Toimeksianto
- Uutiset
17.2.2020 10.00
Vakuutusoikeus: YEL:n asemasta tuli soveltaa TyEL:aAsiassa ratkaistiin kysymys siitä, oliko B:n toimintaan A Oy:ssä sovellettava työntekijän eläkelakia vai yrittäjän eläkelakia. B:n A Oy:lle tekemistä työpalveluista oli laskutettu toiminimi C:n kautta. Verotarkastuksessa toiminimi C:llä harjoitetuksi varsinaiseksi elinkeinotoiminnaksi oli katsottu kauneudenhoito. Sen, että toiminimi C:llä oli myyty B:n suorittamia kuljetuspalveluita, ei katsottu vastanneen asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta. A Oy:n B:lle maksamaa korvausta pidettiin ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana. B:n katsottiin tehneen lähinnä kuljetukseen ja kaluston huoltoon liittyviä tehtäviä A Oy:n omistamilla ajoneuvoilla sen tarpeiden ja annettujen ohjeiden mukaan. B oli toiminut vastiketta vastaan A Oy:n lukuun eikä hänellä katsottu olleen yritystoimintaan keskeisesti kuuluvaa yrittäjän riskiä. Asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioituaan vakuutusoikeus katsoi kyseessä olleen työsuhteessa tapahtunut työskentely. B:n toimintaan A Oy:ssä tuli näin ollen soveltaa työntekijän eläkelakia. A Oy:n valitus hylättiin. - Uutiset
7.2.2020 9.32
KHO: Itävaltalaista yhtiötä oli pidettävä tilaajavastuulaissa tarkoitettuna tilaajana - velvoitteen tehosteeksi oli voitu asettaa uhkasakkoUlkomaisen yhtiön oikeudellinen muoto (Aktiengesellschaft) vastasi kaupparekisterilain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua osakeyhtiötä. Näin ollen yhtiötä oli pidettävä tilaajavastuulain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna tilaajana. Sen selvittämiseksi, harjoittiko ulkomainen tilaajayhtiö Suomessa tilaajavastuulain 2 §:ssä tarkoitettua toimintaa, AVI oli voinut työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain nojalla velvoittaa yhtiön sakon uhalla toimittamaan luettelon yrityksistä, joiden kanssa yhtiöllä on ollut vuokratyösopimus tai alihankintasopimus Suomessa tehtävästä työstä päätöksessä mainittuna aikana. - Uutiset
28.1.2020 14.30
Hovioikeuden tuomio vakuutusasiamiessopimuksen päättämisestäA:n (Tmi:n edustajana) valituksen johdosta asiassa oli kysymys; 1) voidaanko vakuutus asiamiessopimuksen päättämiseen sen kohtuullistamistarkoituksessa soveltaa analogisesti kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetun lain säännöksiä irtisanomisajasta ja hyvityksestä; 2) onko yhtiön irtisanomisperusteenaan vetoama seikka, ettei hän ole kuulunut ennakkoperintärekisteriin, ollut asiallinen ja hyväksyttävä, kun yhtiö oli hyväksynyt sanotun asiantilan; 3) onko sopimuksen ehto irtisanomisoikeudesta ilman irtisanomisaikaa ollut joka tapauksessa kohtuuton. KO oli hylännyt A:n korvaus- ja hyvitysvaatimukset. HO hyväksyi KO:n tuomion lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020) - Uutiset
15.10.2019 11.15
Asianajaja toimi hyvän asianajotavan vastaisesti toimittaessaan laskun asiakkaalleen yli vuoden kuluttua toimeksiannon päättymisestä - varoitus voitiin antaaValvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Ottaen huomioon, että AA:n oli katsottu toimineen hyvän asianajotavan vastaisesti sekä laskuttamansa palkkion määrän kohtuullisuuden että laskun toimittamisen osalta, kysymys ei ollut ollut niin vähäisestä menettelystä, että ratkaisu olisi kohtuuton tai ilmeisen virheellinen AA:lle määrätyn seuraamuksen osalta. HO katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 15.10.2019) - Uutiset
9.10.2019 11.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi Finnairiin kohdistetun kanteen ja vapautti yhtiön velvollisuudesta maksaa kantajalle 624 euroa - kantaja velvoitettiin yhteisvastuullisesti avustajansa kanssa maksamaan Finnairin lähes 16 000 euron oikeudenkäyntikulutHO:ssa oli Finnairin valituksen perusteella kysymys ensinnäkin siitä, olisiko kanne tullut jättää tutkimatta sen vuoksi, ettei Lakiasiaintoimistolla ollut oikeutta edustaa kantajaksi nimettyä A:ta puutteellisen tai pätemättömän valtuutuksen tai sen vuoksi, että valtuutusta vakiokorvauksen perimisestä aiheutuneiden kulujen vaatimiseen ei ollut annettu. Jos kannetta ei tällä perusteella jätetä tutkimatta, ratkaistavana oli, oliko kantajaksi ilmoitetulla A:lla oikeudellinen intressi kanteen ajamiseen ja mikä merkitys oikeussuojan tarpeella tai sen puuttumisella oli kanteen kannalta. Viimeisenä kysymys oli oikeudenkäyntikuluista ja mahdollisesti asiamiehen kuluvastuusta. KO:n tuomio kumottiin. Kanne hylättiin. A velvoitettiin yhteisvastuullisesti OTM:n kanssa maksamaan Finnair Oyj:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 9.955 euroa ja HO:ssa vaaditut 5.860 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 9.10.2019) - Uutiset
18.9.2019 16.00
Käräjäoikeus hyväksyi lakiasiaintoimiston negatiivisen vahvistuskanteen - riittävä vahvistusintressi oliLakiasiaintoimiston mukaan vastaajayhtiön menettely asiassa oli herättänyt perusteltua epävarmuutta siitä, oliko vastaajalla lakiin perustuva oikeus vaatia kantajalta suoritusta perustuen toimeksiantoon vastaajan ja asiakkaan välillä. Lakiasiaintoimisto oli vaatinut, että KO vahvistaa tuomiolla, ettei vastaajayhtiöllä ole sen laskuun määrältään 4.278,00 euroa perustuvaa saatavaa kantajalta. KO oli harkinnut kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen, että asiassa oli esitetty riittävän vahvistusintressin olleen olemassa. Kanne oli hyväksytty. Vastaajayhtiö vaati HO:ssa, että lakiasiaintoimiston vastaajayhtiöön kohdistamat vaatimukset ja negatiivinen vahvistuskanne kumotaan. HO ei myöntänyt vastaajayhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.9.2019) - Uutiset
6.9.2019 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu koskien kuluttajien tekemiä sopimuksia koskevien toimivaltasääntöjen rikkomisen tarkastamista viran puolestaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen 1215/2012, sellaisena kuin se on muutettuna komission delegoidulla asetuksella (EU) 2015/281, luettuna yhdessä EU:n perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, 53 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että ratkaisun antanut tuomioistuin, jolta on haettu kyseisen 53 artiklan mukaista todistusta lainvoimaiseksi tulleesta ratkaisusta, voisi selvittää viran puolesta, onko tämän asetuksen II luvun 4 jakson säännöksiä rikottu, jotta kuluttajalle voidaan ilmoittaa mahdollisesti todetusta rikkomisesta ja antaa hänelle mahdollisuus arvioida kaikista seikoista tietoisena mahdollisuutta vedota mainitun asetuksen 45 artiklassa säädettyyn oikeussuojakeinoon. - Uutiset
5.9.2019 11.30
Hovioikeus palautti asianajotoimiston ja konkurssitilassa olevan eläkekassan välisen toimeksiantosopimukseen perustuvan velkomusriidan käräjäoikeuteenHO katsoi, että asia oli tuomiossa mainituista syistä palautettava KO:een OK 5 luvun säännösten edellyttämällä tavalla uudelleen valmisteltavaksi. KO:n tulee valmistelussa selvittää, mihin seikkoihin asiassa puolin ja toisin vedotaan ja mitä todisteita asiassa tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää. Tämän jälkeen KO:n tulee mahdollinen pääkäsittely toimitettuaan antaa tuomio, jossa on otettu huomioon kaikki, mitä asiassa on esitetty. (Vailla lainvoimaa 5.9.2019) - Uutiset
2.9.2019 11.30
Asianajosopimusta ei pidetty pätemättömänä eikä sitä tullut sovitellakaanAsiassa oli ollut KO:ssa kysymys siitä, oliko osapuolten välinen 7.9.2016 tehty asianajosopimus pätemätön sen suhteen, kun siinä oli ollut kysymys provisiopalkkioehdosta eli oliko A ollut sopimukseen sitoutuessaan oikeustoimikelpoinen ja soveltuiko sopimukseen OikTL 31 §:n 1 momentin mukainen kiskonnan tunnusmerkistö tai oliko siihen OikTL 33 §:ssä tarkoitetulla tavalla kunnianvastaista ja arvotonta vedota. Toiseksi kysymys oli ollut siitä, oliko sopimusta soviteltava OikTL 36 §:n mukaisella tavalla. KO oli päätynyt siihen, ettei asiassa tullut sovellettavaksi OikTL 31 tai 33 §:t, joten niihin perustuvat A:n vaatimukset oli hylätty. Perusteita kohtuullistaa sopimusta tai sen provisioehtoa tai asianajopalkkion määrää ei myöskään selvästi ollut. A oli velvoitettu suorittamaan yhtiölle asianajopalveluksen hinnan 15.282,74 euroa korkoineen ja oikeudenkäyntikulujen korvauksena 5.233,87 euroa. HO ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.9.2019) - Uutiset
23.7.2019 15.00
Hovioikeuskin hylkäsi lakiasiaintoimiston laskusaatavaa koskevan vaatimuksenOsapuolet olivat olleet erimielisiä siitä, oliko yhtiö ilmoittanut B:lle, että testamentin moitekannetta koskevaa asiaa ei voitu hoitaa B:n oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän puitteissa. HO katsoi, että vastoin B:n kertomaa yhtiön väitteitä ja oikeudenkäyntiavustaja OTK:n kertomusta asian suullisesta ilmoittamisesta B:lle ei voitu pitää riittävänä selvityksenä siitä, että oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuden ylittävästä laskutuksesta olisi sovittu tai että yhtiö olisi ilmoittanut oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittymisestä. Reklamaation osalta HO totesi, että yhtiö oli laskuttanut B:tä toimeksiannosta oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittävän summan, vaikka siitä ei ollut näytetty sovitun. Yhtiö oli siten pyrkinyt laskulla yksipuolisesti muuttamaan B:n kanssa tekemäänsä sopimusta. Koska sopimus on muutettavissa vain molempien osapuolten yhteisin tahdonilmaisuin, reklamaatio ei ollut ollut tarpeen asiassa, eikä B ollut menettänyt oikeuttaan vedota siihen, että lasku poikkesi siitä, mitä oli katsottava sovitun. (Vailla lainvoimaa 23.7.2019) - Uutiset
1.7.2019 13.15
Hovioikeus hylkäsi syytteen veropetoksesta toimeksiantajana toimineen yrityksen toimitusjohtajan osalta katsoen, että näyttöä tahallisuudesta tai veron välttämistarkoituksesta ei ollutRP Oy on tehnyt suorituksia B:n nimissä olleelle Danske Bankin tilille yhteensä 236 112 euroa ajalla 1.6.2009 – 31.12.2012. Riidatonta on myös, että suorituksia ei ole ilmoitettu RP Oy:n työnantajan valvontailmoituksilla eikä suorituksista ole tehty ennakonpidätyksiä. A on kiistänyt toimineensa tahallisesti ja kertonut, että tapahtuma-aikaan hän johti RP Oy:ssä käytännön työtä eikä hän ollut tekemisissä yhtiön taloudellisten asioiden hoitamisen kanssa muutoin kuin sopimusten neuvottelu- ja allekirjoitusvaiheessa. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A:n olisi tullut pitää vähintäänkin varsin todennäköisenä, että huolimatta tehdystä toimeksiantosopimuksesta RP Oy:n olisi tullut antaa valvontailmoitukset ja toimittaa ennakonpidätys B:n yhtiölle maksetuista suorituksista ja että ennakonpidätyksen toimittaminen olisi laiminlyöty nimenomaan veron välttämistarkoituksessa. - Uutiset
16.5.2019 13.12
Hovioikeus arvioi asemavaltuutusta ja vakuutusmeklaripalvelusopimuksen syntymistäAsiassa jäi näyttämättä, että M olisi ollut X:n työntekijänä sellaisessa asemassa, johon olisi liittynyt kelpoisuus solmia X:ää velvoittavaa vakuutusmeklaripalvelusopimusta. Esitetty selvitys ei osoittanut, että X olisi muutoin erikseen valtuuttanut M:n tekemään puolestaan tällaisen sopimuksen. M ei ollut tehnyt X:ää sitovaa toimeksiantosopimusta sähköpostiviestillä 22.3.2017. Y:n käsitys siitä, että M:llä olisi olosuhteista päätellen tällainen valtuutus ollut, ei vaikuttanut X:n sitoutumisen arvioinnissa. Ottaen kuitenkin huomioon käräjäoikeuden tuomiossa mainittu X:n tietoisuus meklarin toiminnasta X:n vakuutusasioissa M:n sähköposti-ilmoituksen 22.3.2017 jälkeen sekä sähköpostiviesteistä 26.4.2017 ja 21.11.2017 ilmenevä, että osapuolten välillä oli olemassa toimeksiantosuhde, hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen sen osalta, että X oli hyväksynyt toimeksiantosopimuksen itseään sitovaksi. Tuomiossa mainituilla lisäyksillä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen sen osalta, että toimeksiantosopimus sitoi X:ää ja se oli velvollinen suorittamaan maksamattomat Y:n laskusaatavat. (Vailla lainvoimaa 16.5.2019) - Uutiset
16.5.2019 9.26
KKO piti vuokratyöntekijöiden peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia toistaiseksi voimassa olevinaHenkilöstön vuokrausta harjoittava yhtiö oli tehnyt työntekijöiden kanssa useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia. Työsopimusten ehtojen mukaan työsuhde päättyi vuokrayrityksen asiakasyhtiön työntekijää koskevan toimeksiannon päättyessä työsopimuksessa arvioituna päivänä. Kun työsopimuksista ilmenevien syiden perusteella työnantajan työvoiman tarvetta ei voitu arvioida tilapäiseksi ja kun työnantaja ei ollut muuta selvittänyt, työsopimuksia oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevina, ja työntekijöillä oli oikeus irtisanomisajan palkkaan ja lomakorvauksiin. Työntekijöillä ei ollut oikeutta korvaukseen työsopimusten perusteettomasta päättämisestä, koska työnantajalla olisi ollut oikeus irtisanoa työsopimukset tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla ja koska työsopimusten päättämiseen ei ollut liittynyt työntekijöitä loukkaavia piirteitä. - Uutiset
13.5.2019 16.11
Kuluttajalla ei ollut oikeutta peruuttaa asianajopalvelua koskevaa sopimusta etämyyntisäännösten perusteellaKuluttajariitalautakunnassa käsitellyssä tapauksessa oli jäänyt epäselväksi, oliko sopimus asianajopalvelusta syntynyt puhelinkeskustelussa 20.10.2014 vai vasta osapuolten henkilökohtaisessa neuvottelussa 5.12.2014. Tällä epäselvyydellä ei ollut asiassa ratkaisevaa merkitystä, sillä etämyyntiä koskevat säännökset eivät etämyyntijärjestelmän puuttuessa tulleet asiassa sovellettavaksi siinäkään tapauksessa, että sopimus toimeksiannosta olisi syntynyt jo puhelinkeskustelussa. Kuluttajalla ei siten ollut oikeutta peruuttaa sopimusta etämyyntisäännösten perusteella. Lautakunta ei suosittanut hyvitystä asiassa. - Uutiset
2.5.2019 11.28
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi kanteen asianajotoimistoa vastaan ja vapautti asianajotoimiston kaikesta korvausvelvollisuudestaHO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko rikosasiassa J:n todistajaksi kutsumatta jättäminen johtunut asianajaja AA:n laiminlyönnistä ja oliko AA asiassa A:ta avustaessaan ollut valmis jatkamaan tämän avustajana myös siinä tilanteessa, ettei A olisi suostunut syytteen peruuttamiseen. Edelleen oli kysymys siitä, oliko A suostunut syytteen peruuttamiseen vapaaehtoisesti, oliko AA toimeksiannon ja hyvän asianajotavan vastaisesti jättänyt selvittämättä A:lle syytteen peruuttamisen merkityksen ja oliko A:n syyttömyysolettamaa loukattu. Vielä asiassa oli kysymys siitä, oliko KO:n pöytäkirjaan kirjattu vastannut sovittua ja oliko AA toimittanut kyseisen pöytäkirjan A:lle. Mikäli AA:n katsottiin menetelleen toimeksiannon ja hyvän asianajotavan vastaisesti asiassa oli kysymys myös siitä, oliko yhtiö velvollinen korvaamaan AA:n menettelystä A:lle mahdollisesti aiheutuneen vahingon ja mikä on sanotun vahingon määrä. (Vailla lainvoimaa 2.5.2019) - Uutiset
23.4.2019 9.30
Työryhmältä ratkaisuvaihtoehtoja jakamistalouden säädösympäristön haasteisiinJakamistaloustyöryhmän loppuraportissa käsitellään jakamistaloudessa tehtävään työhön, työsuojeluun, kilpailuoikeuden soveltamiseen itsensätyöllistäjiin, verotukseen ja lyhytaikaisen majoitustoimintaan liittyviä haasteita ja pohditaan keinoja, miten haasteita voitaisiin lyhyellä tai pidemmällä tähtäimellä ratkaista. TEM:n johtaman työryhmän tehtävänä ei ollut laatia yksityiskohtaisia säädösmuutosehdotuksia. - Uutiset
28.1.2019 15.00
Isännöitsijälle 60 päivän vankeusrangaistus luottamusaseman väärinkäytöstäIsännöitsijän katsottiin syyllistyneen luottamusaseman väärinkäyttöön 19.7.2010 - 21.12.2011. Toisin kuin käräjoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä 5.2.2012 - 16.4.2013. Käräjäoikeuden tuomitsema 3 kk ehdollinen vankeusrangaistus alennettiin 60 päivään. Asunto Oy B:lle maksettavaksi tuomittu korvaus piha-alueen kunnostustyön urakkatarjouksen ylittymisestä aiheutuneesta vahingosta alennettiin 9.398,40 euroon käräjäoikeuden tuomitsemine viivästyskorkoineen. Vastaaja vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta Asunto Oy C:lle. (Vailla lainvoimaa 28.1.2019) - Uutiset
9.1.2019 11.50
Uusi ohje: Palkka ja työkorvaus verotuksessaVerohallinnon ohjeessa käsitellään palkan ja työkorvauksen välistä rajanvetoa. Ohje korvaa aikaisemman samannimisen ohjeen. Ohjeesta on poistettu suorituksen maksajan ennakonpidätyksen toimittamista, lähdeveron perimistä, suoritusten ilmoittamista sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun ja veron maksamista koskevat menettelyasiat. Näistä asioista on kerrottu Verohallinnon ohjeissa Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen ja Tulorekisteri - palkkojen ja työnantajasuoritusten ilmoittaminen muuttuu 2019. - Uutiset
5.10.2018 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi asianajajan esteellisyydestä tehdyn väitteenKysymys oli siitä, oliko AA tullut esteelliseksi toimimaan K-rakennushanketta koskevassa, KO:sa vireillä olevassa riita-asiassa K:n vastapuolena olevan kantaja D A/S, Suomen sivuliikkeen asiamiehenä sillä perusteella, että AA:n kanssa samassa asianajotoimistossa työskennellyt asianajaja I ja K olivat helmikuussa 2009 neuvotelleet keskenään. K:n mukaan neuvottelu oli koskenut K-rakennushankkeen loppuun rakentamiseen liittyvää oikeudellista neuvontaa. AA:n mukaan K ei ollut ollut tuolloin tai muutoinkaan saman asianajotoimiston asiakkaana. K oli puolestaan katsonut olleensa asianajotoimiston asiakkaana AA:n esteellisyyteen johtavalla tavalla. HO totesi, ettei asiassa esitetty selvitys osoittanut, että K:n ja I:n välillä oli missään vaiheessa ollut asianajotoimeksiantoa koskevaa sopimusta. K:n ei ollut näytetty olleen muutoinkaan AA:n edustaman asianajotoimiston asiakkaana. B ei ollut asianosaisena KO:ssa vireillä olevassa riita-asiassa. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon myös asiassa kerrottu muu selvitys, HO katsoi, ettei AA:ta ollut pidettävä esteellisenä hoitamaan nyt kysymyksessä olevaa riita-asiaa D A/S, Suomen sivuliikkeen asiamiehenä. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 5.10.2018) - Uutiset
11.9.2018 8.33
Käräjäoikeuden tuomio elinkeinonharjoittajan toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta ja kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKäräjäoikeus katsoi kantajan X Oy:n näyttäneen, että osapuolten 1.1.2014 solmima sopimus oli irtisanottu kantajan toimesta 12.1.2016 lähetetyllä sähköpostiviestillä. Vastaaja A ei kyennyt näyttämään, että hän olisi irtisanonut sopimusta pätevällä tavalla tätä aiemmin. Sopimuksen 30 päivän irtisanomisaika huomioon ottaen A:n loka-marraskuussa 2016 tekemät sopimukset oli tehty kilpailukiellon vastaisesti vuoden kuluessa sopimuksen päättymisestä ja A:n oli siten katsottava rikkoneen sopimuksen kilpailukieltoehtoa. Sopimusta oli sopimussakon osalta pidettävä epäselvänä ja yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan epäselvää sopimusehtoa oli tulkittava sen laatijan X:n vahingoksi. Käräjäoikeus totesi, että 10.000 euron sopimussakkoa oli pidettävä kertakaikkisena sakon määränä. X:n toiminnan kannalta sopimussakko oli ollut tarpeellinen ja sen määrä potentiaaliseen vahinkoon nähden kohtuullinen. (Vailla lainvoimaa 11.9.2018)