Todistustaakka
- Uutiset
21.5.2021 10.30
Hovioikeus: Pelkkä vuoroasuminen ei vapauta toista vanhempaa velvollisuudesta maksaa elatusapua, vaan hänen on näytettävä toteen, että hän osallistuu yhdenvertaisesti lapsen kaikkien kustannusten maksamiseenKun kuitenkin otettiin huomioon se, että lapsilisät maksettiin lapsen virallisen asuinpaikan mukaan lapsen äidille sekä se, että isän elatuskyky oli pienempi, HO totesi johtopäätöksenään (pääkäsittelyä pitämättä), että isä oli näyttänyt osallistuvansa lapsen elatukseen vanhempien elatuskykyjen mukaisessa suhteessa ilman elatusavun maksuvelvoitetta. Lapsen isä oli näin ollen vapautettava velvollisuudesta suorittaa lapselle elatusapua. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
14.4.2021 11.10
Hovioikeus: Työn tarjoamatta jättäminen ei ollut johtunut palkkasaatavien vaatimisestaAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaajayhtiö jättänyt tarjoamatta kantajalle työtä sen vuoksi, että tämä oli riitauttanut palkkasaatavansa, ja siitä, mikä merkitys oli annettava tämän seikan lausumiselle yhtiön KO:lle toisessa asiassa antamassa vastauksessa huomioon ottaen yhtiön myöhempi kiistäminen. HO piti uskottavana, ettei vastaajayhtiön tarkoitus ollut ollut antaa asiassa sanotun sisältöisiä tunnustusta, eikä yksin tämä seikka siten riittänyt osoittamaan kantajaa syrjityn. Asiassa mainitsemillaaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, että yhtiö oli näyttänyt, ettei kantajalle työn tarjoamatta jättäminen ollut johtunut palkkasaatavien vaatimisesta. (Vailla lainvoimaa 14.4.2021) - Uutiset
1.4.2021 15.00
Hovioikeuden ratkaisu testamentin moitteesta – käräjäoikeudessa pätemättömiksi todetut hyväksymisilmoitukset katsottiin perillisiä sitoviksiKäräjäoikeus oli todennut testamentin sekä niitä koskeneet hyväksymisilmoitukset pätemättömiksi, kun hyväksymishetkellä perillisillä ei ollut tietoa testamentinsaajan ja todistajan sukulaisuussuhteesta. Hovioikeus katsoi, että kun vetoamistaakka ja näyttövelvollisuus testamentin pätemättömyysperusteiden olemassaolosta oli ollut B:llä ja C:llä, ja he olivat nimenomaisesti ilmoittaneet hyväksyvänsä testamentin, oli testamentinsaajalla ollut oikeus luottaa näiden ilmoitusten sitovuuteen. Hyväksymällä testamentin B ja C olivat luopuneet moiteoikeudestaan. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden ratkaisun. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
24.3.2021 11.00
Hovioikeus: 1950-luvun talossa ei näytetty olleen mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet vuokralaisille terveyshaittaa - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja vuokralaisten kanne hylättiin kokonaisuudessaan - avustaja ei ollut velvollinen korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikulujaAsiassa oli kysymys siitä, oliko vuokrakohteena ollut omakotitalo ollut vuokraushetkellä kantajien väittämällä tavalla puutteellisessa kunnossa ja oliko taloa voinut käyttää asumiseen. Perusteena vuokralaiset olivat esittäneet, että talossa oli ollut mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet terveyshaittaa. Näyttötaakka näistä seikoista oli vuokralaisilla. HO totesi, että todettu mikrobitoimintaan viittaava kellarikerroksen haju saattoi olla sellainen, että se tarttui tekstiileihin. Talon kellarikerros ei kuitenkaan ollut varsinainen asuinkerros, vaan siellä sijaitsivat sauna pesutiloineen ja varastohuone. Koska haju oli vuokralaisten omankin kertoman perusteella ollut huoneilmassa tuntuva, oli asukkaidenkin toisaalta täytynyt ymmärtää, etteivät kellarikerroksen tilat soveltuneet tekstiilien säilytykseen. Hajun vuoksi ja muutoinkin heidän oli täytynyt käsittää, että 1950-luvun talon kellarikerroksessa todennäköisesti on kosteutta. Kun otettiin huomioon se, ettei asunnossa ollut näytetty olleen muunlaista vikaa kuin kellarikerroksessa ollut haju ja kosteus, sekä asunnon ikä, yleinen nähtävissä ollut kunto sekä vuokrataso, oli asiassa jäänyt näyttämättä, että asunnon kunto ei olisi vastannut sitä, mitä vuokralaiset olivat voineet kohtuudella vaatia. Näin ollen vuokralaisten kanne oli kokonaisuudessaan hylättävä. Perustetta velvoittaa vuokralaisten avustajaa (OTM) korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikuluja ei ollut. (Vailla lainvoimaa 24.3.2021) - Uutiset
21.12.2020 13.00
Hovioikeus: Rangaistusvaatimuksen esittäjällä oli todistustaakka myös siitä, ettei kysymys ollut hätävarjeluun oikeuttavasta tilanteestaKumpikaan osapuoli ei ollut halunnut tulla kuulluksi tapahtumista KO:ssa. HO totesi, että vastaaja oli alusta asti johdonmukaisesti kiistänyt syytteen. Hän oli kertonut A:ta kaulasta puristaessaan toimineensa itsepuolustukseksi A:n aloittamaa väkivaltaa vastaan. HO katsoi, että vastaajan kertomuksen mukainen vaihtoehtoinen tapahtumainkulku oli olennaisilta osiltaan mahdollinen ja siinä määrin todennäköinen, ettei hätävarjelutilanteen käsilläoloa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois. Koska tapahtumasta ei ollut esitetty muuta selvitystä kuin vastaajan oma lausuma hätävarjelusta, vastaajan ei ollut näytetty syyllistyneen myöskään hätävarjelun liioitteluna tehtyyn pahoinpitelyyn. Syyte pahoinpitelystä oli näin ollen hylättävä. Syytteen tultua hylätyksi vastaaja oli vapautettava tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. Tuomio oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
14.12.2020 15.30
Koira puri Merivoimien koulutustapahtumassa - hovioikeus arvioi vamman syy-yhteyttä työkyvyttömyyteen ja tuomioistuimen toimivaltaaHO totesi muun muassa, että kantajan esittämä selvitys koiran puremasta aiheutuneen vamman ja työkyvyttömyyden välisestä syy-yhteydestä oli uskottava. Käsillä oli siten sellainen esimerkiksi ratkaisussa KKO 2005:99 todettu näyttötilanne, jossa Valtiokonttorin tulisi kanteen torjuakseen esittää vastanäyttöä, joka asettaa sanotun johtopäätöksen riittävän kyseenalaiseksi. HO katsoi, ettei yksin Valtiokonttorin esittämän lääkärinlausunnon ja vakuutusoikeuden ratkaisun johtopäätösten perusteella voitu todeta kantajan työkyvyttömyyden aiheutuneen jostain koiran puremasta riippumattomasta seikasta, kuten muista hänellä diagnosoiduista sairauksista tai vammoista. HO hyväksyi asiassa mainitsemillaan täsmennyksillä KO:n tuomion työkyvyttömyyden syy-yhteyden osalta. Kysymys myös yleisen tuomioistuimen toimivallasta tutkia kuntoutusta koskeva kannevaatimus. (Vailla lainvoimaa 14.12.2020) - Uutiset
11.11.2020 14.16
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta, kun matkaviestinpalvelujen tarjoaja on kerännyt ja säilyttänyt asiakkaidensa henkilöllisyystodistusten kopioitaRekisterinpitäjän on osoitettava, että rekisteröity on aktiivisella toiminnallaan ilmaissut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn ja että hän on saanut etukäteen tiedon kaikista tätä käsittelyä koskevista olosuhteista helposti ymmärrettävässä ja helposti saatavilla olevassa muodossa selkeällä ja yksinkertaisella kielellä, jotta hän voi helposti määrittää kyseisen suostumuksen seuraukset, jolloin taataan, että suostumus on annettu täysin tietoisena asiasta. Televiestintäpalvelujen tarjoamista koskeva sopimus, johon sisältyy ehto, jonka mukaan rekisteröity on saanut tiedon henkilöllisyystodistuksensa kopion keräämisestä ja säilyttämisestä tunnistamistarkoituksessa ja hän on suostunut tähän, ei ole omiaan osoittamaan, että kyseinen henkilö olisi antanut pätevästi näissä säännöksissä tarkoitetun suostumuksensa tähän keräämiseen ja säilyttämiseen, kun rekisterinpitäjä on rastittanut tähän ehtoon liittyvän ruudun ennen sopimuksen allekirjoittamista tai kyseisen sopimuksen sopimusmääräykset saattavat johtaa rekisteröityä harhaan mahdollisuudesta tehdä kyseinen sopimus siitä huolimatta, että hän kieltäytyy antamasta suostumustaan tietojensa käsittelyyn, tai rekisterinpitäjä vaikuttaa epäasianmukaisesti valinnanvapauteen vastustaa tätä keräämistä ja säilyttämistä vaatimalla, että rekisteröidyn on suostumuksensa epäämiseksi täytettävä lisälomake, jossa kyseinen kieltäytyminen mainitaan. - Uutiset
9.11.2020 11.33
Hovioikeus arvioi oliko asuntoyhtiö kosteusvaurioiden korjauksissa laiminlyönyt vanhassa ja uudessa asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn kunnossapitovastuunsaKO oli hylännyt osakkaan korvausvaatimukset. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko asuntoyhtiö kosteusvaurioiden korjauksissa laiminlyönyt vanhassa ja uudessa asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn kunnossapitovastuunsa. Kyse oli lisäksi siitä, oliko huoneiston puutteellinen kunto ja osakkaan väittämät terveys- ja asumishaitta sekä ansionmenetys olleet asuntoyhtiön kunnossapitovastuun laiminlyönnin seuraus, ja oliko asuntoyhtiö aiheuttanut väitetyt vahingot huolimattomuudesta. Osakkaan mukaan asuntoyhtiön oli korjattava huoneisto asumiskuntoiseksi ja maksettava hänelle korvaus pysyvästä viasta ja haitasta, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, asumishaitasta sekä ansionmenetyksestä. Asuntoyhtiö oli kiistänyt osakkaan vaatimukset. HO katsoi, ettei KO:n tuomion lopputulosta ollut syytä muuttaa. Osakas velvoitettiin korvaamaan asunto Oy:n oikeudenkäyntikulut HO:sta 6.944 eurolla viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
9.10.2020 10.10
Kantajalla oli todistustaakka työsopimuksen hiljaisesta syntymisestäKantajalla katsottiin väitteen tekijänä olleen paremmat mahdollisuudet näyttää väitteensä toteen kuin vastapuolella, jonka olisi pitänyt osoittaa konkludenttisesti olosuhteiden perusteella syntyneen työsopimuksen olemattomuus todeksi. Mikäli työsopimuksen olemassaolo näytettiin toteen, tuli ratkaistavaksi riitaiset kysymykset siitä, voiko palkkasaatava perustua kantajan väittämin tavoin työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan sekä siitä, oliko vastaaja ollut oikeutettu päättämään kantajan työsopimuksen vastauksessa esitetyistä syistä vai ei. KO oli arvioinut asiassa sanottuja seikkoja erikseen ja myös kokonaisuutena ja katsonut, ettei kantaja ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hänen ja vastaajayhtiön välillä olisi ollut kanteessa tarkoitettuna aikana voimassa työsopimus. Näin ollen näyttämättä oli jäänyt, että kantaja olisi ollut työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa vastaajayhtiöön eikä hänellä siten ollut oikeutta oikeutta kanteessa vaatimiinsa työsopimuslakiin perustuviin saataviin. Kanne oli näin ollen hylättävä. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.10.2020) - Uutiset
18.9.2020 16.00
Toistaiseksi vai määräaikaiseksi tehty työsopimusHO katsoi työnantajan täyttäneen tässä tapauksessa näyttövelvollisuutensa työsopimuksen määräaikaisuudesta. (Vailla lainvoimaa 18.9.2020) - Uutiset
14.7.2020 15.40
Unionin tuomioistuimen ratkaisu menetettyjen matkatavaroiden korvaamisestaEU-tuomioistuin katsoi, että Montrealin yleissopimuksen 17 artiklan 2 kappaletta on tulkittava siten, että summa, josta määrätään lentoliikenteen harjoittajan vastuun rajana kirjattujen matkatavaroiden toimittamiseen, tuhoutumis-, katoamis-, vahingoittumis- tai viivästymistapauksessa, on korvauksen yläraja, jota kyseessä oleva matkustaja ei saa suoraan lain nojalla eikä kiinteämääräisesti. Siten kansallisen tuomioistuimen on harkittava korvaus tapauskohtaisesti. Montrealin yleissopimuksen 17 artiklan 2 kappaletta on tulkittava siten, että kansallisen tuomioistuimen on määritettävä korvauksen määrä, joka on maksettava, kun matkustajan kirjattu matkatavara, josta ei ole tehty erityistä ilmoitusta sen etuuden määrästä, joka liittyy matkatavaran määräpaikkaan toimittamiseen, on tuhoutunut, kadonnut, vahingoittunut tai viivästynyt. Nämä säännöt eivät kuitenkaan saa olla epäedullisemmat kuin ne, joita sovelletaan kansalliseen oikeuteen perustuviin samanlaisiin kanteisiin, eikä niillä saada tehdä oikeuksien käyttämistä käytännössä mahdottomaksi tai kohtuuttoman vaikeaksi. - Uutiset
29.6.2020 11.55
Seppo Koskinen: Väliaikainen turvaamistoimi ja myötätuntosaarto - KKO:2020:50Tapauksessa KKO katsoi, että käräjäoikeudella oli toimivalta käsitellä yhtiön turvaamistoimihakemusta tukilakon lopettamiseksi, koska tukilakko kohdistui sopimuksettomaan tilaan. KKO katsoi, että yhteen alan toimijaan kohdistettuna tukilakko ei kuitenkaan osoita itsessään lain vastaista syrjintää tai epäasiallisuutta, vaan tämän lisäksi yhtiön olisi pitänyt näyttää muitakin syrjintää ja epäasiallisuutta osoittavia seikkoja ja tekijöitä. KKO:n mielestä yhden yrityksen toiminta voidaan tukilakolla väliaikaisesti estää, mikäli työnantaja ei pysty näyttämään, että päätökseen yhden yhtiön valinnasta on liittynyt esimerkiksi ns. vanhojen seikkojen kostamista tai muuta vastaavaa epäasiallisuutta. KKO asetti näyttövelvollisuuden syrjinnästä ja epäasiallisuudesta kovin korkealle ottaen huomioon turvaamistoimen kirjallisen menettelyn. Pidän varsin yllättävänä KKO:n tulkintaa siitä, ettei yhteen toimijaan kohdistava tukilakko voisi olla lähtökohtaisesti syrjivää ja epäasiallista. Käräjäoikeus ja hovioikeus olivatkin ratkaisseet asian toisin kuin korkein oikeus. Vähintään näyttötaakan luulisi kääntyvän tällaisen myötätuntotyötaistelun yhteydessä toiselle puolelle eli liittojen pitäisi osoittaa hyväksyttävä syy tukilakon tällaiselle kohdistamiselle. - Uutiset
26.6.2020 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus oli todennut, tehokas perinnöstä luopuminen ei edellytä todisteellista tiedoksiantoa kuolinpesälle - kuolinpesäosuus oli voitu ulosmitata velkojen maksamiseksiHO katsoi, ettei valittajan veljeä voitu kuulla uutena todistajana vasta HO:ssa. Pääkäsittely HO:ssa oli selvästi tarpeeton. Pääasian osalta HO totesi mm., että tiedoksiantotapa on vapaa, mutta kirjallista muotoa kuitenkin vaaditaan. Myös oikeuskirjallisuudessa on tältä osin katsottu, että esimerkiksi postissa lähetetty kirje käy. Velallisen tulee kuitenkin pystyä osoittamaan, että tiedoksianto on tapahtunut, joten varminta on käyttää todisteellista menettelyä. (Linna - Leppänen, Ulosotto-oikeus II - ulosmittaus ja myynti, 2015, s. 395.). HO totesi, että valittajan vetoama tapahtumainkulku, että hän olisi lähettänyt veljelleen kirjallisen luopumisilmoituksen pian sen laadittuaan, oli mahdollinen. Tällainen menettely ei kuitenkaan täyttänyt UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdan edellytystä sen osalta, että ilmoitus on tehtävä perittävän kuoleman jälkeen. Ilmoitusta kuolinpesälle ei voi tehdä ennakkoon. Se, että valittaja mahdollisesti myöhemmin perittävän kuoleman jälkeen oli suullisesti vahvistanut luopumistahtonsa veljelleen, ei korvannut UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytettyä kirjallista luopumisilmoitusta, eikä antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Valittaja oli UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla asianmukaisesti luopunut perinnöstä 25.2.2019, kun luopumisilmoitus oli rekisteröity maistraattiin, mutta koska ensimmäinen ulosmittaus oli tehty jo 1.2.2019, tämä luopuminen oli tapahtunut ulosottovelkojiin nähden liian myöhään. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
16.6.2020 14.30
Hovioikeus: Lapsen asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensäHO punnittuaan lapsen kuulemisen puolesta ja sitä vastaan olevia seikkoja päätyi siihen, että lapsen (12 v) asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensä asiassa. HO katsoi, että lapsen kuuleminen tapahtuu kuitenkin lapsen kannalta parhaiten asiassa olosuhdeselvityksen laatineen sosiaaliviranomaisen toimesta. Näin ollen asiassa oli pyydettävä kaupungin perusturva- ja terveyslautakuntaa täydentämään 29.1.2019 laatimaansa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n nojalla laatimaa selvitystä lapsen asumista koskevalta osalta selvittämällä lapsen omat toivomukset ja mielipide asumisen osalta mainitun lain 11 §:ssä säädetyllä tavalla. Asiassa sallittiin myös äidin vedota uusina kirjallisina todisteina käräjäoikeuskäsittelyn jälkeiseltä ajalta olevaan asiakirja-aineistoon. - Uutiset
28.11.2019 15.40
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun direktiivin sekä EU:n perusoikeuskirjan soveltamisesta - tutkintavankeuden jatkaminenEUT katsoo bulgarialaisessa ennakkoratkaisuasiassa, että eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun direktiivin (EU) 2016/343 6 artiklaa ja EU:n perusoikeuskirjan 6 ja 47 artiklaa ei sovelleta kansalliseen lainsäädäntöön, jossa asetetaan tutkintavankeudessa olevan henkilön vapauttamisen edellytykseksi, että kyseinen henkilö näyttää toteen sellaiset uudet olosuhteet, joilla vapauttaminen voidaan perustella. - Uutiset
11.6.2019 13.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden uusimmat ratkaisut koskevat muun muassa pysäköintivirhemaksua, takaisinsaantia konkurssipesään, vuokran alennusta ja vuokrasopimuksen purkua, tuomion purkamista, tekijänoikeusrikosta, joukkoliikenteen tarkastusmaksua, aserikosta, välimiesmenettelyn moitetta, lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta, rikoksentekijän luovuttamista, säätiön hallituksen jäsenen erottamista, tuomarin esteellisyyttä, maasta poistamisen edellytyksiä sekä rahanpesurikosta. - Uutiset
29.5.2019 11.00
Hovioikeus: Valtio ei ollut vastuussa väitetyistä viitosrokotteen aiheuttamista vahingoistaDTaP-IPV-Hib -rokote annetaan suojaamaan kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota ja ns. Hib-tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, kurkunkannentulehdusta ja verenmyrkytystä, vastaan. Toukokuussa 2009 syntynyt kantaja oli 3 kk:n ikäisenä 14.8.2009 saanut kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvan DTaP-IPV-Hib (Infanrix-Polio+Hib, erä A20CA448G) rokotteen terveyskeskuksen neuvolassa sekä 26.10.2009 ja 23.8.2010 tehosterokotteet. KO oli hylännyt kantajan korvausvaatimukset. Kantajaa ei ollut OK 21 luvun 8b §:n nojalla velvoitettu korvaamaan osaakaan valtion oikeudenkäyntikuluista. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Kantaja velvoitettiin suorittamaan Suomen valtiolle oikeudenkäyntikulujen korvauksena HO:ssa 3.100 euroa. (Vailla lainvoimaa 29.5.2019) - Uutiset
30.4.2019 14.00
Erehtyminen käytetyn sähköauton latausteknologian osalta ei ollut johtunut myyjän vastuulle kuuluvasta syystä - kaupan purku- ja hinnanalennusvaatimus hylättiinAuton ostaja ei ollut näyttänyt, että kaupan kohteessa olisi ollut KSL 5 luvussa tarkoitettu virhe. Sen vuoksi kanne oli hylätty. HO ei myöntänyt ostajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 30.4.2019) - Uutiset
1.2.2019 15.30
Lapsen vankeusrangaistuksen suorittamisessa ei ollut kyse pysyvästä tai edes kovin pitkäaikaisesta olosuhteiden olennaisesta muutoksesta - elatusavusta annettua käräjäoikeuden tuomiota ei muutettuIsän vaatimus oli perustunut siihen, että lapsi (16 v) on suorittamassa vankeusrangaistusta. Asiaa kokonaisuutena harkiten HO katsoi, ettei isän elatusvelvollisuuden poistamiselle ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 1.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 14.34
Hovioikeus: Työnantajalla on näyttötaakka työn vähentymisestä tai sen uudelleenorganisoimisestaVaikka särmäystyö oli vähentynyt jonkin verran loppuvuodesta 2014, asiassa ei kuitenkaan ollut kertomusten ristiriitaisuus huomion ottaen näytetty, että tilanne olisi ollut sama vielä alkuvuodesta 2015. Myöskään se seikka, että laserleikkauksesta oli irtisanottu yksi työntekijä ei osoittanut särmäystyön vähentyneen vastaavasti. Lisäksi HO katsoi, ottaen huomioon, että yhtiö oli tammikuun alusta 2015 palkannut yhtiön palvelukseen pääosin laserleikkaustyöhön kaksi aiemmin vuokratyöntekijöinä työskennellyttä henkilöä, ettei yhtiö ollut näyttänyt laserleikkaustyön vähentyneen olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiö ei myöskään ollut näyttänyt, että työntekijä olisi laserleikkaajan tehtävästä suoriutuakseen tarvinnut sellaista koulutusta, jota ei olisi voitu pitää työnantajan ja työntekijän kannalta tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. HO katsoi KO:n tavoin, ettei särmääjän työtä tehneen työntekijän irtisanomiselle ollut TSL 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaista perustetta. (Vailla lainvoimaa1.2.2019)