-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Ekskulpaatiovastuu
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Kontrollivastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Uutiset
3.9.2020 15.00
Unionin tuomioistuin: Peruutetun lennon matkustajalle hotellimajoituksen tarjonnut lentoliikenteen harjoittaja ei voi yksinomaan EU-asetuksen perusteella olla velvollinen korvaamaan matkustajalle hotellin työntekijöiden tuottamuksellisesta toiminnasta aiheutuneita vahinkojaAsetuksen (EY) N:o 261/2004 9 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että lentoliikenteen harjoittajalla kyseisen säännöksen nojalla oleva velvollisuus tarjota siinä tarkoitetuille matkustajille ilmaiseksi hotellimajoitus ei merkitse sitä, että kyseisen lentoliikenteen harjoittajan on vastattava yksityiskohtaisista majoitusjärjestelyistä kokonaisuutena. Asetusta on tulkittava siten, että lentoliikenteen harjoittaja, joka on kyseisen asetuksen 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla tarjonnut matkustajalle, jonka lento on peruutettu, hotellimajoituksen, ei voi yksinomaan kyseisen asetuksen perusteella olla velvollinen korvaamaan kyseiselle matkustajalle asianomaisen hotellin työntekijöiden tuottamuksellisesta toiminnasta aiheutuneita vahinkoja. - Uutiset
18.6.2020 15.30
Kytkemättä ollut Corgi-rotuinen koira puri 6-vuotiasta lasta kasvoihin - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vastaajan järjestysrikkomuksen lisäksi myös vammantuottamuksestaVastaajan koira oli tapahtumahetkellä ollut kytkemättä. Yksinomaan tällä perusteella hänen ei voitu katsoa syyllistyneen sellaiseen huolimattomuuteen, joka oli syy-yhteydessä lapselle syntyneeseen vammaan. Vastaaja oli kuitenkin tapahtumahetkellä havainnut lapsen käyttäytymisen ja tiedostanut siihen liittyvän vaaran mahdollisuuden. Hän oli kahteenkin kertaan varoittanut lasta juoksemisesta koiran läheisyydessä. Hän ei ollut kuitenkaan ryhtynyt koiran suhteen mihinkään varotoimenpiteisiin. Vaikka lapsi oli omallakin menettelyllään ollut myötävaikuttamassa vahingon syntymiseen, ei tälle seikalle voitu antaa asian arvostelussa ratkaisevaa merkitystä ottaen huomioon, että lapsi oli tapahtumahetkellä ollut vain kuusivuotias. Lapsen käyttäytyminen tilanteessa ei ollut ollut sanotun ikäiselle lapselle poikkeuksellista ja vastaajalla olisi ollut mahdollisuus varautua siihen. HO katsoi, että ensisijainen vastuu vaaran torjumisesta oli ollut vastaajalla. Tämän velvollisuutensa hän oli laiminlyönyt. Tämän vuoksi HO katsoi, että hän oli huolimattomuudellaan syyllistynyt vammantuottamukseen. (Vailla lainvoimaa 18.6.2020) - Uutiset
5.6.2020 14.50
Vanhempien katsottiin huolimattomuudellaan aiheuttaneen lapsen hampaiden reikiintymisenLapsen hampaiden reikiintymisen laajuus osoitti vanhempien menettelyssä piittaamattomuutta, koska reikiintymisen oli täytynyt tapahtua suhteellisen pitkän ajan kuluessa eli he olivat olleet RL 21 luvun 10 §:n tarkoittamalla tavalla huolimattomia. Vanhemmat olivat syyllistyneet vammantuottamukseen. Rikos eli vammantuottamus oli sakkorangaistuksella (40 ps) sovitettavissa. Vanhemmat velvoitettiin yhteisvastuullisesti maksamaan lapselle vahingonkorvauksena kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 1 000 euroa. - Uutiset
29.5.2020 11.29
Kaupunki ei toiminut huolimattomasti vammaista henkilöä kohtaan, kun kuljetus ei saapunut ajallaan - hovoikeuskin hylkäsi kymmenien tuhansien korvausvaatimukset pysyvästä haitasta ja ansionmenetyksestäKantaja oli vaatinut, että kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänelle pysyvästä haitasta Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten haittaluokan 13 mukaisena korvauksena yhteensä 46.150 euroa viivästyskorkoineen 21.11.2014 lukien ja ansionmenetyksestä vuosilta 2015 - 2017 yhteensä 44.722,81 euroa viivästyskorkoineen 31.12.2017 lukien. KO oli hylännyt kanteen. HO ei muuttanut KO:n tuomion lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 29.5.2020) - Uutiset
4.5.2020 15.00
Kivääriä sisätiloissa päihtyneenä käsitellyt syyllistyi ampuma-aserikoksen lisäksi törkeään kuolemantuottamukseeen - uhrin puolisolle ja alaikäiselle lapselle korvausta kärsimyksestäKO:n tuomion mukaan vastaajan huolimattomuus oli ollut törkeää ja tekoa oli myös kokonaisuutena arvioiden pidettävä törkeänä. Vastaajan syyksi oli luettu syytteen mukainen törkeä kuolemantuottamus. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, että vastaaja oli syyllistynyt törkeään kuolemantuottamukseen. KO:n tuomitsemaa rangaistusta (2 v 2 kk) ei ollut aihetta alentaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen A:lle kärsimyksestä, ansionmenetyksestä ja asianosaiskuluista sekä B:lle kärsimyksestä tuomittujen korvausten osalta. (Vailla lainvoimaa 4.5.2020) - Uutiset
9.4.2020 10.00
Vakuutusyhtiön korvausvaatimus rivitalon palosta hylättiin, kun vastaaja ei ollut rikkonut yleistä huolellisuusvelvoitetta niin vakavalla tavalla, että kysymyksessä olisi ollut törkeä huolimattomuusTulipalon tarkka syttymissyy oli jäänyt epäselväksi. Riidatonta oli, että vastaaja oli yrittänyt sytyttää savuketta sängyssä ja jättänyt sytyttimen ja syttymättömäksi luulemansa savukkeen sängylle tai lautaselle ja poistunut lyhyeksi ajaksi huoneesta. Palatessaan hän oli havainnut sängyn olevan tulessa, yrittänyt sammuttaa paloa siinä onnistumatta ja poistunut asunnosta hälyttämään apua. (Vailla lainvoimaa 9.4.2020) - Uutiset
2.3.2020 15.00
Vesivahingon ja vuokralaisen menettelyn välillä katsottiin olleen syy-yhteys ja menettelyn olleen luonteeltaan tuottamuksellista - vahinkoa ei riittänyt selittämään jääkaapista valunut kondenssivesi, keittiön allaskaapin alapuolisen hajulukon vuotaminen tai pastan keitinveden kaatuminen lattialleAsiassa lausuttuun viitaten KO oli todennut vahingonkorvausvelvollisuuden edellytysten täyttyneen. Vahinko oli riidattomasti aiheutunut kanteessa kuvatun laajuisena, vastaajan menettelyn ja vahingon välillä oli olemassa syy-yhteys, minkä lisäksi vastaajan menettely oli ollut luonteeltaan tuottamuksellista. KO oli katsonut, ettei asunto-osakeyhtiön vaatimuksen mukaisesti tuomittavaa korvausvelvollisuutta ollut pidettävänä kohtuuttoman raskaana asianosaisten varallisuusolojen tai muidenkaan olosuhteiden perusteella. Vuokralainen oli velvoitettu suorittamaan asunto-osakeyhtiölle vahingonkorvauksena 16.892,85 euroa viivästyskorkoineen 26.10.2016 lukien sekä korvauksena oikeudenkäyntikuluista 27.239,78 euroa viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien. Vuokralainen oli haettuaan muutosta KO:n tuomioon peruuttanut valituksensa 24.2.2020 HO:een saapuneella ilmoituksella. Vuokralaisen mukaan asianosaiset olivat sopineet asian pääkäsittelyn jälkeen. Asia jäi KO:n tuomion varaan. - Uutiset
17.2.2020 15.00
Hovioikeus vapautti isännöitsijän korvausvastuusta asunto-osakeyhtiölleHO katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi menetellyt yhtiön väittämällä tavalla huolimattomasti ja aiheuttanut yhtiölle vahinkoa ränneihin ja syöksytorviin, työmaan jätehuoltoon, työmaakoppiin, telineisiin ja vesikaton suojaamiseen liittyvien kustannusten osalta. Näin ollen yhtiön kanne oli hylättävä kokonaan. Asunto Oy velvoitettiin korvaamaan vastaaja oikeudenkäyntikulut KO:sta 21.055,84 eurolla ja HO:sta 11.000 eurolla sekä asianosaiskulut KO:sta 560 eurolla ja HO:sta 160 eurolla. (Vailla lainvoimaa 17.2.2020) - Uutiset
28.1.2020 11.00
Käyttökevottomaksi tuhoutuneen asunnon tulipalon katsottiin alkaneen asunnon kiukaasta kolmen vilkkaan koiran jäätyä yksin pesuhuoneeseen - vuokralaisen vahingonkorvausvelvollisuutta soviteltiin 10 000 eurollaHuoneistossa olleen tulipalon oli näytetty saaneen alkunsa asunnon kiukaasta, jonka ainoaksi mahdolliseksi ja ilmeiseksi syttymissyyksi oli näytetty jääneen saunatilaan päässeiden koirien toiminta. Kiukaan päällä ollut irtain materiaali oli mahdollistanut tulipalon syttymisen. Vuokralaisen toiminnan ja aiheutuneen vahingon välillä oli katsottu olleen syy-yhteys. KO oli todennut mm., että vuokranantaja oli ottamiensa vakuutusmaksujen osalta ottanut kiinteistövakuutuksen, jossa oli varsin korkea omavastuuosuus. KO:n mukaan vuokranantajan oli voitu olettaa tietävän, ettei vuokralaisella vahingon sattuessa useinkaan ole mahdollisuutta korvata suurena pidettävää 20.000 euron omavastuuta. Vuokralaisen oli puolestaan katsottu tuoneen esille syyt, miksi hänellä ei ollut ollut mahdollisuutta varautua vahinkoon vakuutuksella. KO oli myös katsonut, ettei vuokralaisen huolimattomuutta ollut voitu pitää tapauksessa suurena. KO oli sovitellut vaadittua 18.538,16 euron vahingonkorvausta siten, että vuokralaisen korvausvelvollisuuden määrä oli 10.000 euroa, josta vähennettiin vuokravakuus 1.466,84 euroa joten vuokralaisen maksettavaksi jäi 8.533,16 euroa. Lisäksi vuokralainen oli velvoitettu korvaamaan vuokratalosäätiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista asiamiehen toimenpiteiden osalta 6.000 euroa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Osapuolet saivat pitää kulunsa HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020) - Uutiset
20.1.2020 9.58
Päihtyneenä tuikkukynttilän pesukoneen päälle jättäneen menettelyä ei pidetty törkeän huolimattomana - hovioikeus hylkäsi vakuutusyhtiön regressiovaatimuksenOlosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen HO katsoi KO:n tavoin, ettei A:n menettelyä ollut pidettävä törkeän huolimattomana. Vakuutusyhtiön vaatimus A:n velvoittamista suorittamaan sille vahingonkorvauksena 21.116,30 euroa korkoineen hylättiin. (Vailla lainvoimaa 20.1.2020) - Uutiset
27.12.2019 15.41
Tarjottimelle asetetun kahvimukin kaatuminen lentokoneessa - Unionin tuomioistuin tulkitsi Montrealin yleissopimuksen ”onnettomuuden” käsitettäEräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä Montrealissa 28.5.1999 tehdyn yleissopimuksen, jonka Euroopan yhteisö allekirjoitti 9.12.1999 ja joka hyväksyttiin Euroopan yhteisön puolesta 5.4.2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/539/EY, 17 artiklan 1 kappaletta on tulkittava siten, että tässä määräyksessä tarkoitettu ”onnettomuuden” käsite kattaa kaikki lentokoneessa tapahtuvat tilanteet, joissa matkustajapalveluun käytetty esine on aiheuttanut matkustajalle ruumiinvamman, eikä ole tarpeen selvittää, johtuvatko nämä tilanteet lentoliikenteelle ominaisesta riskistä. - Uutiset
25.11.2019 9.00
Pyöräilijään törmännyt taksinkuljettaja oli itse vastuussa vammantuottamuksesta tuomitun vahingonkorvauksen maksamisesta - rikosasian käsittely kahdessa menettelyssä huomioitiin vähennyksenä sakkorangaistuksen mittaamisessaTaksiyhtiön ei näytetty olleen vastaajan työnantaja, joten vastaaja oli itse vastuussa vahingonkorvauksen maksamisesta. Vastaajalle oli jo määrätty samasta teosta 14 ps. rangaistus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Koska kysymyksessä oli samalla teolla aiheutetut rikokset ja koska rikosten erottaminen kahdessa eri menettelyssä käsiteltäväksi oli aiheutunut vastaajasta riippumattomasta syystä, KO oli RL 7 luvun 3 §:n perusteella ottanut aikaisemmin määrätyn sakkorangaistuksen vähennyksenä huomioon nyt määrättävää sakkorangaistusta mitatessaan. Vastaaja tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisen lisäksi vammantuottamuksesta 7 ps. rangaistukseen. Oikeudenmukaisena korvauksena kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ( I.9.2 Kaularangan nikaman sijoiltaanmeno tai murtuma) pidettiin 3 800 euroa. Vastaaja peruutti valituksensa HO:ssa. - Uutiset
18.11.2019 13.00
Ravintolan ulkopuolella toista miestä avokämmenellä päähän lyöneen olisi ainakin pitänyt ymmärtää, että hänen menettelystään aiheutuu vaara pään vamman syntymiselle - hovioikeuskin piti 3 500 euron korvausta oikeudenmukaisena korvauksena asianomistajalle aiheutuneesta tilapäisestä haitastaKO oli syyksilukenut pahoinpitelyn perusmuotoisena, mutta vammantuottamuksen törkeänä. Ilmeisenä oli pidetty, että A oli lyönyt tilanteessa päänsä ja hänen vammansa olivat aiheutuneet siitä. A:n oma toiminta ei ollut myötävaikuttanut vammojen vakavuuteen. Vastaaja oli huolimattomuudellaan aiheuttanut A:lle vamman, joka ei ollut vähäinen. Tuottamusta oli pidettävä törkeänä huomioon ottaen rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannetun edun tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet. Huomioon ottaen vamman vakavuusaste ja se, että vamma oli aiheutettu tahallisen pahoinpitelyn yhteydessä, vammantuottamus oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. A vaati HO:ssa, että hänelle maksettavaksi tuomittu korvaus tilapäisestä haitasta korotetaan KO:ssa vaadittuun 6.500 euroon. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 18.11.2019) - Uutiset
4.11.2019 10.00
Tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen syyllistyneelle käräjätuomarille varoitus - käräjätuomari ja valtio velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan 13 vuorokautta aiheettomasti vapautensa menettäneelle korvauksena kärsimyksestä 1.898,67 euroa ja tulojen vähentymisestä 338,67 euroaTuomari oli virkaa toimittaessaan huolimattomuudesta tuominnut asianomistajan rangaistukseen teoista, joiden syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut. Tuomarin laiminlyönti oli ollut se, ettei hän ollut tarkistanut, oliko syyteoikeus kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, huumausaineen käyttörikoksesta ja rattijuopumuksesta ollut vanhentunut, kun hän oli sittemmin lainvoimaiseksi tulleessa tuomiossaan lukenut A:n syyksi mainitut teot. Epäiltyjen rikosten tekoaika oli 1.12.2014, ja A oli haastettu vastaamaan syytteeseen 6.1.2017, eli vasta sen jälkeen, kun syyteoikeuden vanhentumiselle säädetty kahden vuoden määräaika oli päättynyt. Tämä oli johtanut siihen, että A oli KKO:n purkupäätöksen yhteydessä alentaman yhteisen vankeusrangaistuksen perusteella jälkikäteen arvioiden ollut aiheettomasti vapautensa menettäneenä 13 vuorokautta. (Vailla lainvoimaa 4.11.2019) - Uutiset
30.9.2019 10.30
Maassa makaavaa 16-vuotiasta poikaa hoitamaan mennyt ensihoitaja tuomittiin vammantuottamuksesta sakkoihin - kaupunki / pelastuslaitos työnanantajana velvoitettiin maksamaan pojalle vahingonkorvauksena 7 617,42 euroaEnsihoitaja oli mennyt hoitamaan maassa makaavaa poikaa. Poika oli puoli-istuvassa asennossa häntä heräteltäessä huitaissut oikealla kädellään ilmaan, minkä jälkeen ensihoitaja oli tarttunut poikaa vasemmasta kädestä kiinni vääntäen käden väkivalloin pojan selän taakse. KO oli katsonut ensihoitajan aiheuttaneen pojalle asiassa selostetut seuraukset sekä olkaniveleen nivelkapselivaurion, joka ei ollut vähäinen. Ensihoitaja tuomittiin vammantuottamuksesta 30 ps rangaistukseen. Kaupunki / pelastuslaitos velvoitettiin maksamaan pojalle vahingonkorvauksena 7 617,42 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 24.5.2016 lukien. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 30.9.2019) - Uutiset
26.9.2019 10.38
Kuluttajariitalautakunta ei suosittanut hyvitystä alkoholin vaikutuksen alaisena entuudestaan tuntemattoman henkilön läsnä ollessa pankkitunnuksiaan käyttäneelle valittajalleAsiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja oli käyttänyt pankkitunnuksiaan alkoholin vaikutuksen alaisena entuudestaan tuntemattoman henkilön läsnä ollessa siten, että tämä henkilö oli nähnyt hänen käyttäjätunnuksensa ja salasanansa. Tämän jälkeen valittaja oli poistunut ja jättänyt käyttäjätunnuksen ja salasanan nähneen henkilön yksin huoneeseen useiden minuuttien ajaksi, mikä antoi tälle mahdollisuuden verkkopankkitunnusten valokuvaamiseen. Lautakunnan arvion mukaan valittaja oli laiminlyönyt velvollisuuksiaan pankkitunnusten huolellisen säilyttämisen suhteen vakavaa varomattomuutta osoittavalla tavalla. Valittajan menettelyä pidettiin maksupalvelulaissa tarkoitetulla tavalla törkeän huolimattomana. Valittajan törkeä huolimattomuus oli syy-yhteydessä kaikkiin hänen pankkitunnuksillaan tehtyihin tilisiirtoihin, muihin maksutapahtumiin ja sopimuksiin sekä niistä aiheutuviin menetyksiin täysimääräisesti. Vastuu käsitti näin ollen myös luottojen sopimusehtojen mukaiset korot ja palkkiot. Pankki ei ollut velvollinen palauttamaan menetettyjä varoja valittajalle miltään osin. Myös vakuutuskorvaus voitiin evätä kokonaan. Lautakunta ei suosittanut hyvitystä asiassa. Ratkaisu oli erimielinen. - Uutiset
19.8.2019 16.00
Hovioikeuden tuomio liikehuoneiston vuokravakuuden palauttamista koskevassa vahingonkorvausriidassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko liikehuoneiston vuokralainen (ravintola) velvollinen suorittamaan vuokranantajalle vahingonkorvausta vai oikeutettu saamaan vuokravakuutensa täysimääräisesti takaisin. Asiassa oli ensiksikin kysymys siitä, oliko vuokranantajalle ylipäätään aiheutunut vahinkoa, ja mikäli vahinkoa oli aiheutunut, oliko se peräisin vuokralaisen tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä tai laiminlyönnistä taikka muutoin vuokralaisen vastuulla. Vuokranantajan vastakanne hylättiin ja vuokralainen vapautettiin kiinteistöosakeyhtiölle maksettavaksi tuomitusta vahingonkorvauksesta 4.034,54 euroa ja oikeudenkäyntikulujen korvauksesta 4.130,75 euroa. Vuokranantaja velvoitettiin palauttamaan vuokralaiselle vuokravakuuden määrä 7.105,95 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.8.2016 lukien. (Vailla lainvoimaa 19.8.2019) - Uutiset
19.8.2019 10.00
Jalankulkijaan pysäköintialueella törmännyt kuorma-autonkuljettaja tuomittiin 30 päiväsakon rangaistukseen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksestaKuljettajan mukaan hän ei ollut törmännyt asianomistajaan eikä aiheuttanut asianomistajalle ruumiinvammaa, vaan asianomistaja oli liukastunut ja kaatunut paikallaan olleen kuorma-auton alle. KO oli katsonut kuljettajan syyllistyneen menettelyllään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja vammantuottamukseen. Näyttämättä oli jäänyt, että asianomistajalle olisi onnettomuudesta aiheutunut selkäydinvammaa, virtsankarkailua tai ulosteen karkailua. Näistä vammoista oli esitetty näyttönä vain asianomistajan oma kertomus. HO ei myöntänyt kuljettajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 19.8.2019) - Uutiset
16.8.2019 14.16
Puihin reikiä poranneen ja reikiin kasvimyrkkyä laittaneen naapurin ei näytetty syyllistyneen vammantuottamukseenKaikella KO:ssa esitetyllä näytön arvioinnilla ja johtopäätöksillä tuli katsoa, ettei vastaaja ollut syyllistynyt vammantuottamukseen ja sen johdosta kaikki asianomistajan vastaajaan kohdistamat vaatimukset tuli hylätä. Koska asianomistaja hävisi jutun, hänet velvoittiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut sen jälkeiseltä ajalta kun virallinen syyttäjä oli luopunut vaatimuksistaan vastaajaa vastaan. Asianomistaja oli myöntänyt vastaajan vaatimien kulujen (3.124,80 euroa) määrän oikeaksi. HO ei myöntänyt asianomistajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.8.2019) - Uutiset
14.8.2019 11.30
Tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen syyllistyneelle käräjätuomarille varoitus - valtio ja käräjätuomari velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan 7 päivää aiheettomasti vankilassa istuneelle korvauksena kärsimyksestä 840 euroaKäräjätuomari oli käräjätuomarin virkaa toimittaessaan huolimattomuudesta tuominnut jutun toisen vastaajan RL 35 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta vahingonteosta, jonka rikoksen syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut. HO katsoi, että käräjätuomari oli menetellyt vastoin sitä, mitä tuomarin viran asianmukaiselta hoitamiselta voidaan edellyttää. Lisäksi menettely oli ollut omiaan heikentämään luottamusta viranomaisen toiminnan asianmukaisuuteen. Käräjätuomarin teko ei ollut sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Käräjätuomari oli siten syyllistynyt tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Oikeudenmukainen ja riittävä seuraamus käräjätuomarin syyksi luetusta rikoksesta oli varoitus. Kohtuullinen korvaus asianomistajlle oli 120 euroa vapaudenmenetysvuorokaudelta eli yhteensä 840 euroa. (Vailla lainvoimaa 14.8.2019. Huom! Ks. KKO:2020:78: HO:n tuomio kumottiin)