1 ilmenevän oikeusohjeen mukaisesti tällä seikalla ei olllut ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa toimivaltaista tuomioistuinta. Kun vaatimukset olivat luonteeltaan sellaisia, että ne tulivat ratkaistaviksi yleisten yksityisoikeudellisten sopimus-ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden nojalla, ne olivat mainitun oikeusohjeen mukaisesti yleisen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvia (KKO 2019:1 kohdat 16 ja 17 sekä myös KKO 2008:36 kohta 14). Käräjäoikeuden ratkaisu oli siten kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen käsittelyä varten. (Vailla lainvoimaa 8.6.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
2.6.2021 12.33
Hovioikeus KKO:n käytäntöön viitaten: Yksityisoikeudellisin perustein julkisyhteisöön kohdistettujen vahingonkorvauskanteiden käsittely kuuluu yleisten tuomioistuinten toimivaltaanHovioikeus totesi, että A oli perustellut kannettaan sillä, että vakuutusyhtiö oli törkeällä tuottamuksella ja virkarikoksena pidettävällä menettelyllä aiheuttanut hänelle vahinkoa. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että yksityisoikeudellisin perustein julkisyhteisöön kohdistettujen vahingonkorvauskanteiden käsittely kuuluu yleisten tuomioistuinten toimivaltaan (ks. KKO 2008:36, kohta 15; KKO 2013:58, kohdat 7, 8 ja 10; KKO 2017:84, kohdat 22 ja 26; KKO 8.10.2020 nro 1488). Näillä ja käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoi, että käräjäoikeudella oli ollut toimivalta tutkia A:n kanne. Näin ollen vakuutusyhtiön vaatimus A:n kanteen tutkimatta jättämisestä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 2.6.2021) - Uutiset
31.5.2021 11.20
KKO: Kuolleen asianosaisen perillisellä ei ollut oikeutta hakea adoption vahvistamista koskevan päätöksen purkamistaVuonna 2019 kuolleen A:n biologinen lapsi C vaati, että käräjäoikeuden 24.8.2012 antama päätös adoptiosuhteen vahvistamisesta A:n ja jo päätöstä annettaessa täysi-ikäisen B:n välille puretaan OK 31 luvun 7 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla C:n esittämien uusien seikkojen ja todisteiden perusteella. Korkein oikeus katsoi, ettei C:llä ollut oikeutta hakea adoption vahvistamista koskevan käräjäoikeuden päätöksen purkamista, koska C ei ollut asianosainen adoptiota koskevassa asiassa eikä myöskään sillä perusteella, että hän oli A:n rintaperillinen. Adoptiopäätöksen voimassaoloon ei tässä asiassa liittynyt myöskään sellaisia julkista intressiä koskevia seikkoja, jotka olisivat puoltaneet asialegitimaation laajentamista asianosaispiirin ulkopuolelle. Sen vuoksi Korkein oikeus jätti hakemuksen tutkimatta. - Uutiset
28.5.2021 11.35
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: Käräjäoikeuden olisi tullut tutkia takaisinsaantihakemuksessa esitetty väiteHovioikeuden ratkaistavana oli A:n valituksen johdosta kysymys siitä, oliko käräjäoikeuden ratkaisu jättää A:n takaisinsaantihakemus tutkimatta Satakunnan käräjäoikeuden 3.11.2016 antaman tuomion niin sanotun negatiivisen oikeusvoimavaikutuksen johdosta oikea. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 8.50
Hovioikeuden päätös perukirjan editiomääräystä koskevassa kanteluasiassaKO:n antamaa muutoksenhakuohjausta ei muutettu. Kantelu ja täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
20.5.2021 14.20
Unionin tuomioistuin: Kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta ei voida jättää tutkimatta sillä perusteella, että Norja on hylännyt saman henkilön aiemman turvapaikkahakemuksenTätä kolmatta valtiota nimittäin ei siitä huolimatta, että se osittain osallistuu yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään, voida rinnastaa jäsenvaltioon. - Uutiset
19.5.2021 10.30
Hovioikeus: Menetetyn määräajan palauttaminen rikesakkoa koskevassa asiassa ei ollut mahdollistaHakijalla ei asiassa lausutuin perustein ollut oikeutta hakea OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettua menetetyn määräajan palauttamista sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 luvun 22 §:ssä tarkoitetun määräajan palauttamiseksi. Hakemus oli näin ollen jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 19.5.2021) - Uutiset
4.5.2021 14.00
Hovioikeus palautti päätöksen takaisinsaantihakemuksen tutkimatta jättämisestä käräjäoikeuteen - velallisen kiistäminen perustui osaltaan siihen, ettei velkaa ollut voinut sopimusehtojen mukaisesti periä velkaa irtisanomattaOikeuskäytännön mukaan kiistämisen perusteelle ei ole tarkoitettu asettaa tiukkoja vaatimuksia, kunhan esitetyt perusteet ovat sellaisia, joilla voi olla vaikutusta asian ratkaisemisen kannalta (KKO 2018:62 kohta 14). KO oli katsonut, että tällaisena syynä ei ollut pidettävä velan maksamista yksipuolisen tuomion antamisen jälkeen tai maksuhäiriömerkinnän poistamista koskevan pyynnön esittämistä. KO ei ollut ottanut kantaa siihen, oliko sitä seikkaa, ettei velkasuhdetta ollut irtisanottu ennen perintätoimiin ryhtymistä, pidettävä tällaisena seikkana. Valittajan kiistäminen perustui osaltaan siihen, ettei velkaa ollut voinut sopimusehtojen mukaisesti periä velkaa irtisanomatta. HO katsoi, että kysymys oli ollut sellaisesta perusteesta, jolla voi olla merkitystä arvioitaessa, oliko valittajalla kanteessa väitetty maksuvelvollisuus. Valittaja oli siten maininnut takaisinsaantihakemuksessaan yksipuolisen tuomion muuttamiselle sellaisia syitä, joita ei voitu pitää OK 5 luvun 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla selvästi asian ratkaisemiseen vaikuttamattomina. Asian käsittelyssä KO:ssa oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 4.5.2021) - Uutiset
28.4.2021 16.00
Hovioikeus: Koska asunto-osakeyhtiöllä ei ollut oikeutta vaatia asiakirjan kuolettamista, käräjäoikeuden olisi mainitsemillaan perusteilla tullut jättää hakemus tutkimatta eikä hylätä sitä - Uutiset
26.4.2021 9.29
Apulaisoikeuskansleri: Vanhentuneen lainsäädännön soveltaminen käräjäoikeudessa - Uutiset
22.4.2021 11.00
KHO ei tutkinut luovutusvoiton veroseuraamusten ja määrätyn veronkorotuksen poistamisesta tehtyä valitusta - ex-puolison oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylättiinVerohallinto oli 21.9.2017 oikaissut A:n verovuoden 2015 verotusta verovelvollisen vahingoksi ja lisännyt veronalaiseen pääomatuloon osakkeiden luovutuksesta syntyneen luovutusvoiton. Lisäksi oli määrätty veronkorotusta. Verotuksen oikaisulautakunta oli päätöksellään 12.12.2017 A:n sanotun luovutusvoiton veroseuraamusten ja määrätyn veronkorotuksen poistamista koskevan oikaisuvaatimuksen enemmälti hyläten alentanut veronalaisen luovutusvoiton määrää ja määrättyä veronkorotusta. A oli valituksessaan HAO:een uudistanut oikaisuvaatimuksellaan esittämänsä vaatimuksen sekä muun ohella vaatinut veronalaiseksi tulokseen katsotun tulon verottamista entisen puolisonsa B:n tulona. HAO oli valituksenalaisella päätöksellään hylännyt suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen ja A:n valituksen enemmälti hyläten alentanut määrättyä veronkorotusta. HAO oli hylännyt A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. HAO oli velvoittanut A:n korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut 1 000 eurolla. KHO hylkäsi A:n valituslupahakemuksen muilta osin kuin A:n maksettavaksi määrättyjen B:n oikeudenkäyntikulujen osalta. KHO ei siten antanut ratkaisua valitukseen näiltä osin. KHO myönsi valitusluvan ja tutki asian A:n maksettavaksi määrättyjen B:n oikeudenkäyntikulujen osalta. Valitus hyväksyttiin ja HAO:n päätös kumottiin tältä osin. B:n vaatimus koskien A:n määräämistä korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa KHO:ssa hylättiin. (Julkaisematon) - Uutiset
20.4.2021 9.13
KKO jätti vastavalituksen osittain tutkimatta: Vaatimus vahingonkorvauksen muuttamisesta kohdistui konkurssipesään eikä alkuperäisen valituksen tehneeseen syyttäjäänA oli käräjäoikeudessa tuomittu törkeästä velallisen epärehellisyydestä vankeusrangaistukseen ja velvoitettu suorittamaan konkurssipesälle vahingonkorvausta. Syyttäjän valitettua hovioikeuteen A teki vastavalituksen, jossa hän vaati, että syyte hylätään ja hänet vapautetaan korvausvelvollisuudesta.
Vastavalituksessa esitetty vaatimus vahingonkorvauksen muuttamisesta kohdistui konkurssipesään eikä alkuperäisen valituksen tehneeseen syyttäjään. Vastavalitus jätettiin tämän vaatimuksen osalta tutkimatta. (Ään.) - Uutiset
16.4.2021 11.10
Hovioikeuden päätöksen oikeusvoimavaikutus esti isän äitiin kohdistaman perusteettomasti maksettujen elatusapujen palauttamista koskevan kanteen tutkimisenVaikka isä oli uudessa kanteessaan kohdistanut perusteettoman edun palautusvaatimuksen äitiä kohtaan, vaatimuksen perusteena olivat kuitenkin nämä samat, elatusvelvollisuuden täyttämiseksi tosiasiallisesti tehdyt suoritukset, joihin isällä olisi ollut mahdollisuus vedota jo elatusvelvollisuuttaan koskeneessa oikeudenkäynnissä. Isällä olisi ollut mahdollisuus esittää myös KO:n päätöksen antamisen jälkeen 8.4.2019 maksamaansa 474,90 euron suoritusta koskeva vähentämisvaatimus elatusvelvollisuutta koskevaa asiaa HO:ssa käsiteltäessä. Siten HO:n lainvoimaisen päätöksen 2.3.2020 (KO:n päätös 22.2.2019) oikeusvoimavaikutus esti isän kanteen tutkimisen kaikilta asiassa tarkastelluilta osin toisin kuin KO oli katsonut. (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
7.4.2021 14.00
Huoltolaissa on lueteltu tyhjentävästi ne tahot, joilla on puhevalta lapsen huoltoa koskevassa asiassa - lapsen huoltoa ja elatusta koskevat vaatimukset jätettiin tutkimattaHakija ei ollut lapsen vanhempi eikä lapsen huoltaja. Kysymys ei ollut myöskään tilanteesta, jossa lapsi olisi jäänyt huoltajan kuoleman johdosta vaille huoltajaa. Hakijan huoltoa koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta. Myös elatusapua koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta. HO ei myöntänyt KO:n tutkimatta jättämistä koskevasta päätöksestä valittaneelle hakijalle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 7.4.2021) - Uutiset
30.3.2021 12.00
Hovioikeus: Törkeää väärennystä koskevan syytekohdan erottaminen erikseen ratkaistavaksi oli ollut perusteltuaKysymys oli ensinnäkin siitä, oliko asiassa ollut edellytykset erottaa syytekohta erillään käsiteltäväksi. Toiseksi kysymys oli haastehakemuksen väitetystä puutteellisuudesta eli tarkemmin sanottuna siitä, oliko todistuskappaleet yksilöity riittävällä vähimmäistarkkuudella törkeää väärennystä koskevassa teonkuvauksessa. HO katsoi, että syytekohdan erottaminen erikseen ratkaistavaksi oli ollut perusteltua. HO tutki KO:n ratkaisun oikeellisuuden myös syytteen tutkimatta jättämisen osalta. Myöskään tältä osin ei ilmennyt aihetta arvioida asiaa toisin tai tehdä asiassa toisenlaisia johtopäätöksiä kuin KO oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 30.3.2021)