Toimeksianto
- Uutiset
22.2.2024 10.14
Hämeenlinnan hallinto-oikeus: Woltin ruokalähettien työ ei ole työsuhteessa tehtävää työtä - työsuojeluviranomainen hakee valituslupaa KHO:ltaHämeenlinnan hallinto-oikeus päätti, että Woltin ruokalähettien työ ei ole työsuhteessa tehtävää työtä. Hallinto-oikeus antoi päätöksensä 21.2.2024. Työsuojeluviranomainen aikoo hakea päätökseen valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jotta asiasta saataisiin ennakkoratkaisu. - Uutiset
8.1.2024 12.10
Toisin kuin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylännyt käräjäoikeus hovioikeus piti kohtuullisena korvauksena puolta osaa lakiasiaintoimiston vaatimista oikeudenkäyntikuluistaSe, että kantajan vaatimus oli hyväksytty vain osaksi, puhui sen puolesta, että kantajan tulisi itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan. Toisaalta kantaja oli voittanut asian kokonaan perusteen osalta ja hävinnyt sen osittain määrän osalta. Kanteen nostaminen oli siten ollut aiheellista. Oli ilmeistä, että suurin osa kantajan oikeudenkäyntikuluista oli aiheutunut vastaamisesta kanteen perustetta koskeviin vastaajan kiistämisperusteisiin. Koska myös määrää oli arvioitu osittain näytön perusteella, kantajan häviämä osa ei ollut kuitenkaan koskenut ainoastaan sellaista harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ollut ollut sanottavaa vaikutusta kulujen määrään. Näin ollen asiassa oli syytä velvoittaa vastaaja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut osaksi. (Vailla lainvoimaa 8.1.2024) - Uutiset
9.10.2023 11.00
Hovioikeus: Isännöitsijäyhtiön ja asunto-osakeyhtiön välisessa korvausriidassa oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, jonka vuoksi käräjäoikeuden tuomio oli poistettavaKantajan vetoaminen uuteen seikkaan pääkäsittelyssä oli ollut osittain seurausta KO:n puutteellisesta prosessinjohdosta asian valmistelussa eli siitä, että KO oli laiminlyönyt selvittää kanneperusteen epäselvyydet ja tulkinnanvaraisuudet sekä laiminlyönyt varmistaa sen, että asianosaiset mainitsevat jo valmistelussa kaikki ne seikat, joihin he haluavat vedota. Tästä oli seurauksena ollut se, ettei isännöitsijäyhtiö ollut voinut esittää laskutuksen oikeellisuudesta vastanäyttöä. Tuomio oli ollut perusteluiltaan siinä määrin sekava ja epätäydellinen, ettei siitä ilmennyt, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustui. Koska asunto-osakeyhtiö oli isännöitsijäyhtiön syystä menettänyt reklamaatio- ja kanneoikeutensa urakoitsijan loppulaskutuksesta, oli laskutuksen oikeellisuus ratkaistava tässä oikeudenkäynnissä niin, että molemmilla asianosaisille on mahdollisuus esittää asiasta näyttöä. Asiassa oli siten tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, jonka vuoksi KO:n tuomio oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 9.10.2023) - Uutiset
14.6.2023 16.30
Kuluttajariitalautakunta katsoi sisällöltään epäselvän välitystoimeksiantosopimuksen syntyneen hakijan käsityksen mukaisena, eli että välityspalkkion määräksi sovittuun 3,5 prosentin kauppahintaosuuteen sisältyi myös arvonlisäveron osuusHakija ja välitysliike solmivat 20.6.2014 välitystoimeksiantosopimuksen kiinteistöstä. Sopimus oli voimassa 20.6.2014 alkaen toistaiseksi. Tämän jälkeen sopimusta jatkettiin marraskuussa 2020 siten, että se oli voimassa 23.11.2020-23.3.2021. Sopimus johti kiinteistön kauppaan. Välitysliike laskutti toimeksiannosta palkkiona 3,5 prosenttia kohteen kauppahinnasta eli 18 550 euroa ja sille arvonlisäveron osuuden 4 452 euroa, eli yhteensä 23 002 euroa. Erimielisyys koski sitä, kuuluiko välityspalkkion määräksi sovittuun 3,5 prosentin kauppahintaosuuteen sisältyä myös arvonlisäveron osuus, vai oiko arvonlisäveron osuus lisättävissä palkkioon sopimukseen kirjatun prosenttiosuuden päälle. Osapuolten väliseen sopimukseen käytetyssä lomakkeessa oli välityspalkkiota koskevan rivin alussa painettu merkintä ”välityspalkkio on (sis. alv) %”. Tämän jälkeen lomakkeessa oli käsin kirjoitettu merkintä ”3,5 + alv”. - Uutiset
29.3.2023 15.00
Pesänjakajan lasku oli maksettava - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyKO:ssa oli ollut riitaista:
- Vastaajan mukaan myös osituksen toimittamiseen liittyvät seikat mukaan lukien KO:n pesänjakajan määräystä koskeva 7.10.2013 päätös oli riitainen, koska vastaaja ei ollut saanut henkilökohtaisesti kyseistä päätöstä
- Kantajan oikeus laskuttaa vastaajaa
- Oliko kantaja toimittanut laskun ja toimenpide-erittelyn vastaajalle
- Oliko saatava vanhentunut (Vailla lainvoimaa 29.3.2023) - Uutiset
13.1.2023 8.00
EUT: Asianajajan ja kuluttajan välillä tehdyn oikeudellisen palvelun tarjoamista koskevan sopimuksen ehto, jossa hinta vahvistetaan tuntihinnan perusteella ilman tarkempia tietoja, ei täytä vaatimusta, että sopimus on laadittu selkeästi ja ymmärrettävästiKansallinen tuomioistuin voi palauttaa tilanteen, jossa kuluttaja olisi ollut, ellei kyseistä sopimusehtoa olisi ollut, vaikka tämä johtaa tilanteeseen, jossa elinkeinonharjoittaja ei saa mitään korvausta palveluistaan. - Uutiset
5.1.2023 10.30
Hovioikeuden tuomio työsuhteen irtisanomista koskevan toimeksiannon hoitamiseen perustuvan laskusaatavan suorittamisestaKantajayhtiö oli Vastaaja Ky:n asiamiehenä hoitanut yhtiön ja sen työntekijän välistä työntekijän työsuhteen päättämistä koskevaa riita-asiaa tuomioistuimessa. Tässä asiassa oli kysymys siitä, oliko perusteita velvoittaa Vastaaja Ky ja Vastaaja Oy maksamaan Kantaja Oy:lle asiamiehen palkkiota ja kulukorvauksia enemmän kuin mitä yhtiön oikeusturvavakuutuksesta hovioikeuskäsittelyn osalta oli jo maksettuja oliko perusteita velvoittaa yhtiö maksamaan palkkiota ja kulukorvauksia myös valituslupahakemuksen ja valituksen laatimisesta korkeimpaan oikeuteen. KO:n tuomiolauselmaa muutettiin. (Vailla lainvoimaa 5.1.2022) - Uutiset
22.11.2022 10.00
Vakuutusoikeus: Toimeksiantosopimuksen perusteella tapahtuneeseen työskentelyyn tuli soveltaa yrittäjän eläkelain asemasta työntekijän eläkelakiaVakuutusoikeus totesi, ettei asiassa ollut tullut esiin yrittäjyyden puolesta puhuvia seikkoja, kuten toiminnan itsenäisyyttä ja vapautta sekä taloudellista sitoutumista toimintaan. A:n työskentelyn tosiasialliset olosuhteet olivat viitanneet työsuhteeseen. Näin ollen vakuutusoikeus katsoi asiassa esitetyn selvityksen perusteella asiaa kokonaisuutena arvioiden, että A:n 1.7.2018 alkaen X Oy:n lukuun tekemä työ oli ollut työsuhteessa tapahtunutta työskentelyä ja se oli siten kuulunut työntekijän eläkelain soveltamisalaan. - Uutiset
28.9.2022 7.00
Hovioikeus: Yhtiöllä ei ollut oikeutta purkaa noin 27 vuotta kestänyttä piirimyynti- eli edustussopimusta sen johdosta, että kauppaedustajana toimineen toisen yhtiön hallituksen puheenjohtaja oli perustanut uuden yrityksen ilmoittamatta siitä päämiehelleen etukäteenAsiassa oli kysymys siitä, oliko B Oy:llä 3.4.2018 oikeus purkaa 9.11.1990 lukien voimassa ollut piirimyynti- eli edustussopimus sen johdosta, että kauppaedustajana toimineen A Oy:n hallituksen puheenjohtaja C oli perustanut uuden yrityksen D Oy:n ilmoittamatta siitä päämiehelleen etukäteen. HO katsoi, että D Oy:n perustaminen yhdessä F:n ja G:n kanssa, jotka olivat omistajina myös K Oy:ssä, joka oli B Oy:n asiakas, mutta myös yksi B Oy:n asiakkaana olleen rautakauppaketjun suurin kilpailija Pohjois-Suomen alueella, oli perustellusti järkyttänyt B Oy:n luottamusta A Oy:hyn. Kun kuitenkin otettiin huomioon edustussopimuksen pitkä kesto ja ne haitat, jotka sopimuksen välittömästä päättämisestä olisivat aiheutuneet edustajalle, sekä se, ettei D Oy:n liiketoimintaa ollut vielä aloitettu, HO päätyi kokonaisharkinnassaan siihen, että B Oy:ltä oli tässä sopimushäiriötilanteessa kohtuudella voitu vielä edellyttää sopimuksen purkamisen sijasta sopimuksen päättämistä tavanomaiseen tapaan eli noudattaen kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Näin ollen kauppaedustajalla katsottiin olevan oikeus hyvitykseen ja irtisanomisajan provisioon, jotka oli laskettava arvonlisäverollisina. Sen sijaan kauppaedustajan vaatimus verkkokauppamyyntiin perustuvasta provisiosta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 28.9.2022) - Uutiset
15.2.2022 9.00
Hovioikeus: Ei näyttöä, että vastaaja olisi henkilökohtaisesti tehnyt toimeksiantosopimuksen lakiasiaintoimiston kanssa - toimiston 12.515,12 euron velkomuskanne oli hylättäväAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja tehnyt toimeksiantosopimuksen Lakiasiaintoimisto Oy:n (nyk. Asianajotoimisto Oy) kanssa Lakiasiaintoimisto Oy:n väittämin tavoin omasta puolestaan vai vastaajan väittämän mukaisesti maanrakennusyhtiön puolesta. HO totesi, että palkkiota koskevan maksuvelvollisuuden syntyminen edellytti tapauksessa vahvoja sitä puoltavia perusteita. HO katsoi, että vastaajan ja kantajan toimiston välisen sopimuksen syntymistä vastaan puhuvat seikat horjuttivat tässä tapauksessa siinä määrin sopimuksen syntymistä puoltavia seikkoja, ettei osapuolten tosiasiallisen käyttäytymisen perusteella voitu riittävän yksiselitteisesti päätellä, että toimeksiantosopimus olisi ollut kantajan toimiston ja vastaajan välinen. Näissä olosuhteissa ei voitu pitää perusteltuna, että sopijaosapuolta koskeva epäselvyys olisi tullut vastaajan vahingoksi. HO katsoi, että kun asiassa ei ollut tehty kirjallista sopimusta ja kun kantajan tekemät toimet olivat pääasiallisesti koskeneet välittömästi osakeyhtiötä, riskin mahdollisesta epäselvyydestä kantoi kantaja. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei Lakiasiaintoimisto Oy ollut esittänyt uskottavana pidettävää näyttöä siitä, että vastaaja olisi henkilökohtaisesti tehnyt kyseessä olevan toimeksiantosopimuksen Lakiasiaintoimisto Oy:n kanssa. Tämän vuoksi Lakiasiaintoimisto Oy:n kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 15.2.2022) - Uutiset
7.9.2021 15.30
Hovioikeus: Ei näyttöä, että välittäjän huolimaton menettely olisi aiheuttanut paritalohuoneiston myyjälle vahinkoaHO katsoi, ettei myyjä (toimeksiantaja) ollut näyttänyt, että välittäjän huolimaton menettely olisi aiheuttanut hänelle vahinkoa. Näin ollen HO hylkäsi toimeksiantajan kanteen. (Vailla lainvoimaa 7.9.2021) - Uutiset
1.9.2021 10.30
Tarkoituksettomia asianajotoimeksiantoja? Hovioikeus hylkäsi syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä ja yhdistyksen 64.463,30 euron korvausvaatimuksenAsiassa oli selvitettävänä, mikä oli ollut valittajan rooli toisaalta yhdistyksen ryhtyessä oikeustoimiin ns. ruokataukopalkka-asioissa ja toisaalta yhdistyksen osallistumisessa ns. maistraattioikeudenkäynteihin ja oliko hän toiminut siten, että hän oli tietoisesti ylittänyt asemaansa kuuluvan toimivallan. Luottamusaseman väärinkäytön syyksilukeminen edellytti lisäksi, että valittaja oli pitänyt vähintään varsin todennäköisenä, että hänen menettelynsä aiheuttaa vahinkoa yhdistykselle. (Vailla lainvoimaa 1.9.2021) - Uutiset
2.7.2021 16.00
Käräjäoikeuden tuomio konsulttisopimukseen perustuvassa velkomusriidassa ei täyttänyt tuomion perustelulle asetettuja vaatimuksiaHO totesi, että palauttamisen puolesta puhuvien seikkojen oli katsottava olevan painavampia kuin palauttamista vastaan puhuvien seikkojen. Näin ollen KO:n tuomio oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 2.7.2021) - Uutiset
22.6.2021 8.30
Mitä yksityisetsivän toimeksiannosta oli sovittu - käräjäoikeus arvioiAsiassa oli jäänyt näyttämättä, että kantajan toimeksiantoon olisi kuulunut kuvien ottaminen vastaajan entisen puolison asuinrakennukseen kulkevista ihmisistä. Näin ollen kantaja ei ollut tältä osin menetellyt sopimuksen vastaisesti. (Vailla lainvoimaa 22.6.2021) - Uutiset
6.5.2021 15.26
Hovioikeus: Asianajajaan ja asianajotoimistoon kohdistettua 249.727,17 euron vahingonkorvauskannetta oli pidettävä ennenaikaisenaHO totesi, että ehdollisen suoritustuomion antamista olisi voinut tässä tapauksessa puoltaa se valittajan oikeussuojan tarpeeseen liittyvä seikka, että jokaisella on oikeus saada asiansa viivytyksettä ratkaistuksi ja että valittaja oli esittämänsä selvityksen perusteella saattanut todennäköiseksi sen, ettei valittajan entinen puoliso kykene suorittamaan 14.4.2016 toimitetussa osituksessa vahvistettua tasinkoa. HO kuitenkin katsoi, että ehdollisen suoritustuomion antaminen ei ole mahdollista vasta tulevaisuudessa vahvistettavan ja erääntyvän tasinkosaatavan perusteella. Vasta lainvoimaisen osituksen perusteella voidaan arvioida mahdollisen vahingon määrä. Kun asianosaiset eivät olleet pyytäneet välituomiota, ei KO:lla ollut ollut mahdollisuutta ottaa kantaa muihinkaan vahingonkorvauksen edellytyksiin. Tämän vuoksi HO käräjäoikeuden tavoin katsoi, että kannetta oli tässä vaiheessa pidettävä ennenaikaisena. (Vailla lainvoimaa 6.5.2021) - Uutiset
23.4.2021 13.45
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: Vakuutusten kilpailuttamisesta tehty toimeksiantosopimus oli pätevä ja toimeksisaajalla oli oikeus 203.000 euron palkkioonX Oy sekä Y Oy ja Y Pohjoinen Oy olivat 31.3.2016 tehneet kirjallisen toimeksiantosopimuksen Y-yhtiöiden vakuutusten kilpailuttamisesta. Toimeksiannon mukaan X:n tuli hankkia yhtiöiden vakuutus- ja vahinkotiedot ja pyytää tarjoukset oleellisilta osiltaan nykyisen turvan pohjalta, vastaanottaa tarjoukset ja tehdä niistä vertailu sekä tehdä suositukset turvamuutoksista ja valvoa toimeksiantajan valitseman vakuutusratkaisun voimaansaaton käytännön toteutusta. Sopimuksen sanamuodon mukaan toimeksiannon palkkio perustui vertailun mukaan saatavissa olevaan vuosisäästöön nykyisiin tai projektin aikana normaalisti uudistuviin vakuutusmaksuihin ja oli siitä kertapalkkiona (alv 0) 40 prosenttia. Hovioikeus katsoi, että toimeksiantosopimus oli pätevä, toimeksianto oli suoritettu asianmukaisesti ja siitä oli seurannut palkkioon oikeuttavaa vuosisäästöä. Palkkioehto ei ollut myöskään kohtuuton eikä se johda kohtuuttomuuteen, joten X Oy:llä oli oikeus yhteensä 203.000 euron palkkioon. (Vailla lainvoimaa 23.4.2021) - Uutiset
19.3.2021 16.00
Hovioikeus arvioi valtuutusta ja oikeustoimen syntymistä - kanne liikehuoneiston vuokrasopimuksen purkamista koskevassa riidassa voitiin hylätäHO hyväksyi KO:n johtopäätökset siitä, ettei todistajana asiassa kuultu T3 ollut toiminut asemavaltuutuksen, sallimisperusteisen valtuutuksen tai tilannevaltuutuksen nojalla, kun hän oli 21.8.2016 allekirjoittanut kantajan puolesta lausuman vuokrasopimuksen toteamisesta purkautuneeksi. KO oli katsonut T3:n toimineen toimeksiantovaltuutuksen perusteella. HO katsoi asiassa jääneen selvittämättä, että kantaja olisi valtuuttanut T3:n purkamaan kysymyksessä olevan liikehuoneiston vuokrasopimuksen. Yhtiö oli siten purkanut liikehuoneiston vuokrasopimuksen yksipuolisesti. Yhtiö ei ollut halunnut HO:ssa vedota siihen, että sillä olisi ollut yksipuolisestikin oikeus purkaa vuokrasopimus. Vuokralainen hävisi muutoksenhakunsa ja oli siten OK 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan vastaajayhtiön määrältään oikeaksi myöntämänsä oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 19.3.2021) - Uutiset
19.2.2021 11.26
Hovioikeuskin katsoi veneenkorjaajan laiminlyöneen velvollisuutensa suojata vene ja sen moottori kosteus- ja sääoloilta - tuomittu 21 000 euron vahingonkorvaus korotettiin 31 744,28 euroksiKysymys oli siitä, oliko vastaaja vastuussa kantajien (A ja B) Baja Mach 1 -merkkiselle moottoriveneelle aiheutuneista vahingoista. Mikäli vastuuperuste oli olemassa, oli ratkaistava kysymys korvattavan vahingon määrästä. Tältä osin keskeisiä olivat kysymykset veneen korjauskustannusten määrästä, olivatko jo tehdyt veneen moottorin kunnostamistyöt menneet hukkaan sekä oliko veneen käyttöhyödyn menetyksestä aiheutunut korvattavaa vahinkoa. Vielä kysymys oli oikeudenkäyntikuluvastuusta. Vastaajan velvollisuus suorittaa kantajille vahingonkorvausta korotettiin 31.744,28 euroksi KO:n tuomitsemine korkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 19.2.2021) - Uutiset
13.10.2020 16.00
Hovioikeus arvioi kuittauksen edellytyksiä - asianajotoimiston valitus ei menestynytAsiassa oli kysymys siitä, oliko velkomusasian vastaajalla ollut oikeus kuitata entisen aviopuolisonsa B:n asianajotoimistolle (yhtiölle) siirtämästä saatavasta vastaajan maksama B:n osuus osituskustannuksista. Asiassa oli ensisijaisesti arvioitava, oliko kuittaukseen ollut lakiin perustuva oikeus. Mikäli lakiin perustuvaa oikeutta kuittaukseen ei katsottaisi olleen, asiassa oli toissijaisesti arvioitava, olivatko asianosaiset 6.8.2014 sopineet kuittauksesta. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, että vastaajalla oli ollut oikeus käyttää hänellä B:ltä oleva vastasaatava yhtiöllä vastaajalta olevan saatavan kuittaukseen kuittauksen yleisten edellytysten ja velkakirjalain 27 §:stä ilmenevän periaatteen mukaisesti. Asiassa ei siten ollut tarpeen arvioida, olivatko asianosaiset sopineet kuittauksesta ja oliko kuittaukseen ollut oikeus tällaisen sopimuksen perusteella. Asianajotoimisto velvoitettiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut HO:ssa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
28.5.2020 11.30
Oliko tilalla tehty rakennus-ja maalaustyö tehty työsuhteessa tuntipalkalla vai oliko sovittu kiinteästä urakkahinnastaKO oli katsonut selvitetyksi, että molemmat kantajat olivat olleet sovitun mukaisesti työsuhteessa. Näytetyksi oli katsottu, että A:n osalta tuntipalkaksi oli sovittu 24 euroa ja B:n osalta 22 euroa ja palkka oli sovittu maksettavaksi työn valmistuttua. Kiinteästä urakkahinnasta ei ollut sovittu, vaan kysymys oli ollut vain arviosta koskien talon maalausta. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020)